Jump to content
Juoksufoorumi.fi










Hurttah

Jäsenet
  • Content Count

    75
  • Liittyi

  • Last visited

Everything posted by Hurttah

  1. Hurttah

    Mizuno

    Mizuno Wave Rider 18 (vm 2015) on saatavissa maailmalla, mutta ei käsittääkseni Suomen kivijalkakaupoissa. Verkosta löytyy enimmäkseen positiivisia testiraportteja. Kyseessä on hyvin vaimennettu PK-lenkkikenkä ja se on samassa sarjassa mm. Asics Cumuluksen kanssa, mutta rakenteen ja keveytensä puolesta soveltuu myös vauhdikkaampaan juoksuun ja kuntoilijalle maratonkengäksi. Olin aikeissa hankkia jo WR 17 mallin. Se sopi jalkaani erittäin hyvin, mutta päälliskankaassa oli nauhoituksen alkukohdassa vahvike, joka painoi ikävästi varpaiden ja jalkapöydän yhtymäkohtaa. Jäivät hyllyyn. Tämän uuden mallin aion hankkia, jos tuntemukset ovat hyvät. Onko jollakin mahdollisesti jo kokemuksia?
  2. Hurttah

    Saucony triumph 11

    Ilmoitin tossun hajoamisesta maahantuojalle, joka kertoi reklamoineensa Ruotsiin. Jään odottamaan, kuinka käy.
  3. Hurttah

    Saucony triumph 11

    Otin tossut käyttöön toukokuussa ja juossut nyt 600 km. Tossujen päälliskangas on aivan hajalla ja revennyt useasta kohtaa. Olen käyttänyt niitä vain maantiejuoksussa ja olen rakenteeltani kevyt. Käsittämätöntä. Onko vastaavia kokemuksia?
  4. Sopiva reitti ensikertalaiselle, jos allokko on ei ylly pahaksi. Syksyn kisassa on kaksi puolta. Kisakuntoa on aikaa rakentaa pari kuukautta pidempään, mikä on tietysti suuri etu. Toisaalta kevät, kesä ja syksy menee yhden harrastuksen merkeissä. Se voi olla myös henkisesti raskasta.
  5. Garmin näytti triathlonin täysmatkan kisan uintiosuuden matkaksi 4,2 km. Tiedän, että jonkin verran tuli uitua ylimääräistä, mutta en millään usko uineeni 400 metriä. Olen myös havainnut, että laite mittaa matkaa uinnissa intervallien välillä, vaikka pidän taukoa laiturin päässä. Matkaa saatta tuolloin kertyä muutama kymmenen metriä. Pidän laitetta ranteessa. En oikein luota avovesiuinnin matkan mittaukseen. Onko vastaavia kokemuksia?
  6. Hurttah

    Poweri vai kiekot?

    Oheisena blogi, jossa on arvioitu eri voimamittareita. Kannattaa perehtyä, jos on aikeissa hankkia.
  7. Komppaan Pölhöä. Toissa kesänä uin määrää enemmän kuin koskaan. Kestävyys oli hyvällä tasolla, mutta keskivauhti taantui kesän edetessä. Tein tuolloin uintitreenit lähes kokonaan avovedessä märkäpuvulla. Lieneekö taantumisen syynä ollut märkkäri, joka antaa tekniikkavirheet anteeksi. Olen lisäksi havainnut avovesikauden jälkeen, että altaassa uinti tuntuu lievästi sanottuna hankalalta. Oikea tekniikka täytyy opetella uudestaan. Onkohan muilla samanlaisia havaintoa? Ensi kesänä ajattelinkin käydä vähintään kerran viikossa altaassa tekemässä tekniikkapainotteisen treenin. Joku kirjoitti täällä aikaisemmin, että käy avovedessä tekemässä vain muutaman kisaan valmistavan treenin ja ui muutoin vain altaassa. Tuo voisi sopa periaatteessa niille, joille avovesi ei ole haaste.
  8. Olen hahmottanut Z1-Z5 vastaavuudet täsmälleen kuten viestisi ensimmäisessä osassa toteat. Tätä johtopäätöstä tukee ko. alueiden käyttötarkoitukset Frielin harjoitusohjelmissa.
  9. Hurttah

    Satula

    Tripyörässäni on ollut kahden kauden ajan Cobb Max. Vertailua en voi tehdä, kun kysessä on ensimmäinen tripyörä ja Cobb Max on ollut pyörässä alusta saakka. Kokemus on kuitenkin erittäin myönteinen. Treenasin toissa kesänä ensimmäistä täysmatkaa varten. Pitkät lenkit ja kisan fillariosuus sujuivat ilman puutumisia tai muita satulasta mahdollisesti johtuvia vaivoja. Sopii minun takamukselle.
  10. Arkisin paras vireystila on aamulla ennen työtä, koska illalla on monesti paras puhti poissa. Lisäksi aamulenkistä saa hyvän fiiliksen koko päiväksi. Edellytyksenä on tietysti se, että saa itsensä ajoissa nukkumaan. Viikonloppuisin teen lenkin mieluummin aamupäivällä, mutta ei iltakaan ole huono vaihtoehto, jos päivä on ollut kyvyt. Pystyttekö aamulenkkeilijät tekemään aikaisin aamulla myös reipas- tai kovavauhtisia harjoituksia, kuten vetoja? Olen havainnut, että kaikkeen tottuu.
  11. Olen tietoinen siitä, että syke ei ole mikään täsmällinen mittari. Testin tulos riippuu vireystilasta. Olin tarkoituksella keventänyt harjoittelua ennen testiä. Kroppa oli levännyt. Jossakin lähteessä on muistini mukaan mainittu, että anaerobinen kynnys olisi sama kuin kympin keskisyke. Mihin aikaan juoksit tuon puolikkaan viime kesänä?
  12. Todettakoon, että Cooperin tulos on nyt noin 3 000 m ja kilsan vedot teen noin 4:00 vauhdilla, tällä harjoittelulla mieluummin vähän hitaammin. Jos ensi kesänä juoksisin marathonin, olisi tavoitteeni 3:30 alitus. Viimeistään nyt on selvää, että testi lähti liikkeelle liian suurella kuormalla. Tuo 11-13 km/h tunnissa taso, jossa mainitsit laktaatin nousseen vain vähän, on juoksuvauhdin tuntemuksen perusteella epäilemättä VK-aluetta. 13 km/h on jo selvästi VK yläalueella, ellei jopa anaerobisella kynnyksellä. Muita hengityskaasutietoja tai -käyriä ei annettu. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin testin perusteella anaerobisen kynnyksen tulos lienee suhteellisen luotettavasti arvioitavissa. Aerobisen kynnyksen arvioinnin perusteet ovat ilmeisesti varsin hatarat? Harmittaa pieleen mennyt testi, kun aerobinen kynnys oli juuri se tieto, minkä halusin selville harjoittelukautta varten. Uskallatko Aerkank näillä peusteilla tehdä ns. parhaan arvauksen aerobisesta kynnyksestä. Testiraportin perustella PK-alue olisi selvästi kapein (alle 20%) ja VK- ja maksimikestävyysalueet noin 40%. Ilmeisesti tämäkin tulos vääristyy, kun testi on aloitettu liian suurella kuormalla. Pystyyköhän näillä tiedoilla tekemään arviota siitä, minkä kestävyyden osa-alueelle suorituskyky painottuu?
  13. Hienoa! Oheisena on testin tulokset. Testaajan kanssa käydyn keskustelujen jälkeen päädyimme siihen, että testi alkoi liian suurella kuormalla. Nyt tuo aloituskuorma (6 min/km) on ollut minulle palauttavan lenkin tai pitkän ja kevyen PK-lenkin vauhti keskisykkeen ollessa noin 135 tuntumassa. Testissä huomasin kyllä heti, että tämä ei tunnu alkulämmittelyn kuormalta. Testaajan mukaan juoksumatolla kuorma voi tuntua hieman raskaammalta, kuin samaa vauhtia ulkona juostaessa. Mielestäni en ollut jännittynyt ja sen todisti myös leposyke ennen testiä. Testaaja teki uuden arvion ottaen huomioon em. havainnot ja painotti arviossaan hengitysilma-analyysin tulosta. Uudet arvot ovat 149 ja 172. Tämän hetkisen juoksukunnon perusteella arvioisin, että aerobinen kynnys on jossin 11-12 km/h välissä (kuorma 1-2) ja anaerobinen kynnys 13-14 km/h välissä (kuorma 3.-4), siis ulkona juostessa. Tuntemus riippuu tietysti myös siitä, miten pitkä suoritus on. Loppuvuoden tavoitteena on ollut palautuminen ja ylläpito. Olen juossut ja harjoitellut muutenkin ns. harjoittelukauteen verrattuna vähän. Lisäksi olen tehnyt noin 3 kk:n jalkapainotteisen punttitreenin, mikä on selvästi syönyt juoksuvauhtia. Nyt kysessä oli lähtötason mittaus ennen harjoittelukauden aloittamista. Tavoitteeseeni nähden vauhti- ja maksimikestävyysalue ovat nyt aivan liian vahvat suhteessa peruskestävyysalueeseen. Treenissä painottu nyt peruskestävyys. Kiitokset etukäteen mahdollisesta palautteestasi.
  14. Kyseessä keski-ikäinen mies. Takana noin kolme vuotta kestävyysurheiluharrastusta. Maksimisyke on 185 ja leposyke 44. Olen arvioinut tähän saakka kynnykset ns. Karvosen kaavalla, jonka mukaan aerobinen olisi 143 ja anaerobinen 171. Tulos vastaa treenituntemuksiani ko. syketasoilla. Kävin ensimmäistä kertaa maksimaalisen hapenottokyvyn testissä, jossa arvioitiin mm. kynnykset laktaattiarvojen ja hengitysilma-analyysin perusteella. Testi tehtiin juoksumatolla. Laktaatti otettiin verestä kolmen minuutin välein ja juoksuvauhtia nostettiin jokaisen mittauksen jälkeen + 1 km/h. Sitten testin tuloksesta. Teoreettinen VO2 max oli 56 (ml/kg/min). Lepolaktaatti 1,6 mmol/l ja korkein laktaatti 12,1 mmol/l. Aerobinen kynnykseni olisi 159 (2,2 mmol/l) ja anaerobinen 173 (4,0 mmol/l), joista jälkimmäinen sattuu hyvin lähelle Karvosen kaavan arvioon. Sitä vastoin aerobisen kynnyksen tulokseen olen vähintäänkin hämmentynyt. Tuloksen mukaisen 159 sykkeen juoksuvauhdin tuntemus on lähempänä kuvittelemaani anaerobista kynnystä. Tähän saakka olen juossut PK-lenkit noin 135 sykkeellä, enkä aivan heti aikonut nostaa PK-lenkin vauhtia lähellekään 160 sykkeen tasoa. Osaako kukaan arvioida, miten luotettavana minun pitäisi tulosta pitää? Myös muu mahdollinen analyysi ja palaute on tervetullutta.
  15. Ostin joskus keväällä urheilualusasun, jossa hihaton paita ja lyhytlahkeiset housut. Olen ollut erittäin tyytyväinen. Hinta oli vain murto-osan siitä, mitä merkituotteista saa maksaa.
  16. Saat tukea ajatuksillesi. Eka täysmatka meni 11:44. Puolimatka meni samana kesänä juuri tuohon 5:00-5:30 haarukkaan. Marathon meni edellisenä syksynä 3:32. Arvioin olleeni täysmatkan aikoihin noin 3:20 marakunnossa.
  17. Uskallan todeta yhden täysmatkan kokemuksella, että merkittävä osa ns. kuntosarjalaisista ja läpäisyperiaatteella matkaan lähtevistä sortuu liian kovaan pyöräilyvauhtiin. Tälle ajatukselle saa tukea, kun tarkastelee juoksuosuuksien keskivauhtien kehitystä kisan aikana. Monella menee lopussa kävelyksi. Ylikova aloitus on toisaalta inhimillistä. Kisa on vuoden kohokohta. Takana kuukausien määrätietoinen harjoittelu. Keventäminen ja tankkaus ovat mahdollisesti onnistuneet hyvin ja kroppa on kerrankin levännyt. Fillariosuuden ensimmäisen puolikkaan ajaminen järkevää vahtia ei ole siinä tilanteessa helppoa. Kyllä tuo EN:n periaate on kuntoilijalle/läpäisyä tavoittelevalle erinomainen. Vauhti on ekalla puolikkaalla todennäköisesti kohdallaan silloin, jos tekisi mieli ajaa selvästi kovempaa. Jos onnistut siinä, niin todennäköisesti pystyt jälkimmäisellä puolikkaalla ylläpitämään vauhdin tai jopa kiristämään. Jos ajoit liian kovaa, niin saat taistella maaliin saakka vauhdin hidastumista vastaan. Kisassa tekemisen pitäisi olla yhtä määrätietoista ja kurinalaista kuin vuoden treenijakson aikana on ollut. Uskoisin, että kisasuunnitelma on tärkeä varsinkin kokemattomalle. Onnistumista ei punnita fillariosuuden 100 km kohdalla, vaan juoksun viimeisellä kolmanneksella.
  18. Olen kokenut EN:n mallin mielekkääksi. Olen painottanut talvella kisavauhtia vauhdikkaampia harjoituksia, kun olosuhteet eivät aina kannusta pitkiin lenkkeihin. Kun päivät pitenevät ja kelit paranevat, voi tehoja laskea lähemmäksi kisavauhtia ja pidentää harjoituksia. Tätä ei pidä lukea kuin piru raamattua. Kyse on painotuksesta. PK-vauhtiset lenkit ovat tärkeimmät. On myös omakohtaisia kokemusta Pölhön mainitsemista riskeistä. Oireisiin kannattaa suhtautua vakavasti.
  19. Juuri tuo oli minulla sääressä. Oireena helposti paikallistettava pistemäinen kipu, joka löytyi sormella luuta painellessa.
  20. Hurttah

    Kisko-Triathlon 29.6.2013

    Mukana perusmatkalla tarkoituksen tehdä kova treeni Joroisten puolimatkaa silmällä pitäen. Ei ole tullut juuri kevenneltyä. Mukava tapahtuma.
  21. Minulla ilmeni vastaavanlaiset oireet noin vuosi sitten. Diagnoosini oli penikkatauti. Hoidin särkylääkkeellä, jääpussilla ja pitämällä taukoa juoksusta. Myöhemmin oli mentävä lääkärille ja säärestä löytyi rasitusmurtuman alku. Aloitin jalan rasittamisen ja juoksun liian aikaisin ja vamma uusi helmikuussa. Nyt olen juossut toukokun alusta ilman oireita. Kannattaa olla varovainen näiden kanssa. Rasitusmurtumaa hoidetaan kuten luunmurtumaakin. Särkylääkkeet, kylmägeelit ja jääpussit eivät auta.
  22. Myös minun kokemus on erilainen, kuin mitä lehdessä todettiin. Aloitin säännöllisen triathlontreenin aika tarkalleen kaksi vuotta ennen ensimmäisen täysmatkan suorittamista. Tätä ennen olin omistanut noin vuoden ajan ensimmäiset lenkkarit kymmeneen vuoteen. Samalla ostin ensimmäisen maantiepyörän. Työmatkapyöräilyä olin harrastanut säännöllisesti muutaman vuoden. Uimassa olin käynyt satunnaisesti parikymmentä vuotta aikaisemmin. Olin jo hyvinkin keski-ikäinen mies ja mitään kilpaurheilijataustaa ei siis ollut. Ensimmäisenä triathlonkautena suoritin perusmatkan (2:54) ja puolimatkan (5:28) sekä juoksin syksyllä ensimmäinen marathonin (3:32). Toisen triathlonkauteni lopuksi suoritin täysmatkan aikaan 11:44. Päällimmäinen tuntemus ei ollut todellakaan selviytyminen. Ei sellaisella asenteellaa kannata kisaan lähteä. Olin tehnyt kisasuunnitelman, jota toteutin. Minulle täysmatka oli enemmänkin palkkapäivä. Ei täysmatkan suorittamiseksi tarvitse olla kilpa- eikä edes kuntourheilijataustaa. Kurinalaista elämää ja suunnitelmallisuutta se edellyttää. Joku voi todeta, että se ei edellytä edes sitä, koska eivät kaikki aseta rimaa niin korkealle ja ottavat täysmatkan harjoittelun rennommalla asenteella. Minä olen puolestani sitä tyyppiä, joka valmistautuu haasteesen niin hyvin kuin mahdollista. Ensiksi kannattaa arvioida realistisesti oma lähtötaso hankkimalla kokemusta lyhyemmiltä matkoilta. Seuraavaksi on hyvä arvioida, mihin harjoituskuormaan oma kroppa ja mieli sekä läheiset ovat valmiit. Johtopäätösten perusteella voi asettaa itselleen konkreettisen tavoitteen.
  23. Hurttah

    Kestääkö kantti...

    Alussa treenasin vaihtoja kilpailukauden lähetessä säännöllisesti. Nyt olen tehnyt muutaman yhdistelmätreenin ennen kisoja. Olen havainnut, että juoksuun siirtyminen sujuu varsin luontevasti ilmankin. Ensimmäiset 1-2 kilometriä on vähän jäykkää, mutta sitten aukeaa. Jäin ekalla puolikkaallani sileän puolimaran ennätyksestä viisi minuuttia. Ilmeisesti tässä on yksilöllisiä eroja. Onneksi parantamisen varaa löytyy "riittävästi" muista osalajeista.
  24. Minulla on ollut ympärivuoden tapahtuvaa kaupunkipyöräilyä varten sekä hybridi että maastopyörä. Tapana on pyöräillä töihin kelistä riippumatta. Maastopyörä on kokemukseni mukaan selvästi vakaampi ja huolettomampi käsitellä talvella. Hybridi on puolestaan kevyempi ajella kuivalla kelillä. Jotkut ajelee cyclolla läpi vuoden. Valinta riippuu siitä, mitä ominaisuutta haluat painottaa ja onko aikomus käyttää pyörää muuhunkin kuin työmatka-ajoon. Maastopyörä toimii parhaiten talvella huonosti hoidetuilla pyöräteillä. Cyclo olisi varteenotettava valinta, jos haluat pidentää maantiekautta molemmista päistä. Hybridissä on molempien hyvät ja huonot ominaisuudet.
  25. Varmistu ensiksi siitä, että kyseessä on penikat. Niin minäkin luulin aluksi ja suhtauduin vaivaan vähätellen. Lääkärissä lopulta selvisi, että on kehittymässä rastiusmurtuma. Siihen ei buranat tai hieronnat auta.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy