Jump to content
Juoksufoorumi.fi

U.N.O.

Jäsenet
  • Content Count

    491
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    1

U.N.O. last won the day on December 17 2017

U.N.O. had the most liked content!

Community Reputation

35 Excellent

Converted

  • Coopperi
    3815
  • 10km
    34.45
  • Puolimaraton
    1.15,17
  • Maraton
    3.00,20

Recent Profile Visitors

517 profile views
  1. Tuo kuiva sykevyö josta Kale taisi mainita, vaikka olisikin kastellut juuri ennen lenkille lähtöä, on ainut asia joka minulle on noin merkittäviä "sykkeen heilahteluja" aiheuttanut. Kylmemmällä kelillä hikoilun alkamiseen menee aikaa jolloin ehtii vyö kuivua alkumatkalla. Tai onhan tietty toinenkin asia eli ne vyön/kellon paristot kun alkaa olemaan lopussa niin mittari näyttää välillä mitä sattuu. Alkulämmittelyksi ja jumpaksi minulle on riittänyt kun on vaihtanut reenikamppeet päälle. Vaikka suoraan sängystä olisin lenkille lähtenyt, mutta olin tietty silloin vielä nuori kun enempi tuli juostua. Jos lihaskunnostaan pitää huolta, eikä vaivoja ole niin se vähentää alkujumppien tarvetta. Eihän se pahitteeksi ole jos jaksaa välilevyt ja pakarat lämmittää pikku jumpalla tyyliin lanteitten pyörittelyt, "hyvää huomenta" jne. Iän myötä kehon elastisuus ja voima vähenee, jolloin alkujumpat tärkeämpiä, ja myös lihaskunnon ylläpito.
  2. U.N.O.

    Alkoholilain kokonaisuudistus

    Alkoholista aiheutuvat kustannukset valtiolle ovat myös järjettömän kallista. Puhumuttakaan henkisistä ongelmista joita alkoholi monelle epäilemättä aiheuttaa (myös "sivustaseuraajille" kuten lapsille), ja jotka ei näy ulospäin. Tämä on taiteilua tasapainon kanssa, veroilla pyritään estämään alkoholin aiheuttamien kustannusten kasvu valtiolle aivan holtittomiksi. Ei valtio näillä veroilla voittoa kerää. 2016: "Suomessa alkoholin aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat noin 1,3–1,4 miljardia euroa vuosittain. Terveydenhuollon osuus tästä on 79–140 miljoonaa euroa ja sosiaalipalvelujen (esim. lastensuojelun) 223–270 miljoonaa. Yhteensä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset alkoholista olivat 300–400 miljoonaa vuodessa vuonna 2013." THL:n johtava asiantuntija Esa Österberg v.2015: Näin kävisi, jos Suomen alkoholivero laskisi Viron tasolle: "Viina virtaisi ja verot romahtaisivat, mikäli Suomi laskisi alkoholiverotuksensa Viron tasolle, asiantuntija arvioi. Valtion kassaan saattaisi kilahtaa vain neljännes alkoholin nykyisistä verotuotoista. Virossa alkoholivero on keskimäärin 75 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin Suomessa. Viron verotason kannustama aikuinen suomalainen joisi jopa neljänneksen nykyistä enemmän alkoholia. Tämä nostaisi suomalaiset EU:n kovimmaksi viinanjuojakansaksi. Tutkijan arviot perustuvat tilastoihin ja aiempaan kokemukseen veronalennuksista. Uuden veronalennuksen myötä vuonna 2013 tilastoitu kulutus olisi ollut nyt toteutuneen 9,1 litran sijasta 14,5 litraa, Österberg kirjoittaa blogissaan. Viinan aiheuttamat kansanterveydelliset ongelmat lisääntyisivät merkittävästi, Österberg arvioi. Haittakustannukset saattaisivat nousta samaan aikaan kulutuksen kasvun kanssa lähes 350 miljoonalla eurolla. Valtion keräämät 1 330 miljoonan euron alkoholiverot puolestaan surkastuisivat 348 miljoonaan euroon, koska Viron kanssa kilpailukykyiset alhaiset alkoholiverot koskisivat kaikkea Suomessa myytyä alkoholia." Vero on varsin hyvin perusteltu.
  3. U.N.O.

    Alkoholilain kokonaisuudistus

    Jää nähtäväksi säilyykö suuntaus parempana.
  4. U.N.O.

    Alkoholilain kokonaisuudistus

    Pahaa pelkään että asiantuntijoitten varoituksien uhmaaminen kostautuu jollain aikavälillä. Esim. rattijuoppousraja ylittyy, veikkaan, yhä useammalla juuri sen ratkaisevan pienen korkeamman alkoholipitoisuuden takia. Kun otetaan vaan ne pari, eihän ne ennenkään missään tuntunut. Se miten nuorison käy limuviinoineen, huolestuttaa. Itte ollu tipattomalla kesästä -16 lähtien, ja elämä on jotenkin selkeämpää ja helpompaa, kun ei tartte juomia ostella ja sitten miettiä josko nyt voisi pari ottaa. On aina valmis lähtemään jonnekin, aikaa ja rahaa säästyy.
  5. Ymmärtää hyvin että mielessä käy kun sijoittuu 7. MM-vitosella ja koti EM:t tulossa, mutta Ulmala on rehellinen Lapi..Suomalainen mies. Ja kehityskäyränsä ei ole epäilyttävä. Baumannin kehittyminen ikäloppuna -97 (12.54 vitonen) ja harjoituskaverinsa Stephane Franken 13.03 (muistista) vitonen, taisi olla joku vauhdikas kymppikin, tai ainakin Brysselin GP-illassa joskus -94 paineli viimeistä kierrosta tasaväkisesti afrikkalaisten kanssa, niin oli kyllä epäilyttäviä kehitysloikkia heillä. Espanjan Fermin Cacho hurjasteli -97 EE:n 3.28,95 (muistista) Zurichissä vanhoilla päivillään, Abel Anton pärjäili yhtäkkiä maratonilla kohtuu hyvin (MM:det -97 ja -99) ja sitten oli Martin Fiz myös kova luu, Alberto Garcia, JNE. Mutta mitäs näitä muistelemaan
  6. Ei ainakaan -94 kotikisoissa Ulmala ollut aineissa. Enkä usko olleen muulloinkaan. Vai mitä Ulmala oli tokaissut? Muistan yhä suunnattoman pettymykseni kuinka Riston alkuun viisaalta taktikoinnilta näyttänyt juoksentelu hännillä jatkuikin maaliin asti. Kierros kierrokselta uskoin hänen nostavan sijoitustaan kunnes rakoa alkoi tulla. Olin 13-vuotias, ja Ulmala oli idolini. Yleisö vierelläni oli kuin ei mitään pettymystä olisi tapahtunutkaan, heiluttelivat vaan niitä siniristilippujaan iloisina.
  7. Vanha pohdiskelu, mutta on olemassa laiskempia harjoittelijoita ja sitten niitä joilla on niin kova sisäinen palo, että se suorastaan ajaa tiestölle, välillä huonokin asia. Oma liekki on jo sammunut mutta silloin kun se paloi, ei harjoittelu pitkäjänteisesti ollut mikään ongelma. Lahjakkuutta kun olisi ollut enemmän niin olisi voinut tulla tulostakin.
  8. Voisit ehkä vetää viikon rysäysharjoittelu-pätkän (eng. crash training), tähdäten jopa 100km:riin, rajoja (ei raajoja) rikkoaksesi. Ota seuraava viikko todella kevyesti. Mutta jos haluat pari viikkoa määrää; 2 viikkoa on jo pikkusen liikaa (kun ajatellaan ns. homeostaasin järkyttämiseen riittävää määrän lisäystä) vetää 80km viikossa, eli normaaliin nähden tuplat, 60km olisi hyvä stimulus pari-kolmekin viikkoa vetää ja sitten kevennys. EDIT. Kirjoitin äskeisen luulossa että 40km viikot on normikauraa sinulle, mutta nyt kun huomasin että olet vähän hölläillyt juoksun kanssa syksyllä, niin kyllä jo max 80km viikko riittäisi rysäysharjoitteluksikin...kuuntele kroppaa.
  9. Taidanpa katsella tällaisen hienon videon jossa kaveri, jonka kanssa kisasin ensimmäistä kertaa jo 1993 Kuopiossa (hän paineli kasin voittoon ajalla 2.26, itse viivyin 2.34), voittaa Euroopan Mestaruuden. Jukan kiri oli muuten kova jo -93, kisa on videolla.
  10. Olettaen että olet tosissasi, niin minä taas en usko että Lasse olisi pystynyt kovin paljoa parempaan kuin SE-juoksunsa, joka oli pedattu hänelle. Ei tosin ollut varmasti enää ihan parhaassa kunnossaan ko. juoksussa mutta ei 13.16 huonolla kunnolla juosta. Ei pidä unohtaa 13.19 vitosta ennen Muncheniä. Enkä myöskään usko että vuonna -76 pikkuisen vähäisemmillä määrillä (kuin -72), tosin vuosia muutama alla enemmän, olisi Lasse pystynyt painelemaan hyvällä vauhdinjaollakaan ainakaan kovin paljoa alle SE:tä. Eihän Montrealin vitonen mikään vauhtijuoksu (2.41-2.45-2.50-2.39-2.29) ollut, mutta ei mikään ihan kävelykään paitsi kolmas km. Quax oli painellut 13.13,10 Tukholmassa ennen kisoja. Jota hän muuten paransi seuraavana vuonna (13.12,87) jolloin juoksi myös kympin 27.41. Aika kovaa pitkän matkan tulosta 3.36,7 (1976) mailerityypiltä.
  11. Katsoin juuri Sinivalkoinen Valhe-dokumenttielokuvan. EPOn vaikutus (joku väitti) kympin hiiihdossa saattaa olla jopa puolitoista minuuttia. Erja Kuivalainen oli nähnyt Marjo Matikaisen pöydällä pullon jossa "selvästi luki Erythropoietin". Hän kertoi tämän Jaana Savolaiselle. Pekka Vähäsöyrinki oli kysynyt marraskuussa -88 lumileirillä Kuivalaiselta olisiko hän valmis ns. vippaskonsteihin, Kuivalainen vastasi "en ole, enkä enää luota sinuun". Savolaiselta Pekka kysyi "Olisitko valmis menettämään naisellisuutes?". Ei ollut. Molemmat pärjäsivät hyvin huippuja vastaan aina ennen arvokisoja. 3 viikkoa ennen MM Lahtea -89 oli SM-kisat LAHDESSA vapaan kympillä: 1. Jaana Savolainen 29.16 2. Marjo Matikainen 29.38 3. Erja Hyytiäinen 29.41 4. Tuulikki Pyykkönen 29.50 ...7. Pirkko Määttä 30.23 Ja kuinka ollakaan, Matikaisen "piikki" löytyi Davosin viimeistelyleiriltä ja hän otti hopeaa ajalla 27.36. Sama matka, paikka ja tyyli. Savolainen oli päämatkallaan 16. Suomalaiset (Matikainen, M-L Kirvesniemi ja Määttä) otti kolmoisvoiton pertsan kympillä ja 15km:llä. Matikainen voitti 15km josta Marja-Liisa jäi pari sekuntia, Määttäkin jätti 4. sijoittunutta Raisa Smetaninaa 34sek, vaikka jäi suomalaiskaksikolle yli puoli minuuttia. Kympin pertsalla Marja-Liisa taas jätti Määttää (hopeaa) 53,2sek ja Matikaista (pronssia) 53,9sek. Viljo Sadeharju (Italian maajoukkueen päävalmentaja 1980-1984) kertoi Italian Ferrarassa olleen valtavan hyvä tutkimuslaitos käytössä eikä rahaa puuttunut. "Siellä käytiin kesällä luovuttamassa verta ja se pakastettiin ja seulottiin vahvimmat punasolut pois. Sen tunteen halusin kokea, niin minun omilla soluillani nostettiin hemoglobiini 135:stä 170:neen, niin kyllä oli helppo hiihtää. Melkein meni puuhunkin vaikka perä edellä. Kaikki A-ryhmän (Italian) urheilijat olivat mukana tässä. Punkkinen oli oppipoikani". Ex-valmentaja Donatin (joka vastusti näitä konsteja) paljastusten avulla Italia aloitti doping-tutkinnan (ilm. joskus lähellä Milleniumia). Poliisi löysi Doping-Professori Conconilta urheilijoitten verenkuvat ja seurannat. He pystyivät osoittamaan että ensin oli käytetty veritankkausta ja myöhemmin EPOa. Seuraavasta selviää Conconin ja Italian Olympiakomitean yhteistyö, ja Conconin kehittämien menetelmien vaikutukset (arviot) juoksussa matkoilla 1500m-10km: It was on 14 August 1980 that Professor Conconi submitted a proposal to the Italian National Olympic Committee (CONI) proposing that selected Italian athletes be assisted by staff of the University to improve their performance. Conconi proposed that he help athletes in the sports of cycling, canoeing, rowing, long distance skiing, speed skating, swimming and wrestling. The Olympic committee (CONI) accepted the offer. According to Sandro Donati, a coach of the middle distance running team from 1981 onwards, this method of preparation was blood doping.[2] Professor Conconi approached Donati regarding improving the performances of his athletes with estimations of the improvements at 3 to 5 seconds for 1,500 metre races, 15 to 20 seconds for 5,000 metre races and 30 to 40 seconds for 10,000 metre races.[3] There was a partnership between the Olympic Committee and Professor Conconi's biomedical research centre at the University of Ferrara and the Olympic Committee financed his research.[4] According to Donati, Professor Conconi together with the Italian Athletics Federation and a major Italian Research Institute administered testosterone and anabolic steroids to athletes for events in the 1980s.[3] Over several years, CONI funded the research of Professor Conconi with over two million euros. The work of Professor Conconi and his many assistants at the Ferrera University produced great results in sport. In the 1992 and 1994 Winter Olympics, Italy won 34 medals. Many of the athletes had hematocrit levels of over 50%.[2] PS. Eli jos oletetaan että Virén oli veritankattu, hänellä suoritus parani vitosella 15-20 sek., kympillä 30-40sek. Eli 13.16 vitosella olettaen tankattuna = 13.31-13.36 "natuna", kympillä 27.38 (kaatuen) vs. 28.08-28.18. Vertailuksi esim. Keskisalon ex-seurakaverin Matti Räsäsen tulossarja 1500-3km-5km-10km: 3.47-8.02-13.42-28.25. Lähtökohdat (lahjakkuus) oli Räsäsellä HIEMAN erilainen kuin Virénillä, tämä vain toteamuksena.
  12. Näinhän se. Ja minulta jäi sanomatta, ettei heti ensimmäisistä vedoista 100% irti. Olen tehnyt alle 3-5x50m rentoja kiihdytyksiä 1-1,5min palautuksin, siihen pidempi 2-3min tauko ja sitten vasta pikajuoksuun rentous säilyttäen, ilman ylimääräisiä puristuksia hartioissa tms. Pitää osata mennä KOVAA mutta "posket hölskyen". Jos alkaa kello näyttää että vetojen vauhti hidastuu tai ajat ei enää parane (yleensä paranee veto vedolta tiettyyn pisteeseen) niin sitten riittää.
  13. Jos juoksijalla voimatasot riittää pikajuosta mäkeen (alaktiset, pitkin palautuksin), ei sillon mitään napsuja tarvitse ottaa pois. Jos ottaa, ei saa parasta mahdollista hyötyä. Tuohon pisteeseen pitää toki edetä nousujohteisesti. Jos on aloittelija eikä ole voimaa, liikkuvuutta ja/tai tekniikkaa, jota pikajuoksu mäkeen vaatii niin silloin sitä vauhtia mitä tekniikka ja paikat antaa myöten. Dynaamisia venyttelyitä olen tehnyt tuon drillipätkän ja mäkisprinttien välissä.
  14. Aikoinani ja yhä vielä ennen mäkisprinttejä teen vain kilsan sisältäen 50m drilliä/50m hölkkää. 3x kantapakarajuoksu, 1 takaperinjuoksu, 1 ristiaskelkäynti sivuttain, taas takaperinjuoksu ja ristiaskeleet toinen kylki edellä. Loppuun 3x "B-Skip" ja se on siinä, vain lähinnä liikeratojen avaamiseksi ja paikkojen lämmittämiseksi/aktivoimiseksi ennen mäkijuoksua. Juoksutekniikkaan tuolla määrällä ei varmasti juuri vaikutusta, vaikka saattaisi auttaa tapauksesta ja toteutuksesta (tekniikka) riippuen juoksuasennon säilymiseen "ylhäällä" kun tekisi tarpeeksi ja/tai esim. harjoituksen loppuun kun on jo pikkusen väsynyt. Kyllä minusta tekniikan parantuminen tai vuotojen väheneminen erit. väsyneenä on siis näilläkin liikkeillä mahdollista, mutta vuotoja voi poistaa mäkijuoksulla ja voimaharjoittelulla, etenkin yhden jalan liikkein. Parhain ja lajinomaisin juoksutekniikkaa (ja lajivoimaa) kehittävä "drilli" on minusta mäkijuoksu. Sitä voi tehdä lyhyin pikajuoksuin jolloin erityisesti hermotus ja kiihdytyskyky kehittyy, myös pidemmän päälle ehkäisee vammoja kun etenee maltilla. Tai pidemmin vedoin, tai määräintervalleina tyyliin 30x100m / 100m alas (kuten itse tein ja taisi Seb Coekin tehdä parhaimmillaan) n. 1500m "teholla" ja vaikutuksen tunsin erään vitosen ratakisan viimeisellä kierroksella kun piti kiriä väsyneenä -> ei mitään ongelmaa ja tekniikka pysyi ja tunne oli sama kuin tuollaisen mäkisession lopussa. Olin tehnyt ko. mäkitreenin tuota kisaa ennen 2 päivää aiemmin (kyseessä oli "treenikisa" kauden alussa), ja verryttelyssä pakaroissa painoi vielä mäkitreeni, mutta kirissä löytyi nuo lihakset käyttöön jotenkin automaattisesti, ja juoksin yksinvedolla tuulisessa kelissä silloisen ennätykseni. Jota paransin 8 sek seuraavana vuonna, optimiolosuhteissa (yksinvedolla silloinkin tosin, jäin "Säipälle" lähes kierroksen). Mäkijuoksussa kun on vastus niin se parantaa voimaa/voimakestävyyttä treenistä riippuen, ja käytetään enemmän sprintti/keskimatkojen lihaksistoa eli pakaroita ja nilkkatyötä. On sen jälkeen tasaisella helppo painella, eikä mäetkään varmaan niin paina. Drilleistä vielä, ei ne hukkaan mene vaikka oletettaisiinkin ettei juoksutekniikka paranisikaan, hyviä avaamaan paikat ja ei varmasti pahitteeksi rikkomaan mahdollisesti junnaavaa, yksipuolista juoksuharjoittelua. Eihän tuosta tutkimuksesta sitäpaitsi selviä mitä drillejä tehtiin, kuinka usein, kuinka paljon.
  15. Sekä että, mutta ei kaikki pääse tuollaisiin tasoihin vaikka tehtäisiin mitä. Mäkäräisellä varmasti on luonnostaan erittäin paljon hitaita lihassoluja, ja nopeita soluja vähän, mikä selittää korkean kynnyksen suhteessa maksimisykkeeseen. Kuten myös pienen eron kynnysten välillä (<15 bpm).
×

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy