Jump to content
Juoksufoorumi.fi


226

Jäsenet
  • Content Count

    2 640
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    8

226 last won the day on November 9 2017

226 had the most liked content!

Community Reputation

594 Excellent

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. 226

    22. Kaukopartiohiihto

    Joo väärää lista katsoin. Näyttää olevan sama typerä varustelista kuin aikaisempina vuosina. Ei ne järjestäjät näköjään vieläkään ymmärrä, että mitä pitempi matka, niin sitä vähemmän pitäisi olla tarpeetonta kannettava, eikä kukaan tosiaan ala nuotiolla pakkia lämmittämään. Tuo on eräretkeilijöiden laatima lista. Olen siitä lähettänyt pari vuotta sitten jo palautetta järjestäjille. Nuo varusteet on kyllä melko vaikea saada mahtumaan lannevyölle tai juomareppuun. Haluaisin nähdä sen henkilön, joka on jäätymässä kuoliaaksi ja päättää, että vaihdanpa ensin kuivat alusvaatteet. Siinä vaiheessa ei enää sormissa riitä puristusvoimaa edes vetoketjua avaamaan. Kyllä sitä seuraavalle huoltopisteelle mennään vaikka kävelemällä, jos side tai suksi on rikki. Jos taju lähtee, niin ei siinäkään vaiheessa alusvaatteita aleta vaihtamaan.
  2. 226

    22. Kaukopartiohiihto

    Minusta nyt on ensimmäinen kerta kun RR pakollisia varusteita on ihan järkevä määrä, jos osasin oikeasta kohdasta sitä lukea. Taukotakki, lamppu, kännykkä, gps ja juomat+muut syötävät. Aikaisemmin siellä on ollut ihan turhana pakollisena varusteena mm. toinen alusvaatekerta. Nyt pakolliset mahtuu kyllä aika pieneen tilaan, mutta pisin huoltoväli on noin 50 km joten juomaa on oltava 2-3 l.
  3. 226

    Harjoittelun rytmitys

    Ei tuo välttämättä mitenkään väärin ole sinun tapauksessa. Jos talvella tulee paljon tehoja ja vähemmän määrää, niin parempi se on keväällä ja kesällä satsata triathlonin määriin, vaikka tehot siitä kärsisivätkin. Etenkin jos tavoite on täydellä matkalla. Kestävyys voi olla se osa-alue, joka eniten vaikuttaa menoon, verrattuna siihen, että määrä olisi kesälläkin vähäisempi.
  4. 226

    Harjoittelun rytmitys

    Jos kisanomainen harjoittelu on pitkää peruskuntotreeniä, niin ei siinä enää vauhdit ainakaan kilpailukaudella kehity. Toki jos on talvella ja keväällä kehittänyt vauhtireservejä, niin kyllä hitaammallakin harjoittelulla jonkin aikaa voi pärjätä ja kisoista saa sitten niitä kovempia treenejä. Kovaa harjoittelua kilpailukaudella ja kilpailukauden kynnyksellä ei kannata liikaa pelätä. Minulla kovan tehoharjoittelun hyöty näkyy parhaiten lähipäivinä ja kovan tehoharjoittelun puute näkyy myös melko nopeasti. Olisi jotenkin hukkaan heitettyä työtä, jos kilpailukaudella huolehtisi vain siitä ominaisuudesta, jota eniten tarvitsee harjoituskaudella ja vähiten itse kisoissa, eli peruskunnosta. Jos täyden matkan triathlon on tarkoitus päästä läpi vaikka 13-16 tunnissa, niin peruskunnon kehittäminen on tärkein asia, mutta jos täyden matkan aikaa pitäisi hilata vaikka 10 tunnista 9 tuntiin, niin hitaat pitkät lenkit eivät siihen riitä. Hitaita pitkiä lenkkejä ei sovi kilpailukaudella unohtaa, mutta etenkin sprintti ja perusmatkat mennään niin kieli vyön alla, että siitä on PK-lenkin keveys kaukana. Vauhtikestävyys on tärkeintä, mutta myös vauhtireserviä tarvitaan. En kyllä ikinä pystyisi nostamaan lätkässä sykkeitä sille tasolle kuin "trihommissa", mutta siihen kyllä vaikuttaa luistelun osaamattomuuskin. Mikä tahansa nopea täysvauhtinen rypistys, esim. 100 m juoksu tai 25 m uinti, niin syke vasta heräilee yli sadan ja jos siihen tulee 10 s tauko, niin ollaan taas alle 80.
  5. 226

    Harjoittelun rytmitys

    Tuo juttu oli kirjoitettu lähinnä suurelle triathlonyleisölle, eli noin 500 h vuodessa harjoittelevalle amatöörille, joka haluaa kehittyä, mutta ajalliset resurssit eivät salli tuon enempää treenitunteja vuodessa. Ammattiajokoirilla tilanne on hieman eri ja silloin hyvä tuntimäärä olisi jossain 800 h/vuosi huitteilla netto.
  6. 226

    Harjoittelun rytmitys

    Pakasteessa pitäminen ei tietenkään huippukuntoisella tarkoita, että siinä lajissa ei olisi kovia tehotreenejä. Jos vaikka uintivauhti on 51 min 3.8 km matkalle, niin aika rankkaa pitää treenin olla, jotta kunto edes säilyy yllä. Kuningasajatus kuitenkin se, että joka lajissa ja eri tehoalueilla on hyvä olla tiettyä painotusta viikosta toiseen ja vuodenajasta riippuen, jotta elimistöä käytetään melko äärirajoilla, jotta kehitys ei pysähdy. Kaikkea ei voi saada yhtäaikaa. Huonokuntoinenkin voi harjoitella melko paljon, mutta ei siinä paljon muu kehity kuin peruskunto, mutta sekin voi olla hyvä linja johonkin väliin.
  7. 226

    Harjoittelun rytmitys

    En pysty vastaamaan näin laajaan kysymykseen lyhyesti, koska olen kännykän varassa. Kirjoitin aikoin aan jutun tuosta aiheesta kestävyysurheilu.fi sivustolle. Se löytyy triathlon otsikon alta 12.11.2013 ja on ilmaiseksi luettavana.
  8. 226

    22. Kaukopartiohiihto

    Täällä Kainuussa talvi on puolestaan ollut erittäin hyvä hiihtämiseen. Eilen oli ensimmäinen kerta kun piti kääntyä 2 km kohdalla takaisin, kun luistelu-ura oli niin jäässä, ettei siinä pystynyt hiihtämään. Tasatyöntöä olisi voinut jatkaa ladulla, mutta olkapääni eivät oikein kestä pelkkää tasatyöntöä etenkään pitemmillä luistelusauvoilla. Parkkipaikalla tapasin pertsan hiihtäjän, joka oli niin ikään lopettanut lenkkinsä ja sanoi, että liisteri töppää niin pahasti latu-uralle tippuneisiin roskiin, että ei uskalla hiihtää. Huomenna pitäisi tulla vähän uutta lunta, joka pehmentää latuverkostoa sopivasti. Järvillä ja soilla oli kuulemma eilenkin ihan hyvä hiihtää. KPH:n suhteen olen kyllä hieman pessimisti. Vaikka lunta tulisikin 10-20 cm niin ei oikein kiinnosta lähteä pilaamaan metsäsuksia. Eri asia on sitten, jos lunta tulee vähän enemmän. Ilmoittauduin Ruthless rajalle 160 km matkalle (8.2.2020). Siellä ainakin riittää lunta ja on ihan mukava reitti, mutta ei se suorituksena mitenkään vastaa 300 km KPH:ta. Huoltovälit ovat kyllä pitempiä ja keli voi olla haastava, etenkin jos on uutta lunta ja latu-ura tuulee umpeen. Siellä on kuitenkin paljon aukeita paikkoja ja hyvin vähän hiihtäjiä, eikä metsäsukset ole sallittuja. Siinä hiihdossa hinta vähän närästää, mutta toisaalta latu tehdään vain sitä hiihtoa varten, joten ei ole järjestäjillekään mikään helppo juttu. Tapahtuma on perinteisellä hiihdolla, jota en siis paljon itse harrasta muuten kuin metsäsuksilla, joten mitään vauhtitavoitteita ei ole, kunhan nautin yksinäisyydestä ja Neuvostoliiton rajasta.
  9. 226

    Uintikunto

    Sivukuva kannattaa ottaa vähän kauempaa ( 5-7 m etäisyys ohitustilanteessa ) jos mahdollista. Silloin näkee useamman vetoparin kuin ihan vierestä kuvattuna.
  10. 226

    Uintikunto

    Potku ei vie eteenpäin, mutta ei pahasti uppoakaan. Jalat hieman liian haarallaan, ehkä siinä myös yksi syy siihen, että vartalon kierto jää vajaaksi, kuten villea kommentoi.
  11. 226

    Uintikunto

    Ihan liukuvaa menoa, eli mikään kropan osaa ei pahasti laahaa tai uppoa. Alkuvedossa käsi menee hieman syvälle, etenkin vasen käsi, ennen kuin veto lähtee liikkeelle. Eli kyynärpäätä pitäisi saada lähemmäs pintaa vedon alussa, jolloin alkuvetoon tulee enemmän tehoa. Kuvakulmat tosiaan vähän hankalat. Takaapäin ei yleensäkään näe paljon muuta kuin nilkan asenon ja jakojen uppoamisen. Sivulta kuvaus kertoisi eniten ja etukuvakin kannattais ottaa suoraan edestä. Kännykällä katselin, eikä meille ole oletettu miten katsotaan hidastettuna.
  12. Kolme treeniviikkoa, jolloin tuli yli 300 km, joista enin muistaakseni 328 km. Siihen päälle noita "yksittäisiä lenkkejä": 238,2 242,5 244,5 245 Nuo kaksi keskimmäistä meni ilman kävelyaskelia, eikä tuossa Kaustisten kisassakaan montaa kävelyaskelta muistaakseni ollut. Spartathlonissa sen sijaan luvattoman paljon kävelyä. Noilla kisaviikoilla ei montaa muuta kilometriä tullut, ehkä noin 10-20 km.
  13. 226

    22. Kaukopartiohiihto

    Tuossa pari kuvaa toissa talvelta. Tuollaisilla kantapäillä hiihdin viimeisen pätkän, eli Pajulahdesta Uttiin. Kantapäät olivat verillä jo Pajulahteen saapuessani.
  14. 226

    22. Kaukopartiohiihto

    Yritin valita mahdollisimman sopivat monot ja kävin pariinkin kertaan kaupassa kävelemässä monot jalassa, jopa niinkin, että alla oli juuri hiihdetty KPH ja kantapäät auki. Ongelma on siis se, että kantapäihini on joskus yläasteen aikana tullut ns. bursiitit, eli jotain ylimääräistä rustottumaan. Tuli laskettelureissuilta, kun koko päivä oltiin rinteessä kantapääkivuista huolimatta viikon ajan. Kantapäät rikkovat myös lenkkareita, esim. Asics lenkkareissa kantakupit kestävät hyvillä sukilla noin 200 km ja huonoilla sukilla vain pari lenkkiä. Huopakumisaappaiden kanssakin kantapäät on heikoin lenkki ja KPH:ta varten minun pitää vähintään kertaalleen hiihtää kantapäät kunnolla rakoille, jotta iho vähän vahvistuu. Toissa talvena KPH piti keskeyttää kun kantapäät olivat niin puhki. Valitsin väärän saapasmallin. Viime talvena kesti paremmin, kun oli parempi saapas ja tukevat teippaukset. Noissa erämonoissa ei edes kunnon teippaukset auta. Parin vuorokauden aikana iho haurastuu vielä lisää, kun on kosteana saappaan sisällä, joten ainakin päätyasemilla pitää aina vaihtaa sukat ja ulkoiluttaa jalkoja niin paljon kun ehtii.
  15. 226

    22. Kaukopartiohiihto

    Mulla on ollut ja on yhä monenlaisia metsäsuksia. Tässä vähän kokemuksia: Intin voideltava suksi, jolla viime vuonna hiihdin KPH:ssa oli yllättävän hyvä omiin suksiini verrattuna. Ei ihan niin nopea, mutta vakaa ja käyttäytyi omia suksiani paremmin esim. hankalissa alamäissä. Osittain toki sen takia, että saapas oli tupattu niin täyteen, ettei jalka päässyt heilumaan tyhjää. Jos aloitetaan halvimmasta päästä: Swedish erotikat, eli ruotsin armeijan puusukset hinta noin 25 euroa. Toimii pakkasessa ja sopii vähille lumille, kun pohjien kolhinnalla ei ole mitään väliä. Vaatii voitelua ja etenkin voitelemattoman ihan mahdottomat pluskelillä. Saattaa kerätä 15 cm nuoskaa pohjiin ja joskus on mennyt 5 kg korkokengillä kävelyksi. Side voi olla vähän huono normihiihtosaappaille, eli suksi irtoilee. Seuraava kategoria on halpakauppojen noin 100-130 euron sukset, yleensä nimi viittaa vahvasti pohjoismaisuuteen ja suomalaisuuteen, mutta ovat taatusti tuontipaskaa, kuten Polar Ski tai Retki. Vakaus ei niin hyvä kuin kalliimmissa, pito yleensä OK, luisto ja voideltavuus ei kalliimpien veroinen ja ehdottomasti suurin heikkous, että pohjan reunukset hajoavat tosi helposti. Hyvää siis se, että pääsee halvalla lajin pariin. Pakettina ostettaessa siteet todella surkeita, ei edes kannata asentaa, hajoavat nopeasti. Kalliimman hintaluokan suksia minulla on Karhu Optigrip ja Järvisen Lapponia , sekä lisäksi Järvisen vanha malli, joku Adventure..., jolla hiihdin KPH ennätyksen 350 km ja jotkut ikivanhat Peltoset. Nuo vanhat olivat jopa paremmat kuin nämä uudet, mutta pohjat on jo hiihdetty rikki, vaikka kauan kestivätkin. Optigrip on ihan notkea ja mukava hiihtää, mutta ei mitenkään hyvin luistava, verrattuna parhaimpiin suksiini. Lapponia on aika painava ja pitopohja jarrutti niin paljon, että hioin sitä pois. Muuten kyllä ihan luistava ja kestävä suksi. Yksi myyjä sanoi, että ainoa suksi, joka on tarpeeksi paksu, jotta siteen saa ruuvattua pysyvästi kiinni. Nämä kaikki siis perinteisen saappaan siteillä. Toissa keväänä ostin vielä madshusin vähän kapeammat teräskanttiset eräsukset. Niihin ei remmiside mahtunut, joten piti ostaa erillinen eräside ja erämono. Nopeus noilla vehkeillä on noin 1,5 km/h enemmän kuin perinteisillä (leveillä) eräsuksilla ja joten kuten mahtuu myös latu-uraan. Jalkani, etenkin kantapää ei kuitenkaan kestä noilla monilla hiihtoa kovin montaa tuntia, joten en voi niitä käyttää KPH:ssa. Jos tuollaiset hankkii, niin teräskantti on vähän turhaa jarrua, mikäli ei hiihdä tuntureissa. Lisäksi minulla on lyhyet "melasukset". Ne eivät oikein toimi normi monolla, pitäisi olla jäykempi mono jotta niillä voisi kavuta poikittain rinnettä ylös. Puuterilumessa, alamäissä on kyllä hyvät ja ryteiköissä, mutta hankalat esim. moottorikelkkauralla.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy