Jump to content
Juoksufoorumi.fi


226

Jäsenet
  • Content Count

    2 509
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    8

Everything posted by 226

  1. Luin eilen iltalukemiskesi koko tuon vanhan ketjun. Oli kyllä varsin kannustavaa ja positiivista henkeä. 522 vastausta, josta nolla prosenttia vittuilua. Mahtaako enää olla edes mahdollista. Mullakin on kyllä huumori mennyt alaspäin noista ajoista. I was young and I needed the money.
  2. Minua kiinnostaa Iina Puskalan tulos. Mennäänkö yli 15 000 km vuositreenillä yli 200 km niin, että heilahtaa. Jos hän on satsannut enempi vauhtipuoleen tuon maratonurakan jälkeen, niin uskoisin, että 200 km raja menee rikki. 210 km ylitys voi huimasta peruskunnosta huolimatta olla tekemätön paikka, koska se alkaa vaatimaan jo noin 3.30 maratonkuntoa.
  3. Tuo haarukka ei Espoon helvetissä ole ihan niin helppo juttu, vaikka miten pärjäisi poluilla. En tunne tapausta, mutta jos hän osaa jakaa vauhtinsa oikein, niin 230 km ylitys on jo kelposuoritus ensikertalaiselle. Mikäli alussa mennään Kouroksen vauhtia, niin sitten Espoo tarjoaa lähinnä hyvää kokemusta tuleviin kisoihin.
  4. Ihan sattumoisin kuuntelin tuota ohjelmaa ja olin kyllä täysin samaa mieltä Virpin kanssa. Itse en olisi kylläkään noin maltillisesti pystynyt kommentoimaan vaan olisin sanonut, että tämä kirjailijan esittämän ajatusmaailma on juuri tyypillinen sellaiselle ihmiselle, joka inhoaa urheilua, etenkin kilpaurheilua, eikä tiedä urheilumaailmasta muutenkaan mitään. Ihan eri asia juosta paska kuntoisena ja pakotettuna, kerran vuodessa coopertesti, kuin tehdä kovia harjoituksia kovakuntoisena ja oman kuntotason ehdoilla.
  5. 226

    Uintikunto

    Tuo yllä mainittu edellinen testi uitiin 23.10.2018. Tämä kyseinen tyttö oli viime viikolla flunssassa, joten ei uinut testiä meidän kanssa. Hän ui testin huomenna. Minua suorastaan pelottaa jo etukäteen miten huima tuo parannus tulee taas olemaan. Joulukuussa veikkasin 16.30, mutta taitaa treenivauhtien perusteella olla nyt jo lähempänä 15.30. Hän ei ole vielä koskaan kilpaillut oikeastaan missään, ei uinnissa, ei triathlonissa eikä swimrunissa. Onhan tuosta vielä pitkä matka uinnin kärkivauhteihin, mutta kun ikää on 14 vuotta, niin alkaa yksi triathlonin laji olemaan jo aika hyvin paketissa. En kyllä muista omalta uintiuraltani yhtään tapausta, jossa joku olisi kahdessa vuodessa kehittynyt tuollaista vauhtia. Tässäkin tapauksessa tuo kehitys on mielestäni ollut enempi asennekysymys harjoittelua kohtaan, kuin lahjakkuus. Valmentajan rooli tässä tapauksessa on enempi jarrun painamista.
  6. 226

    21. Kaukopartiohiihto

    Luulisin, että tuo GPS-vaatimus on tullut alun perin siitä syystä, että GPS:t tulivat yleisemmin käyttöön ja Utin varusmiesten käyttöön. Järjestäjille on paljon helpompi kun tiedetään missä joku väsynyt ja eksyksissä oleva harhailee. Vuoden 2002 hiihdin järjestäjän kanssa ja samaan aikaan eräskin tyttö oli eksyksissä ja tyttö soitti meille ja hänen isänsä soitti meille, niin kauan kuin kännykässä akkua riitti, eikä tytöllä ollut edes lamppua matkassa ja hän yritti lukea karttaa kännykän valossa. Tosin hän ei kyllä 300 km matkaa tavoitellut. Alussa oltiin aika tarkkoja siitä, että yksinään ei saa hiihtää, mutta nyt GPS:en myötä ei tietääkseni tuota rajoitetta enää ole. Myös reitti muuttui pois Utti-Pajulahti välitä joskus 2006 vuoden jälkeen, jolloin ihan järkyttävät oikaisutkin olivat mahdollisia ja haluttiin, että 300 km tulosta ei liian lyhyestä matkasta anneta. On se entinen Utti-Pajulahti reitti todennäköisesti pari kilometriä lyhyt, mutta oli se myös nykyistä hitaampi, kun mentiin enempi pusikoissa ennen Kuusankoskea ja etenkin Matkakeitaan jälkeen. 300 km hiihto on niin rankka, että jos sen on kerran hiihtänyt, niin ei välttämättä halua enää lähteä uudelleen valvomaan. Myös muita hieman samanlaisia tapahtumia on tullut rinnalle, kuten tänä viikonloppuna hiihdetyt Vierumäki 24 h ja Suomussalmen Ruthless Raja. Myös tuo lumettomien talvien vaikutus näkyy Utin hiihdoissa. Vähillä lumilla on kerran tullut hiihdettyä jäisillä teillä sukset paskaksi, eikä siinä tiellä hiihdossa ollut muutenkaan mitään mieltä. Tänä vuonna pitäisi olla olosuhteet todella hyvät, jos vaan reitit on ohjattu metsään, eikä millekään auratuille teille, kuten on vähän ollut näillä uudemmilla kiertoreiteillä. Tuo rattiin hyppääminen 300 km hiihdon jälkeen on kyllä hyvä ymmärtää. Jos kauempaa tuleva hiihtää 300 km, niin on käytettävä julkista liikennettä, jotain kuskia tai otettava lomapäivä, jolla paluuta siirretään yhdellä päivällä.
  7. 226

    21. Kaukopartiohiihto

    Ainakin kaksi virolaista hiihti tuon 325 km. Heillä oli kapeat sukset eräsiteillä, eli ei ihan sääntöjen mukaiset, mutta heillä oli kyllä intin saappaat, joka tekee hiihdosta kuitenkin paljon rankempaa kuin normaali pertsa. Ei ollut GPS:jä ennen, mutta kyllä se 300 km hiihtäjien määrä varmaan riippuu paljolti kahdesta asiasta. Ensinnäkin sää tekee 300 km matkasta joskus varsin haastavan, jopa mahdottoman. Toisekseen silloin noin 15 vuotta sitten mukana oli aika paljon kovia yrittäjiä tuollekin matkalle. Vuoden 2005 350 km hiihdossa oli kyllä melko optimaalinen sää. Vuonna 2004 hiihdin 200 km ajassa 23 h 15 min. Silloin ei ollut tarkoituskaan hiihtää enempää, mutta tuon matkan hiihdin kyllä melko täysillä.
  8. 226

    21. Kaukopartiohiihto

    Ei ole, mutta se pitäisi lähteä liikkeelle tuosta täyden matkan triathlontuloksesta ja sitten kun sen on saavuttanut, niin muut neljä suoritusta menevät vähän hitaammalla vauhdilla ja pienemmällä hapenotolla. Jos joku tekee tuo KPH:n, niin siitä on vielä aikamoinen matka tuohon lyhempään triathlon haasteeseen. Sen sijaan, jos joku tekee tuon lyhemmän triathlonsuorituksen, niin hänellä on hyvät mahdollisuudet tehdä myös tuplamatkan haaste ja ehkä tuo Sulkavan uintikin, jos on uintitaustaa. Sen sijaan mitään takeita nuo triathlonhaasteetkaan ei anna 24 h juoksuun, joka vaatii sitten taas omanlaisensa kokemuksen ja kompuroinnin, KPH:sta puhumattakaan. Luulisin, että suurin osa niistä, jotka pääsevät tuohon triathlontulokseen tai tuohon juoksutulokseen, ei koskaan ole pitänyt suksia edes jalassa. On tässä vielä 8 vuotta aikaa.
  9. 226

    21. Kaukopartiohiihto

    350 km aikaan 46 h 40 min ja 200 km kohdalla oli ehkä 1,5 - 2 h tauko, jossa nukkumisen yrittämistä noin 1 h. Ei tätä Utin Kaukopartiohiihtoa voi oikeaan kaukopartiotoimintaan verrata. Siellä päätarkoitus ei ollut mahdollisimman nopea siirtyminen vaan tärkeintä oli pysyä piilossa ja myös tavaraa oli ihan eri tavalla mukana. Kovaa kuntoa nekin reissut vaativat, mutta ehkä henkinen puoli oli vielä kuntoakin tärkeämpää. Meillä ei sentään luodit lentele, eikä tarvitse peittää omia jälkiään. Ehkä sellainen yhtäläisyys kuitenkin on, että Utin hiihdossakin pitää osata pitää itsestään huolta myös väsyneenä.
  10. 226

    Uintikunto

    Jos pullareilla menee merkittävästi kovempaa tai edes kovempaa kuin ilman pullareita, niin kyllä siinä potkussa on jotain pielessä. Pääasia potkussa on se, että saa jalat kokonaisuudessaan pintaan ja nilkka on ojentuneen. Sen lisäksi nilkka pitää olla rento ja samoin koko alakroppa, selkä ja lantio mukaan lukien. Potku ei saa levitä liikaa mihinkään suuntaan, eikä mikään kohta saa upota liikaa. Parhaiten sen huonon potkun huomaa siitä, kun ottaa laudan käteen ja lähtee potkimaa ja jo altaan puolivälissä on ihan hapoilla, vaikka vauhti on huono. Hyvä potku puolestaan on sellainen, että laudan kanssa jaksaa potkia kevyehköä tahtia vaikka 500 metriä, ihan siinä missä uidakin. Jos tuskailet huonon potkun kanssa, niin täytyy sanoa, että et ole ainoa. Se on monella aikuisena aloittaneella yksi hyvin yleinen heikko lenkki.
  11. 226

    Uintikunto

    Tuli siihen vielä kaksi sekuntia päälle virallisessa ajanotossa, mutta alle 14 min kuitenkin. Siinä se 200-700 m välillä on tasan 1.24/100 = 14.00/1000, mutta alun 2 s ja lopun 1+1+2 s pelastivat tuloksen. Vuosi siten meni 14.02. nimi 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 Tero 1,22 2,46 4,10 5,34 6,58 8,22 9,46 11,09 12,32 13,54
  12. 226

    Uintikunto

    Tänään oli meillä se 1000 m testi, josta joulukuussa mainitsin. Meni alle 14 min, eli 13.52, ja vieläpä vähän kiihtyvällä loppuvauhdilla, 500 m väliaika oli 6.58. Aika paljon jouduin kyllä tuohon tavoitteeseen treenaamaan. Ikä vie nopeutta, ja nyt yritin hakea sitä vauhtipuolta lisää 25-200 vedoilla. Viimeksi meni alle 14 min vuonna 2006, mutta silloin meni 10 km sitä vauhtia ja 20 km 15 min/km vauhtia. Voi olla että tänään oli viimeinen 14 min alitus, ainakin nyt uinti vähenee ja hiihto lisääntyy.
  13. 226

    21. Kaukopartiohiihto

    Täällä pohjoisemmassa Suomessa on kyllä vähemmän ryteikköjä ja niin paljon lunta, että pärjää hyvin metsäsuksilla. Alkutalvesta hakkuujätteet vähän haittaa ja joissain paikoissa on paljon ojituksia, mutta esim. Suomussalmella on ihan loistavasti soita. Soillakin sopivasti puiden käkkäröitä, ettei tuule niin pahasti. Tuosta Kaukopartion matkasta. Homma alkoi laskuvarjojääkäreiden 75 km hiihtomarssista. Pian mukaan tuli kappareita ja lj kiltalaisia ja reserviläisiä. Matkaa kasvatettiin ensin 150 km ja sitten 200 km. Vuonna 2002 kaksi henkilöä yritti hiihtää 300 km, mutta jäi kesken 250 km kohdalle, kun sää teki kepposen. Vuonna 2003 kuusi hiihtäjää pääsi ensimmäistä kertaa 300 km.
  14. 226

    Nimmari-/selfieketju

    Niitä nimikirjoituksia olisi vielä myytävänä noin 300 kpl, hintaan 25 euroa + postikulut. Ja postikulut ovat nykyään ihan törkeän hintaisia. Viimeinen kirja, jonka laitoin postiin maksoi postikuluja 9 euroa.
  15. 226

    Nimmari-/selfieketju

    Kannattaa pitää hyvää huolta tuosta nimmarista. Niitä on maailmalla liikenteessä vain muutama kappale.
  16. Aika usein noissa juoksureiteissä on myös tulkinnanvaraisia kohtia, jotka olisi ehdottomasti pitänyt etukäteen viitoittaa paremmin. Esim. + 90 asteen käännökset pitää viitoittaa niin, ettei niissä oiota. Myös tiukkamutkaisella tiellä toiset menee kiltisti oikeaa laitaa ja toiset oikoo mutkia suoriksi, eikä välttämättä kukaan tiedä onko se sallittua vai ei. Joskus on myös näkynyt sellaisia kohtia, joissa osa porukkaa juoksee autotietä ja osa pyörätietä.
  17. En kyllä hyppäisi 20 km/h rullaavalle matolle, enkä ole koskaan kynnystesteissäkään törmännyt tällaiseen ratkaisuun. Kyllä verikokeen jälkeen matolla seistään ja matto kiihdytetään nopeasti seuraavaan nopeuteen. Vaihtoehto 3 on paras, jos joku voi jeesata, mutta sekään ei poista samaa ongelmaa kuin vaihtoehdossa 2. Eli jos haluat juosta koko 100 m 20 km/h, niin kiihdytykseen menee jokin lisäaika ja hidastukseen myös. Kiihdytyksen lisä riippuu maton kiihtyvyyskyvyn lisäksi myös siitä onko "huilipätkä" nollaa, tai 10 km/h tai vaikka 16 km/h. Suuri apu on se, että matossa on valmiina yhden näppäimen perässä nopeudet kaikille tasakilometrivauhdeille, vaikka väliltä 10 - 20 km/h. Matolla ei välttämättä kannata yrittää ihan samoja treenejä kuin kentällä, vaan muokata niitä paremmin matolle sopiviksi.
  18. Tuota omaa kommenttiani pitää vielä täydentää niin, että en kuitenkaan usko, että Ponnenjärven 12 h juoksussa juuri proteiini olisi ollut syypää noihin pahoihin lihaskipuihin. Ainoa missä proteiini olisi voinut olla yhteydessä kipuihin oli se, että ilman proteiinia maha olisi ehkä pystynyt imeyttämään hieman enemmän hiilihydraattia, jolloin lihakset eivät olisi olleet puolimatkan jälkeen niin tyhjät. Suurin syy lihaskipuihin oli se, että kyseessä oli urani ensimmäisiä ultrajuoksuja ja ihan ensimmäinen, jossa oli mukana asfalttia. Lisäksi tuo juoksu oli ainoa ultra, jossa olen tehnyt vauhdinjakovirheen. Olin asettanut tavoitteeksi 140 km ja pidin alussa turhan tiukasti kiinni suunnitellusta 5 min/km vauhdista. Reitillä on kaksi ylämäkikilometriä, joiden aiheuttamaa keskivauhdin laskua yritin ihan turhaan kuroa kiinni muilla kilometreillä. 60-70 km kohdalla alkumatkan virhe alkoi sitten maksamaan kymmeniä sekunteja/km ja lopputulos jäi 130 kilometriin. Jos tavoite olisi ollut 135 km, niin tuolla kunnolla ja tuolla reitillä se olisi voinut olla mahdollista saavuttaa järkevämmällä vauhdinjaolla. Ainakaan proteiinista ei ollut mitään hyötyä lihaskipujen suhteen.
  19. Voin antaa tähän oman kokemuksen, mutta se ei tarkoita, että olisi sama kaikilla. Yhden kerran kokeilin säännöllistä proteiinilisää kilpailun aikana. Kyseessä oli Ponnenjärven 24 h kisa, jonka yhteydessä juoksin omana juoksuna 12 h testikisan. Reitillä on osittain asfalttia ja osittain hiekkatietä, sekä melko mäkistä kuitenkin. Join muistaakseni toisessa juottopisteessä hh-juomaa ja toisessa proteiinijuomaa. Koskaan ei ole jalat olleet niin kipeät kuin sen kisan jälkeen. En edes voinut kisan jälkeen käydä suihkussa, kun en pystynyt kävelemään 50 metrin päässä olleelle saunalle. Muissa ultrissa menin pääosin pelkillä hiilihydraateilla, mutta mukana saattoi olla myös jotain pientä proteiinipitoista syötävää, kuten jugurttia tai puolikas proteiinipatukka. 48 h kestävässä kaukopartiohiihdossa alkaa kyllä toisella vuorokaudella kaipaamaan ennemmin hampurilaista kuin pelkkää hh-syötävää. Se voi johtua myös suolan puutteesta. Ultran jälkeen kannattaa kyllä syödä tyhjentyneitä proteiinivarastoja täyteen ja kyllä ne voimatasotkin minulla oli viikonkin jälkeen varsin heikot. Voi olla, että kisanaikainen runsas proteiinin syönti olisi voinut hieman nopeuttaa tuota palautumista, mutta ei se minulla ainakaan kisavauhtia olisi parantanut. Lihasvaurioihin kisan aikana ja kisan jälkeen vaikuttaa kyllä moni muukin kuin kisan aikainen syöminen. Joskus reidet oli kisan jälkeen ja kisan loppuvaiheessa ihan betonia, mutta joskus kävely kisan jälkeen oli paljon helpompaa. Helppoa ei koskaan.
  20. Olen kanssasi korkeala ihan samaa mieltä. Tuli viime viikonloppuna Vuokatissa hiihdellessä mieleen sellainen aforismi, että: miksi kutsutaan ammattimaisesti ja ammattivalmennuksessa harjoittelevaa yksilölajin urheilijaa Suomessa. Vastaus: kiinalaiseksi Uskon, että meillä olisi vielä ihan hyviäkin potentiaalisia urheilijoita yksilölajeihin, mutta ongelmana on myös se, että valmentajat, kuten minä joudutaan tehdään hommia ihan vasemmalla kädellä työn ja omien harrastusten ohessa. Myös tuo Kojonkosken lanseeraama urheilijan polku loppuu lukioon tai viimeistään armeijaan. Tilanne on uskoakseni kuitenkin hitusen parempi kuin minun ollessa nuori. Ja varmasti sellaisia Esa-Jani taistelupareja nähdään myös jatkossa, eikä sekään ole minkään järjestelmän ansiota vaan yksittäistapaus, jossa valmentaja ja urheilija ovat valmiita antamaan kaikkensa päästäkseen huipulle. Itse olin niin tunnollinen koulussa, että ei olisi tullut kuuloonkaan esim. lopettaa lukiota uinnin takia. Onneksi olin myös niin lahjaton uimari, että se ei tullut kyseeseen muutenkaan.
  21. Joo olen samaa mieltä. Olen muuten itsekin ollut LUT:ssa (Lappeenrannan Teknillinen yliopisto) tutkijana ja sen puoleen minulla ei ole mitään ennakkoasennetta tutkimustyötä kohtaan. Risoo vaan tällainen asenne, joka tässä ravintotutkimuksessa oli. Olen kuitenkin sitä mieltä, että suomalaisessa urheiluvalmennuksessa ja tutkimuksessa keskitytään ehkä liikaa epäoleellisten asioiden tutkimiseen ja samalla kokonaiskuva vähän hämärtyy.
  22. En tuonut tätä ravintokyselyä esille yksitäisten kysymysten takia, vaan sen takia, että se osoittaa jotain suomalaiseen huippu-urheiluun liittyvästä putkikatseisuudesta. Kun tällaisiin kysymyksiin on olemassa vain oikea tai väärä vastaus, niin vastaavasti kuljetaan silmät ummessa monessa muussakin valmennukseen liittyvässä asiassa. Minusta melko hyvä asenne on se, että hieman kyseenalaistaa kaiken mitä lukee ja kuulee ja lisäksi uskaltaa kokeilla jotain mitä ei edes opeteta. En usko, että maailman huipulla on ketään, joka vaan kopioisi muilta kuulemaa tai luettua tietoa. Ihmiset ovat erilaisia ja ihminen muuttuu iän ja harjoittelun myötä. Jopa entinen heikkous voi muuttua vahvuudeksi tai toisinpäin.
  23. Yksi kysymys oli tämä, ja sen perässä minun spekulaatiot ja hänen vastaus. 1. Illalla tehdyn treenin jälkeen ei tarvitse syödä kunnon ateriaa, vaan pelkkä välipala riittää. Tämä riippuu ihan treenin pituudesta. Jos kyseessä on vähemmän hiilihydraatteja kuluttanut treeni, niin kevyempi iltapala riittää, mutta jos takana on vaikka 2 h harjoitus, niin hiilihydraattipula hidastaa palautumista aamuun asti. Unensaannin kannalta voi myös olla merkitystä sillä onko maha liian täynnä, ettei pysty nukahtamaan tai onko jopa liian nälkä, jotta ei pysty nukahtamaan. Vastaus: Totta kai treenin kesto ja teho vaikuttavat aina, mutta kyllä nuorelle kestävyysurheilijalle on suuren kokonaisenergiankulutuksen kannalta tärkeää, että myös iltatreenin jälkeen syödään kunnon ateria, jotta turvataan se, että palautuminen käynnistyy.
  24. Tämä tutkimuskysely ei ollut Jyväskylän Yliopiston, vaan Helsingin Yliopiston lähettämä. Voi olla, että siinä mainitussa 10 hengen ryhmässä oli myös Jyväskylän väkeä. Olen kyllä melkein varman, että tuon kyselyn lähettänyt ryhmä on sitä mieltä, että väittämä aamulenkin tekemisestä ilman aamiaista olisi ehdottomasti väärä. Minulla on kyllä vielä tuon kyselyn lähettäneen henkilön nimi ja sähköpostiosoite, joten voisin tyhmänä turistina kysyä.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy