Jump to content
Juoksufoorumi.fi










Aquamigo

Jäsenet
  • Content Count

    758
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

70 Excellent

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Mulla ylirasitustila ei päässyt ihan noin pahaksi, rytmihäiriöitä, hormonaalisia muutoksia ja muuta kylläkin. Tein totaalisen stopin treeneissä ja muutin ruokavaliota (=söin enemmän). Kävelin koiran kanssa tietysti, mutta tein lyhyempiä lenkkejä. Kortisoli-hormoonista luin ja siinä suositeltiin nimenomaan 30-45 min liikuntasuorituksia kun ennen periaatteenani oli että alle tunnin lenkille ei kannata edes lähteä... Kortisolimittauksissa en käynyt kuitenkaan. Hiit-tyyppiset treenit tulivat mukaan 6kk:n jälkeen ja oikeasetaan vuosi meni ennen kun taas löytyi sellainen vire treenaamiseen. Tuo oli kyllä sellainen opetus itselle että pysyvästi uskon sen muuttaneen mun käsitystä omista voimavaroista. Peruin kaikki osallistumiset juoksutapahtumiin enkä ole sen jälkeen niihin haikaillut. Treenaan juoksua ja muita lajeja mutta fiiliksen mukaan vaikka pidänkin treenipäiväkirjaa ja suunnittelen etukäteen mitä teen. Ajoin itseni piippuun kiristämällä ruuvia silloin kun olisi pitänyt ottaa aikalisä ja hoitaa muut stressitekijät kuntoon. Voimia ja tsemppiä!
  2. No niin, viikko tuosta kirjoituksesta ja olen siirtynyt täysin vegaaniksi. Jäi pois Ingmariinit ja muut. Leivän päälle tein jälleen satsin guacamolea, toiselle leivälle sipaisin maapähkinävoita joka kieltämättä tais jäädä kokeiluksi, sopii paremmin vaalean leivän päälle kun 100 % ruisleivän. Maitotuotteissa on tosiaan hyvä olla ruokavaliossa, mutta niiden ei tarvitse olla lehmänmaitoa. Kasvimaidoissa on myös riittävästi kalsiumia ja kasvipohjaisen kalsiumin on todettu imeytyvän esim. valkokaalista jopa paremmin kuin esim. lehmänmaidossa olevan. http://vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/vitamiinit-ja-kivennaisaineet/kalsium-vegaaniruokavaliossa Manteleita, erilaisia kaaleja, papuja yms. olen syönyt aina paljon, nyt tutustuminen muihin hyviin kalsiumin lähteisiin on vielä kesken. Tofua olen syönyt jonkin verran, mutta jotenkin tuo soija ei kuulu lemppareihin. Näillä mennään.
  3. Joskus olen tällä palstalla kirjoittanut enempi, joskus vähempi. Ruokailujen suhteen on ollut hieman heiluntaa koko elämäni ajan: ensin sekasyöjä -sitten kasvissyöntiä murrosiästä esikoisen syntymään ja taas sekasyöjänä 17v. Karppausta useampi vuosi, proteiinia hirveästi. Samoin treeniä. Seurauksena ylirasitustila. Järkeistin treeniä ja vuosi sitten rupesin pitämään 2 kasvispäivää viikossa kunnes alkukesällä lihansyönti jäi kokonaan ja siirryin pitämään 2 vegaanipäivää viikossa kunnes nyt olen siirtynyt kokonaan vegaaniksi... En ole mikään absolutisti enkä häpeä myöntää että Ingmariinia kuluu itsetehdyn ruisleivän päällä päivittäin... Koskaan ei saa siis sanoa ei koskaan. Minusta, karppaajasta kuoriutui siis takaisin kasvissyöjä ja lopulta vegaani joka ei kyllä kadu tätä elämänsä polkua...
  4. Mä pelkään ylirasituksen uusiutumista tosi paljon. Viime vuosi meni toipuessa ja teki oikein hyvää. Syksyllä ja talvella vähän tunnustelin jo juoksemista jne. oli sellainen neutraali fiilis, joka mulle aika vieras kun ennen sain kovat kicksit urheilusta. Saatoin käydä lenkillä, mutta suunnitelmallisuus ja jatkuvuus puuttui. Syömiset oli ihan hukassa samaan aikaan ja + 7 kg tuli että humpsahti. Nyt juuri ajattelin että olisi aika ottaa joku tavoite kesäksi/syksyksi ja ilmoittautua juoksutapahtumaan. Tein suunnitelman treeneistä ja parin viikon jälkeen olen nyt kauheassa yskässä. Viikon olen siis ollut treenaamatta ja varmaan toinen viikko menee nyt toipuessa... Osa ylirasitukseen johtavista syistä on nyt hävinnyt tai ainakin pienentynyt, mutta pelkään sitä että kun euforia liikunnasta taas rupeaa jylläämään niin se vie mennessään.
  5. Aquamigo

    Kahvakuulaharrastajat

    ohhoh, ompa minultakin mennyt ketju ohi. Juu, kahvakuulailu on mulle sopiva voimailumuoto, tänäänkin 16 kg:n kuula kulki autossa mukana ja ehdin tekemään 20 min treenin yhden pururadan kupeessa pojan futisharkkojen aikana, sitten päälle 5 km hölkkä. Mun täytyis vähän löytää suunnitelmallisuutta jälleen touhuun, viime vuonna 3x viikossa melko pitkiäkin sarjoja tein, sit iskikin tosin ylikunto ja nyt vähän maltillisemmin. Jotenkin en ole saanut nyt rytmistä kiinni, että tulisi taas tavaksi. Ja se joku sisu puuttuu, että sais rutistettua kaikki tehot viimeisiin toistoihin...on aika paljon väsymystä ja stressiä muilta elämän osa-aluilta vielä niin ehkä se vaikuttaa ettei oikein ole sitkeyttä. Ohjattuihin kahvakuulatreeneihin olis kiva osallistua mutta en saa mahtumaan tähän ohjelmapalettiin enää mitään sellaista. Omatoiminen treenaus on pelastus mutta samalla se muiden tsemppituki puuttuu.
  6. Oletko varma, ettei vyötärömakkarat johdu liian suuresta kortisolihormonin pitoisuudesta? Stressi lisää tuon hormonin eritystä ja on nimenomaan vyötärön rasvaan yhteyksissä.
  7. Toissapäivänä aamulla vasemman jalan kantapäässä tuntui astuessa kipua. Ei niin paljon että ei voisi varata sille mutta sellainen "hmm, mikä tuo nyt on" -kipu. Kipukohta löytyy parhaiten kun kantapäätä puristaa molemmin puolin akillesjänteen puolelta nuppiluun alapuolelta, ikäänkuin tuon kantapää"möykyn" yläosasta. Jalkapohjasta painellessa ei kipua tunnu mutta kun tänään kokeilin foamrollerin päällä rullailla (aika järeällä kuvioinnilla) niin aristi. Aikaisempiin vuosiin ja kuukauisiin verrattuna olen nyt juossut tosi vähän, nastalenkkareilla eilenkin n. 40 min eikä tuntunut silloin. Tänään vaelluskengillä tunti kävelyä, ei juurikaan tuntunut. Sukkasillaan sisällä on pahin. Hieman olen ihmeissäni ja tässä istuessa vääntelen jalkapohjaa. Pelkään että jos pitkään kävelen varpaillaan niin saan jonkun toisen kivun jalkaan, crocseilla nyt sisällä köpsöttelen.
  8. Hyvää keskustelua ja vertailua tullut aiheesta, itse tein poistumisen takavasempaan. Ostin ekan sellaisen puhelimen johon sain ton Sport Trackersin ja asensin sen, riittää oikein hyvin. Sykemittausta en kaipaa, vauhdit näkee treenin lopuksi ihan riittävän hyvin, tosin harmittaa kun en saa näkyviin min/km vaan vain km/h..... Lauantaina laitoin ilmoittamaan kilsan välein merkkiäänen mutta oli ainakin taskussa ja pipo korvilla niin hiljainen kuuluvuus etten mitään selvää saanut puheesta. Kotona sitten pystyi katsomaan mutta kiihtyvä kymppi oli kieltämättä hieman haasteellinen kun ei juostessa voinut vilkaista nopeutta. Minkähänlainen kotelo Sony xperialle olis hyvä että vois juostessa katsoa nopeutta ilman että tarvii kaivaa puhelinta taskusta tumppu kädessä ?
  9. No niin. Kävin kehonkoostumusmittauksessa. Tulokset hätkähdytti. En muista olenko tässä ketjussa kirjoittanut että olen yrittänyt lähes epätoivon vimmalla jossain sykleissä päästä eroon "ylimääräisistä kiloistani" kun juoksijaksi olen melko...painava ja raskasrakenteinen. Pituutta 163 cm ja paino huitelee 64 kg:n paikkeilla. Olen ajatellut että joku 59-60 kg olis mulle se paras paino, silloin juoksu kulkisi jne. Ja että mun rasvaprosentti on jotain niin suurta että jos vain saisin sitä alemmaksi... mutta mutta. Mun rasvaprosentti oli 17...lihasprosentti 29.5...että se siitä. Keskivertoa huomattavasti enemmän lihasta ja vähemmän rasvaa, painoindeksi oli toki korkeahko mutta sisäelinrasva ja kokonaisrasvat olivat jopa alakanttiin. Olen nyt toipumassa ylirasituksesta hyvää vauhtia kun lisäsin syömistä ja pidän kaksi lepopäivää, vähensin aerobista liikuntaa ja syön hiilareita enemmän. Vuosi sitten päiväkirjamerkinnät kertovat että olen syönyt pitkispäivinäkin ehkä n. 2000 kcal ja tosiaan juoksulenkki kuluttanut siitä jopa yli puolet. Olin tosi usein kipeä ja ihmettelin kun paino vaan junnaa. Nyt lisäsin syömistä tuonne 2200 kcal paikkeille ja hiilarit tuli mukaan kuvioon oikein runsaalla kädellä. Mun peruskulutuksen arvoksi tuli n. 1600 kcal joten kertoo jotain siitä miten aliravittu olin. Vieläkin tuo 2000-2500 kcal/vrk on ehkä treenipäiviniä (kulutus 500-800 kcal) vähänlaisesti mutta syön saman verran myös lepopäivinä joten viikkotasolla ero tasoittuu sitä kautta. Vointi on hyvä ja ennenkaikkea sain eräänlaisen mielenrauhan. Ei mun kropassa olekaan läskiä... Olen monelle kaverille toitottanut että lihas painaa enemmän kuin läski mutta omalla kohdallani en sitä sitten osannut ajatella noin. Yritin pitää itsepintaisesti kiinni jostain vaakalukemasta. Nyt en ole käynyt vaa´alla pariin viikkoon, ei tunnu enää ollenkaan tärkeältä. Ennen analysoin jokaista muutosta suuntaan tai toiseen, masennuin jos ja kun nousi ja ilakoin kun putosi. Nyt on sellainen " ihan sama paljonko painan kunhan treeni kulkee " -fiilis ja tuon inbody-mittauksen myötä oman kropan arvostus kun mittaaja sanoi sen ääneen "sun kroppa on oikea malliesimerkki" -ajatuksella niin joku napsahdus mun päässä kävi. Sain fitness-pisteiksi 89/100 eli tällaiseksi 40-vuotiaaksi naiseksi varsin kelpo tulos. Ruoka-treeni-lepo...siinä on nyt joku tasapainotila saavutettu selväsi. Treenaan innolla, lepopäivät tuntuvat tarpeellisilta kun treenit on intensiivisempiä kuin ennen ja lopetin jatkuvan ruokien punnitsemisen ja kalorien laskemisen. Yritän tehdä järkeviä valintoja. Kerran kuussa otan painolukeman ja seuraan sitä. Selvästi joudun tekemään töitä että tuo yli 2000 kcal täyttyy kasvisruokapäivinä (lepopäivät =kasvisruokapäiviä), helposti jää hiilarit vähäisiksi.
  10. Nostetaas tämä aihe taas pinnalle. Itselleni valitettavan ajankohtainen teema. Rupean olema pää pinnalla. Aineenvaihdunta sekasin, ajattelumaailman selkeyttämistä ja sen hyväksymistä että vähemmän on joskus enemmän. Nyt en ehdi koko ketjua lukeaan läpi mutta tähän palailen kyllä...Tuolla omalla blogisivullani eilen kertoilinkin kuulumisia ketä kiinnostaa.
  11. Kiitos molemmille. Täytyypä tsekkailla noita. Tänään taas ehdin juoksemaan about 1 km ennen kun gps-signaali löytyi. Eihän tuo mun treeneissä mitään merkkaa mutta sitten kun käynnistyi ja itse pääsin vauhtiin niin kirmatessa alamäkeä näytti vauhdiksi 13.50 min/km :D Tooosi kannustavaa tehdä 500 m vetoja :D
  12. Hei! Paljon on ollut puhetta eri sykemittareista mutta mitähän mittaria suosittelette tällaiselle kuntojuoksijalle, joka kuitenkin haluaisi tietää ajoittain vauhtinsakin ? Mulla on nyt Polarin RS300x ja siihen erillinen gps -mötikkä. Toimii ajoittain ihan ok, sitten taas hukkaa signaalin todella herkästi ja näyttää mitä sattuu. VIimeksi säädin ohjelmaan 1000 m vedot ja 300m palautukset niin juostessa näytti nopeutta 4.20-12.80 min/km vaihtelevasti vaikka vauhti olisi pysytellyt samana. Matkamittaus tieysti ontuu myös, treenin jälkeen joku tonni voi olla 920 m ja joku toinen 1050m. Nuo vauhdit yleensä on sitten datassa oikein eli vaikka mittarin näytöllä lukee ajoittain jotain ihan muuta niin esim. vetojen vauhdit voi pitää kuitenkin paikkansa. Juoksun aikana kuitenkin aika hankala arvioida vauhtia jos täysiä pinkoessa mittarin mukaan kilsaan käytän 15 min :D Nyt pidän tällaista ylirasituksesta toipumisvuotta, jätin itseasiassa kaikki mittarit pois käytöstä tuossa keväällä. Jos taas innostun tavoitteellisemmasta treenauksesta niin olisi kiva tuollainen vähän paremmin singnaalilla pysyvä mittari. Vai onko enemmän maantieteellinen juttu? Lisäksi tuo erillinen gps vie pattereita aika paljon. MIttarihan on kellopatterilla toimiva ja kestää mulla jokapäiväisessä käytössä kellona toista vuotta reilusti. Gps:mötkikästä otan patterin pois aina käytön jälkeen. En ole tähän asti kaivannut mitään datasiirtoa tietokoneelle, grafiikkaa tai muuta lisätietoa treeneistä. Syke, aika matka ja nopeus ovat ne jotka riittävät.Voishan se joskus olla kiva nähdä vaikka suunnistusreitillä omat käppyrät missä on tullut juostua.
  13. Aquamigo

    "Telakalla"

    Kiitti Petteri ja KooTee. Mulla lenkki-ilo säilyy onneks koiran/koirien ansiosta, tänäänkin tunnin aamumetsäkävely ja koirien treenausta samalla, siinä tuli sekä lämmin kallioilla kiipeillessä että hyvä fiilis kun karvakorvilla on niin hubaa. Taas meni yö valvoessa, niistäessä, kurkkua selvitellessä, juodessa, vessassa käydessä...huhhuh. Onneksi on ulkona näin kauniita päiviä niin siitäkin ammentaa aurinkoenergiaa. Sikäli ironista että tähän asti olen syönyt vain 1000 mg c-vitamiinia ja 100 mg d-vitamiinia päivässä, kuukausi sitten aloitin sinkkikuurin kun sitä suositeltiin niin kovasti. Ja tadaa, tässä sitä taas ollaan. Voihan tämä tosiaan olla allergistakin, mulla ei testeissä näkynyt mitään ja vuosiakin siitä testistä on jo melko monta, mutta joinain vuosina tulee tällaista oireilua. Allerginen nuha pitäis kyllä olla kirkasta ja vetistä, nyt on juuri vastakohtainen koostumus...yaks. Oli mitä oli niin deletoin juuri eilen "treenisuunnitelma kevät-kesä 2016 "-exel-taulukon, poistin Polarista ekan kerran siihen asentamani päivämäärälaskurin kohti Vierumäen maastomaraa (päiviä jäljellä 59, just) ja päätin olla tilaamatta uusia polkujuoksutossuja. Rahaa säästyy ainakin. Mä olen varma että jos olisin tuolloin 3.7 Vierumäen startin aikoihin kunnossa niin selviäisin siitä läpi, on tässä kuitenkin pohjatöitä tehty niin paljon. Mutta sellainen tietynlainen kunnianhimo ja itsensä piiskaaminen joka välistämättä näihin kestävyyslajeihin liittyy on nyt uinumassa, ehkä joku aikaisempien kausien tsemppikipinää odottanut juoksija on sen saanut minulta. Mutta toivon että tämä on vain väliaikaista ja kun saisin taas edes kuukauden ehjää treeniä niin fiilis voisi olla aivan muunlainen.
  14. Aquamigo

    "Telakalla"

    Mä olen taas kipeä. Juuri maalis-huhtikuun vaihde meni influenssan tapaisessa kovassa kuumeessa ja lihassäryissä. Pidin pari viikkoa lepoa sen jälkeen. Aloittelin varovasti ja tosi paljon vähemmän tuli pari viikkoa urheiltua sen jälkeen. Ei jotenkin ollut sellaista tsemppiä juoksemiseen. Varasin ajan lääkärille verikokeisiin (kilpirauhasarvot) ja maanantaina saan tietää tulokset. Nyt sitten viime sunnuntaina tein kaverin kanssa parin tunnin metsäkävelyn vesisateessa, hieman tuli capreissa vilu kun ei juostu yhtään. Kurkku tuli kipeäksi. Nenä tukossa ja limaa kurkussa. Heräsin öisin kurkkukipuun/limaan nielussa ja valvoin sitten monta tuntia. Aamulla olo kuin zombiella. Koko viikko ollut tällaista nyt, mietin onko jotain siitepölyjuttua jo kun ei muutu pahemmaksi eikä paremmaksi. Rasittavaa. Ei jaksa mitään fyysistä eikä hotsitakaan kun koko ajan on sellainen "kohta taas olen kuitenkin kipeä" -fiilis. Päätin että en osallistu mihinkään juoksutapahtumiin tänä vuonna. Elämässä paljon muitakin isoja asioita mietittävänä tässä vaiheessa niin haluan säilyttää sen liikunnan ilon. Se on kuitenkin tallella kun vaan olis kunnossa edes kuukauden. Nyt taitaa olla kolmas tautipätkä tälle vuodelle (aina se 1-2 viikkoa menee) niin ei oikein tuo treenisuunitelma ole pitänyt. Olkoon sitten näin.
  15. Mulla oli pari vuotta sitten tuo spinometrikokeilu ja sain siinä todella ala-arvoiset mittaustulokset vaikka puolimarat meni ihan kohtuuaikaan, en tupakoi jne. Lääkäri ihmettelikin että miten voi keuhkojen voima olla noin surkea. Tutkiminen jäi sit siihen kun lääkkeenkään avulla ei parantunut merkittävästi. Tekniikka oli kyllä kunnossa kun eka puhallus oli yleensä kohtalaisella tasolla ja jälkimmäiset sit huonompia.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy