Jump to content
Juoksufoorumi.fi


ubiquity

Jäsenet
  • Posts

    40
  • Liittyi

  • Last visited

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

ubiquity's Achievements

  1. Eka kerta perusmatkalla täällä ja hyvinhän se kulki, maaliin asti. Maali oli tavoite mutta aikakin oli itselle tosi iloinen yllätys 27h35 ja jotain. Huoltopisteiden veden jännittävä sivumaku oli suurin yllätys matkalla mut onneks vatsa kesti ja energiaa meni koko ajan alas. Nilkat oli kisan vikan neljänneksen maalia kohden kuin tulessa ja aika turpeet juoksun jälkeen johtuen varmaan teknisen polun tekniikasta; paljon askeleita ja maastoa myötäilevää nilkan liikettä. Tätä vois jatkossa kehittää voimakkaampaan suuntaan. Mut hiton iloinen oon suorituksesta ja kaikin puolin tyytyväinen järjestelyihin.
  2. Niin, tosiaan garminin sykerajat voi säätää ainakin maksimisykkeen, laktaattikynnyksen ja sykereservin mukaan. Tai sitten laittaa omat sykerajat laktaattitestistä saadun tiedon mukaan. Ja sit vielä juoksuun ja pyöräilyyn erikseen. Garminin nettisivut näköjään palailleet sen verran että löytyy infoa taas näistä: Garminin nimet noille alueille on 1 Lämmittely 2 Helppo 3 Aerobinen 4 Kynnys 5 Maksimi % maksimisykkeestä Rasituksen tuntu Ed 1 50-60 % Rauhallinen tahti, rytmikäs hengitys Aloittelijatason aerobinen harjoittelu, vähentää stressiä 2 60-70 % Miellyttävä tahti, hiukan syvempää hengitystä, keskusteleminen mahdollista Perustason kardiovaskulaarinen harjoitus, hyvä palautustahti 3 70-80 % Kohtuullinen tahti, keskusteleminen hiukan hankalampaa Parantaa aerobista kapasiteettia, optimaalinen kardiovaskulaarinen harjoitus 4 80-90 % Nopea tahti ja hiukan epämukava tuntemus, voimakas hengitys Nostaa anaerobista kapasiteettia ja kynnystä, parantaa nopeutta 5 90-100 % Kilpailutahti, ei ylläpidettävissä pitkään, hengitys työlästä Lisää anaerobista ja lihasten kestävyyttä, lisää voimaa Eli voisko aatella niin, että ana-kynnys pitäis alkaa aerobinen-kohdalta ja päättyä tohon kynnys/maksimi-rajalle. Anaerobinen kynnys sisältäis siis kaks aluetta, alemman ja ylemmän anerobisen. Sen yläpuolella oleva maksimi ois raasto-osasto. Toisessa päässä aerobinen kynnys olis toi Helpoo-alue ja sen alapuolella sit kaikki oikeasti helppo Mitenköhän tarkka muuten toi garminin oma laktaattikynnystesti on?
  3. Heippa, En äkkiseltään löytänyt aiheesta säiettä joten tässä. Sykerajojen määritys kellossa kiinnostaa. Miten olette asettaneet Garmin-kellojen viisi aluetta näyttämään mukavasti aer- ja ana-kynnykset? Kellossa voi nykään myös asettaa minkä perusteella rajat asetetaan, vaihtoehtoina mm. maksimisyke, laktaattikynnys yms. Mikä olisi kestävyyspolkujuoksijalle toimivin tarkastelupiste? Kävin eilen reippaalla lenkillä tasaisella (13km n. tuntiin keskivauhti 4.20/km. Keskisyke 157, max 186) jonka jälkeen kello ehdotti uutta laktaattikynnystä jonka se oli havainnut. Uusi arvo oli 86bpm, mut oonko hullu kun tää tuntuu kaikella järjellä mietittynä todella matalalta? Vai viittaakohan tuo 86bpm siihen missä kohtaa maitohappoa alkaa ylipäätään lihaksiin ilmestymään edes pieniä määriä? Sittenkin tuntuu virheelliseltä. Voisi käydä kyllä radalla tekemässä taas laktaattitestin, edellisestä on jo 4v aikaa..
  4. Hjälp! Auttakaa miestä mäessä. Etsin tossuja max parituntisiin lenkkeihin tasamaalle. Mun edelliset asfalttitossut ovat vuodelta 2013 ja silloisen juoksuhengen mukaisesti päkiäminimalistiset mizunon wave evo cursorikset. (https://www.runningshoesguru.com/2013/01/mizuno-wave-evo-cursoris-review/) Mä juoksen näillä vieläkin vaikka takana on pari maraa ja treenikilsat päälle vuosia sitten. Sittemmin vaihdoin poluille mut nyt ois vuosien jälkeen vaihtelun vuoksi kiva löytää neutraalit kengät asfaltille joissa ois vähän enemmän kantapäässä vaimennusta kuin noissa Misukoissa. Kävin kokeilemassa jotain adduja ja New Balanceja kaupassa ja olivat niin paksupohjaisia että meni pasmat ihan sekaisin, kerrankin ei oo mitään hajua millaiset kengät pitäis hankkia. Polkutekniikka ja vauhdin kasvaminen on ohjannut askelta päkiältä enemmän kantapään suuntaan mut ei se mitenkään röyhkeästi vieläkään siellä kantapäällä oo. Poluilla juoksen Laspon Bushido2:silla joissa 6mm drop ja niillä hiekkatietkin tuntuu mukavilta. Asfaltilla vauhti sellaista 5-4.15min/km. Äkkiseltään new balancen 890 v7:t oli mukavat mut ois kiva saada vähän referenssejä. Kiitos paljon vinkkauksista!
  5. Heippa, Otsikon tuntuinen hassu asemointivirhe on ilmaantunut yllättäen jostain jalkojen ryhtiin. Ennenku tästä fyssarille lähden niin aattelin katsella löytyykö kohtalontovereita tai oisko vinkata takareisiin venytyksiä joilla vois katsoa saako tuota itse oiottua. Oon häpeällisen vähän venytelly ja huoltanut jalkojani, en oo vaan kokenut tarvetta. Viime syksyn ultran jälkeen uutta polkujuoksukautta siis aloittelemassa. Aiempia häiriöitä tai pulmia jalkojen liikeradoissa ei oo ollu. Nyt mäkiä juostessa alkoi voimakkaammin runtattu vasen askel tuntumaan hetkellisesti vähän polven sisäsyrjässä ja sen jälkeen on ollut vasen takareiden keskiosa aika kireenä. Tuntuu että jokin vääntää vasenta jalkaa hassusti hieman kierteelle niin et esim juoksukenkä tuntuu vasurissa siltä kuin jalka haluisi astua linttaan. Tää on ihan uus kokemus itselle. Jos koitan katsella jalkojen asentoa niin on vähän fiilis kuin vasen polvi asemoituis vähäsen vasemmalle eli ulospäin siinä missä oikea polvi on aika suoraan. Pronaatiota tms. ei oo, neutraalia päkiäaskellusta juostu tässä vajaa 10v. Hitaasti enenevällä rasituksella.
  6. Kiitos kysymästä! Se juoksu oli monella tavalla nappisuoritus itselle. Kuukausi Nuuksion maratonista Vaaroille meni aika iisisti, ekat 1,5vk olin flunssassa ja sit siitä sellasta ylläpitävää treeniä missä vähän enemmän mäkiä 1,5vk. Vaarojen reitti oli raskas muttei sietämätön, alkupuoliskon jyrkät nousut meni uutuuden viehätyksessä. Eteläpää oli aika hidas ja se tuli mentyä isohkossa letkassa joten siinä säästyi varmaan voimia. 42k vesipisteellä olin jossain määrin uupunut ja mietin et mitähän tulee mut sit seuraskin jotain yllättävää! Viimeiset 23 kilsaa oli monella tapaa reissun keveimmät! Törmäsin pariin konkariin joiden kanssa juteltiin ja ylläpidettiin hyvää vauhtia koko loppumatkan ajan, ja vikassa nousussa sai jopa vähän juoksuaskeleitakin vielä otettua! Eväät riitti just, vatsa pelas, jalat kesti hienosti, mitä nyt toinen etureisi vähän meinas kramppaa jossain kohtaa. Aikaa meni 65k 10h 9min jotain. Mahtava kokemus ja nälkää jäi! Kuvassa saavutaan 55k vesipisteelle, allekirjoittnut kuvassa vikana. Niinku näkyy niin virtaa oli vielä tossa kohtaa:D (Kuvan napsi Kari Kuninkaanniemi)
  7. Kiitos ajatuksista! Lähdin ne takataskussa Nuuksioon. Laitetaanpa päivitystä ketjuun. Nuuksio on nyt vedelty suhteellisen rennosti aikaan n.4.51 (maalissa tuntui että jotain jäi reserviin vaikka vikat kilsat olivat jo työntekoa, varmaan psykologinen homma myös, kun maali häämöttää). Sittemmin arpaonni osui kohdalle ja kuukauden päästä olis sit se eka ultra Vaaroilla 65Km. Nuuksiosta sain jo vinkkiä että Vaaroille/ultralle kannattais lähteä sillä taktiikalla että ainakin ekat 21km menis ihan pk-sykkeillä. Mut ongelma on se että itsellä ainakin lappu rinnassa sykkeet kerää fiilisextraa yläkanttiin reilusti. Metsälenkkejä pk-seudun profiileilla pystynyt tällä kaudella juoksemaan 6-6.30/min niin että sykkeet pysyy pitkään siellä 130 kieppuloilla, vaan nyt Nuuksiossa homma lähti heti sinne 160 hujakoille ja samaan lukemaan jäi juoksun keskisykekin. Pitäskö siinä sit vaan luottaa fiilikseen eikä tuijottaa kelloa liikaa? Toinen juttu on se, millä treenillä kannattais täyttää nyt tulevat vikat neljä viikkoa? Lähtökohtaisesti ajattelin hakea vielä tuota hidasta pk-vauhtia tulevilla viikoilla mutta kannattaisko ottaa vielä mäkitreeniäkin mukaan? Vammoja ei nuuksiosta tullut ja jo nyt päivän jälkeen palautuminen on hyvässä vauhdissa.
  8. Olisiko järjetön kisasuunnitelma juosta pitkislenkkinä 1.9 Nuuksion 42km maraton ja päämatkana ekana ultrana Vaarojen Maratonin 86km? Ehtiikö tuossa reilussa kuukaudessa palautumaan ultraa varten? Tai siis, tokihan Nuuksio pitäisi juosta vaan yhtenä leppoisana lenkkinä, eikä mitenkään maran kisaennätystä havitellen. Taustaa: mulla on muutama maraton tasamaalla takana sekä poluilla useita puolikkaita ja Nuuksion 42km toissakesältä aikaan 4.32jotain. Nyt mielessä ilmoittautuminen ekalle ultralle ja tuota 86km Vaarojen ultraa mietin.
  9. Eka polkumaratoni lähestyy ja hyvä pore jo pari päivää ennen käynnissä. Vaan tuota energiansaantia kisassa mietin. Juomapuoli varmaan juoksuliivin rakolla ja geelipullolla mut kantsisko ottaa jotain kiinteätä kans? Mitä ihmiset syö tollasilla matkoilla ja mihin syömisensä varastoi? Mä mietin jotain pähkinä/rusina/barebar-ratkaisua mutta ois kiva kuulla millaisia ravintotaktiikoita polkumaralle jengi harrastaa?
  10. Oli tosiaan kuuma ja paikoin jopa kryptinen reitti. Pariinkin kertaan meinasi juosta harhaan mutta aina sieltä joku nauha löytyi (jotka yllättäen auringon paisteessa sinivalkoisina oli hetkittäin vaikeita bongattavia). Ja yllättävän vähän osallistujia. Kaikesta huolimatta polkupuolimaran uusi enkka 1:48 toteutui tuolla joten täytyy olla ylpeä. Nopea rento juoksu kaikinpuolin. Nyt täytyisi miettiä millaista vauhtia lähtis katselemaan Nuuksio Classiciin. En ole täyspitkää poluilla vielä juossut. Järjestelyt toimivat myös joten eiköhän ensivuonna taas.
  11. Käyttääkö kukaan teistä Ambit2:sta Runkeeperin kanssa? Suoraan tuo ei taida toimia, mutta toimiiko laisinkaan? Siirtyykö kaikki data, lukemat, gps/karttatiedot, syketiedot? Ubi
  12. ubiquity

    Kenkäahdistus

    Ahaa, ok. Toi kanta-askelluttomuus noissa hommissa kuulostaa kyl järkevältä. Mahtaakohan olla olemassa sitten minkäänlaisia hybridikenkiä, ikäänkuin polulle ja asfaltille? Tosissaan ens kesän tavoitteet ois Tukholman maraton ja Nuuksio Classic. Toisaalta siihen se tulee varmaan menemään, että kengät polulle ja kengät asfaltille. Asfaltille yms. alustalle hakusessa varmaankin ennenkaikkea kevyet ja vähän pehmustetta sisältävät, onks ne nyt sit sitä natural running-hommaa sit.
  13. ubiquity

    Kenkäahdistus

    Terve vain. Hakusessa olisi midfoot/forefoot-tyyppiset kengät. Historia: Pari vuotta Five Fingerseillä. Talvea varten lähdin etsimään samanhenkisiä, mutta kenkämäisempiä. Mukaan tarttui Newtonin Gravityt, joilla tänä vuonna juoksin ekan puolikkaan ja ekan maratonin. Gravityissä hönkää piisaa vielä, mutta jo tähyilen tulevaan. Newtonit ovat olleet itselle erinomaiset. Jos jotain negatiivista hakee, niin ilmeisesti kengän kärki jäi piirun verran naftiksi. Keskivarpaiden kynnet reagoivat kun alkoi tulla enemmän +1,5h lenkkejä vastaan. Toinen miinus on hinta. Osaisko kukaan vinkata luontevaa siirtymää Gravityistä johonkin samantyyliseen kenkään jonka hinta ei ois ihan tota luokkaa? Saucony Kinvaraa ja Nike Freetä olen katsellut, em. enemmän tosissani. Ensi vuonna aikeissa juosta pari maratonia. Myös polkujuoksu kiinnostaa, onko sinne tuollaisen askelluksen kenkiä olemassakaan? Ajatuksista kiitos jo etukäteen. Ubi
  14. Ensimmäinen maratoni täälläkin takana ja äärimmäisen hyvä fiilis jäi. Usko meinasi loppua kuuden kilsan kohdalla kun sykkeet tuntui niin korkealta ja neljän tunnin jänisten vauhti vaikutti yllättävän vikkelältä. Aattelin että viimeviikkoinen kuumeflunssa vielä muistuttelee olemassaolostaan. Mut sitten kahdeksan kilsan kohdalla sain kuulla että jänikset oli kulkeneet vähän reippaammin. Tähtäsin ekan puolikkaan 5:30 vauhtiin ja siitä sit jälkipuoliskolla lähdin pikkuhiljaa rakentelemaan ohi em. jäniksistä. 32km kohdalla kaikki peliin. Ei kramppeja tai nyrjähdyksiä, vauhtikin oli nousujohdanteinen ihan loppuun asti. Loppuaika 3:53:49 jonka myötä se utopistisempikin tavoite toteutui. Seinää ei tullut vastaan ja muutenkin siitä alun epäuskosta syntyi aika eheä juoksu, käsittääkseni.=) Kiitokset kaikille foorumille kirjoittaneille, täältä sain monia vinkkejä tohon hommaan ja nyt sit pikkuhiljaa katseet kohti sitä, et mitäs tästä eteenpäin. Mitä kantsis kehittää ja miten. Keskivauhti oli siis 5:27 ja keskisyke 163.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy