Jump to content
Juoksufoorumi.fi



NORDMAN

Jäsenet
  • Content Count

    351
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

227 Excellent

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Otaksun ettei epidemia ole Suomessa vielä kunnolla saanut jalansijaa. Siis ettei ensimmäistä "aaltoa" sanan varsinaisessa merkityksessä vielä ole ollut. Nyt kun aletaan höllentämään voi olla että tarvitaan kesän mittaa oikeasti järeitä toimia, joita jo osin ylläpidettiin. Etenkin jos toisessa säikähtämisessä annetaan tilanteen mennä paljon pidemmälle kun ollaan jo niin "karaistuneita asiantuntijoita" kulkutautikriisien kanssa tomimisessa. Toivottavasti olen väärässä.
  2. NORDMAN

    Napapiiri-Jukola 2020

    Nyt olisi ollut kuukausi aiottuun Napapiiri-Jukolaan. Kilpailumaastossa on lumen määrä vesiarvona vielä poikkeuksellisen suuri. Olisi hankaloittanut järjestelyjä tai vähintään tehnyt soista erittäin vetisiä.
  3. Tämän koronaviruksen uumoillaan jäävän vuosittaiseksi riesaksi muiden kausittausten virusten tapaan. Muutkin kausittaiset virukset ovat syntyneet aikojen saatossa samoin. Siirtyneet eläimestä ihmiseen alkaen ensin uutena epidemiana ja jääneet kiertämään ihmiskunnassa muunnellen itseään vuosittaisen syklin mukaan. - Uuden taktiikkamme mukaan joka vuosiko kansalle Tukholman tyyliin strategisesti altistamalla laumasuoja jos rokotetta ei kyetä saamaan?
  4. Ihmetyttää kun joka tuutista tulee kommenttia että nyt on oltu eristyksissä puuduksiin asti ja henkinen kantti ollut kansalaisilla koetuksella jne. Että hyvä me kun on kestetty näin loistavasti. Mitä hittoa? Vastahan tässä on oltu pari kuukautta poikkeusoloissa ja heti ollaan ruikuttamassa kuinka on kestämistä. Ja että pitäisi hetimiten höllentää. Pitää päästä terassille ja festivaaleihin. Kun keskimääräinen asenne on tämä, en ihmettele yhtään ettei kansakunta tuota nuorista tai vanhoista kestäviä kestävyysjuoksijoita kun jo pelkästään kunnollinen peruskuntokausikin lienee ylitsepääsemätön ponnistus ilman jatkuvaa höllentämistä ja henkistä lepuuttamista. Myöskään ohjelmaa ei muutella vähän väliä. Pitää olla selkeä linja jota pidetään vähintään kausi kerrallaan. Hybridijuoksemisesta ei tule mitään muuta kuin pieneksi hetkeksi iloinen mieli jos sitäkään.
  5. Nyt vakuutellaan että koulut voidaan avata koska lapset eivät olekaan tartuttajia. Saavatko he siis myös vapaasti sukkuloida isovanhempiensa luona kun eivät voi levittää koronaa? Tiettyjen poliitikkojen lausumat ovat täynnä päinvastaisuuksia ja päättömyyksiä kun eivät kerro totuutta. Totuus on se että epidemia (immuniteetti) leviää rajoitetussa suomalaiskäyttäytymisessä liian hitaasti ja vanhuksia nuoremman kansanosan halutaan tarttuvan töihinsä ja sen myötä sairastavan taudin laajemmin ja nopeammassa aikataulussa. Kukaan poliitikoista ei halua olla se joka asian omalla suullaan kertoo.
  6. Luulenpa että jos keskimatkan arvokilpailussa pääsarja saisi valita kilpailukartan 1:10000:n ja 1:7500:n välillä, niin suurin osa ottaisi 1:7500 kartan.
  7. = Pystyvihreä eli vihreä viivoitus (Hidastava maapohja) Eli hidastavalla maapohjalla juostessa ei pysty lukemaan karttaa vauhdissa yhtä hyvin kuin useimmilla muilla maapohjilla koska katseen huomio on sidottu itse juoksemiseen ja jatkuvaan mikroreitinvalintaan näkökentässä. Siksi (kilpa)suunnistajan on hyvä ennakoida hidastavan maapohjan ylitystä siten, että ennen kun rastivälillä pystyvihreää tulee alle, pyrkii etukäteen lukemaan reittiään valmiiksi eteenpäin vähintään vaikeajuoksuisen alueen yli ja pitää yleissuunnan jos tarpeen. Päiväsuunnistuksessa aukolla vilkaisee sinne tullessa aukon toiselta laidalta poistumiskohdan, kun aukossa näkyvyys on yleensä hyvä. Voi sitten keskittyä koikkelehtimaan rydön yli ilman katse kartassa kompurointia. Samaa taktiikkaa voi noudattaa lähes kaikkien vaikeasti luettavien asioiden suhteen, riippuivatpa ne tulostusjäljestä tms.. Lukee ne hyvissä ajoin helpolla maapohjalla edetessä ennen niihin saapumista. Ei tule pysähdystä, kartanluvusta johtuvaa vauhdin hidastumista tai kartanluvussa virhetulkintaa siellä. Pyrkii pitämään suunnistuksen mahdollisimman edessä. Ja leuan ylhäällä. Tästä oikeastaan koko suunnistuksessa on kyse. Suunnistuksen ei pidä olla jäljessä, eikä edes jaloissa, vaan pitkällä edessä. Tietää jatkuvasti vain kaksi asiaa. Missä on nyt ja minne on menossa. Kokeneena suunnistajana kun vauhti vuosi vuodelta hidastuu ja karttojen paikkaansapitävyys paranee, helpottuu suunnistaminen niin paljon, että sitä toivoisi välillä jopa epämääräisempiä karttoja tai jotakin muuta joka toisi asiaan lisää haastetta. Kuntorasteilla olen käynyt siten että luen mallikarttaa pari minuuttia ja koetan juosta radan pelkän muistikuvan perusteella. Oppii hahmottamaan oleelliset asiat.
  8. Mittakaava-asiaa on testattu suunnistuskilpailussa silloin kun 1:15 000 mittakaavan lisäksi alettiin yleisemmin käyttää myös 1:10 000 mittakaavaa. Moni suunnistaja vastusti muutosta. Perusteluina pääasiassa oli se, että 1:15 000 kartalta oli heidän mielestään helpompi hahmottaa reitinvalintoja ja pitää kokonaisuus paremmin hanskassa. Mittakaava-asiaa siis testattiin kilpailutilanteessa siten , että kilpailijat saivat lähdössä valita kumman mittakaavaisen kartan ottavat. Kuten arvata saattaa, uhoiluista huolimatta, lähdössä 1:15 000 karttaämpärit jäivät täysiksi ja 1:10 000 karttaämpärit tyhjenivät kokonaan. Todellinen syy pienempimittakaavaisen kartan (=1:15 000) puolustamiseen oli tottumus. Suunnistuksen ei ole tarkoitus olla kartan näkemiskilpailu. Kymppitonnin kartan tulee olla suurennos viistoistatonnisesta. Osa kartoittajista toimii kuitenkin lajisääntöjen mukaan väärin ahtamalla lisää yksityiskohtia niin etteivät kartoitussäännöt täyty. Lisäksi kartoituksen viimeisin, ja usein tärkein vaihe, pelkistäminen, jätetään tekemättä. Siitä suttuisen syheröiset kartat vaikka olisivatkin lasekeilauksen myötä tarkkaakin tarkemmat. Suunnistuskarttaa tulee pystyä lukemaan täydessä kilpailuvauhdissa. Joitakin huonoja karttoja saa tarkkaan tihrustaa kirjoituspöydän ääressä ennen kuin joistakin yksityiskohdista saa selvää. Yleisimmin sellainen kartta löytyy Etelä-Suomen avokallioalueelta. Viime vuosina 1:10 000 karttaa on suurennettu 1:7 500 mittakaavaan veteraanisarjoille ikänäön vuoksi. Kilpailuissa yleensä alkaen H/D50-sarjoista ylöspäin. Taajamien läheisyydessä muutoinkin. Toki moni muuttaa varsinkin rastinotossa jo kädessä olevan kartan mittakaavaa noin kolmanneksen suuremmaksi luupin avulla. Pystyvihreän ennakointiin kuuluu kartan lukeminen valmiiksi siten, että on korostetusti selvät sävelet riittävän pitkälle eteenpäin.
  9. Uumoilen myös osalle maailman väestöä nälänhätää. Ei olisi uutta täälläkään. Loppujen lopuksi ravinto on aina pohjimmainen perustarve. Mahdollinen ruoan myynnin rajoittaminen ei tule vähitellen vaan jos on tullakseen niin se tapahtuu yhdessä yössä eikä siitä varoitella etukäteen, tiedätte kyllä miksi.
  10. Ajattelin aamulenkillä että kansan eristäytymistä näillä prosenteilla voidaan kärjistetysti verrata tilanteeseen, jossa ollaan motissa matalikkoon uponneen laivan hytissä ja painetaan ovea kiinni ettei vesi vyöry sisään. Vaihtoehdot ovat joko yrittää sukeltaa pintaan (sairastaa tauti) tai odotella pelastavaa sukellusvenettä (rokote). Kumman valitsisit?
  11. Mielestäni tämä kotipiirissä perheen parissa työskentely ja erakoituminen saisi jatkua vähintään vuoden pari. Aivan loistoaikaa!
  12. Kannattaa yhä odotella sen sairastamisen kanssa. Ei ole vielä varmuutta jälkivaikutuksista tai henkilökohtaisen vastustuskyvyn muodostumisesta. Mitä myöhemmin, sitä parempi, jos nyt ei vanhene liikaa.
  13. Ehkäpä ovat muuttaneet painotusta tälle vuodelle kun piti olla sprinttiMM-vuosi. Aikaisemmin Matthiaksen viikkorunko talvella on sisältänyt yhden pitkän 2 tunnin maastolenkin, intervallijuoksun, 2 karttaharjoitusta suunnistaen, 2 voimaharjoitusta ja yhden crosstrainingin tilanteen mukaan sisältäen hiihtoa ja pyörää. Muut palauttavia. - Yhtä pomppivimmista, ja köyryselkäisimmistä, suunnistajista arvosteltiin juoksutyylin osalta aina suunnistuspiirien ulkopuolella, mutta hän juoksi 1998 ratakympin kuitenkin 27.54 ja puolimaratoninkin kohtuu hyvin 1.01.55. Suunnistuksen ohessa rupesi O-P Kärkkäinen laatimaan hänelle harjoitusohjelmia. Huomasivat vanhan totuuden "Voimapäivän jälkeen on kulkupäivä, jolloin voima jalostetaan vauhdiksi.", joten mäkijuoksupäivää seurasi vauhtijuoksupäivä jota seurasi kestävyyspäivä pitkällä lenkillä. Pyörittivät tätä yksinkertaista kolmen päivän systeemiä, harjoitus aamupäivällä ja palauttava pk iltapäivällä, niin tulostaalkoi tulla. Ensimmäinen tuloskunto toi maastojuoksun Euroopan mestaruuden. Ehkäpä jotkut muistavat samoilta ajoilta sen kolean päivän Helsingin Kaisaniemessä kun siellä pidettiin maastojuoksun PM-kilpailut. Monikaan paikallaolijoista ei tuntenut oudosti pomppivaa suunnistuspaitaista juoksijaa, joka nykäisi joka kierroksella siinä pienessä ylämäessä pienen kaulan, kunnes rupesi juoksemaan kunnolla ja erkani kaikista muista. (Carsten Jörgensen)
  14. Suunnistajien juoksuennätyksistä. Vaikka perinteinen suunnistus on metsäjuoksua, eivät huippusuunnistajat ole harjoitelleet puhtaasti sileän juoksua varten vaikka sprinttivuosi onkin. Suunnistajien juoksutulokset on yleensä tehty harjoituskaudella kaukana huippukunnosta, niinkuin tämäkin. Matthias Kyburz tähtäsi huippukuntoaan heinäkuulle suunnistuksen MM-kilpailuihin, eli peruskuntokausi oli meneillään vielä muutama viikko sitten kunnes MM-kilpailut peruttiin. Myös siksi hatunnostonarvoinen tempaus.
  15. Arvokilpailuissa suunnistuksen normaalimatkan (pitkä matka) voittajan/parhaimpien aika keskimäärin osuu 90-100 minuutin väliin. Siihen ja hieman yli Matthias on tottunut, tosin selvästi kovemmalla teholla ja vaihtelevalla alustalla. Lihasten kannalta voisi hänelle taustastaan johtuen olla hyvä kiihdyttää rennosti välillä hetkeksi totuttuun pitkän matkan kilpailuvauhtiin ja höllätä takaisin?
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy