Jump to content
Juoksufoorumi.fi



226

Jäsenet
  • Content Count

    2 674
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    10

226 last won the day on March 25

226 had the most liked content!

Community Reputation

713 Excellent

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Ikävä kyllä Kainuun vanhat retkeilyreitit ovat hyvässä kunnossa vain juhlapuheissa. Itärajan retkeilyreitin lisäksi myös UKK-reitti on monelta osin niin ummessa, ettei edes polun paikkaa enää erota. Parempi vaan liikkua niissä maastoissa sukset jalassa.
  2. Lyhyesti voin jotain kirjoitella, kun olen nyt vain kännykän varassa ja joka viides kirjain menee viereiseen. Karrikoidusti olen sitä mietä, että siinä vaiheessa kun alkaa ottamaan iän oikein reilusti huomioon harjoitusmäärien ja tehojen keventämisenä ja lepopäivien lisäämisenä, niin on viimeistään syytä siirtyä ikämiehiin ja hyväksyä tulostason putoaminen. Kovasta treenistä huolimatta tulostaso laskee parasta ennen päiväyksen jälkeen, riippuen etenkin suorituksen pituudesta ja omasta treenitaustasta. Itse rimpuilin vielä 50 vuotiaaksi treenaten suunnilleen all time high määriä ja niin paljon tehoa, kun järkevästi pystyi. Sitten kun määrät ja tehot väheni, niin tulostasokin on pudonnut. Lyhemmillä matkoilla, eli vaikka maratonilla hapenottokyvyn lasku iän myötä on jo selvästi näkynyt jo vuosia sitten. Määrien pitäminen korkealla tasolla oli v 2016 mahdollista senkin puoleen, että laji oli ultrajuoksu ja ultratriathlon, jolloin määrillä oli paljon merkitystä kisasuorituksenkin kannalta. Jos nyt pitäisi yrittää mahdollisimman kovaa maratontulosta, unohtaen kaiken muun harjoittelun, kuten hiihdon ja uinnin, niin varmaan juoksisin noin 80-150 km viikossa pääosin pk lenkkejä, jotta palautumiskyky ja jalkojen vammakesto paranee. Kuitenkin se 5 min/km treenivauhti ei paljon alle 3.20 tulokseen riittäisi. Siitä alaspäin tulostaso olisi enempi kiinni tehojen määrästä ja laadusta. Tässä iässä ja kaukana ennätystasosta tuskin kuitenkaan viitsisin tai edes pystyisin harjoittelemaan niin kovaa kuin 20-30 vuotta sitten, joten täysivauhtinen treeni olisi kuitenkin pääosin vain lähes täysvauhtista, eikä edes kovin hapokasta. Kirjan opastukset treenimäärän vähentämisestä tehojen takia ei oikein saa peukkuaminulta, jos kyseessä on tuntien suoritus. Ehkä lyhyemmissä juoksuissa 800-1500 m voisi olla ihan perusteltua vähentää määrää, jotta saa enemmän tehoa, mutta pitemmillä matkoilla ja pitemmissä vauhtikestävyystreeneissä määrien pysyvämpi laiminlyönti johtaa huonompaan harjoitettavuuteen ja palautumiskykyyn.
  3. Viittasin tuolla hölmöilyllä ketjun aloittajaan, eli treenata tarkoituksella hyvin vähillä energiavaroilla, niin että "kanttaa" hiilareiden loppumiseen. Itsekin olen joskus polkenut 100 km pelkällä vedellä, kuten sanoin olen rohkean ja hölmöltäkin kuulostavan treenaamisen puolesta puhuja, kunhan se vaan ajoitetaan niin, ettei siitä ole liikaa haittaa. Tuosta teidän mahdollisesta testistä, jos edetään tasaisella sykkeellä, niin todennäköisesti vauhti vähän hidastuu loppua kohti ja mahdollisesti rasvojen osuus kulutetusta energiasta hieman kasvaa, koska elimistön hh-varat hupenee ja mahdollisesti elimistö oppii hh-varojen huvetessa käyttämään enemmän rasvoja, jotta syke pysyy samalla tasolla. Voin olla väärässä. Teidän pitää vaan osata valita sellainen syketaso, jolla 6 tuntia jaksaa touhuta, kuitenkin niin, että kovin paljon ei jää voimia käyttämättä. Silläkin on ehkä jotain merkitystä pyrkiikö koko 6 h tankkaamaan hh-energiaa niin paljon kuin kroppa vetää, vai syökö vaan sen mikä helposti imeytyy.
  4. Periaatteessa olen kaiken hölmöilyn kannattaja. Vaikka kunto ei paranisikaan, niin aina voi oppia uusia asioita omasta kropasta ja päänkin toimivuudesta. Ongelma tuollaisessa energiavarastojen tyhjäksi harjoittelussa on kuitenkin pienessä mittakaavassa sama kuin esim. 12 h tai 24 h juoksussa. Eli kunto on pitkän aikaa ultran jälkeen huonompi kuin ennen starttia, eikä se palautumalla palaudu, vaan se pitää luoda harjoittelemalla uudestaan. Tämä etenkin silloin, kun on vetänyt itsensä tappiin, eikä kilpaillut pelkästään tunnelman vuoksi. Pääosin siis lihaskestävyys, palautumiskyky ja rasvojen polttokyky kannattaa siis harjoitella suurilla määrillä ja myös jonkin verran palautumattomana harjoittelemalla. Jolloin olisi hyvä ennemmin syödä ja juoda niin, että palautuu niin nopeasti kuin kunto sallii, eikä erikseen ravinnon avulla hidasta palautumista. Joskus voi kuitenkin suunnitella jonkin yksittäisen treenin niin, että ei ole kokonaisuuden kannalta mitenkään optimaalinen palautumistilanne. Etenkin silloin, jos kilpailee vähän tai on PK-kausi. Maratonin kannalta on toki myös vähintään yhtä tärkeää luoda vauhtipohjaa kuin kestävyyspohjaa, jos tavoitteena on jotain muuta kuin läpäisy kuudessa tunnissa. En usko, että yksittäiset hh-energian loppuun ajot kovin paljon rasvojenpolttokykyä parantaa. Tärkeämpää on treenata riittävän paljon ja vuosiakin siihen tarvitaan. Huippukuntoinen palautuu vähän paskemmallakin ravinnolla, mutta silloinkin kunnon parantaminen vaatii entistä enemmän työtä, jolloin kokonaismäärät ja tehot kasvavat, eikä hh-energian pihtaamisella kannata paljon kikkailla. Voin kuvitella että 30 km lenkillä kolmekin geeliä voi vaikuttaa seuraavan päivän menoon, mutta voi siihen vaikuttaa moni muukin asia. Päivät ovat vaan erilaisia. Aina ei välttämättä edes etukäteen tiedä mikä on päivän meno. Nesteellä ja vauhdinjaolla voi myös olla paljon merkitystä. Aikoinaan (v. 2001) minulla oli mielessä sellainen testi, että juoksisin 2 vko:a Joutsenon maratonin jälkeen Pirkanhölkän niin, että söisin vaan makkaraa ja karkkia siinä välissä ja joisin vettä tai kaljaa. Olen nimittäin joskus juossut nuo kaksi peräkkäin (olikohan v. 1999) ja olisi vertailupohja siihen miten se menee oikeaoppisella ravinnolla. Oli sitten tarkoitus osoittaa ravintokikkailijoille, kuinka vähän loppujen lopuksi optimaalinen ravinto verrattuna super surkeaan ravintoon vaikuttaa maratonista palautumiseen ja seuraavan kisan tankkaukseen. Se jäi kuitenkin tekemättä kun oli vielä lokakuussakin tärkeä kilpailu. Tietenkin tuollainen ravinto ja juoma olisi aika pian alkanut näkymään kunnossa, mutta ei ehkä kovinkaan paljoa yksittäisen kisan palautumisessa ja tankkauksessa. En tiedä miten nykyään on, mutta ainakin 90-luvulla tuntui olevan triathlonpiireissä vähän liikaakin painoarvoa ravinnolla ja minä sitten nuorena kapinallisena yritin uida vastavirtaan ja sanoa, että harjoittelusta se kaikki on kiinni, muut on turhaa näpertämistä ja rahan hukkaa. Silloin ei ollut niin helposti saatavissa mitään yhden klikkauksen tutkimustietoa, vaan uskottiin aika sokeasti kaikkea mitä huiput suositteli. Yksi niitä ensimmäisiä aika hyvin levinneitä tutkimuksia oli se, kun todettiin, että rasvaton maito palauttaa yhtä hyvin kuin palautusjuomat. Samaa muotivillitystä oli/on sekin, että pitää olla palautunut, jotta voi harjoitella uudelleen. On se ehkä kivempaa harjoitella, jos kulkee kevyesti, mutta kuntoa ja etenkin kestävyyttä luodaan juuri sillä, että aina ei tarvitse olla jalka kevyimmillään.
  5. Eilen 18.5. kävin hiihtämässä viimeiset "latuhiihdot" ja todennäköisesti myös viimeiset jäähiihdot Suomussalmella. Kyseistä järveä säännöstellään keväällä paljon ja rannat ovat tuolla alueella matalat, joten rantalumet ovat pitkältä matkalta pelkän maan päällä, joten ei tarvitse jäihin putoamista pelätä. Muutama rannoilta tuleva laskuoja virtaa tuolla jään alla. Niihin voi jalka mulahtaa, mutta hyvin kestivät eilen aika myöhään illalla. Alkaa pakkaset olemaan niin vähäiset ja vain yöllä klo. 24-04, joten vaikka järvellä lunta vielä riittää, niin alkaa menemään liian pehmeäksi. Ennätys myöhäisen hiihdon suhteen Suomussalmella oli vuonna 2017. Silloin kovan yöpakkasen jälkeen hiihtelin aamulla jäillä viimeisen kerran 24.5. Mulla on hiihdossa aina mennyt niin, että alkutalvesta ei ole mitään kiirettä keräämään kilometrejä ja vuoden vaihteessa on yleensä vasta noin 400 km täynnä, kun moni himohiihtäjä on jo toisella tuhannella. Sen sijaan keväällä tulee hiihdettyä niin pitkään kuin suinkin mahdollista.
  6. Siinä kuva Suomussalmelta, otettu tänä aamuna. Järvi on vähän rapea, mutta suolla hyvä hiihdellä.
  7. Täällä päin on kyllä vielä melkoiset hanget, jotka eivät 10 vuorokauden ennusteen mukaan kovin paljon sula. Eli kannattaa varautua metsäsuksilla tai lumikengillä, jos nyt ei viimeiset kaksi viikkoa ihan helteeksi muutu. Etelärinteiltä löytyy kyllä suliakin kohtia, mutta metsissä ja soilla on vielä poikkeuksellisen paljon lunta. Suksiminenkin menee jo vähän vaikeammaksi kun lunta ei ole joka paikassa ja päivisin on niin lämmintä, että upottaa.
  8. Viime kesänä kävelin itärajan reittiä Malahviantien kohdalta 10 km etelään ja takaisin. Sitä kohtaa ei enää ylläpidetä. Polku monessa kohtaa melko kadoksissa ja siellä oli ainakin kolme siltaa, joista pääsi vielä juuri ja juuri yli, mutta ei enää parin vuoden päästä pääse kun ovat niin lahoja. Paikka paikoin ihan hienoa, vanhaa kelometsikköä ja tulipaikat vielä kohtalaisessa tai hyvässä kunnossa. Aikaisemmin olen kävellyt samasta kohdasta pohjoiseen, eli Raatteen suuntaan. Siellä on myös hienoja harjuja järvien keskellä, mutta uusittu reitti talousmetsää ja hyvin märkää, eli pitkospuita veden alla. Joskus aikoinaan tuo reitti on ollut hieno vaellusreitti, mutta nykyisin käyttöä ja kunnossapitoa niin vähän, että voi varautua yllätyksiin, eikä ainakaan voi kuvitella, että reitillä pysyy ilman navigointia. Pitkospuita ei Kainuussa enää korjailla muualla kuin spesiaalikohteissa, kuten kansallispuistoissa ja turistikohteiden lähialueilla. Ilahduksekseni näytti Suomussalmen Säynävänsuon reitti olevan massiivisen kunnostuksen kohteena, kun kävin siellä pari viikkoa sitten hiihtämässä. Pitkospuita oli tuotu kelkoilla metsään ja soille kilometrikaupalla. Hossan reittejä ja paikkoja on kyllä korjailtu myös tosi paljon viime vuosina.
  9. Nyt, jos koskaan olisi aika ottaa meitä marginaalilajien paskatasoisia huippuja haastateltavaksi, alkaen vaikka Jari S:stä. Sitten kun taas kilpailut alkavat pyörimään, niin Bottaksen kaksoispoikien ensimmäiset sanat vievät nekin minuutit.
  10. Alkaa hallitus ja viranomaiset viimeinkin heräämään myös tähän ulkomailta saapuvien viruksen levittämisen riskiin. Joissain Euroopan maissa oli jo pari viikkoa sitten sellaisia käytäntöjä, joissa koronariskialueelta palaavat kuljetettiin yhteiskuljetuksilla suoraan hotelleihin tai niitä vastaaviin olosuhteisiin parin viikon karanteeniin. Ei se mikään helppo ratkaisu ole, mutta on hyvä tapa vähentää ulkomailta tulevia tartuntoja. Intian systeemi koko kansan kolmen viikon karanteenista saattaa tulla vielä aika tuhoisaksi. En tosin tunne yhtään miten siellä menee, mutta voi olla vaikea saada ruokaa liikenteeseen ja ihmisille, kun eristys päättyy, ja jo sitä ennen.
  11. Kävin viime yönä kevyen 1200 km reissun Helsinki-Vantaan lentokentällä hakemassa Teneriffalta palanneen pojan. Hän istui takapenkillä, hengityssuoja päässä ja kumihanskat kädessä. Vein hänet mökille Sonkajärvelle ja sitten lähdettiin vaimon kanssa pihalta Sotkamoon. Pojalla on siellä kahden viikon ruuat, pari pilkkiä ja pöllejä pikottavana., sekä koira kaveriksi, ei syötäväksi. Tuo oli ainoa vaihtoehto, kun haluttiin varmistaa, että hän ei altista ketään muuta. Jos olisi tullut julkisilla, niin olisi pitänyt yöllä mennä Helsingin keskustaan ja sieltä aamulla bussilla tai junalla Kajaaniin tai Iisalmelle. Tuo julkisten käyttö ja kotikaranteeni voi hyvinkin levittää virusta. Hän oli jo hankkinut Norwegianin liput ensi lauantaille, mutta sekin lento peruttiin ja paikallisten suomalaisten facebook ryhmä sai puolipakolla Finnairin tekemään tämän eilisillan keruu lennon. Voitte lukea hänen reissusta blokista, "hyppiksen matkassa". Sen verran homma on jo kehittynyt, että lentokoneessa jaettiin hengityssuojaimet jo matkan alussa. Olin varannut kaksi maskia autoonikin.
  12. Mulla on toinen poika Espanjassa (Teneriffalla) jumissa ja siellä tosiaan sakkoja tulee. Rangaistuksen suuruuden ylärajaksi on määritetty yksi vuotta vankeutta, mutta tuo 1000 euroa tulee helpostikin. Pitää tässä vähän mainostaa miten vakuutusyhtiö taas osaa pestä kätensä. Tiedusteltiin, miten tämä hänen matkavakuutus korvaa paluulennon. Ensinnäkin vakuutus ei ole voimassa kuin alle 45 pv matkoilla, joten laitettiin asia kuntoon noin 100 euron lisämaksulla, koska hän on ollut reissussa juuri sen 45 pv. Sen jälkeen todettiin, että vakuutus ei korvaa paluulentoa, koska on vain UM:n kehotus palata Suomeen, ei määräystä. Paluulentoja on vaikea saada ja usein jo maksettukin paluulento perutaan. Nyt hänellä on liput ostettu Norwegian lentoyhtiölle reilun viikon päähän, mutta jos sekin peruuntuu, niin vakuutusyhtiö ei maksa, koska on poikkeusolosuhteet, joissa vakuutukset eivät ole voimassa.
  13. Sitä minäkin ihmettelin. Nuo kuolleisuusprosentit ovat jopa pienemmät kuin oli arvioitu kausi-influenssassa 500/ 500 000. Ulkomailla koronan kuolleisuusprosentit ovat kuitenkin olleet 1-3 luokkaa ja Italiassa enemmän. Tosin sairastuneiden määrää ei missään tiedetä. On ihan mahdollista, että Suomessa kuolleisuus on 10 tai 30 kertaa pienempää, mutta on se vähän omituinen arvaus. Ainakin tähän mennessä prosentti on ollut nolla.
  14. Tuo on minustakin ollut aika ristiriitaista. Aluksi vähäteltiin koronaa kausi-influenssaan sairastuneiden ja kuolleiden määrällä. Uskon, että ensi talvena vähätellään kausi-influenssaa vedoten juuri siihen, että ei sille mitään muuta voi kuin ottaa rokote ja siihen kuolee kuitenkin ne, jotka kuolisivat kohta muutenkin. Ei varmasti tulla maapalloa laittamaan kiinni kausi-influenssan takia.
  15. On ihan ymmärrettävää, että ei luoda paniikkia ja kyllä varmaan monet ihmiset stressaantuvat, jos viranomaiset tuovat realistisesti vaaroja esille, kuten on nähty ilmaston lämpenemisenkin osalta. Kuitenkin on myös väärin sellainen tiedottaminen, jossa pidetään ikään kuin itsestään selvänä, esim. sitä, että mikään tuote ei tule loppumaan kaupoista. Tämä on vähän vastaava esimerkki kuin oli narkolepsiaa aiheuttava rokote, oliko se sika- vai lintuinfluenssaan. THL piti ihan selvänä, että ei ole mitään riskiä ottaa rokotetta ja rokotteen yhteyttä narkolepsiaankin aluksi yritettiin kiistää. Tällainen virheellinen tiedottaminen ja siitä jälkeenpäin kärähtäminen on omiaan vähentämään viranomaisten tiedottamisen uskottavuutta ja silloin somen paskahuhut saavat yhä enemmän jalansijaa. Yksi "parhaita" viranomaiskommentteja oli kun muutama vuosi sitten Kokemäenjokeen pääsi tonneittain raskasmetalleja (nikkeliä). Paikallisen ELY:n tai AVI:n edustaja sanoi televisiossa, että emme voineet asettaa uintikieltoa, koska eivät ihmiset olisi sitä kuitenkaan noudattaneet. Melkein sama kuin sanoisi, että emme me soittaneet ilmahälytyssireenejä, kun eivät ihmiset olisi kuitenkaan menneet suojaan. Viranomaisten pitää jo oman auktoriteettinsa takia sanoa asiat aika lähelle niin kuin ne ovat.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy