Jump to content
Juoksufoorumi.fi



226

Jäsenet
  • Content Count

    2 546
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    8

Everything posted by 226

  1. 226

    Uintikunto

    Uinti on siinä mielessä vähän hankala laji, että puuttuvia uintikilometrejä ei oikein voi korvata millään muulla treenillä. Sprintissä (50 m) vielä voimalla, teholla ja tekniikalla pääsee aika pitkälle, mutta esim. 200 ja 400 m vaatii jo sitä uintihelppoutta, joka ei kehity parilla kovalla viikkotreenillä. Ihan pk vauhtinen kilometrien keruukin yhdistettynä koviin sarjoihin ja nopeusvetoihin voi tuoda kehitystä, verrattuna siihen, että ui riittävän kovaa, mutta aina liian vähän. Täyden matkan triathlonisti voi vielä pärjäillä huipulla 12-15 km/vko uinnilla, mutta perusmatkalle se ei niin helposti riitä, kun uintivauhdit ovat kärjessä niin järjettömän kovia.
  2. Vuosi sitten tyrkytin itseäni luennoimaan Pajulahdessa viime kesälle järjestettävään kestävyysurheiluseminaariin, jossa aiheena olisi ollut kilpailuun valmistautuminen. Perustelin asiaa mm. sillä, että olen ollut kilpailemassa kymmenessä MM/EM kisassa ja aina tehnyt siellä vuoden parhaan suorituksen, joten ymmärrän hyvin mitkä asiat pitää ottaa huomioon ja mitkä asiat useimmiten johtavat alisuorituksiin kauden pääkisoissa. Laitoin lähettämääni sähköpostiin tällaisenkin lauseen: "suomalaisen huippu-urheilun tulevaisuus huipentuu siihen, kun kisajoukkueessa ei ole enää yhtään urheilijaa, vaan pelkkiä urheilupsykologeja" Unohdin kylläkin mainita urheilupsykologien lisäksi kisapapit. En tiedä johtuiko tästä räväkästä kommentista vai mistä, mutta kutsua luennoimaan ei sitten tullut. Toki henkinen puoli tuossa kisaan valmistautumisessa on erittäin tärkeä, mutta papilla tai psykologilla ei voi korvata kunnossa olevia puutteita, kuten joidenkin näyttäisi kuvittelevan.
  3. Ultra-ympyröissä Suomi ei lähetä mitään, vaan artisti maksaa itse.
  4. 226

    Uintikunto

    Kyllä noiden kahden treenin perusteella 400 m pitäisi mennä jopa pari sekuntia alle 4.50. Ihan täysillä ei kannata lähteä matkaan, jotta jaksaa tasaisesti loppuun asti. 800 m aika tasan 10.00, jos vauhdinjako menee nappiin. Jos 400 m painaa kasilla, niin sitten 10.10.
  5. Varvut, kepit, suopursu yms. repii nauhoja auki.
  6. Ehkä pääosin hifistelyä, mutta voi olla joillakin kenkämalleilla hyötyäkin. Mulla tuo jalkapöydän ongelma on niin paha, että kaapista löytyy kolmet "nahkasandaalit", joissa koko sidonta tehdään jalkapöydän yli tarralla. Kyllä se vielä kaupassa tuntuu toimivan, mutta kun kilometrin kävelee, niin kengät on pakko hylätä. Sillä voi olla merkitystä minne asti nauhoittaa kengät ja miten tiukalle laittaa ne viimeiset nauhoitukset. Jos alusta on helppoa, niin nauhoituksen voi jättää vähän vajaaksi, mutta jos juoksee polulla, niin hankala askeltaa niin, että kenkä pyörii jalassa.
  7. Minullakin elastiset pikanauhat kaikissa lenkkareissa. Auttaa ongelmaan, mutta ei minulla poista sitä. Eikä ne pikalukot aina ole kestäneet pöpeliköissä, joita swimrunissa ja suunnistuksessa tulee vastaan. Tavallisilla nauhoilla vamma tulee siis vielä varmemmin kuin elastisilla ja elastisia on helpompi löysätä kisan aikana, joten suosittelen myös niitä.
  8. On ollut paljon ongelmia jalkapöydän kipujen ja ihan yhtä äkkiä alkavien kipujen kanssa, joilla on yhteyttä kengän nauhojen kireyteen. Samalla ongelmalla on myös yhteyttä pohkeiden jumiin. Jos esim. teen pohjelihasliikettä punttisalilla, niin seuraavana päivänä juoksulenkki voi jäädä kesken heti alkuunsa tai kipu voi alkaa esim. 6 km kohdalla. Hankala juttu näissä jalkapöydän vihlovissa kivuissa on se, että swimrunissa olisi pakko pitää nauhat kireällä, jotta kenkä kestää uidessa ja märkänä juostessa, eikä olisi niin vaikea hallita hankalassakaan maastossa. Lisäksi nauhoitus on vielä oltava niin hyvin lukossa, ettei avaudu, eli käytännössä voi olla myös vaikea löystää matkan aikana. Hommaa vielä pahentaa se, kun kylmässä vedessä uidessa pohkeet jäätyvät ja ovat tukossa juoksuun lähdettäessä. On siis haettava jonkinlainen kompromissi siitä, että kenkää pystyy vielä polulla hallitsemaan, mutta nauhat niin löysällä kun mahdollista, ja ainakin pohjelihakset kisan alussa mahdollisimmat rennot + suola + hh ja nestetasapaino kisan aikana. Yhtään ultraa en ole tuo vamman takia keskeyttänyt, mutta treenilenkkejä monta kertaa ja joskus jalkapöytä on äitynyt niin kipeäksi, että olen kävellyt vajaan viikon kyynärsauvoilla kivun alettua.
  9. 226

    Pyörä-treeni kysymyksiä

    Aika kinkkinen kysymys, että minkä verran punttivoimaa tarvitaan, jotta pyörä kulkee vaikka noin 40 km/h, 40 km matkalla. Kun itse siirryin uintipohjilta triathloniin, niin jalkojen maksimaalinen voimataso oli varsin huono yläkroppaan nähden. Pyöräily laahasi koko ajan juoksua ja uintia huonompana ja tein ehkä liikaakin triathlonin alkuvuosina kuntopiirityyppistä voimatreeniä. Se kyllä paransi etenkin sitä, että pystyi juoksemaan kovaa myös väsyneillä lihaksilla, mutta pyöräilyvauhti ei paljon parantunut. Uskon, että pikkuhiljaa punttitreenien kautta kehittynyt jalkojen maksimivoimataso edesauttoi myös pyöräilyvauhdin kehittymisessä. Vaikea sanoa mikä osa johtui kovista pyöräilytehoista, mikä määristä ja mikä osa maksimivoiman kehittymisestä. Ainakin se punttivoima on jalostettava pyörän selässä oikeisiin lihaskiin ja liikeratoihin. Yritin kyllä tehdä myös lähellä lajin vaatimusten mukaisia liikkeitä, jos vaan sali mahdollisti. Sitten toisaalta, kun pitkän ja totaalisen pyöräilytauon jälkeen v. 2014 ja 2016 satsasin triathlonissa tuplamatkalle, niin punttivoima oli suunnilleen sama kuin 15 vuotta aikaisemmin, mutta pyörällä mitä lyhyempi matka, niin sitä kauempana olin parhaiden päivien vauhdista. Eli kyllä se lajinomainen voima, teho ja tekniikka kuitenkin on tärkeämpää kuin punttisalin voima, mutta ihan rupuvoimataso ei ainakaan minulle mahdollistanut kovin hyvää pyöräilyvauhtia. Voi olla, että iän mukana tuoma hiidastuminen näkyy paremmin sähäkässä ja monia lihasryhmiä kuormittavassa poljinkierroksessa kuin teknisesti paljon simppelimmässä jalkaprässi rutistuksessa. Talven 2001 asuin Portugalissa ja siellä ei ollut punttisalia ollenkaan käytossä. Kesällä 2001 pyöräilykuntoni oli uran paras, joten ilman punttiakin pärjää, jos harjoittelu on muuten määrällisesti ja tehollisesti kovaa ja monipuolista.
  10. 226

    Uintikunto

    Kestävyystyypille aika hyvin linjassa nuo tavoitteet, mutta sanoisin, että noista kolmesta tuo 400 m 4.40 voi olla vaikein rasti. 400 m voi mennä pari sekuntia yli, jos 100 m menee 1.02 ja 800 m menee tasan 10 min. Mulla 400 m meni 4.40-4.43 haarukkaan silloin kun 100 m meni 1.00-1.01 välille. Yleisesti ottaen 4.40 miehet ovat kyllä melkein aina alle minuutin miehiä. Mutta triathlonistit ei välttämättä ole suhteessa niin nopeita kuin uimarit.
  11. 226

    21. Kaukopartiohiihto

    Tuo on ihan hyvin päätelty. Kaukopartiohiihtoon ei kannata lähteä sillä ajatuksella, että saa jonkun valmiin tapahtumapaketin, jossa järjestelyt ja reitit on pyritty tekemään hiihtäjälle mahdollisimman helpoksi. Ajatuksen pitää olla sellainen, että ei paljon hatuta, vaikka yhtä äkkiä lumi loppuisi ja joutuisi kantamaan suksia pari kilometriä tai vastaan tulisi oja, josta ei pääse yli. Tänä vuonna reitillä oli pari kohtaa, jossa kivikova latu-ura päättyi jäiselle ja hiekkaiselle tielle/pihalle. Jokainen vastaa siitä, että ymmärtää tällaiset vaaralliset kohdat ja sen puoleen vauhdit oli oltava alamäissä tosi hitaat, etenkin pimeällä. Ankeus on osa tämän hiihdon hauskuutta, mutta on siellä vastapainona ihan helppojakin kohtia.
  12. 226

    21. Kaukopartiohiihto

    Tuosta voisin olla kyllä ihan samaa mieltä. Itsekin vähän taistelen sitä ajatusta vastaan, että lähtisin omilla suksilla hakemaan vielä yhden 300 km mitalin, jos en siihen enää intin vehkeillä kykene. Kokeile mieluummin 150 km matkaa. Siinä saa nähdä reitin kahteen suuntaan, ehtii nukkua jo ensimmäisenä yönä, mutta silti saa ihan tarpeeksi hiihtää myös pimeässä. Majoilla saa lorvia niin kauan kuin haluaa ja vauhti voi olla melko rauhallinen, mutta silti vaatii erittäin hyvää kestävyyttä.
  13. 226

    21. Kaukopartiohiihto

    Jos syöminen on jossain vaiheessa vaikeaa, niin kannattaa kokeilla pelkällä nesteellä menemistä. Energiaa saa kyllä riittävästi, jos vaikka tekee juomaksi noin 15 paino% maltoseoksen. Silloin pitää kuitenkin juoda vähän enemmän kuin 0,2-0,3 l/h. Tosin sitä maltoa kannattaa kokeilla etukäteen jossain ylipitkässä hiihdossa, koska toisilla malto sen kun pahentaa mahan turvotusta. Kohta lähtee sinulta koko Kaukopartion glamour, kun sika-nauta korvataan maltojauheella, lumipuku korvataan hiihtoasulla ja lopuksi vielä laitat fluorivoiteet intin suksiin ja sauvaksi 100% hiilikuitu.
  14. 226

    21. Kaukopartiohiihto

    Jos nuo sinun vatsaongelmat tarkoittavat sitä, että maha on ripulilla ja joka majalla pitää käydä Phazkalla, niin ei se vielä ole syy keskeyttämiselle. Kun mahaan on tunkenut toista vuorokautta niin paljon energiaa kuin se vetää, niin on ihan luonnollista, että kaikki eivät imeydy ja tuollaisessa rasituksessa ruuansulatus ei muutenkaan välttämättä toimi. Se että ripuloi tai oksentaa, niin ei vielä tarkoita, etteikö elimistö vetäisi kuitenkin osaa siitä energiasta, jota yrität sinne syöttää. Liika energia ei vaan uppoa, koska elimistö ei pysty käsittelemään sitä. Keskeyttäminen mahaongelmiin voisi tulla kyseeseen, sitten jos maha on niin kipeä, että ei pysty hiihtämään tai alkaa muuten voimaan niin huonosti, että tajunlähtö on lähellä. Ottaahan se toki päähän, jos käy majalla paskalla ja heti kilometrin hiihdettyä on taas hätä, mutta silloin voi vähentää syömistä ja uskoa ja toivoa, että vähemmälläkin energialla pärjää. Ei minulla nestettä kulu välttämättä puolta litraa tunnissa tuossa touhussa. Alussa voi kulua tuon verran, mutta alun jälkeen pärjäilee ehkä 0,2-0,3 litralla/h. Jos kusi on melko väritöntä ja kusella pitää välillä käydä, eikä ole mitään kylmiä väristyksiä tai huippauksia, niin nestetasapaino voi olla ihan reilassa vaikka joisikin yllättävän vähän.
  15. 226

    21. Kaukopartiohiihto

    Paaskosken ohi olisi ainakin kannattanut mennä, kun oli jo kilometrejä reservissä muutenkin. Reittivalinnoista hienona esimerkkinä Tuppura V hiihto junarataa pitkin Kuusan peltojen jälkeen Uttiin päin. Ei ainakaan ole mäkeä, eikä roskia, tosin lumitilannetta radan varressa en tiedä. Mädiköissä lukee 60-50-55, malli BC50, pituus 195 cm, ei suomupohjaa. Liimasin niihin karvat, mutta eivät kestäneet. Yritin jyrsiä karvoille urakin, mutta pohja oli liian ohut siihen. Nuo sukset olisivat mahtuneet latu-uraan, toisin kuin nyt piti hiihtää pääosin latu-uran vieressä.
  16. 226

    21. Kaukopartiohiihto

    15 vuotta sitten peruskuntoinen hiihtovauhti oli noin 9 km/h normikelissä noilla reiteillä ja välineillä. Se tarkoitti noin 10 h tai jopa alle 10 h 75 km sivuja taukoineen, jolloin päätyihin pystyi järjestämään vähän lepoaikaa. Nyt hiihtovauhti on ehkä noin 1 km/h hitaampi, joka syö ainakin yhden tunnin pois tauoista. Kyllä nykyinenkin vauhti riittää, mutta pelivaraa suksien kanteluun tai kartan katsomiseen jää vähemmän, etenkin mikäli mielii nukkua koko reissulla edes 1-2 tuntia. Eniten sitä unta kaipaisi vaikka toisen yön alkuun, jolloin olisi hieman helpompi lähteä taas 10 tunniksi ulkoilemaan. Peruskunnolla tämä mennään, mutta vauhti- ja voimareservi on aina hyödyksi.
  17. 226

    21. Kaukopartiohiihto

    Nuo kaikki aikaisemmat on kännykällä kirjoitettu ja näköjään tuo uusi kännykkä valitsee sopivan sanan aina kun ei kirjoitettua tunnista, joten joku sana voi vähän näyttää oudolta. Katselin nuo GPS seurannat ja ainakin pari asiaa omalta osalta olisi pitänyt tehdä toisin, jotta 300 km olisi onnistunut. Hiihtovauhtini oli ihan OK, mutta majatauot ihan liian pitkiä. Silloin ennätyshiihdossani meininki oli se, että merkkaus vihkoon, pari lasillista mehua ja takaisin reitille. Nyt Anhavalla menomatkalla oli yli1,5 h tauko, kun odottelin, että seuraava huoltopiste, eli Matkakeidas aukeaa, jos kupeksin Anhavalla. Olisi vaan pitänyt muuttaa suunnitelmaa ja hiihtää tuo Anhavan 75 reitti ensi ja lähteä vasta 150 km jälkeen käymään Pajulahdessa. Etenkin tällä kertaa, kun myrsky alkoi lauantaina iltapäivästä, jolloin viimeisen siivun Pajulahdesta Uttiin olisi päässyt myötätuuleen. Toinen juttu, niin olisi pitänyt vaan tehdä enemmän omia reittivalintoja, nyt kun hanki kantoi joka paikassa. Merkattu reitti esim. Utin ja Paaskosken välillä ei todellakaan ollut paras reitti, varsinkin kun sekoilin siinä menomatkalla kolmessa eri kohdassa. Pieniähän nuo minun sekoilut olivat muutamaan muuhun siimahäntään nähden. Voin kyllä kuvitella, miltä tuntuu löytää itsensä 2 km väärästä suunnasta, jos tavoite on hiihtää mahdollisimman kova tulos. Tietenkin välinepuolella saisi vielä aika paljon helpotusta, jos luopuisi saappaasta ja intin suksesta. Ostin viime vuoden KPH:n jälkeen Madshusin teräskanttiset tunturisukset ja niihin sopivat monot. Niillä luistelu esim. peltoaukeilla olisi ollut mahdollista. Ongelmalliset kantapääni eivät kuitenkaan kestäneet noita monoja, joten oli pakko ottaa intin vehkeet. Omilla uusilla monoilla kantapäihin tuli rakkulat ensin kahdessa tunnissa ja totuttelun jälkeen neljässä tunnissa. Nyt reiteillä oli kyllä ennätysmäärä hiekoituksia ja asfalttia, joten omia suksia olisi pitänyt kanniskella vielä enemmän kun mitä tuli intin suksia kannettua. Viime vuonna sain kantapäät auki intin saappailla, mutta valitsin silloin eri mallisen saappaan, joka ei takasaumasta joustanut yhtään. Tämän vuotinen saapas oli tosi hyvä jalalle, joskin sukat kastuivat noin 50 km matkalla.
  18. 226

    21. Kaukopartiohiihto

    Minä olin ommellut housuihin reiden ulkopuolelle ison käyttääkin. Se toimi kyllä tosi hyvin. Ei haitannut yhtään hiihtoa ja kartan sai helposti käteen ja takaisin. Kuvasta puuttuu vielä yksi todella tärkeä tarvike, eli huulirasva, jota siis voi tarvita noin pitkällä matkalla muualla kuin huulissa.
  19. 226

    21. Kaukopartiohiihto

    Siis Tacco ei tahvo.
  20. 226

    21. Kaukopartiohiihto

    Tuossa muutama kuva varusteistani. Saappaissa siis alimpana tasainen noin 4 mm kumipohjallinen. Sen päällä kantapään pehmike ja sen päällä Tahvo pronaatiopohjallinen. Kolmet sukat niin, että saappaan saa juuri ja juuri jalkaan. Lannevyössä oli enemmänkin syötävää, eli hh-patukoitta ja suolapähkinöitä. Lisäksi otsalamppu, kännykkä ja paikannin. Tuo pieni keppi + jeesusteippi on sauvan katkeamista varten. Kantapäässä ja isovarpaan + päkiän alla to iltana tuota geeliä ja pe aamulla teippaus. Teippi kesti hyvin, mutta silti tuli yksi rakuuna, joka niin ikään olisi tehnyt viimeisen 75 km tuskaiseksi.
  21. 226

    21. Kaukopartiohiihto

    Olipahan taas melkoinen reissu. Eikä oikein edes harmita, että jäin 300 km tavoittesta. GPS:ään tuli 232 km, eli tulos 225 km. Viimeiselle 75 km pätkälle olisi jäänyt 10,5 tuntia, eikä se olisi riittänyt, kun en ollut nukkunut enkä edes levänny missään välissä. Ja olisi pitäny lähteä yöllä kohti vastatuulta. Sössin noin tunnin erilaisissa suunnistusvirheissä. Pientä haahuilua, jossa ei tullut lisämatkaa, mutta kului aikaa. Tiesin, että tällä kunnolla ei ole varaa hukata aikaa, jos mielii hiihtää 300 km. Suksien kantamista, hiekoituksia, alamäkeen tamppaamista ja kävelyä oli enemmän kuin koskaan. Nastolan ja Kuusaan latuverkot olivat puolestaan varsin nopeassa kunnossa ennen lauantain lumisadetta. Enäjärvi ei kyllä tälläkään kertaa ollut minun mieleeni, kun tavoite oli edetä mahdollisimman rennosti ja nopeasti. Olipahan kuitenkin vaihtelua sään ja reittien suhteen. Vähän kävi jo Pajulahteen keskeyttäminen mielessä, kun järvi oli peilijäässä, mutta onneksi en antanut periksi.
  22. Varmaan 100 km viikoillakin voi paljon kehittyä, jos vaan pystyy tehojen kautta hidastamaan iän tuomaa hidastuvuutta. Vahvuuden, eli kestävyyden kehittäminen ei välttämättä paljon auta, mutta olisi silti hyvä tehdä pari isompien määrien viikkoa 200-300 km.
  23. On kyllä huima tulos Jarilla noihin harjoitusmääriin nähden. Osoittaa sitä, että vanhat pohjat on mahdollista herättää henkiin muutamalla vähän pitemmällä lenkillä. Tämä siis koskee lähinnä lihaskestävyyttä. Hapenottokyvyn ja paremman vauhdin suhteen (247,9 km) uskon, että vaadittaisiin kyllä vähintään entiset määrät ja tehot, eikä sekään iän myötä ole kovin mahdollista. Tuohon X-Caliberin kommenttiin sanoisin, että minulla ensimmäisessä 24 h juoksukisassa auttoi se, että takana oli jo monta pitkää suoritusta triathlonin, hiihdon ja uinnin puolelta ja pari lyhyempää ultrajuoksua ja ikääkin jo noin 41 vuotta.
  24. Nitkahtaminen johtuu varmaan noista molemmista, eli energian loppumisesta ja/tai iskukestävyyden loppumisesta, ja lisäksi vähän muustakin, kuten henkisestä periksi annosta. Ultrajuoksut itsessään kehittää kykyä juosta pitkään. Espoossa 2007 Reima Hartikainen lohdutti minua, kun olin aika huonossa hapessa, että hän itse itki ensimmäisissä 24 h kisoissa tuskaa, mutta nykyisin se on enemmän nautintoa. Samaa sanoin muistaakseni myös Peter Vennikas, että ensimmäinen 24 h on aina vaikein. Minullakin parannusta ensimmäisen jälkeen on tullut lähes pelkästään toisella 12 tunnilla. Ensimmäinen puolikas mennään kunnolla ja toinen vaatii sitten sitä iskukestävyyttä. Epätasainen vauhdinjako väsyttää lihaksia ja liian kova vauhti syö myös energiavarat tyhjiin, joten hyvin iskuja kestäväkin ultraaja voi nitkahtaa, jos maltti puuttuu. Torinon MM-kisassa Suomi voitti Japanin miesten joukkuekisassa. Japanilaiset olivat koko kisan ennakkosuosikkeja, mutta sortuivat vääriin vauhdinjakoihin ja pääosin keskeyttivät 11-18 h kohdilla. Itse en koskaan juossut pitkiä lenkkejä (yli 30 km), enkä suuria määriä (vain 3000 - 4000 km/vuosi) mutta iskukestävyyttä tuli vuosien myötä lisää. Ei minulla iskukestävyys koskaan tarpeeksi hyvä ollut ja sen puoleen vammatkin olivat aina kisan jälkeen ja jo kisan aikana aika suuri ongelma. Enempää en nyt ehdi kirjoitella muutamaan vuorokauteen. Pitää tehdä töitä, ajaa autolla, hiihtää ja sen jälkeen nukkua ja sitten onkin jo maanantai.
  25. Energiatalouden ja lihaskestävyyden kannalta olisi myös hyvä juosta melko tasaista tai tasaisesti hieman hidastavaa vauhtia. Turhat spurtit kesken matkaa eivät ole järkeviä, mutta joskus kropalle voi olla hyvä tehdä jotain rytminvaihdoksia. Itse en kylläkään harrastanut niitä koskaan kesken matkan, ainoastaan lopussa. Juoksu-kävely taktiikalla voi juosta hieman kovempaa, mutta sitä kävelyäkin on treenattava.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy