Kuntoliikkuja

Tätä on varmasti spekuloitu aiemminkin, mutta välillä tulee mieleen että saakohan Pärmäkoski norjalaiselta suksimerkiltä varmasti aina parhaat mahdolliset parit käyttöönsä... Tosin parhaista norjalaisista ei taida enää Madshuseilla hiihtää juuri kukaan (aiemmin ainakin Heidi Weng hiihti niillä mutta on sittemmin vaihtanut Fischeriin). Eikä pidä unohtaa Hyvärisen hienoa vapaan hiihtoa.

Iivolta ihan hyvä esitys sprintissä ajatellen hänen parhaita matkojaan. Hakolalla oli haastattelun perusteella pito-ongelmia. Niitä ei tosiaan kärsi Rukan kaltaisella radalla olla.

Hakolan meno oli tänään sprintissä erittäin terävää ja suorastaan ylivoimaista jokaisessa lähdössä. Toivottavasti sama meno jatkuu myös maailmancupissa.

Enpä kehuisi Johaugin juoksutekniikkaa mitenkään kovin sujuvaksi; kyllä suomalaisistakin esim. Camilla Richardsson juoksee paljon paremmalla tekniikalla. Jostain Kipchogesta nyt puhumattakaan... Mutta kun kuntoa on kuin pienessä kylässä niin on varaa juosta muita epätaloudellisemmin ja silti pärjätä ainakin muita norjalaisia vastaan.

Nyt asiasta on sitten virallinen päätös, eli fluorivoiteet on kielletty kaudesta 2020/2021 lähtien. Tosin voimaantulo voi lykkääntyä kunnes luotettava testimenetelmä on valmis: https://www.kestavyysurheilu.fi/hiihto/22738-fis-n-kokouksessa-paatos-fluorikiellosta-kaudesta-2020-21-alkaen?fbclid=IwAR12HlVpRxOYWfj70g6Opq8Srj2HCKHiNQbq6VKakYRiBah3Uq-U0An2xKc

Iivo Niskasellahan on raudankova tavoite voittaa maailmancupin kokonaiskisa. Harri Kirvesniemi on veikkaillut, että ainakin Bolshunov voi olla monipuolisempana liian kova kanto kaskessa (hänhän on huippu myös sprinttimatkoilla), mutta hienoa että tavoitteet ovat kovat ja mielenkiintoista nähdä, miten korkealle hän sijoittuu. Omien sanojensa mukaan hän ei pysty ainakaan harjoittelemaan yhtään enempää - tälle kaudelle tulee yli 1100 tuntia ja verryttelyjä yms. ei ole siihen laskettu.

Kyllähän niistä kirjoitettiin siihenkin aikaan. Näihin kirjoituksiinhan tarttui silloinen Juoksija-lehti päätoimittajansa Tapio Pekolan kynällä hyvinkin terävästi. Tässä yksi näyte Juoksijasta nro 9/1975. Asiatekstiä! 🙂 Juoksija_nro9_1975.pdf

Iivo Niskanen ylivoimainen Oloksella - Bolshunov jäi 10 kilometrillä lähes 40 sekunnin päähän. https://www.kestavyysurheilu.fi/hiihto/22694-niskaselta-myrskyvaroitus-oloksella

Toivottavasti se "varma" voitto todellakin nyt tulee...

Huomenna käväisee ennusteen mukaan plussalla asteen verran, mutta eipä taida kovin paljoa ehtiä sulaa kun kohta sataa taas lisää lunta 🙂

No urheilija itsehän sen tuloksen kyllä joutuu juoksemaan, oli valo- tai muuta jänistä tai ei. Ei tuo valojänis minusta niin kovin radikaali muutos ole siihen että huudetaan väliaikoja radan varrelta ja/tai tarkkaillaan omaa vauhtia kellosta tai valotaululta. Edes varsinaista peesihyötyä (ilmanvastuksen kannalta) ei ole.

No niin, kauaa nuo videot eivät saaneet YouTubessa olla. Mutta NRK:n sivuilta voi siis sarjaa seurata norjaksi tekstitettynä. Nimenomaan teksteistä on kohtalaisellakin ruotsin taidolla kyllä helppoa pysyä kärryillä mistä puhutaan. Puheesta on hieman hankalampaa saada selvää.

Tällä hetkellä näyttää tällaista tilannetta:

Merkillisintä tuossa kanadalaisen käryssä on aineen "2-4-dinitrophenol" käyttö - kyseessä on todellakin vaarallinen myrkky joka ei edes taida parantaa suorituskykyä.

Hyvä päätös, hiihto on hieno laji 🙂 1) Henkilökohtaisesti tykkään pertsasta ja se on liikeradoiltaan aika lähellä juoksua, joten siksi mielestäni tukee juoksuharrastusta paremmin. Toki vapaa on siinä mielessä helpompaa että pidosta ei ole tarpeen huolehtia, mutta tekniikan opetteluun kannattaa panostaa jotta hiihto olisi nautittavaa. 2) Perinteiseen on saatavana hyviä pitopohjasuksia, joten sellaiset voisivat olla paikallaan, varsinkin jos jatkossa suuri osa hiihdosta tulee tapahtumaan Etelä-Suomen keleissä. Pikaluistovoiteilla on luistovoitelu helppoa, mutta kannattaa tutustua netistä löytyviin voiteluohjeisiin. Tärkeää on pitää pohjat puhtaana. 3) Noin 200-300 e satsauksella saa varmasti harrastajalle jo ihan asiallisen välinepaketin. 4) Sauvojen pituuden tulisi olla noin 85 % hiihtäjän pituudesta (pertsa) tai noin 90 % (luistelu). Monojen osalta ainakin Intersportin sivuilla on ohjeena että monon tulisi olla "sukkamaisen jämäkkä" muttei liian tiukka. Painon siirtyessä päkiälle ei kantapään saisi nousta pohjasta (ks. https://www.intersport.fi/fi/laji/hiihto/hiihtovinkit/hiihtomonojen-valinta/). Siteen tulee luonnollisesti olla yhteensopiva monon kanssa. 5) Käytettynäkin saa hyviä välineitä, mutta kuten Kylmää terästä totesi niin kannattaa kääntyä urheiluliikkeen puoleen.