Jump to content
Juoksufoorumi.fi


r

Björn

Jäsenet
  • Content Count

    1 104
  • Liittyi

  • Days Won

    3

Björn last won the day on February 13 2017

Björn had the most liked content!

Community Reputation

234 Excellent

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Naulan kantaan ja kuten itsekin totesin: Yhtä kaikki, 3500 metrin cooper ei millään mittarilla hätyyttele ihmisen suorituskyvyn rajoja, joten urheilullinen kaveri sen kyllä saavuttaa ja lähestymistapoja on hyvin monia. Jonkinlaisia kestavyysominaisuuksia on silti luonnon antamana tai harjoittelun tuloksena oltava, jotta 3500 metrin viiva pöllähtää 12 minuutin kohdalla.
  2. Enpä lähde sanomaasi kiistämään kun sen noin asettelet. Yhtä kaikki, 3500 metrin cooper ei millään mittarilla hätyyttele ihmisen suorituskyvyn rajoja, joten urheilullinen kaveri sen kyllä saavuttaa ja lähestymistapoja on hyvin monia. Jonkinlaisia kestavyysominaisuuksia on silti luonnon antamana tai harjoittelun tuloksena oltava, jotta 3500 metrin viiva pöllähtää 12 minuutin kohdalla.
  3. Miksi sulkapalloilijan pitäisi pystyä juoksemaan 3500m cooperissa? Tuo ei varmaan ole ensimmäinen rajoite, jos urheilulliset tavoitteet ovat sulanpaiskonnassa. 3500 metriä menee cooperissa, kun tekijänä on riittävän urheilullinen yksilö, eikä maksimaalinen hapenottokyky ole luonnostaan niin alhainen, ettei sitä kohtuullisellakaan harjoittelulla saa kehitettyä tuloksen vaatimalle tasolle. Sitten ei tarvita muuta kuin juoksuharjoittelua. 3500 metrin cooper ei vaadi kummoisia nopeusominaisuuksia saatika räjähtävyyttä vaan riittävää kestävyyttä. Tavoitetta voi lähestyä lyhyempiin ja pidempiin matkoihin keskittyvän harjoittelun kautta. Esimerkiksi perinteinen maratonharjoittelu antaa ihan hyvät eväät 3500 metrin etenemiseen 12 minuutissa.
  4. Tuota ei tarvitse epäillä.. Todisteetkin on jo jaossa.
  5. Kuinka liikahtaa 2000m soutimella?
  6. Muhah. Tuollahan se kännykuvakaappauksen oikeassa yläreunassa se energiapalkkisi vilkkuu.. On kuitenkin vihreällä vielä.
  7. Mielenkintoinen aihe. En omista Suuntoa, joten en pääse tarkemmin testaamaan, mutta otin vapauden osallistua keskusteluun. En tiedä, kuka juoksun tehonmittauksen (arvioinnin) toi ensimmäisenä kuluttajille saatavaksi. Ainakin Stryd toi oman ratkaisunsa jokin aika sitten. Pyöräilyssähän tosiaan tehonmittaus yleistyi aika nopeasti, kun markkinoille tuli luotettavia ja hinnaltaan järkeviä ratkaisuja ja tehonmittaukseen perustuvat harjoittelumallit löivät 'massojen' keskuudessa läpi. Mitä tasaisempi maasto ja olosuhteet sitä paremmin yksin juoksuvauhti korreloi tehon kanssa. Ratajuoksussa tehomittaus tuskin tuo hirveän paljon sekuntikelloon verrattuna. Pyöräilyssä puolestaan ilmanvastus (ajoasento, pyörän ja varusteiden aerodynaamisuus) vaikuttaa pyöräilijän vauhtiin enemmän kuin juoksussa. Kympin tempotulos voi muuttua 'minuuttikaupalla' riippuen siitä kuinka hyvä ajoasento ja varusteet pyöräilijällä on, vaikka kuskin tuottama teho pysyisi samana. Siksi pyöräilyssä tehon mittauksella on kehityksen ja kilpailusuorituksen seurannassa suurempi merkitys. Kuinka juoksussa voidaan arvioida esimerkiksi alustan pehmeyden vaikutusta tehoon? Esim. kova asvaltti verrattuna upottavaan mutaan. Koska juoksussa vasta- ja myötätuulen vaikutusta tehoon on hankala arvioida, ovat vauhti ja syke yhdessä ihan hyvä tapa arvioida kehitystä ja maantiekisasuorituksen etenemistä.
  8. Mulla on vaihtoehtona myos 800m ovaali, tosin hiekkapintainen, jossa nurkat on loivemmat kuin perus nelisataametrisella... Tuolla kasisatasella voi ne ihan kaikista kovimmat vedot tehda.
  9. Mulla on käytössä Star Tracin E-sarjalainen, joka kyllä ottaa luvatut 15 mph eli 24km/h. Ei tartte kauaa mukana rimpuilla. Lähikuntosalin Life Fitness kerää myös nöyrästi speksatut 14 mph. Jos tarttee lujempaa mennä, niin vieressä on urheilukenttä.
  10. Sopivaa treenia alle ja kokeilu. Jos ei onnaa, niin riisu (juoksun kannalta) ylimaaraiset lihakset.. Aina voi spekuloida. Jos unohtaa muut tekijat kuin taloudellisuuden eli kuinka vahalla hapella pystyy yllapitamaan maraton -vauhtia , niin esim. aiemmin linkkaamassa artikkelissa oli eri juoksijoille annettuja ml/kg/km -tutkimustuloksia. Tutkimuksen ita-afrikkalaisilla juoksijoilla oli taloudellisuus oli 185 ml/kg/km. Tuolla taloudellisuudella he kayttavat happea 3h maratonvauhdissa 185/4.25=44 ml/kg/min. Jos suomalaisen kuntoilijan taloudellisuus samassa 3h maratonvauhdissa on vaikka 225 ml/kg/km, niin happea kuluukin 225/4.25=53 ml/kg/min. VOmax2 taytyy sitten tietenkin olla tuota korkeampi. Juoksu ei ole kuitenkaan matematiikkaa, mutta voihan naita hehtaariluokan arvioita tehda, jotta sitten osaa haluta riittavasti. En tieda, kuinka taloudellisuus muuttu suorituksen aikana, mutta se tuskin ainakaan paranee, kun keho lampenee jne. Pitka ukko on lammonsaatelyn osalta heikommassa asemassa kuin lyhyt, koska samanpainoisina lyhyemmalla ukolla on kuitenkin enemman ihopinta-alaa.
  11. Oma taman vuoden tavoitteeni syntyi osin tuon kyseisen artikkelin pohjalta.
  12. Faktat poytaan (hapen osalta). Hemmon juoksutuloksista olen kylla kuullut. Hyvin meni. Ja ettei ihan sivuraiteelle mene, niin kylla VO2max:ia pystyy painoa pudottamatta ymmartaakseni enemmankin kuin tuon peukalosaannon 20% verran parantamaan harjoittelun avulla, mutta kaikkien perima ei siihen taivu. Jos kuuluu niihin normaalipainoisiin, joilla luonnostaan on alhainen VO2max ja luonnostaan heikko kehittymispotentiaali arvon osalta, niin talla kaverilla on huonot edellytykset saavuttaa 3h alitus. Toinen kaveri pystyy vaikkapa painoa pudottamalla parantamaan 20% VO2max -arvoaan ja luonnostaan paremmalla (VO2max)kehittymispotentiaalillaan harjoituksen tuloksena vaikkapa 30% lisaa.
  13. Pitkä ja luonnostaan atleettinen ja lihaksikas 120kg mies, jolla VO2max on 30ml/kg/min, pudottaa painonsa 60 kiloon ja parantaa näin VO2max arvoaan. Retorisia kysymyksiä: - Oliko alun perin perusterve? - Oliko painonpudotuksen jälkeen perusterve? - Juokseeko potentiaalisesti alle 3h maratonilla, jos harjoittelee?
  14. Tätä "perusterveen dilemmaa" voi miettiä myös fysiologian näkökulmasta, kuten on esimerkiksi pohdittu tuota 2h alituksen mahdollisuutta maratonilla: https://sportsscientists.com/2010/09/2-hour-marathon-physiology/ Sovelletaan: Perusterveen miehen tapauksessa pitäisi tehdä joitain oletuksia. Eri lähteiden perusteella esimerkiksi noin kolmikymppisen miehen VO2max on keskimäärin noin 40 ml/kg/min ja huonommilla geeneillä se voi olla ainoastaan vaikkapa 30 ml/kg/min. Pidetäänkö tuommoista 30-millistä miestä sitten perusterveenä vai pitääkö päästä tuohon average Joe -kerhoon, jotta täyttää kriteerit..? Se, kuinka paljon VO2max -arvoa voi harjoittelun avulla parantaa, vaihtelee myös, mutta ymmärtääkseni usein puhutaan noin 20% potentiaalista. Toinen vaikuttava tekijä on sitten juoksun taloudellisuus eli kuinka vähällä hapella kone pitää yllä vaadittua 4:15/km vauhtia lähes kolme tuntia. Taloudellisuuteen vaikuttaa myös perimä ja toisaalta taloudellisuutta voi parantaa harjoittelun avulla. Tuon aiemmin linkatun lähteen taulukon perusteella eurooppalaisen juoksijan taloudellisuus eli hapenkulutus on 3h maratonvauhdissa (noin 14km/h) arviolta noin 200 ml/kg/km. 3h maratonvauhdilla tämä perusterve jätkä tarvitsee siis happea 200/4.25=47ml/kg/min. Koska kukaan ei pysty juoksemaan koko maratonia VO2max -intensiteetillä vaan ehkä 80-85%:lla siitä, on tuon esimerkkimme henkilön VO2max oltava pitkälti yli 50ml/kg/min juostakseen maratonin alle 3 tuntiin. Average Joen VO2max oli se 40 ml/kg/min, jota hän siis pystyy harjoittelemalla parantamaan ehkä noin 20%... Lähtöarvoja voi veivata miten tahtoo ja spekuloida lisää. Todennökäisesti perusterveen taloudellisuus on heikompi kuin käyttämäni 200 ml/kg/km, jolloin todennäköisyys sille, että hän saavuttaa alle 3h tuloksen maratonila, heikkenee. Jos kaveri sen sijaan on saanut arvonnassa paremmat geenit ja VO2max on luonnostaan vaikka 50 ml/kg/min, mikä ei vielä ole mitenkään tilastollinen harvinaisuus, mahdollisuudet onnistua ovat selvästi paremmat, jos lenkkarinkulutus kiinnostaa.
  15. Loysin akkiseltaan merkinnoistani pari 35 minuutin niukkaa alitusta kympilla, jolloin toisen tapauksen aikoihin oli ratacooperissa mennyt 3630m ja toisen aikoihin 10x1000m/90sek@3:30/km matolla juostuna. Maton tarkasta kalibroinnista ei tietoa.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy