lapa_

Yksi ääni lisää Hollmenin ohjelmalle. Juoksin 2013 HCM'llä siihenastisen parhaan ajan 4:06:55. Vuonna 2014 ajat pyöri 4:25 ja 4:13 välillä (3 kisaa), 2015 Averian Maraton meni 4:52 ja Forssa 4:38. Tästä negatiivisesta kehityksestä kiukustuneena noudatin Hollmenin 3:45-ohjelmaa 2015 Vantaan kisaan ja juoksin siellä loppuajan 3:52. Kaikki Luna Sandaaleilla, tietty. Elopaino oli 2013 82 kg paikkeilla, 2014 ja 2015 n. 87 kg, ja harjoitusmäärät aikalailla verrannolliset (Hollmenin ohjelmalla kuukausittaiset kilometrimäärät olivat itse asiassa pienemmät), joten päättelin, että suorituksen parantuminen johtui pääosin harjoitusohjelmasta. Täytyy muuten sanoa, että se espanjalainen 2x6k juoksutesti ennusti loppuajan Vantaalle n. 5 minuutin tarkkuudella.

Upea kisa! Varustuksena pitkät trikoot, tekninen lyhythihainen paita, windstopper-takki, buff, sukat ja Luna-sandaalit. Vauhdin valinta meni aivan nappiin. Ekat 3 kierrosta menin sveitsiläisen kellon tarkkuudella 5:25-vauhtia, viimeiselle kiekalle lähtiessä sössin juomapisteellä minuutin ja matkalla puolitoista. Loppuaika siis 3:52:30. Oma ennätys parani 14 minuuttia, ja edellisen kisan aika Forssasta yli 45 minuuttia. Tästä täytyy kiittää Hollmenin ohjelmaa. Seurasin sitä Forssasta asti, kävin mittauttamassa Teskulla laktaatit syyskuun alusta, ja testilenkkinä kävi Runner's twilight aikaan 1:49:xx. Tein myös Juoksija-lehdestä löytyneen 2x6km juoksutestin, ja se ennusti ajan 4:00 alle. Taidettiin mennä lähellä anakynnystä iso osa ajasta; Firstbeat Athlete odottaa yläkerrassa, pitänee vähän tutkailla... Kiitos kanssajuoksijoille, tutustuin taas useaan uuteen kasvoon, ja vanhoja on aina yhtä ilahduttava nähdä. Ja kannustus musiikintäyteisten pätkien kohdalla toi hyvät vibat!

Mielestäni Dexalin laimennussuhde oli kelille vähän turhan laimeata. Kolmenkympin jälkeen yritin painottaa urheilujuomaa, kun tuntui, että molempien ottaminen teki vain täyden olon ilman piristävää vaikutusta. Myös säännölliset pienet lihaskrampit muistuttelivat suolan puutteesta.Â

Mallikas kisa! Kesän ensimmäisen kuumat vei Bajamajaan kilsaa ennen maalia, ja ensimmäisen kierroksen lämpö vei voimia loppupäässä, ja verotti loppuaikaa kymmenisen minuuttia.  Perinteiden velvoittamana maalilinja ylitettiin avojaloin. Nyt takaisin Hollmenin ohjelman kimppuun ja vyötäröltä vähän reppua ohuemmaksi Vantaan kisoihin. Kiitos seuralaisille, toivottavasti viikinkileidejä näkee taipaleella jatkossakin.Â

Seitsemäs maraton edessä, ensimmäinen kerta Forssassa, ja sandaaleissa mennään tottakai. Sää näyttää hyvältä, ja tuon tullessani pikkubussillisen pieniä äänekkäitä kannustajia reitin varteen. Lykkyä tykö kaikille!Â

Onnittelut päätöksestä. Suora pohja, jalkaholvilta leveä ja tukematon. Leveä kärki. Niin kiertolöysä, että menee rullalle taskuun. Xero Shoesilta saa netistä kolmellakympillä tee-se-itse-sandaalit. Aloitin niillä (oli vielä silloin Invisible Shoes) ja Vivobarefooteilla 2011. Nyt on neljä maratonia takana Luna Sandals Venadoilla. Ne ovat vain vähän arvokkaat uudenlaisen taaperruksen opetteluun. Lykkyä tykö!

Kun nyt kerran alettiin, niin tehdään tikusta asiaa koko rahan edestä. Minua jäi vaivaamaan tuo mainitsemani "happivelka"-termiin liittyvä kritiikki, kun olin nähnyt sen jossain aiemmin. Tähän viitattiin Kihun julkaisusarjassa No. 6, ja lähde on Gaesser & Brooksin julkaisema Metabolic bases of excess post-exercise oxygen consumption: a review. Koko artikkelista sattuu löytymään myös kopio kun vähän etsii. Näemmä alkuperäinen termi 20-luvulla onkin ollut "O2 debt", joka on näppärästi kääntynyt suomeksi "happivelaksi". Kenellä luppoaikaa löytyy, lueskelee huvikseen ao. artikkelit läpi, mutta Kihun artsussa asia summeerataan sanomalla, että "EPOC ei kuvaa -- happivelkaa vaan harjoituskuormituksen aiheuttamaa metabolian kasvua -- (joka) -- johtuu useista eri tekijöistä kuten kohonneesta kehon lämpötilasta, katekoliamiinipitoisuuksien kasvusta, kehon happivarastojen ja lihasten kreatiinifosfaattivarastojen täyttämisestä, laktaatin poistamisesta sekä lisääntyneestä hengityksestä". (Kihu 2006, 6).

hdjanne, näin se taitaa suurinpiirtein mennä, joskin jostain luin kritiikkiä, että sana "happivelka" ei kuvaa kaikkea TE'hen ja EPOC'iin liittyvää semantiikkaa. Mene ja tiedä. Käyrän tulkinnasta ja opeista olen jotakuinkin samaa mieltä kanssasi. Ad hoc -maratonilla Averialla tiesin jo ensimmäisen kilometrin jälkeen, että menen kevään kuntotasoon nähden liian lujaa, mutta annoin mennä. Myös siellä EPOC piikitti ennen puolimatkaa, ja vaipui loppua kohti olemattomiin. Jostain pitäisi löytää aimo annos kärsivällisyyttä juosta yksi kisa niin hitaasti, että TE-käyrä nousisi esimerkillisesti lähes koko kisan. Jossain järjestettäneen joku tasaisen maan keräilykisa missä huolto pelaisi eikä tiellä olisi tungokseen asti porukkaa... Ehdotuksia?

Elvytelläänpä tätäkin. Pääsiäislauantaina tuli juostua Lunan Venado ATS-sandaaleissa niiden kenkien toinen maraton. Kilometrejä on tossuihin tullut yhteensä ehkä vähän toista tuhatta. Huomasin kisa-aamuna, että vasemman kengän remmi on lähes kulunut poikki nilkan kohdalta kengän ulkopuolelta tien puolelta. Laitoin nirhaumaan viime tingassa ennen kisaa kumikengän paikkausainetta paksun kerroksen ja IV-teippiä pari kierrosta päälle. Hyvin toimi. Silloin alkuun kun sandaali oli vielä jalkaan muotoutumaton, huomasin ilmeisen askelvirheen kuluttavan remmiä mainitusta kohdasta. Nyt kun tossu on muotoutunut jalkaan, on se noussut koppuraksi reunoilta, ja nilkan molemmin puolin pohjan alta kulkeva remmi ei ota enää maahan. Pistin heti kisan jälkeen sandaalit takaisin Seattleen korjattavaksi, 25 dollarilla (plus postikulut) Lunar monkeyt vaihtavat remmit uusiin. Toivottavasti niillä pääsee taas toiset 1000 km; en millään viitsinyt ottaa riskiä, että remmi sanoo sopimuksen irti HCM'llä syksympänä. Odotusaika pitää kai mennä avojaloin ja Invisible (Xero) Shoesin vanhoilla Vibram Cherry-pohkaisilla lipokkailla. Tai kirmata pitkin metsiä Lunan Oso'illa.

d0a26bd098cd62dd72b689be92da1c31

Höh, Tapatalk ponkaisi kysymättä julkisuuteen tarpeettomalla signaturellaan. Pahoittelut.

Inspiraatio iski viime tingassa, ja olen siis mukana täysmatkalla huomenna. Minut erottaa sandaaleista. Jos mukana on minimalismista kiinnostuneita, tapetaan aikaa ja matkaa aiheesta rupattelemalla. :subdued: Nähdään!

Siis samantyylistä käppyrä kuin minun viimeiset 20 kilsaa lauantaina. Tästä voinen päätellä, että ensi kisassa pitää vain painaa lujempaa eikä alkaa fiilistelemään porukan mukana kympistä eteenpäin. :D Nyt taisi käydä niin, että alkupäässä olisi ollut virtaa pistellä nopeampaakin, mutta säästelin voimia loppupäähän (enkä viitsinyt tungoksessa alkaa ohittelemaan siinä pelossa, että tulen myöhemmin itse selkä edellä vastaan muita). Maran viimeisellä kympillä alkaa muu rasitus (paikkojen jäykkyys yms.) olla sitä luokkaa, että lienee parasta päästä mahdollisimman kauas mahdollisimman nopeasti. ;) Saako tuosta Forerunner 610'stä muuten EPOCin näkyviin? Mielestäni siinä näkyy vain TE. Kukaan?

@Siperia, tsekkaas http://www.firstbeat.fi/userData/firstbeat/download/white_paper_training_effect.pdf, siinä on mielestäni ytimekkäästi perusteet ja paljon hyviä referenssejä eteenpäin. Oma kokemukseni pitkiksiltä ja rasvanpoltosta on ollut vähän vastakkainen: syke putoaa loppua kohti. Voi tietenkin yhtä hyvin johtua siitä, että vauhti pakkaa laskemaan treenin lopussa, joten sykekin laskee. @Nopi, mielenkiintoista. Ei sinulla sattuisi olemaan viitteitä vielä tallessa mitä luit/tutkit? Vaihtelin pari ajatusta Firstbeatin kanssa Twitterissä, ja heidän palautteen perusteella EPOC pitäisi optimilla vauhdinjaolla piikittää vasta 28k jälkeen. Eli periaatteessa EPOC kasvaisi koko alkumatkan. Minun ymmärryksen mukaan EPOC nousee koko ajan myös tasavauhtisessa juoksussa, kunhan syketaso vain on riittävän korkea (l. rasitus on riittävän kova). Kiihtyvää vauhtia ei välttämättä tarvita. Laitoin parista treenistä esimerkin, joista toisessa (14k-epoc) vauhti on aikalailla tasainen (jopa loppua kohti hidastuva), sykkeet laskee ja EPOC nousee. Toinen (30k-epoc) on ihan perus 20k+10k treeni, lähinnä keskustelua virittämään. Edit: ajatuskulkua korjattu.

Helou! HCM 2013 on onnellisesti ohi - PR parani 38 minuutilla, mutta onneksi parantamisen varaa jäi. Highlightina mainittakoon maaliintulo avojaloin - muun matkan menin Luna Sandals'in Venado ATS'illä. Onneksi olkoon kaikille osallistujille ja kiitos kannustajille! Asiaan, minulla oli Garmin FR 610:ssä R-R datan keruu päällä matkan ajan, ja rasituksen tunnustelun pohjalta matkan edetessä olikin suuri yllätys kun Firstbeat Athlete analysoi R-R datan. EPOC 147, piikki 10 kilometrin kohdalla. Sen jälkeen tasainen lasku puolimatkaan ja loppumatka todella pienillä rasituskertymillä. Olisin kuvitellut fiiliksistä päätellen, että EPOC olisi noussut tuonne 28 km paikkeille asti ja sen jälkeen jäänyt sinne. Liitteenä kuva FBA'sta, ja tässä myös linkki parempilaatuiseen kaiken varalta. Sykkeet meni aikalailla samansuuntaisesti - VK-alueella 16 kilsaan asti jonka jälkeen tipahti PK-alueelle. Rasituskertymä jäi vain 4.4:ään, joten sen mukaan olisi ollut vielä vara kiristää - tosin sen Lauttasaaren ylämäen jälkeen ei oikein ollut enää virtaa kiristää vauhtia. Mitä tästä graafista voi tulkita? Mitä tästä voi oppia? Mitä harjoitusta kannattaa lisätä/vähentää tulosten parantamiseksi. Avoin keskustelu on tervetullutta, vaikka asiantuntemusta ei olisikaan - ei sitä ole kysyjälläkään. Niin, ja vielä yksi kiinnostava juttu. FR610'ssä oli akkua vielä 43% jäljellä 4h R-R datankeruun jälkeen. Aika hyvä. lapa