Jump to content
Juoksufoorumi.fi










jukkar

Jäsenet
  • Content Count

    89
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

38 Excellent

Converted

  • Coopperi
    3260
  • 10km
    40.15
  • Puolimaraton
    1.30
  • Maraton
    3.15

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. jukkar

    Twilight run 2019

    Juoksin puolikkaan tuolla pari vuotta sitten. Ihan ok ja asiallinen tapahtuma ainakin sen perusteella. Reitti on suht tasainen, seurailee merenrantaväyliä. Altis sijaintinsa vuoksi tuulille. Mutkia on aika paljon, joka loppukankeuden vallatessa ei ole mukavaa. Osa reitistä hiekkapohjasta, 10 km kiekalla ehkä noin 2 km. Muuten en osaa järjestelyistä sanoa: en eksynyt, joten merkinnät ja opastus riittäviä. Tosin tuo seutu on useasti mulla käytössä myös treenatessa, eli tuttuja nurkkia. Juomapuolesta en osaa sanoa, kun en käytä niitä palveluja puolikkaalla.
  2. Olen juossut San Sebastianin (Donostia) ja Frankfurtin. Jälkimmäisessä on ihan ylivoimainen logistiikka: suoria lentoja hyvä valikoima ja hotelleja runsaasti ihan tapahtuma-alueella. Yövyin Maritim hotellissa, jonka edestä oli lähtö, siis lähtökarsinaan 100 m hotellin ovelta! Ei voinut valittaa. San Sebastianiin oli meillä lennot Bilbaon kautta, välilasku Munchenissä. Vuokrasimme auton, mutta kaupunkien välillä myös hyvä bussiyhteys, mm. suoraan Bilbaon lentokentältä. Sää oli molemmissa näillä kerroilla samanlainen, koleaa ja alle 10 astetta. Frankissa oli lisäksi aika navakka tuuli, joka oli vastainen 25-35 km. SS:ssä ei tuuli haitannut. Reitit molemmissa tasaisia. Frankissa haasteena alussa eka 5 km, kun reitti mutkittelee keskustassa. Kadunkulmien 90 asteen käännöksissä porukka ruuhkaantui, helpotti vähitellen matkan edetessä. Tätä samaa oli nyös SS:ssä, koska puolikas lähti muistaakseni samalla kertaa ja juoksijoita oli runsaasti. Molempien tapahtumien järjestelyt hyviä, Frankfurt pari kokoluokkaa suurempi tapahtuma, joten esim. expo paljon suurempi. Urkkajuomasta ei kummassakaan kokemusta, kun mulla käytössä geeli+vesi yhdistelmä. SS oli juoksijan kannalta hyvä, että vesi tarjottiin pienissä pulloissa, joista pystyi juomaan paljon mukia paremmin.
  3. Onko kokemuksia Yorkshire maratonista Yorkissa lokakuussa? Kiinnostaisi.
  4. jukkar

    Garmin Instinct

    Uusimmassa Juoksijassa myönteinen arvio Garmin Instinctistä. Ihan vieras malli tämä, enkä löytänyt alempaa tästä ketjusta tätä kelloa otsikoissa. Jutun mukaan siis pääasiassa seikkailukello, mutta mainitut ominaisuudet ihan hyviä juoksuunkin. Onko kokemuksia tästä juoksukellona? Kuinka ominaisuudet vertautuu esim. 235:een tai 735:een.
  5. jukkar

    New Balance

    Jonkin aikaa toisina tossuina ollut NB Sonic. Miellyttävä ja kevyt, vahva suositus. Samoin on ollut hyvä NB Impulse.
  6. Aamujuoksu on muualla yleisempää ilmaston vuoksi, veikkaan. Melkein kaikkialla muualla paitsi Suomessa vähintään 2-4 kk on liian kuuma juosta illansuussa.
  7. Mielenkiintoista lukea kuinka mystistä monelle aamulla harjoitteleminen on. Väitän, että pienellä totuttelulla se ei eroa suurella osalla mitenkään mistään muusta ajankohdasta. Täysi vatsa/tyhjä vatsa keskustelukin on mielestäni vähän epäoleellista. Oleellista on palautuminen edellisestä harjoituksesta. Illalla pitää syödä aavistuksen verran tukevammin, mutta eniten merkitystä on sillä, että palautuminen on täyttänyt lihasten energiatasot: sokereilla mennään eka 1,5 h joka tapauksessa ja sen pidempää treeniä ei useimmilla ole pl. pitkis (jos tavoitematka on maraton tai lyhyempi). Oon treenannut aamuisin jo 5,5 vuotta, todella mukavaa, enkä vaihtaisi illansuutreeneihin! Hienointa on ajankäytön parantuminen. Tuntuisi kummalliselta käyttää joka päivä 1,5-2 h suihkuineen ja venyttelyineen illansuussa, aamulla klo 6-8 on siihen juuri oikea aika!! Meitä on moneksi;)!
  8. Suomessa energiasektori kaikkiaan on suurin khk lähde, noin 70 %. Siitä liikenne on noin 30 %. Maatalouden koko potti Suomessa on neljännes päästöistä. Eli siis paljon. Mutta toisin kuin yleensä luullaan se ei johdu maidon- ja lihantuotannosta, joiden osuus maatalouden potista on vain 20 %, eli kaikista khk päästöistä 5 %. Suurin osa ruuantuotannon päästöistä Suomessa tulee peltomaasta. Urheilijan protskulähteistä broileri on erinomaista myös ilmastonäkökulmasta: broiskun kulutuksen (25 kg/hlö) osuus suomalaisen hiilijäljessä (10 800 kg) on 0,7 %.
  9. Tuo kommentti, että mittari reagoisi vain liikkumattomuuteen on aika yllättävä. En ole kertaakaan huomannut garminin väittäneen nukkuvani leffaa katsoessani. Nukahtamisaika osuu mielestäni todelliseen ajankohtaan ja olen ollut siinä uskossa, että se perustuu sykkeen analyysiin.
  10. Garminmiehen reagoitava! FR 235 ilmoittaa minuutin tarkkuudella nukutun jakson, erottelee syvän ja kevyen unen osuudet ja ilmoittaa nocturnal sykkeen. Luettavissa mobiiliConnectissa heti etusivulla.
  11. Omakohtainen kokemus lliittyen ruokailurytmeihin, ei siis mitään faktapohjaa! 15 vuotta sitten elämäntilanne oli noin vuoden ajan erittäin kiireinen. En harrastanut tuohon aikaan juoksemista enkä muutakaan liikuntaa, lukemat 181 cm/85 kg ja paino hitaassa mutta varmassa nousussa, ikää 39 v. Olin siihen asti elänyt säännöllisillä ruoka-ajoilla. JOKA aamu kunnon aamupala leipineen ja puuroineen. Tuona vuonna kävi kuitenkin monesti niin, että en kerinnyt syömään aamiaista, vaan eka ruoka oli lounas. Aluksi olo oli kurja, mutta sitten huomasin, että elimistö tottui syömättömyyteen aamulla. Mutta mielenkiintoisin muutos olikin muuta! Kun jätin aamiaisen väliin ja söin normaalin lounaan puolen päivän jälkeen, sen jälkeen nälän tunnetta ei tullutkaan iltapäivällä, vaan jaksoin helposti syömättä klo 17-18 asti. Ja edelleen senkin jälkeen veren sokerit ja tuntemus myöhemmin illalla hyvät. Söin ehkä illalla vähän normaalia enemmän, mutta silti kalorisaanti oli matalahko. Tämän seurauksena painoni tippui vuoden aikana noin 15 kg ja edelleeen myöhemmin vielä 2-3 kg. Olin silloin vakuuttunut, että hiilareiden syöminen aamiaisella on vahingollista aineenvaihdunnalle ja pistää verensokerin hallinnan sekaisin koko päiväksi. Tälle tuntemukselle ja kokemukselle ei liene mitään näyttöä ravitsemustutkimuksissa, mutta mulle aamupaasto toimi erinomaisesti. Toteutin tätä noin 5 vuotta. Kehitin sitä sen verran, että söin lasillisen yön yli veteen liotettuja leseitä aamiaiseksi. Oloni parani tämän seurauksena ja energiaa tuli paljon lisää. Merkittävin syy ilmeisesti oli suuri painonpudotus. Painon vähenemisen vuoksi myös juoksuharrastuksen aloittaminen sitten myöhemin oli aika helppoa. Nykyään syön suositusten mukaan.
  12. Sykelukema riittää. Aika pian käyttäjä pystyy rakentanaan oman palautumisasteikkonsa sykelukeman perusteella. Minusta ihan keskeinen ominaisuus!
  13. Miksi sitten ostaa mitään kalliimpaa!!! Muuten tuon "yösykkeen" luonteesta olen ollut ymmärtävinäni, että oleellista ei oikeastaan ole se yö, vaan se, että nukkuu! Oikeastaan kyse on nukkumisen aikaisesta sykkeestä. Eli vaikka sitten päivällä. Siitä termi nocturnal HR. Kellon pitää siis ensin tunnistaa, että nukut.
  14. Kirjoittelin aikaisemmin täällä toiseen ketjuun yösykkeestä palautumisen mittarina. Garminilla se ainakin on käytössä (235). Se on siis matalin syke nukuttaessa. On tutkimuksia, jossa sitä pidetään pätevänä palautumismittarina. Olen seuraillut sitä noin vuoden. Auttaa ainkin mua tässä, sillä seuraa hyvin rasituksen/palautumisen muutoksia. Se poikkeaa normaalista leposykkeestä. Onkohan yösykkeen mittausta Polarilla?
  15. Käytössä Garmin 235, joka ilmoittaa niin sanottua leposykettä. Ensi en kiinnittänyt siihen paljonkaan huomioita. Näytti mielestäni outoja lukemia! Selasin ohjetta, en löytänyt siitä mitään mainintaa. Sitten netin syövereistä. Jostain Garminin keskusteluryhmästä löysin määritelmän: se on yön aikainen matalin minuutin aikana mitattu keskisyke. Ja lisäksi keskustelua, jossa sen todettiin olevan hyvä palautumisen mittari ja että se perustuu parasympaattisen hermoston rasitustasoon. Aloin seuraamaan sitä aamuisin, ja tosiaan se näytti reagoivan loogisesti rasitukseen ja palautumiseen. Nyt tiedän suunnilleen omat yölliset leposykearvot hyvään palautumiseen, normaaliin harjoituskuormaan ja kovaan kuormitukseen. Vähän aikaa sitten etsiskelin tietoa uudelleen. Se lähti liikkeelle Ari Nummelan artikkelista, jossa mainittiin Nocturnal HR, yli yöllinen syke. Sen todettiin juuri korreloivan levon ja rasituksen suhteen ja kuten edellä mainittiin, indikoi parasympaattisen hermoston rasitusta. Ja että tämä on mittarina paljon parempi kuin esimerkiksi pelkästään aamulla tai illalla mitattu leposyke. Onko jollain täällä asiasta tarkempaa tietoa? Nämä palautumisasiat ovat varmasti useimmille kilpakuntoilijoillekin hyvin kiinnostavia. Jos tämä on tärkeä indikaattori, muuttaa se varmaan monien tapaa käyttää sykemittaria. Luullakseni monet pitävät rannesykemittariakin vain suorituksen mittaajana. Mutta yösykkeen seuranta muuttaa mittaria rasituksen mittaajaksi, jota tulisi pitää ranteessa koko ajan. Se olisi mielestäni paljon enemmän kuin vain suoritusdatan keräämistä.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy