Jump to content
Juoksufoorumi.fi


r

second

Jäsenet
  • Content Count

    787
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

301 Excellent

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. second

    Ooppera

    TV:tä katsoin, hyvä oli. Se että homma tekstitettiin ei kyllä haitannut yhtään. Esimerkiksi viime pääsiäisen Matteus Passiosta olin puolet ajasta pihalla kuin lumiukko, ja se on kolmesta ja puolesta tunnista aika paljon aikaa se. Toivon mukaan ooppera live-esityksenä ottaisi tuosta opikseen. Toki onhan se HC- ja oldschool meinikiä että teatteriyleisö plaraa lehtisiään kylmähiki valuen, musiikillinen nautinto peittyy siihen kuhinaan ja kahinaan. Punkkari työntää hakaneulan poskesta läpi ja oopperassa edelleen käytetään paperilehtisiä, HC:tä kumpikin. Otan enemmin sen/ hakanaulan. Tai ehkä siellä jonkinlaiset tekstitykset jossakin näkyykin, en tiedä kun en ole käynyt. Näitä peräkylien pikku audiotorioita ja kirkkoja olen vain kierrellyt. Näyttelijät oli hyviä kaikki: Etenkin se peikko oli tosi hyvä ja hahmon alhainen ja ruma ahneus ja viettien tyydyttäminen välittyi hyvin TV-katsomoihin. Jättiläiset oli myös oikein toimiva tapa toteuttaa. Ja Reinintyttärien ilmeet oli hyvät ja elokkaat. TV:n omistaminen nähtävästi sittenkin kannattaa (ja studiotason kuulokkeet), toki oopperan äänimaailma olisi vielä kuultava ihan itsessään livenä. Siitä varmasti jäi paljon kokematta.
  2. Jeps. Sulkapallosta en lajina tiedä oikein kakkaakaan kun aletaan oikein kilpailullisella tasolla pelaamaan. Mutta tällä lailla nojatuoli(sulkapallo)valmentajana spekuloisin että keskisin tapa mitata mitä tarvitsee kehittää olisi kaiketi seurata vaikkapa harjoituspelin aikana alkaako intensiteetti tippua, yksi tapa kai olisi teettää joku 20m (?) sprintti tai vastaavaa pitkin peliä ja seurata juoksuaikojen mahdollista tippumista. Tai ehkä sarja hyppyjä tai jotakin ja seurata pituuden muutoksia. Eli säilyykö kyky tuottaa tehoa läpi pelin vai alkaako tippua? Jos intensiteetti alkaa tippua niin sitten pitäisi kehittää kestävyydessä jotakin, ja luulen että Pertun linkittämä teksti pyöräilystä on paras vastaus tähän aiheeseen, eli anaerobista kynnystä pitäisi kohottaa. Jos taas nopeus 20m pysyy liki samana tai hyppymatkat riittävinä niin kestävyyttä kehittämällä ei kamalasti hyödy mitään, koska kestävyys on jo lajin vaatimalla tasolla... Tai sitten kykyä tuottaa huipputehoa pitäisi nostaa, koska pullonkaula kenties on enemmänkin siellä.
  3. Alleviivasin pilkkua nussiakseni sen mihin minä tartuin 😉 Jos olisi 'ja' niin olisin pitänyt suuni supussa ja nyökyttäisin kuorossa mukana. Tai en minä tiedä onko 3500m jonkinlainen geneettinen mahdottomuus osalle porukasta.
  4. Hyvin on aktiivinen ketju kyllä ollut, että sikäli tuota sinun valintasi otsikon nimeksi ei voi torua, ja täytyy sanoa että on ollut mukavaa lueskella monien käyttäjien näkemyksiä. Kyllä se huonon luontaisen hapenottokyvyn omaavalla taitaa olla jo rajoilla tai jopa rajojen tuolla puolen.
  5. Kyllä mediapersoonia on sponsoroitu aiemminkin, ei ehkä aina ihan yhtä avoimesti. Vlogaaminen sinällään on toki uutta, mutta eihän se ole oikeastaan se ihmeellisempää kuin muukaan mediaviihde. Vähän niin kuin reality-TV aiemmin. Se että Youtube vielä toistaiseksi mahdollistaa nuorten luovien persoonien voimakkaan esilläolon sekä hyvin vapaan itsenäisen mainostamisen varmaankin on kohtuu poikkeuksellista. Mutta tämä ei jatku enää välttämättä pitkään, Youtube ei ole koskaan halunnut olla amatöörimediaa puskeva mainossivusto ja nyt se tosissaan pyrki isoksi vakavasti otettavaksi mediataloksi (ja varmaan floppaa siinä): itsenäiset uutistoimistot ovat jo pää pölkyllä ja Youtube on aika hyvin onnistunut kusemaan tubettajiensa muroihin mikäli vain tilaisuus siihen ilmenee. Puhumattakaan siitä että Eurooppaan duunataan tubettajien ammattiyhdistystä, jonka vaikutuksia pitkällä jännitteellä on vaikea arvioida. Nythän Youtube mahdollistaa todella ison liikkuvuuden tubettajielleen, vaikkakin taloudellinen turva on olematon, yhdessä yössä voi hävitä vaikkapa 30% tuloista tai koko kanava poistetaan mainostulojen piiristä ja tilille herähtää kokonaiset 0 euroa vaikka videoita katsottaisiin miljoonia joka tunti. Muuttuuko Youtube yhä enemmän korporaatiomediaksi joka sääntelee sen mitä tubettajat saavat mainostaa jne? Tulot on tasaisemmat mutta itsenäistä liikkumatilaa vähemmän. Nämä on toki vain arvailuja. Urheilijoiden ei pitäisi ottaa mallia tubettajista koska jos meinaa urheilla ja opiskella tubettamista sekä ehkä vielä turvata elantonsa käymällä töissä tai opiskelemalla ammattia, niin jokin osa-alue on liikaa. Kotimaisista Huntington on tässä ehkä poikkeus koska käsittääkseni opiskelee media-alaa muutenkin, joten kenties Youtuben koukerot oppisi vähän helpommalla, eikä naamataulukaan ole ihan 'petolinnun perse'-luokkaa... Toki jos on mahdollista palkata kameramies joka hoitaa kuvauksen suunnittelun, kuvaamisen ja editoinnin niin sitten. Englanninkielisissä sphääreissä tämä on ihan varteen otettava mahdollisuus, näin useat voimapuolen isot nimet tekevät, koska itse vähän sinne päin tehtyillä rupulaatuisilla videoilla ei nykypäivänä pärjää enää olipa sitten miten iso nimi tahansa. Mutta tämä vaatii satojen tuhansien tilaajakannan tai ainakin realistisen odotuksen siitä! Suomessa siis täyttä utopiaa. Monet tubettajat sanoo että 10 minuutin videon luominen vaatii kymmeniä tunteja töitä! Opetteluvaiheessa, eli ensimmäiset vuodet, huipulle tähtäävän urheilun ja tubettamisen vaatima aika on siis aika pitkälle sama. Voi äkkiä loppua into ja aika. Youtube on tänä päivänä vähintään puoliammattilaisten temmellyskenttä! Instagram jo onkin aika pitkälle urheilijoilla ilmeisesti hallussa koska se on helpompi media ottaa haltuun.
  6. Cooperin tuloksen liiallisessa tuijottamisessa on se ongelma että metsä katoaa puilta, sitten aletaan harjoittelemaan niitä ominaisuuksia jotka ovat toisarvoisia, eli @perttua mukaillen jauhetaan VO2maxia kun pitäisi treenata anaerobista kynnystä. Siksi otsikko on harhaan johtava tarkoitusta ajatellen, eli kun halutaan parantaa lajikuntoa ja sitä saisi vaikkapa anaerobista kynnystä hilaamalla ylöspäin niin otsikko ja keskustelu kietoutuu 3500m cooperin testin ympärille. Eli väittäisin että metsä on jo kadonnut puilta. Tämä kannattaa tiedostaa koska on aika yleinen ongelma se että aletaan treenata jotakin toissijaista, kuten cooperia, varten kun pitäisi treenata sitä ominaisuutta joka on ensisijainen. Punttipuolelta kuulee usein että urheilijat alkaa treenaamaan tasotestejä varten, jotka siis suoritetaan vaikkapa penkkipunnerruksena tai kyykkynä, sen sijaan että treenaisivat lajia varten. Eli ajatellaan että se tasotesti sitten kertoo siitä miten hyvin suoriutuu, kun se vain indikoi jotakin. Tämä on yllättävän petollinen suo. Eli hyvä jos cooperin tulos kehittyy siinä juoksutreenin sivussa, mutta entäpä jos ei kehity? Onko harjoittelu mennyt mönkään? Ehkäpä, mutta Cooperin testi ei kerro sitä suoraa, koska cooperin testi tai sen kehitys kun ei ole ensisijainen asia. Ensisijainen juttu olisi vaikkapa 1 tunnin juoksutesti tai vastaava, jolla niitä lajiominaisuuksien kannalta keskeisiä ominaisuuksia voi seurata: eli miten elimistö palautuu korkean intesiteetin tehoilta ja voi toistaa niitä enemmän ja enemmän suorituskyvyn kärsimättä.
  7. Tähän kai tämä koko ketju tiivistyy. Valmennussuhteen alku ei ainakaan lupaavalle vaikuta.
  8. Vaikka olen ollut ketjussa äänessä ihan tarpeeksi jo niin näitä tarinoita on mukava lukea, koska minullakin on vankka usko siihen että runsas PK-mättö on hyvin tehokasta. Esim itselle iso juttu oli Vo2maxproductionsin Sage Canady joka sanoi että hän juoksi ensimmäistä kertaa 1500m alle 4 minuutin puhtaasti maratonille tähtäävällä määrämätöllä, aiemmin ratajuoksijana hän juoksi alle 50 km viikkoja ja ilmeisesti tehoja oli paljon ja tuo 4 alitus ei ollut lähelläkään. Olisihan se hienoa jos näin olisi aina. Ongelma vaan on että omalla kohdalla tämä ei koskaan toteutunut* ja mietinkin että onko tässä sitten jonkinlaista tehourheilija vs kestävyysurheilija jakoa havaittavissa. Onhan tästä parikin kansallisen tason urheilijoilla tehtyä tutkimusta että osa porukasta ei vaan vastaa niin hyvin perinteiseen PK-mättöön vaan valtaosa treenistä pitäisi olla "liian tehokasta" nykyajatteluun verrattuna, nimenomaan tasaisen tappavia Aerobisella kynnyksellä tapahtuvia tai jopa VK:ksi tulkittavaa harjoittelua... Toki voihan se olla että ne joihin tuo tehollinen harjoittelu puri olivat niinsanotusti vähemmän lahjakkaita ja tulevaisuudessa tulisivat karsiutumaan heikon kehityksen vuoksi joka tapauksessa, tai ehkä kynnyssykkeet tai jotakin muuta oli tulkittu väärin ja kun tehoja nostettiin niin huonosti kehittyvätkin urheilijat alkoivat saada sopivaa treenivastetta. Mistä noista tietää, koko tutkimusta ne ole vieläkään lukenut vaikka se on ollut jo pari vuotta projektina 🙂 *Taustaa sen verran että kahvakuulaurheilijana olin noin 2900-2950m kunnossa hyvin vähällä juoksuharjoittelulla, maksimissaan 20km viikko (josta tosin puolet oli intervalliharjoittelua tonnin vedoin). Pääosa kestävyysharjoittelusta oli intervallipohjaista PK-treeniä jossa sykkeet huiteli jossakin PK-alueella ja treenien loppupuolella ylikin. Suoritus oli rinnallevetoa ja työntöä, eli käytännössä koko keho teki töitä. Vaihdoin lajin juoksuun ja vuoden treenillä (noin 65km viikko, pääosin PK:ta) juoksin cooperin 3050m onnistuneen cooperiin tähtäävän piikkausjakson päätteeksi jolloin tein viikoittain tonnin vetoja, loppupuolella 6x1000m. Toki täytyy mainita se että harjoittelin samaan aikaan tavoitteellisesti voimanostoa, joka oli päälaji siinä missä juoksukin, kahvakuulaurheilun aikaan voimanosto oli vain lajia tukevaa ja vuosikaudet pysyttelin samoissa voimatasoissa. Paino tosin ei ollut mainittavasti muuttunut vaan lievästi ylipainoisen lihaksikas olin edelleen, eli se ei selitä miksi tuloskehitys oli noinkin kuppaista kuin se oli. Voihan se olla että nyt alkoi tulla sen verran kovasti kehitystarvetta voimailun puolelta että se leikkasi juoksun kehitystä. Etenkin kun tuossa vaiheessa kehitykseen tähtäävän voimailun ja juoksun yhdistäminen oli minulla vielä aika kovasti opettelussa, nyt ehkä olen jo vähän viisaampi että miten se pitäisi tehdä, etenkin kyykyn ja juoksun sovittaminen on jotakin jossa olen viisastunut aika paljon. Että jossittelun varaa on lopun viimein aika paljon että miksi minulla epäonnistui tuo juoksuprojekti. Mutta eihän tuo meikäläisen 65km per viikko vielä järin paljoa ole (normaalipainoisena Cooper tulokset olisivat olleet jotakin 3300 ja 3400 karkeasti arvoituna, eli juoksumäärään nähden kai ihan linjassaan), seuraavana vuonna olisi ehkä voinut nostaa viikkokilometrit keskimäärin jonnekin 75-80km tienoille jos paikat olisi kestäneet ja varmasti se olisi taas näkynyt tuloksissa positiivisesti. Eli sikäli tuo minun tarjoamani esimerkki on vähän turhan hätäinen, muutaman vuoden päästä tulos olisi voinut olla jo huomattavasti parempi, juoksu vaan on sen verran raaka laji lopun viimein että se vaatii aikaa. Mukava näitä menneitä on muistella, aina niistä jotakin näin jälkikäteen oppii. Jos olisi muutama vuosi ylimääräistä aikaa niin pitäisi ottaa tuo juoksuprojekti uusiksi.
  9. Joo kyllä intervalli tyyppinen harjoittelu on aina raskaampaa kuin tasainen meneminen suhteessa keskisykkeisiin, tehoja kuitenkin on ja lihakset käy laktaateilla vaikka vain lyhyitä hetkiä. Siksi se ei olekaan optimaalinen tapa kehittää peruskestävyyttä.
  10. Ok. Aika matalillehan nuo sykkeet näyttää kokonaisuutena. Minulla oli kovan treenin keskisykkeet siinä 150-155 tienoilla esim 60min kestävänä nousevana intensiteetin VK-treeninä (sisältäen lämmittelyt), 135 oli sitten semmoinen nimenomaan normaali peruskestävyystreeni. Toki yksilöllistähän tämä on. Mutta tuolla perusteella ei nuo lajitreenit nyt niin rasittavia olisi (kova harjoitus olisi PK-alueen keskellä ja keveä on palauttavaa tasoa), ehkä se peruskestävyys tosiaan on se ominaisuus johon kannattaa panostaa.
  11. Oletkos kellottanut lajitreenien keskisykkeitä? Tuo jo aavistuksen auttaisi ymmärtämään että mitkä ne lajitreenien harjoitusvasteet on. Istutaanko vai sinkoillaanko vai mitä siellä tehdään. Huomattavaa on että myös intervalli tyyppinen harjoitus kehittää peruskestävyysominaisuuksia koska keho joutuu siirtämään happea ja energiaa lihaksille sen mukaan mitä siellä on vajetta*: tämän vuoksi keskisykkeet on suuntaa antava viite siitä miten sykkeet sahaa, onko se lyhyttä sprinttiä 10 min palautuksin vai 60sek "sprinttiä" 60 sek palautuksin tai jotakin muuta, toisessa PK ei kehity juurikaan ja keskisykkeet jää alhaisiksi ja toisessa se varmasti kehittyy koska helposti käy niin että keskisykkeet voi olla jossakin PK-alueella. Jos sinulla tulee lajitreeneissä jo 15 tuntia PK-alueen treeniä niin mitä hyötyä on kalastaa juoksemalla PK-hyötyjä? Miten kroppa edes kestää suuria määriä ylipäätään, koska 15 tuntia on PALJON jos suurin osa on siitä PK-alueella sahaavaa. Se tarkoittaa noin 750h vuosiharjoitusmääriä joka kestävyyspuolella voi tarkoittaa jo KV-tason harjoittelumääriä: esim nuori ampumahiihtäjä Tero Seppälä treenaa nyt kai 800h/vuosi ja on nostanut noin 50 tuntia vuosittain harjoitusmääriä junnusta lähtien. Toki korkean tason huiput treenaa jo sen melkein 1000 tuntia ja kaippa se on Terollakin tavoitteena sitten joskus. Mutta jos meinaat juosta vaikka 50km viikko + lajitreenit niin kestääkö elimistö tuon? Ehkä muutaman vuoden päästä kun varovaisesti nostaa määriä... Tämä sillä oletuksella että lajitreenit ei ole selällään makaamista ja taivaalle syljeskelyä, vaan että keskisykkeet pysyttelee jossakin 120-140 välillä. Niin paljon muuttujia tuossa hommassa kun ei tiedä (enkä halua edes tietää) lajikohtaisten treenien sisältöä että mahdoton käydä neuvomaan (enkä edes haluaisi neuvoa). Tietysti mieleen tulee että voisiko käyttää pari tunnitia viikossa juoksutekniikan hiomiseen ja kovempaan menemiseen (mikäli lajitreeneiltä paukkuja jää) Eipä sillä esim jääkiekkoilijoilla on osoitettu yhdessä tutkimuksessa se että pelikaudella peruskestävyyskunto rasittuu liian vähän ja kunto alkaa tippua kauden aikana joten heidän pitäisi käydä lenkillä pitääkseen nämä ominaisuudet kunnossa, että ei nämä kovinkaan yksioikoisia juttuja ole kuitenkaan. *mm HIIT (high intensity interval training) on tutkitusti aiheuttanut samoja kasvuvasteita lihaksistossa peruskestävyysharjoittelun kanssa. Kestävyysurheilun puolella kun elää kovana käsitys että jos sykkeet karkaa VK:ksi niin peruskestävyys ei kehity ollenkaan, mikä esimerkiksi tuon tutkimuksen valossa osoittautuu höpö-höpöksi. Syy miksi PK pitäisi pitää PK:na on enemmän kokonaisrasituksen hallinta. Itse treenasin aikanaan aika puhtaasti 30sek-30sek työ-lepo jaksotuksella lajin vaatiman tekniikan ja intensiteetin vuosi ja kyllä sillä kehittyi peruskestävyysominaisuudet varsin hyvin. Ei optimaalisesti, mutta lajin ehdoilla mentiin. Sitten kun vaihdoin lajin juoksuun ja runsaan tasaiseen PK-mättöön niin yllättäen juoksuvauhdit kehittyivät hyvin hitaasti, kehittyivät toki mutta täytyy sanoa että kehityksen hitaus pisti vituttamaan ja lopettamaan juoksemisen.
  12. Sykerajat on kyllä alhaiset, mutta jos ne on oikein mitattu niin sitten ne on noin alhaiset. Se mikä kiinnittää huomiota on että ei mitään puhetta kehon tuntemuksista millään vauhdeilla muuta kuin että keveä tuntui keveältä. Kannattaisi kiinnittää noihin nyt ensimmäisenä huomiota. Kyllä se kroppa kertoo milloin se on VK-alueella ja milloin MK-alueella. Onko ne "liian kovat PK:t" mukavan oloisia, alkaako olla pientä raaston tunnetta? Pystyykö puhumaan? Jos juokset pyöräilyn ohella ja pyöräily on keveää niin miksi pitäisi pelätä niitä muutamaa kovempaa lenkkiä? PK-alue hoituu pyörän selässä ja rankempi meno juosten. Jos kuppi uhkaa mennä nurin niin sitten keventää. Tiedä sitten miten juoksumekaniikkaan vaikuttaa tuo pyöräily, selittääkö se jotenkin noita matalia sykerajoja ja minun silmään hurjaa venymää vauhdeissa (etenkin tuo VK-alue tuntuu isolle). Juoksuasento istuva ja tehoton tai jotakin ja se korjautuu siitä kun vauhdit nousee isommiksi.
  13. Miten niitä tuloja meinaa saada? Mainostulot on epäluotettavat ja harva tähän yltää. Esimerkiksi oman kuntosalin markkinointi, valmennusosaamisen markkinointi, lisäravinteet ja vaatteet ovat varsin toimivan oloinen strategia ja muutama kymmenen tuhatta voi jo riittää ihan kohtuullisten tulojen saamiseen, isossa kaupungissa tuo voi riittää jos esim kuntosalin pitämiseen jos kuntosali itsessään on kunnossa. Jos urheilija koittaa mainostaa vain urheiluaan niin sitten ei varmasti onnistu. Mutta jos kykenee omaa asiantuntemustaan ja julkisuuttaan hyödyntämään jotenkin muuten niin helpompaa on. Juoksupuolella vaan on aika huonosti mahdollista hyödyntää omaa itseään. Myydä harjoitusohjelmia kuten Vo2maxproductions tekee, mutta siinäpä se. "Fitness"puolella vaatteet, valmennus, lisäravinteet, kuntosalit on aika iso osa siivua, YouTube ja instagram toimii mainoskanavana noille. Mutta tuo vaatii persoonaa ja kykyä käyttää kameraa ja medialukutaitoa, ihan joka pökkelöltä se ei onnistu ja voi vaatia todella paljon aikaa (jopa 10+ tuntia per video). Tänä päivänä jo scenessä pyörii ammattilaisporukoita myyden etenkin lisäravinteita ja vaatteita joten heidän kanssaan kilpailu on tosi vaikeaa. Mutta esim kuntosalin mainostaminen on varmasti helpompaa. Ja verkostoituminen on valtava juttu, mutta montako juoksupodcastia on olemassa, tai ylipäätään kestävyysurheiluun liittyvää podcastia? Kourallinen? Minä tiedän vain yhden. Paljonko bodaus- ja voimapuolella? Loputon määrä, ja siellä tuntuu olevan niin että (pienissäkin) podcasteissa pyöriminen on keino tuoda omaa osaamista ja läsnäoloa esille ja tätä kautta laajentaa asiakaskuntaa erityisesti mitä tulee valmennuspalveluiden tarjoamiseen. Tuo ei vaadi juuri muuta kuin asiantuntemusta, kykyä tuoda se julki ja halua puhua ihmisille sen 1-2 tuntia kerrallaan.
  14. Ilmaiset salaatit saa Äitimaalta, sen kun poimii pois silloin kun nälkä kurnii? Liha juoksee karkuun ja on otettava väkisin? En minä tiedä, mutta yritetään ratkaista tämä arvoitus edes jotenkin. Toki Youtube scenen puolella olen huomannut että kyllä vegaanius on jonkinlainen brändi jolla kaitsetaan jonkinlaista lojaalia vegaania katsojakuntaa ympärilleen ja kanavia nimetään vegan xxxxx tai xxxxx vegan on ihan "muutama". Ja ei muuta kuin antaa mainostaalojen ropista tilille. Koittaapa tehdä Carnivore runner nimisen kanavan niin ampuvat saatana! Mutta onhan se niin tyhmä niminkin että joutaakin. Ampua.
  15. Miksi pitää olla joko mustaa tai sitten valkoista, miksi ei vaikka tasaisen harmaata? Itse olen tykästynyt venäläiseen ajatukseen tukea kaikkia Master of Sports tason saavuttaneita urheilijoita tuetaan pienimuotoisella urheilijaeläkkeellä. Nykyään tuo koskee lähinnä olympialajeja koska Putin panostaa sinne, enkä tiedä miten tuota aletaan maksamaan ja maksetaanko sitä koko loppuikä, mutta kuitenkin. Suomalaisittain tuo Master of Sport taso tarkoittaa kansallisen huipputason saavuttaneita, oliko SM-taso SUL-taulukoissa, maratonilla miehillä sijoittuu johonkin 2:40-2:30 välille? Raha valuu harvojen huippujen sijaan paljon isommalle porukalle jotka kaikki jo tekee ihan oikeasti töitä tuon tason saavuttamiseksi vaikkei lahjat ihan sinne kirkkauteen riittäisi, nykyisellä systeemillä minusta juuri tämä kusee, sinun täytyy olla äärimmäisen menestynyt ennen kuin mitään alkaa herua. Jotenkin tuntuu että meillä on iso tiedostamaton alue siinä kuntoilijan ja huippu-urheilijan välissä: @ForrestG teki juoksufoorumillakin ison teon lanseeratessaan Perusterveen käsitteen joka toi jotenkin valokeilaan alle 3:00 menijät ja sen että kyllä se ihan realistisesti on monen saavutettavana. Ja minusta tämä sai ihan oikeasti massaa heräämään ja pistämään monoa toisen eteen vähän rivakammin. Ehkä tuo urheilijaeläke saisi porukkaa aktivoitumaan vähän laajemmallakin rintamalla koittamaan vähän enemmän? Kenties tuolla mallilla huippu-urheilu kärsii, en kyllä ihan varma olisi, mutta minusta tuntuisi että jotenkin se tervehdyttäisi urheilun asennetta paljon laajemmin ja toisi kuntoilijat ja huiput lähemmäs toisiaan ja ehkä toisi huippu-urheilunkin lähemmäs koko yhteiskuntaa pelkän olymposmaisen jumalihanteen sijaan. Saattaisi niitä sponsori€ herua aavistuksen enemmän kun urheilu liimautuisi voimakkaammin osaksi kansakunnan jokapäivästä identieettiä, jälleen. Paska ideahan tämä varmaan lopun viimein on ja vaarana on että käy kalliiksikin.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy