Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Kuntoliikkuja

Jäsenet
  • Posts

    1 549
  • Liittyi

Everything posted by Kuntoliikkuja

  1. Hienoja suorituksia ja täällä lähellä napapiiriä asustavana mukava huomata myös että pohjois-Suomen naisjuoksijat ovat pärjänneet maratonilla erinomaisesti, tehden omia ennätyksiään.
  2. Myös Norjan Sondre Nordstad Moen on tähän kyennyt. Sveitsin Julien Wanders on niin ikään alittanut tunnin rajan puolimaratonilla ja tehnyt muitakin kovia tuloksia, mutta ei ole tainnut vielä maratonia juosta. Kumpikaan em. herroista ei ole kuitenkaan arvokisoissa vielä oikein onnistunut, toisin kuin esim. Rupp.
  3. Kaksi rokotusta otettu ja ensimmäisen jälkeen ei tullut muita oireita kuin että pistoskohta oli kipeä ehkä päivän-pari. Lenkillä pystyi käymään normaalisti. 3 kuukautta myöhemmin toisen rokotuksen jälkeen pistoskohta kipeytyi taas jonkin verran, mutta lisäksi pistoksen jälkeisenä päivänä oli aika väsynyt olo (ikään kuin olisi flunssa tulossa) ja pidinkin siinä lepopäivän. Sen jälkeen olo on ollut täysin normaali ja lenkkeily sujunut hyvin. Eli sanoisin, että koronarokotuksen jälkeen kannattaa kuulostella oloaan ja ilman muuta levätä, jos olo on kipeä/väsynyt. Eikä varmasti haittaa jos lepää joka tapauksessa vaikka ihan varmuuden vuoksi ainakin rokotusta seuraavan päivän.
  4. Jos Lontoon maratonia haluaa seurata livenä, ainakin tästä linkistä onnistuu: https://ntv.nation.co.ke/ke/live. Ei Kipchogea, mutta erittäin kovatasoinen osallistujaluettelo.
  5. Niin, tuossa 40 ikävuoden kahta puolta olen juossut parhaat tulokseni sekä puolimaratonilla että maratonilla: 2006 (39-v): puolimaraton 1:24, kaksi maratonia: toinen 3:29 ja toinen 3:19 2007 (40-v): puolimaraton 1:23 (ennätys), kaksi maratonia: toinen 3:23 ja toinen 3:16 2008 (41-v): puolimaraton 1:24, maraton 3:11 (ennätys) Vuonna 2008 juoksin viikkoa ennen tuota ennätysmaratonia mäkisessä maantiekisassa 8 km aikaan 29:36 mikä viittaisi kympillä ehkä noin 37:30 -aikaan (virallinen ennätys radalla 37:53 vuodelta 2003). Eli maraton on minulla sujunut suhteessa lyhyempiin matkoihin selvästi huonommin. Nyt kun jälkikäteen muistelee tarkemmin niin ei niitä pitkiä (vähintään 20-25 km) lenkkejä sittenkään tainnut tulla tehtyä maratonia ajatellen riittävästi ja niissäkin vauhti taisi olla vähän liian reipas. Maratoneilla tuli lisäksi kyllä koettua useinkin myös erilaisia nesteen imeytymisongelmia. Oli varmaan vähän liikaa ex-tempore-meininkiä; päätös osallistumisestakin vasta 1-2 kk ennen kisaa ja jos pisimmät lenkit sai venytettyä pari-kolme kertaa 25-30 km pituisiksi niin se riitti. En silloin(kaan) yleensä harjoitellut jokin selkeä aika- tms. tavoite mielessä vaan touhu oli, kuten paljolti nykyäänkin, lähinnä peruslenkkeilyä noin 5 kertaa viikossa. Mutta nyt yli 5-kymppisenä nuo puolikkaan ja maratonin tulokset ovat jo vähän paremmassa suhteessa toisiinsa, ainakin tänä vuonna 🙂 Mutta nyt taidettiin eksyä aiheesta Laura Manninen jo aika kauas...
  6. En tiedä päteekö tuo tavallisiin kuntoilijoihin; itselläni ainakin nuorempana parhaassa kunnossani oli anaerobinen kynnys alle 4 min/km (useita puolimaratoneja aikoihin 1:23 - 1:24) mutta ennätysmaratonilla keskivauhti oli hiukan päälle 4:30 min/km. Vaikka pitkiäkin lenkkejä oli kyllä tullut tehtyä ja parhaat viikkokilometrit sadan tienoilla. Mutta voi olla että juurikin tuota maratonvauhtista tuli treenattua liian vähän.
  7. Tämän vuoden Terwamaratonista ei täällä vielä ketjua ollutkaan. Kävin itse juoksemassa siellä pitkästä aikaa täysmaratonin, joka oli itselle 15. maaliin päästy maraton. Tällä kertaa kaikki meni aika lailla nappiin: harjoittelu oli onnistunut, sää suosi (+7, pientä sadetta) ja vauhti säilyi vielä viimeisellä kympilläkin. Edellisestä maratonista Kiimingissä v. 2016 aika parani reilut 6 minuuttia (silloin 3:28, nyt alle 3:22). Lisäksi pääsin 50-vuotisissa palkinnoillekin, joten ei kai sitä voi olla kuin tyytyväinen 🙂 FB:n Juoksu-ryhmään kirjoitin pidemmänkin raportin, mutta tässä näin tiivistetysti. Ja maratonin järjestelyt olivat taas Oulussa tutusti erinomaiset, josta kiitokset heille.
  8. 30 km 1:27:48. Tällä tahdilla loppuaika olisi noin 2:03 - 2:04.
  9. Tuo toimii hyvin VPN:llä. Tuota Spican linkkiä en saanut toimimaan; jää vain pyörittämään eikä kuvaa näy.
  10. Ei kulkenut ei. Toivottavasti mies kuitenkin ilmestyy viivalle Tampereella; mielenkiintoista olisi kyllä nähdä miten käy kisassa Helanderia vastaan. Hänkään ei vitosen jälkeen ole ihan tuoreimmilla jaloillaan mutta sentään yksi vuorokausi enemmän palautumisaikaa.
  11. Raitanen kommentoi keskeytystään Instagramissa: "Lahden GP:stä iso pettymys. Kisan keskeyttäminen ei ole oikein enkä ole siitä ylpeä. Jalat oli aivan loppu ja pää tyhjä. Tuntui että vieteri on vedetty suoraksi ja iso lataus purkaantunut Tokion jälkeen. Vielä on muutama tärkeä startti jäljellä ja siellä laitan kaikki peliin" Täysin ymmärrettävää että takki on tilapäisesti tyhjä kauden tärkeimpien kisojen jälkeen. Toivotaan kuitenkin että mies vielä löytää hyvän vireen loppukaudelle.
  12. Etukäteen itse veikkailin että Kipchogekin löytäisi nyt voittajansa, mutta eipä tuo ollut lähelläkään. Hämmästyttävää ylivoimaa. Harmillista, että Bekele ei päässyt mukaan. Häntä huippukunnossa olisi Etiopia nyt tarvinnut kun kaikki kolme edustajaa keskeyttivät... kuten myös mm. Callum Hawkins ja monta muuta etukäteen kovaa nimeä. Selostuksesta voisi kommentoida että vaikka Tuomo Lehtinen on epäilemättä maratonilla asiantuntija paikallaan, hän ehkä vähän turhankin innokkaasti keskeytti selostajaa ja puhui päälle.
  13. Kuumat ja kosteat olosuhteet vaativat veronsa. Kissa olikin tällä kertaa jänis 😄
  14. Ajasta lähetyksen tallennus ja katso se heti aamulla, ennen kuin tiedät tuloksista 🙂 Näin olen itse näiden "yökisojen" osalta toiminut... Miesten maratonin osalta toivoisin että Callum Hawkins saisi nyt mitalin, kun on ollut MM-kisoissa jo kahdesti neljäs. Hän on tosin talven aikana kärsinyt loukkaantumisesta, joten saa nähdä onko ehtinyt riittävän hyvään kuntoon. Juoksi ainakin talvella omassa aikakokeessaan 10 km alle 28 minuuttiin.
  15. Hyvin veikattu, vaikka voittaja olikin toinen norjalainen 🙂 Kisan ykkönen ja kakkonen olivat kyllä ruumiinrakenteeltaann mielenkiintoisesti suorastaan toistensa vastakohtia; Yee hoikka juoksijatyyppi ja Blummenfelt hyvinkin rotevan oloinen. Mutta niin vaan norjalainen rutisti juoksuosuudella muilta karkuun. Wikipedian tietojen mukaan "Blummenfelt trains up to eight hours a day, swimming up to 45 km, cycling about 400 km and running up to 120 km per week." Lisäksi miehellä on "puolimatkan" triathlonin maailmanennätys 3:29:04.
  16. Aivan, esim. 1980-luvulla montakin olympiarajat kirkkaasti rikkonutta kestävyysjuoksijaa jäi kisoista rannalle. Seppo Liuttu ja Jukka Toivola ainakin tulevat mieleen v. 1984, kuten myös Risto Ulmala ja Tommy Ekblom v. 1988 (Ekblom juoksi edellisenä syksynä New Yorkin maratonilla 2.12 ja Ulmala oli tuona kesänä juossut hyviä aikoja 3000 ja 5000 metrillä). Ja eikös Vesa Kähköläkin olisi v. 1988 ansainnut kisapaikan; juoksi keväällä Bostonin maratonin 2.16, voitti myöhemmin myös Suomen maratonmestaruuden ja juoksi samana kesänä vielä 25 km kisassa kovan ajan 1.15.04. (https://worldathletics.org/athletes/finland/vesa-kahkola-14353352)
  17. Limingan Niittomiehet järjesti Kempeleessä Jompen Rataraaston 15.5. Hyviä juoksuja niin junioreilta kuin vähän vanhemmiltakin.
  18. Uskoisin että ihan aluksi kannattaa ottaa lenkkeily säännölliseksi rutiiniksi, eli n. 4-5 n. 30-45 min. pituista lenkkiä viikossa. Muina päivinä vaikka muita lajeja, jos intoa ja energiaa riittää, ja ainakin yksi lepopäivä viikossa. Yksi viikon lenkeistä vähän pitempi, eli kestoltaan aluksi n. 1 h ja siitä pikkuhiljaa pidentäen. Nyrkkisääntönä PPPP eli lenkin aikana pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta. Jos ei aluksi pysty juoksemaan koko aikaa, niin välillä kävellen. Silloin tällöin voi vaikka pitkän lenkin aikana ottaa lyhyitä (noin 10 s) spurtteja, niin nopeaakin juoksua tulee harjoiteltua. Näitä spurtteja ei kuitenkaan pidä tehdä liikaa ettei treenistä tule liian rankka. Eli tällä tavalla ensin peruskunto hyväksi, niin että muutaman kuukauden päästä kevyt juoksu tuntuu helpolta ja sitä voi jatkaa pitkäänkin. Ehkä siinä vaiheessa voisi olla testijuoksun paikka, johon @puujalka tuossa jo viittasikin, eli hyvin levänneenä esim. Cooper-testi tai 5 km testijuoksu. Testijuoksun tuloksen perusteella voi sitten alkaa suunnitella harjoitusohjelman jatkoa ja mm. sitä, millaisilla vauhdeilla aletaan myöhemmin tehdä intervalli- ja muita vauhdikkaampia harjoituksia. Viimeistään tässä vaiheessa varmasti kannattaa kääntyä jonkun asiantuntevan valmentajan tai jonkun muun kokeneen, tavoitteellista juoksuharjoittelua tuntevan henkilön puoleen. Tälläkin foorumilla sellaisia on, eli ei muuta kuin laitat jatkossa tänne viestejä miten treenit ja testit edistyvät. Mielestäni siis tätä tavoitetta kannattaa lähestyä pitkäjänteisesti, peruskunnon kehittämisen suunnasta. Hyvässä lykyssä juoksusta tulee kuin vaivihkaa samalla elämäntapa 🙂 Toki jollain tehokuurilla tavoitteeseen voi päästä melko nopeastikin, ainakin jos kyseessä on nuori henkilö, mutta siinä piilee riski vammoille ja/tai kyllästymiselle koko touhuun. Nimim. "yhden kerran Cooperissa 3500 m juossut"
  19. No joo, enpä tiedä muisteltaisiinko tuollaista "hymyssäsuin". Ainakin kilpakumppanien keskuudessa moinen ylimielinen tempaus varmasti herättäisi pahaa verta... Teresa Stadloberille olisin minäkin kyllä tänään suonut mitalin.
  20. Kyllä ovat ainakin Kari Härkönen, Mika Myllylä, Matti Heikkinen... kaikilla heillä MM-mitaleita vapaalla.
  21. Täytyy antaa iso hatunnosto Riitta-Liisa Roposelle upeasta hiihdosta tiistaina. Kun suksi kulkee näin hyvin, mikseipä hän jatkaisi uraansa vielä ensi vuoden olympiakisoihin.
  22. Tänään kisoissa syntyi hienosti kaksi uutta Suomen ennätystä. Naisten 1500 metrillä tosin TV-selostajat olivat ihan pihalla väliajoista (tai ilmeisesti eivät seuranneet niitä ollenkaan) ja vasta maalissa hoksasivat että ennätys syntyi.
  23. Kun vielä käytin sykemittaria niin huomasin samaa, eli että sykkeet ovat keskimäärin matalammat hiihtäessä (enimmäkseen pertsaa). Tekniikka, maasto, keliolosuhteet ym. varmasti vaikuttavat asiaan. Esim. jos hiihtotekniikka on epätaloudellista niin sykekin on silloin korkeampi. Itse en nykyään enää seuraa sykkeitä hiihdossa enkä juoksussa; sopivan rasitustason luulen osaavani tunnistaa muutenkin (tosin luulo ei kyllä ole aina tiedon väärti...)
  24. Kyllä se pertsakin siitä lähtee sujumaan kun saat vähitellen tekniikan uomiinsa (ja välineet kuntoon). Vapaan hiihtotekniikka sinulla ilmeisesti on hyvin hallussa, kun pystyt noinkin paljon kovempaan vauhtiin samoilla sykkeillä.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy