Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Kuntoliikkuja

Jäsenet
  • Posts

    1 535
  • Liittyi

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

Kuntoliikkuja's Achievements

  1. Ajasta lähetyksen tallennus ja katso se heti aamulla, ennen kuin tiedät tuloksista 🙂 Näin olen itse näiden "yökisojen" osalta toiminut... Miesten maratonin osalta toivoisin että Callum Hawkins saisi nyt mitalin, kun on ollut MM-kisoissa jo kahdesti neljäs. Hän on tosin talven aikana kärsinyt loukkaantumisesta, joten saa nähdä onko ehtinyt riittävän hyvään kuntoon. Juoksi ainakin talvella omassa aikakokeessaan 10 km alle 28 minuuttiin.
  2. Hyvin veikattu, vaikka voittaja olikin toinen norjalainen 🙂 Kisan ykkönen ja kakkonen olivat kyllä ruumiinrakenteeltaann mielenkiintoisesti suorastaan toistensa vastakohtia; Yee hoikka juoksijatyyppi ja Blummenfelt hyvinkin rotevan oloinen. Mutta niin vaan norjalainen rutisti juoksuosuudella muilta karkuun. Wikipedian tietojen mukaan "Blummenfelt trains up to eight hours a day, swimming up to 45 km, cycling about 400 km and running up to 120 km per week." Lisäksi miehellä on "puolimatkan" triathlonin maailmanennätys 3:29:04.
  3. Aivan, esim. 1980-luvulla montakin olympiarajat kirkkaasti rikkonutta kestävyysjuoksijaa jäi kisoista rannalle. Seppo Liuttu ja Jukka Toivola ainakin tulevat mieleen v. 1984, kuten myös Risto Ulmala ja Tommy Ekblom v. 1988 (Ekblom juoksi edellisenä syksynä New Yorkin maratonilla 2.12 ja Ulmala oli tuona kesänä juossut hyviä aikoja 3000 ja 5000 metrillä). Ja eikös Vesa Kähköläkin olisi v. 1988 ansainnut kisapaikan; juoksi keväällä Bostonin maratonin 2.16, voitti myöhemmin myös Suomen maratonmestaruuden ja juoksi samana kesänä vielä 25 km kisassa kovan ajan 1.15.04. (https://worldathletics.org/athletes/finland/vesa-kahkola-14353352)
  4. Limingan Niittomiehet järjesti Kempeleessä Jompen Rataraaston 15.5. Hyviä juoksuja niin junioreilta kuin vähän vanhemmiltakin.
  5. Uskoisin että ihan aluksi kannattaa ottaa lenkkeily säännölliseksi rutiiniksi, eli n. 4-5 n. 30-45 min. pituista lenkkiä viikossa. Muina päivinä vaikka muita lajeja, jos intoa ja energiaa riittää, ja ainakin yksi lepopäivä viikossa. Yksi viikon lenkeistä vähän pitempi, eli kestoltaan aluksi n. 1 h ja siitä pikkuhiljaa pidentäen. Nyrkkisääntönä PPPP eli lenkin aikana pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta. Jos ei aluksi pysty juoksemaan koko aikaa, niin välillä kävellen. Silloin tällöin voi vaikka pitkän lenkin aikana ottaa lyhyitä (noin 10 s) spurtteja, niin nopeaakin juoksua tulee harjoiteltua. Näitä spurtteja ei kuitenkaan pidä tehdä liikaa ettei treenistä tule liian rankka. Eli tällä tavalla ensin peruskunto hyväksi, niin että muutaman kuukauden päästä kevyt juoksu tuntuu helpolta ja sitä voi jatkaa pitkäänkin. Ehkä siinä vaiheessa voisi olla testijuoksun paikka, johon @puujalka tuossa jo viittasikin, eli hyvin levänneenä esim. Cooper-testi tai 5 km testijuoksu. Testijuoksun tuloksen perusteella voi sitten alkaa suunnitella harjoitusohjelman jatkoa ja mm. sitä, millaisilla vauhdeilla aletaan myöhemmin tehdä intervalli- ja muita vauhdikkaampia harjoituksia. Viimeistään tässä vaiheessa varmasti kannattaa kääntyä jonkun asiantuntevan valmentajan tai jonkun muun kokeneen, tavoitteellista juoksuharjoittelua tuntevan henkilön puoleen. Tälläkin foorumilla sellaisia on, eli ei muuta kuin laitat jatkossa tänne viestejä miten treenit ja testit edistyvät. Mielestäni siis tätä tavoitetta kannattaa lähestyä pitkäjänteisesti, peruskunnon kehittämisen suunnasta. Hyvässä lykyssä juoksusta tulee kuin vaivihkaa samalla elämäntapa 🙂 Toki jollain tehokuurilla tavoitteeseen voi päästä melko nopeastikin, ainakin jos kyseessä on nuori henkilö, mutta siinä piilee riski vammoille ja/tai kyllästymiselle koko touhuun. Nimim. "yhden kerran Cooperissa 3500 m juossut"
  6. No joo, enpä tiedä muisteltaisiinko tuollaista "hymyssäsuin". Ainakin kilpakumppanien keskuudessa moinen ylimielinen tempaus varmasti herättäisi pahaa verta... Teresa Stadloberille olisin minäkin kyllä tänään suonut mitalin.
  7. Kyllä ovat ainakin Kari Härkönen, Mika Myllylä, Matti Heikkinen... kaikilla heillä MM-mitaleita vapaalla.
  8. Täytyy antaa iso hatunnosto Riitta-Liisa Roposelle upeasta hiihdosta tiistaina. Kun suksi kulkee näin hyvin, mikseipä hän jatkaisi uraansa vielä ensi vuoden olympiakisoihin.
  9. Kuntoliikkuja

    SM-hallit

    Tänään kisoissa syntyi hienosti kaksi uutta Suomen ennätystä. Naisten 1500 metrillä tosin TV-selostajat olivat ihan pihalla väliajoista (tai ilmeisesti eivät seuranneet niitä ollenkaan) ja vasta maalissa hoksasivat että ennätys syntyi.
  10. Kun vielä käytin sykemittaria niin huomasin samaa, eli että sykkeet ovat keskimäärin matalammat hiihtäessä (enimmäkseen pertsaa). Tekniikka, maasto, keliolosuhteet ym. varmasti vaikuttavat asiaan. Esim. jos hiihtotekniikka on epätaloudellista niin sykekin on silloin korkeampi. Itse en nykyään enää seuraa sykkeitä hiihdossa enkä juoksussa; sopivan rasitustason luulen osaavani tunnistaa muutenkin (tosin luulo ei kyllä ole aina tiedon väärti...)
  11. Kyllä se pertsakin siitä lähtee sujumaan kun saat vähitellen tekniikan uomiinsa (ja välineet kuntoon). Vapaan hiihtotekniikka sinulla ilmeisesti on hyvin hallussa, kun pystyt noinkin paljon kovempaan vauhtiin samoilla sykkeillä.
  12. Nyt Bidenin valinnalle on vihdoin tullut kongressissa vihonviimeinenkin vahvistus. Trump on kyllä vahva ehdokas USA:n historian surkeimmaksi presidentiksi.
  13. Pätee ehkä Henrik Ingebrigtsenin kohdalla. Päinvastaisiakin esimerkkejä huipputasolta on, esim. Ingrid Kristiansen: Kuntoilijan ilman muuta kannattaa joka tapauksessa monipuolistaa harjoitteluaan talvisin myös hiihdolla jos se vain on mahdollista, ellei sitten satu inhoamaan lajia niin paljon ettei hiihtäminen tule missään nimessä kyseeseen :)
  14. Laitanpa tuosta treenistä videopätkänkin tähän. Myös Ingrid on päässyt jo mukaan samoihin treeneihin kuin vanhemmat veljet ja hän mainitsee tuossa aika hurjalta kuulostavan tavoitteenkin... 1028317998_NRKTVTeamIngebrigtsen2.episode(Sesong4)-GoogleChrome2020-12-2211-13-16_Trim.mp4
  15. Team Ingebrigtsen -sarjasta on nyt nähtävissä kauden 4 kaksi jaksoa (vaatii VPN:n maarajoitusten vuoksi): https://tv.nrk.no/serie/team-ingebrigtsen Tässä pari kuvakaappausta kevään 2020 ratatreeneistä:
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy