Jump to content
Juoksufoorumi.fi


226

Jäsenet
  • Content Count

    2 446
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    8

226 last won the day on November 9 2017

226 had the most liked content!

Community Reputation

354 Excellent

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. 226

    Uintikunto

    Tätä olen omillekin uimareille aina yrittänyt painottaa. Kerta viikossa Hyppösen opetuksessa ei johda mihinkään, jos muuna aikana ei käy altaassa. Onneksi meillä on hyviä esimerkkitapauksia niistä, jotka uivat myös muita kertoja viikossa ja niitä, jotka eivät ui. Kaikki kuitenkin osallistuvat varsin aktiivisesti 1000 m testiuinteihin muutaman kerran vuodessa ja siellä näkee ketkä ovat tehneet muutakin kuin vain keskittyneet tekniikan hiomiseen. Yksi tyttö on parantanut minuutin jokaisessa testissä. Liikkeelle lähdettiin 23 min tuloksesta ja edellisessä testissä meni 17.25. Nyt hän alkaa olemaan jo vähintään 16.30 vauhdissa ja se selviää kun todennäköisesti tammikuussa on seuraava testi. Pakosti tuo huima kehittyminen jossain vaiheessa hidastuu, mutta hän on myös ahkerin harjoittelija. Minä puolestaan taistelen jo hidastumista vastaan. Mitä kovempaa treenaan, niin sitä lähemmäs pääsen viime vuosien parasta tulosta (14.02) ja sekin on melkein 2 min ennätysvauhdista, jota pääsin ikävälillä 16-35 v. Tammikuussa olisi hienoa vielä kerran uida tonni alle 14 min, mutta se vaatii kovan loppurypistyksen ainakin 3 viikon ajalta ennen testiä.
  2. 226

    Uintikunto

    Olen vetänyt uinnin tekniikkakursseja hyvinkin alkuvaiheessa oleville uimareille. Ehkä pari yleisintä vapaauinnin virhettä alkuvaiheessa ovat: 1. Jalat uppoavat, jolloin käsillä tehdään paljon töitä pelkästään pinnalla pysymiseen, eikä niinkään eteenpäin viemiseen. Tästä seuraa se, että alkuvedossa painetaan vettä, siis kättä, altaan pohjaa kohden suunnilleen pään tasolle asti. Sen jälkeen voi olla tulee muutama kymmenen senttiä eteenpäin vievää vetoa ja sitten tulee jo kiire nostaa käsi liian aikaisin vedestä ja liukuvaan uintiin johtava työntövaihe jää kokonaan tekemättä. Potkun uppoaminen johtuu yleensä nilkan jäykkyydestä ja oikeastaan koko alavartalon jäykkyydestä selästä alaspäin. Potkun ei tarvitse olla isoa, eikä edes voimakasta, mutta jalkojen pitää olla koko matkalta melko pinnassa ja etenkin työtä tekemättömien lihasten rentona. 2. Kädet palautetaan niin jäykkänä, että missään vaiheessa lihaksiin ei tule hapettavaa ja rentoa vaihetta. Vinkki numero 1 on käden palauttaminen niin, että kämmenselkä osoittaa koko ajan uintisuuntaan. Rennossa palauttamisessa myös sormenpäät melkein hipovat veden pintaa aika lähellä vartaloa, mutta tuo ei ole niin välttämätöntä, eikä edes toimi aallokossa tai märkäpuvulla. 3. Hengitys on lyhyt tai muuten heikko, jolloin happivelkaa syntyy hitaassakin vauhdissa. 4. Pään asento väärä ja johtaa muihin vartalon asentovirheisiin. 5. Kädet laitetaan veteen pään edessä ristiin ja oikein työnnetään kämmen syvälle. Tällä hävitään alkuveto ja aiheutetaan helposti myös turhaa kiemurtelua. 6. Kyynärpään pitäisi vedon alussa pysyä lähellä veden pintaa, jolloin eteenpäin työntävää voimaa saadaan koko käden alueelle. Eli veto ei saa edetä kyynärpää edellä, silloin käsi vaan sujahtaa veden läpi. Tämä kyynärpään uppoaminen on ehkä kaikkein vaativin asia vähän enemmänkin vapaauintia harrastaneelle, ja sen oppiminen vaatii myös uintikilometrejä. Yhä edelleenkään en lähtisi nostamaan uintivauhtia kadenssia lisäämällä, vaikka se näyttääkin olevan muodissa. Etenkin pitkän matkan triathlonisti ja hieman iäkkäämpi hyötyy enemmän liukuvasta ja rauhallisesta tekniikasta kuin kierroksien lisäämisestä. Kierroksien lisääminen tarkoittaa vääjäämättä sitä, että jostain kohtaa veto jätetään vajaaksi ja se kohta lienee yleensä työntövaihe.
  3. 226

    Uintikunto

    Joo tulipa taas sekoiltua. Kyse oli siis vinstoista eikä piikeistä=25 m. Tuleehan sitä matkaa kilometrin verran kahdestakymmenestä.
  4. 226

    Uintikunto

    Kyllä Phelps saattaisi sittenkin uida sen 20 kpl, koska ei se matkana ole kuin 500 m ja mahdollisesti 400 m uimari voisi olla tuossa testissä parhaimmillaan. Mutta hyvä voisi olla myös joku kilometrien kerääjä, jolla ei ole mitään räjähtävää nopeutta. Rohkeimmat ovat laittaneet uintivideoita tänne koko kansan katsottavaksi. Kyllä me sieltä ne karkeat virheet löydetään. Kannattaa kuvata veden päältä, sekä veden alta edestä ja sivulta.
  5. 226

    Uintikunto

    Olen Villean kanssa ihan samaa mieltä tuosta testistä. Se mittaa sitä oletko matkuri vai sprintteri. Mahtaakohan itse Phelpskään uida 20 kappaletta. On kuitenkin aika nopea 50 metrin matkalla. Tosin mitä nopeampi on 50 m matkalla, niin sitä suurempi prosentti on tuo 10 ja 5 sekuntia ja se antaa hieman enmmän pelivaraa kuin esim. 45 s 50 m uimarilla. Ainakaan tuo ei ole mikään nopeustreeni, vaan vastaa enemminkin samaa kuin uisi 200-400 m täysillä. Kaikesta huolimatta ehkä käyn kuitenkin joku kerta kokeilemassa, kunhan pääsen nyt olevasta köhästä eroon. Jos uisin 50 metriä alhaalta=ilman hyppylähtöä, hieman huonosti 35 sekuntiin, niin voisi niitä aika monta mennä 40 sekuntiin 45 s lähdöllä. Jos taas olisin hyvässä iskussa ja uisin 50 m 33 s, niin ei montaa menisi 43 s lähdöllä alle 38 sekunnin. Eli minulla määrä riippuu etenkin siitä millaiset pohjat teen tuolla testivedolla ja ainakin se vaatiin onnistuakseen vähintään kilometrin verryttelyn. Tuo uinnin tekniikan harjoittelu olisi hyvä tehdä jonkun uimarin avustuksella, edes kerran tai kaksi. Omia virheitä on aika vaikea hahmottaa. Todennäköisesti sieltä löytyisi yksi tai kaksi isompaa virhettä, joita parantamalla uinti helpottuisi jo huomattavasti. Sekä läjä pienempiä virheitä, joita voi sitten hioa kun isommista pääsee eroon.
  6. Paljon tähän aiheeseen olisi kommentoitavaa, mutta yritän vähän lyhennellä. En tunne Kirvesniemeä enkä Roposta enkä edes kovin hyvin tiedä miten nykyiset junnuhiihtäjät harjoittelevat. Molemmat poikani ovat käyneet Vuokatin Urheilulukion ja siellä hiihtolajien valmennuksen (hiihtosuunnistus). Nuorempi meni lukion puolivälissä ylikuntoon ja ainakaan siihen vaivaan ei tullut koulun valmennukselta mitään apuja ylikunnon havaitsemisessa tai sen jälkeen. Koulun hiihtovalmentajista hän sanoi, että siellä on yksi hyvä, yksi surkea ja pari muuta siltä väliltä. Se on kuitenkin nähty, että ohjelmat ovat ryhmäkohtaisia, joka vaikuttaa vähän siltä, että ainoastaan valmentajien henkilökohtaiset valmennettavat saavat riittävää ja yksilökohtaista valmennusta ja lopun menevät massan mukana, olivatpa henkilökohtaiset ominaisuudet sitten mitä tahansa. Valmennuksen vuosituntisuunnitelmaa katsoessani olin kyllä sitä mieltä, että se ei ole minusta kovin järkevä ja ilmoitin siitä myös valmennuspäällikölle. Määrää oli harjoituskaudella jatkuvasti paljon ja kisakaudella jatkuvasti vähän. Olisin laittanut hieman vaihtelua molempiin kausiin. Toki valmentaja puolusteli sitä sillä, että kilpailukaudella on hiihtäjillä niin paljon kilpailuja, että määrää ei mihinkään sovi enempää. Roposen ja Heikkisen valmennuksesta rohkenen olla samaa mieltä kun FG, eli jos urheilijan pitää rukoilla sitä pöljää päivää, niin silloin ei oikein ole tietoa siitä missä kunnossa ollaan ja näyttää myös siltä, että he eivät edes ole kovin tietoisia siitä mitä pitäisi tehdä, jotta kunto paranisi. Pitääkö höllätä vai koventaa. Yleisesti ottaen määrän ja tehon olisi hyvä kulkea jokseenkin käsikädessä kuntotason kanssa. Lähes kuka tahansa nuorikin huippuhiihtäjä voi treenata aikuisten maailman kärjen määriä, mutta silloin tehot ovat aina melko alhaiset, vaikka pahalta tuntuisikin. Vastaavasti myös liiallinen tehoharjoittelu voi ajaa kehityksessä umpikujaan jos peruskunto ei vaan kestä enempää tehollista määrää. Ja jos oikein paljon treenaa riittävän hiljaa, niin kohta voi olla jopa vaikeaa nostattaa sykettä. Pitää olla monipuolisuutta ja Harri on varmaankin ihan oikeassa siinä, että yläkropan voima on tänä päivänä yhä tärkeämpi hiihtäjälle kuin 20 vuotta siten. Toisaalta jos on ihan bodari, niin voi olla, että sekin haittaa sprintissä kun pitäisi kuitenkin tehdä monta täysvauhtista vetoa muutaman tunnin sisällä. Tuo harjoittelun sillisalaatti voi olla triathlonistille ihan perusteltu joskus ja joskus jopa hiihtäjillekin. Täyden matkan triathlonisti ajetaan katujyrällä yli monta kertaa ennen maalia ja voi olla ihan kehittävää löytää jostain lihaksista vielä voimia silloin kun jotkut lihakset ovat jo ihan loppu. Sen sijaan 1500 m uintivauhtia tai 10 km juoksuvauhtia lähtisin ennemmin kehittämään kovatehoisilla lajisarjoilla kun hyppimällä lajista toiseen. Voisin minä hiihtäjiä pistää sauvakävelemään kovan treenin päätteeksi ihan vaan senkin takia, että urheilu maistuisi joskus vähän hauskemmalta.
  7. Tuohon m-52 lisäisin vielä yhden hyvän vaihtoehtolajin pelkälle juoksemiselle, eli swimrunin. Sille lajille ei varmaan koskaan suomenkielistä nimeä tulekaan vaan nimeksi vakiintuu englanninkielinen nimi kuten kävi triathlonillekin. Swimrun tuo vaihtelua harjoitusvuoteen, niin että uintia voi painottaa enempi silloin kun ulkona on liukasta, kylmää, märkää, mörköö yms. Lumien sulattua sitten pääpaino juoksulle. Suomessa monessa paikkaa sanoisin, että on maailman parhaat harjoitusmahdollisuudet ainakin lämpimien vesien aikaan. Jokamiehenoikeudet mahdollistavat lajin harrastamisen melkein missä vaan ja puhdasta vettä löytyy, eikä kesälläkään ole yleensä niin kuumaa, että sulaa märkäpuvun sisälle ja monesti järvistä voi vaikka juoda. Kilpalajina on mielenkiintoinen kun laji vaihtuu jatkuvasti reitillä niellään koko ajan uusia kilometrejä. Triathloniin verrattuna pois jää pyöräily, joka vaatii paljon kilometrejä ja pyöräilykausi on aloitettava pölyävillä teillä ja kylmässä säässä, jotta saa riittävät pohjat ennen kesäkuuta. Swimrunkisa on pääosin parisuoritus, mutta yksilösarjojakin on tullut mukaan. Kohtuullinen avovesiuintiosaaminen on suotavaa, mutta narunjatkeena voi lähteä tutustumaan lajiin. Viime syksynä vein yhden uuden lajikokelaan tutustumaan lajiin. Ihmettelin kun puolivälissä ensimmäistä järveä sätkii kuin lohi perässä. Hänellä oli hieman hengitysvaikeuksia, kun juoksusta loikattiin kylmään veteen. Seuraavat järvet menivät jo ihan hyvin, kun vähän rauhoiteltiin uintiin lähtöjä. Laji kasvaa kovaa vauhtia Suomessa ja Euroopassa. Ensi kesänä uskoisin, että Suomessa on noin 10 kilpailua. Vaatii oman märkäpukunsa ja vähän muutakin rekvisiittaa, mutta lyhyitä matkoja voi kokeilla triathlonmärkäpuvussa. Jos ei ole motivaatiota harjoitella entiseen malliin, niin kisoihin voi lähteä myös retkeilemään, kunhan löytää sopivaa retkeilyseuraa.
  8. On tuo minusta omassa kategoriassaan tosi kova suoritus. Jäisi monelta tekemättä, vaikka olisi millainen juoksukunto. Vuoteen ei saa tulla isompia vammoja, eikä saa pahemmin sairastaakaan. Ajankäyttökin muuhun elämään on jatkuvasti rajoitettu. Onnitteluja!!!
  9. 226

    SPARTATHLON 28-29.9.2018

    Vähän ihmettelin, että Kestävyysurheilu.fi sivusto ei tätä Teijan suoritusta huomioinut mitenkään, tai sitten se meni vaan minulta ohi. On tuo kuitenkin yksi kautta aikojen kovimmista suomalaisista ultrasuorituksista. Yleensä tuo sivusto on mielestäni aika hyvin seurannut ultrajuoksun suomalaisia huippuhetkiä.
  10. 226

    Kohti Hawaijia ja kolmatta sijaa ?

    Pitää lähteä nukkumaan. Taitaa tuo veikkaamani 2. sija olla Kaisalle tekemätön paikka, ellei Charles tai Ryf hyydy pahasti. Sekään ei ole mikään mahdottomuus, jos on kuumaa ja kilpaillaan kovasti voitosta. Miehissä tulee todennäköisesti aika monta 8 h alitusta. Vielä 10. juoksemaan lähtevälläkin se on ihan haarukassa, eli 2.51 maraton.
  11. 226

    Kohti Hawaijia ja kolmatta sijaa ?

    Veikkaus kehiin vielä ennen starttia. Kaisalle 2. sija. Tuossa lajissa ja kisassa riskit ovat kyllä melko suuret, silloin kun taistellaan kärkisijoista. Pitää tehdä omaa suoritusta, mutta kovan sijoitustavoitteen saamiseksi ei saisi päästää kärkeä missään vaiheessa karkuun.
  12. Samoin, Kiitoksia Mikelle mukavista haastatteluista. Ja muille tiedoksi, että tänään siellä oli harvinaisen fiksu nuori mies kuultavana.
  13. 226

    SPARTATHLON 28-29.9.2018

    Onnitteluja Teijalle mahtavasta juoksusta, mitalista ja SE ajasta. Onnitteluja myös muille suomalaisille maaliin päässeille, sitten kun tulette.
  14. 226

    Uintikunto

    Itseasiassa ei minullakaan ole mitään nimeä häpäistävänä 100 m tai 50 m uinneissa. Yhtä kaukana kärjestä olen noilla matkoilla ollut aina ennenkin. Harva mies on joutunut tekemään niin paljon työtä alittaakseen 100 m vapaauinnissa ensimmäisen ja viimeisen kerran yhden minuutin ajan, ja sillä tuloksella ei koskaan rikottu edes SM-kisarajaa.
  15. 226

    Uintikunto

    Olin eilen työmatkalla, joten tuli treenitön päivä. Sen kunniaksi kävin sitten tänään illalla uimassa 100 m vu ajan 25 m altaassa, hyppylähdöllä. Vuonna 1986 uin ennätykseni ja alkuvuonna 1987 uin 100 m kilpaa viimeksi. Tulos tänään oli juuri niin hidas kuin arvelin 1.13.3., eikä se siitä edes kovin paljon paranisi vaikka miten treenaisin. Minulta taitaa nykyisin puuttua koko anaerobinen kynnys, se on anaerobinen seinä. 1500 m uinti menee vielä aika lähelle oman ikäsarjan suomen kärkivauhtia, mutta 100 m tai etenkin 50 m en viitsi lähteä masterseihin nimeäni häpäisemään. Siinä on nyt AnttiSn:lle ensimmäinen 100 m vu tavoiteaika.
×

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy