Jump to content
Juoksufoorumi.fi



second

Jäsenet
  • Content Count

    1 031
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

485 Excellent

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Lonkan sivuilla on keskimmäinen ja pienempi pakaralihas jotka toimivat reiden loitontaja sekä koukistajana. Nuo siellä varmaan kipuilee, toki se että johtuuko niiden kipuilu vaikkapa heikosta psoas lihaksesta (=lonkan koukistaja) on sitten toinen juttu. Reiden loitontaja on yksi laite joka kohdistaa kuorman noihin kuormittamatta nilkkaa. Se toki on ns bodausliike eikä sikäli välity välttämättä juoksuun. Lantion ojennusta voit koittaa kanssa. Sekä yhden jalan kyykkyjä ja/tai askelkyykkyjä. Fyssari kielsi kuormittamasta, mutta esimerkiksi askelkyykky jo keveällä kahvakuulalla/käsipai
  2. second

    1500m harjoittelu>

    @4lbert Oma tyylini on yhdistää voima+tehot samalle päivälle ja välipäivät mennä PK:ta. PK on avainasemassa kun sen kautta tulee pääasiallinen kehityspotentiaali jos mielii kehittyä vuodesta toiseen. Suositeltavaa olisi tietysti juosta mahdollisimman paljon, mutta etenkin noin isolla massalla se on varmasti enemmänkin ikävyyksien kerjäämistä. Omat lajit on nyt pyöräily ja voimanosto ja tavoite on kehittyä kummassakin. Juoksu on raaempi, reilun vuoden tein ja etureidet oli joka aamu aika kipeät ja kehitys etenkin kyykyssä saattoi olla heikompaa. Tosin varmaan iso tekijä oli se että
  3. Ja toisaalta niinkin että kun kyse on lahjakuudesta niin harjoittelu voi olla monessa mielessä niin sanotusti perseellään ja silti tulokset on erittäin kovia. Onhan sitä spekuloitu, itsellä kompetenssi ei riitä sanomaan, että suurempi osuus tuloskehityksestä on radan ja varusteiden suomaa etua vs valmennus- ja harjoittelutietouden kehitys. Jälkimmäiset voivat olla jopa puhdasta silmänlumetta. Esimerkkinä mailin 4 minuutin alitus, tai 100m olympiavoitot 30-luvulla (Jesse Owens) vs myöhäisempien vuosikymmenten voitot ja ennätykset. Tuon 100metrin kohdalla ainakin yksi analyytikko mei
  4. Jeps. Parhaista parhaat ovat aina anomalia mutta samalla suunnan näyttäjiä. Harmaa massa sitten elää keskinkertaisuudessa hamaan loppuun saakka jos se heistä olisi kiinni. Koko heimon tekijämies on paloitellut gazellin piikiviveitsellä kun muut ovat rääpineet sitä kynsin (kun ensin on kaivettu persettä). Ja sukupolvi sukupolvelta ehkä ne heimon hitaimmatkin on heränneet ajatukseen että ehkä se piikiviveitsi sittenkin on parempi.
  5. Ei tosiaan kauaa tarvitse asfaltilla paljain jaloin juosta kun huomaa että siinä ei muuta tapaa ole kuin päkiällä ottaa vastaan ja kohtuu keveästi laskea kantapäälle. Kaikki muu sattuu hampaissa asti muutaman kymmen metrin etenemisen jälkeen. Tosi hyvä tapa oppia juoksemaan päkiällä. Pohkeet totta kai väsyy koska ne on eläneet kuin vauva kapalossa tähän asti ja nyt joutuivat töihin. Eli jos halutaan puhua luonnollisesta kuin se aataminasuisena ihminä tapahtuu on niin näin se toki on. Onko se sitten epäluonnollisempaa kun mukaan tulee juoksukengät jotka muuttaa jalan rak
  6. Tähän olen kyllä aika kovasti eri mieltä: Tänä vuonna tulee 800 tuntia treeniä, viime vuonna melkein 700, sitä ennen useina vuosina 500-600. Viikossa jos tulee 16 tuntia treeniä niin siitä 13 on puhdasta kestävyyttä ja loput 3 tuntia voimaa jossa usein on myös kestävyyskomponentti mukana. Painoindeksi on reilusti lievän ylipainon puolella, melkein ylipainoisena. rasvat keikkuu siinä 11-13% tienoilla. 170cm, 80kg. Kyllä se kenkä keveämmin liikahti 73kiloisena. Maastavedossa vedin juuri 220 kilolla 10 toistoa. Oli huono päivä, 12 olisi pitänyt tulla, mutta edellisen päivä
  7. Pyöräilyn pitäisi tuolla logiikalla olla tosi hyvä laji, kun yleensähän juoksijoilla tuuttaa pyörän selässä jalat jonka luulisi olevan hyvä juttu lihaskunnon kannalta. Ja kyllähän sitä korvaavana käytetään, mutta lähinnä juuri olemattoman iskutuksen vuoksi. Luulen että kimmoisuus yhdistettynä hermoston optimaaliseen toimintaan on se juttu joka loppupeleissä huipulla erottelee jyvät akanoista. Ja sitäpä ei oikein muualta kuin juoksusta saa, tämän takia juoksu ehkä on niin kummallinen laji kuin se on. Ei tarvitse treenata paljoa ja sen on oltava pääosin juoksua. Omassa e
  8. Ei ole mitään joko/tai. Kalorit määrittää sen miten paljon laihtuu, ja on aika turha asettaa mitään rajajakoa rasvan tai hiilarin välille koska loppupeleissä kumpikin toimii energian lähteenä. VHH tai korkea hiilarinen on usealle sitten mielekäs tapa automaattisesti rajoittaa tietyn makroravinteen saantia ja automaattisesti rajoittaa myös kokonaiskalorin saantia, mutta mitään pakollista syytä ei ole välttää kumpaakaan. Ja tosiaan tänä päivänä menestyksekkäät ravintovalmentajat suosivat nimenomaan proteiinin korostamista, jolloin rasva/hiilari kysymys häviää vähin äänin takavasemmalle ja kumpaa
  9. Joo kisadietillä ei kasvateta lihasta vaan koitetaan pitää se mitä on saatu, jonkin verran sitä lähtee joka tapauksessa. Proteiini ei kasvata lihasta vaan pikemminkin estää lihaksen tuhoutumisen, energia on sitten se joka kasvattaa lihasta. Tämä on toistuvasti havaittu etenkin naisilla että kun "laihis" tulee päälle niin karsitaan kaikki proteiini ruuasta ja korvataan se sitten hiilihydraatilla. Järkeenhän tuo käy siinä tapauksessa jos tarjolla on vain rasvaista lihaa/maapähkinävoita (tai silloin pitäisi koittaa ketoosia), mutta jos se proteiini otettaisiin rahkasta, kanasta tms n
  10. Eräs kova tasoinen suomalainen bodari vertasi näitä eri ruokavalioita mitä on kokeillut kisadietillä (eli rasvaprosentti pudotettiin niin alas että sitä ei voi oikein laskea, perseestä ja reisistä näkyy lihassäikeet ihon läpi) että ketoosissa ei tunne nälkää kuten korkeahiilarisella dietillä, jaksaminen vaan on sitten vähän heikkoa. Korkeahillarisella on virtaa kyllä mutta se pieni nälkä kaivelee kokoajan. Tuo noin kymmenen vuotta sitten. Tänä päivänä korkea proteiinipitoisuus on se juttu jolla kisadietti voidaan viedä kuulemma ilman kummoista näläntunnetta ihan viimeisille kisavii
  11. Tuossa tuo kirja: https://store.bodyrecomposition.com/the-womens-book-vol1/ Mutta joo voi olla että kirja ei hirveästi vastaa noihin sinun kysymysiin, tuo on kuitenkin pitkälti ravitsemusta käsittelevä kirja. Siellä sivustolla on kuva sisällysluettelosta, siitä varmaan saat paremman käsityksen. Youtuben puolelta minä olen kuunnellut/katsellut noita, laitat 'Lyle Mcdonald women book' niin tuohon kirjaan liittyvät haastattelut alkaa ponnahdella esiin. Samat saattaa sitten löytyä spotifyista, itunesista yms, nuohan ne yleimmät on.
  12. Sikäli omat kokemukset miehenä liippaa kohtuu kaukaa ja ikävä kyllä en pysty auttamaan, pikemminkin vaikeuttamaan, mutta eräs ravitsemus- ja voimapuolen tutkija julkaisi tuossa muutama vuosi sitten uraa uurtavan kirjan jossa käytiin läpi paljon naisten ravitsemusta, kehonkoostumista ja urheilua. Näitä ei ihan hirveästi ole, tietääkseni ensimmäinen kirja johon on koottu tutkimustietoa urheilu- ja ravitsemuspuolelta. Näitä asioita tunnetaan tosi huonosti urheilututkimuksen puolella, yleensä testattavat on miehiä (jotka ovat hormonaalisesti hyvin vakaita ja siksi mukavia tutkittavia).
  13. second

    Cooper

    PK1-tason liikunnasta ei ainakaan haittaa ole, se kehittää ilman että kauheasti kuormittaa. Toki peruskestävyydestä on sitten kiinni missä vaiheessa määränkesto tulee vastaan. Eli jos ei ole treenannut kuin jonkin 5 tuntia viikossa, niin voi hyvinkin olla että 10 tunnin viikot vie aika veteläksi olon vaikka olisikin keveää menoa: kalorinkulutus yhdessä harjoitustuntien kanssa on ihan hyvä tapa tarkkailla liikunnan kokonaisrasitusta. Itse lasken netissä olevalla laskurilla treenien keskisykkeiden ja treeniajan mukaan kalorinkulutuksen ja sitten viikkoyhteenvedossa näkee yhteenlasketuista kalore
  14. En omista, käytössä olen nähnyt. Aika paljon vuosien varrella olen opetellut kehonhuoltoa ja hierontaa, joten sikäli uskon voivani antaa kohtuu valistuneen vastauksen. Lyhyesti voisi sanoa että ei mitenkään mahdottoman tärkeä väline, ensin pitäisi tietää hieronnan perusteet. Semmoinen näppituntuma on, niin kuin kaikkien uutuusvillitysten kanssa, että niitä ei osata käyttää ja todennäköisesti niitä käytettään enemmän väärin kuin oikein; tulehtunutta kohtaa rytkytetään se muutama minuutti niin siellä alkaa olemaan lihas jo aika mureaa tavaraa. Jos osaa aukoa jumeja tennispallolla, h
  15. Samaa voidaan sanoa vähän nukkuvista, eli että taustalla on valvottava sairaus. Siitäkin huolimatta tilastojen valossa 9 tuntia ja sen yli nukkuminen on elin-iälle vaarallisempaa kuin 5 tuntia nukkuminen (joka on yhtä terveellistä kuin 8 tuntia nukkuminen, ja 6-7 tuntia on terveellisintä). Tässä puhun siis pitkäikäisyydestä kokonaisuutena. Eli vetoaminen johonkin unettavaan sairauteen tms ei oikein toimi, koska vähän nukkuvien voidaan katsoa kärsivän valvottavista sairauksista ja tämän pitäisi näkyä elin-ikäennusteessa. Vaan kun ei näy, ainakaan yhtä jyrkästi kuin pitkään nukkuvien
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy