Jump to content
Juoksufoorumi.fi










Keba

Jäsenet
  • Content Count

    116
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

10 Good

About Keba

  • Syntymäpäivä 02.01.1972
  1. Varmasti joissakin joukkuelajeissa on ollutkin ja ehkä on edelleen sitä, että yhden kalenterivuoden sijasta sarjoja on pelattu kahden vuoden puolikkaan ikäluokissa. Kyllähän ongelma sillä pienenee, vaikka ei poistu kokonaan. Vaihtoehtona on, että valistuneet valmentajat ymmärtävät, että 11 kk ikäero vaikuttaa lasten osaamiseen, eikä nuorempi ole tuloksista huolimatta välttämättä huonompi, ainoastaan nuorempi. Niinkin voi miettiä, että jos kymmenvuotias Jonne juoksee cooperissa tänään 2800 m ja samana vuonna syntynyt, mutta 11 kk nuorempi Hessu 2750 m, että paljonko on Hessun tulos 11 kk lisätreenin jälkeen. Kumpi on lupaavampi urheilija? Uolevi: yllättävän monet urheiluseurat käyttävät nykyään telinevoimistelua sivulajina. Jalkapalloilijoita, jääkiekkoilijoita, yleisurheilijoita, taitoluistelijoita jne. on näkynyt oheisharjoituksissa.
  2. Jos joulukuussa syntyneitä alle murrosikäisiä arvioidaan kylmästi samalla mittanauhalla tai kellolla (vast.) kuin saman vuoden tammikuussa syntyneitä, niin menetetään lahjakkuuksia. Keskimääräinen joulukuussa syntynyt on nimittäin lähes vuoden jäljessä kehityksessä verrattuna keskimääräiseen tammikuussa syntyneeseen verrattuna. Jos joukkueet täytetään kylmästi niillä, jotka juuri nyt ovat parhaita, se tarkoittaa että moni loka-joulukuussa syntynyt tipahtaa pois joukkueesta ja paikan vie jopa lahjattomampi tammi-maalis syntynyt, jonka keskeisenä meriittinä on ollut kasvaa puoli vuotta tai jopa vuoden pidempään. Kehitysvaihe ja siitä johtuva ero juuri 10 vuotta täyttäneen ja 10 v. 11 kk ikäisten välillä on keskimäärin iso. Ero tasoittuu viimeistään 20 v. jälkeen, mutta noita ikäluokan nuorimpia pitäisi roikottaa sinne asti mukana, jotta kävisi ilmi kuinka hyviä he ovat kun kasvu on pysähtynyt. Kaikkihan tajuavat, että 26 v. ja 26 v. 11 kk ikäisillä ei ole enää kehitysvaiheesta johtuvaa eroa; se on jo tasoittunut pois. Tästä on kirjoitettukin paljon. Malcolm Gladwell taisi olla se joka kirjoitti kirjassaan Tsekin kiekkomaajoukkueesta, jossa oli vain alkuvuodesta syntyneitä. Loppuvuodesta syntyneet olivat muita pienempinä (ei huonompina) karsiutuneet matkan varrella pois. Käytännössä siis noin puolet talentista oli hukattu junnuna, kun joukkueisiin oli valittu niitä, jotka olivat alkuvuodesta syntymisen takia hyviä juuri silloin. Yksilöllisen kehittymisvaiheen ja potentiaalin ymmärrys oli puuttunut juniorivalmentajilta kokonaan. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö joku 31.12. syntynyt voisi olla parempi kuin kaikki saman vuoden tammikuussa syntyneet. Se on vain harvinaista. Eräässä voimisteluseurassa nousi kova mekkala kun valittiin kymmenvuotiaita seuran päävalmentajan ryhmään. Päävalmentaja valitsi ainoana omaan tiimiinsä kaikkien pienimmän tytön, joka oli vasta kolmanneksi paras kauden kilpailutuloksissa. Hän ohitti valinnassa yhden puolitoista vuotta vanhemman ja yhden puoli vuotta vanhemman joilla oli paremmat tulokset (ja tusinan muita). Valmentajan peruste oli, että pienin tyttö on se, jolla on potentiaalia. Hänen fyysinen kehityksensä on silmin nähden vuoden tai pari jäljessä omaan ikäluokkaansa, jossa muut ovat jo käytännössä murrosikäisiä. Siitä huolimatta hän oli kisoissa kolmenneksi paras. Valmentaja ymmärsi tämän tarkoittavan sitä, että lähes murrosikäiset saavat paljon etua siitä, että ovat juuri tänään kypsempiä, mutta kun pienin tyttö kehittyy samalle tasolle, hän menee kaikista ohi. Joku toinen olisi ehkä jättänyt sen pienimmän tytön pois suoraviivaisella logiikalla: "vasta kolmanneksi paras". Minusta yllä mainittu ei ollut liikunnallisesti lahjakkaiden kiusaamista, vaan ammattivalmentaja näkemys siitä, kuka on oikeasti liikunnallisesti lahjakas ja paras pitkällä tähtäimellä.
  3. En osaa sanoa L:n treenitunneista tarkkaan mutta viisi-kuusi vuotta on treenannut, olisiko ehkä 2000 tuntia kasassa. Kaiken järjen mukaan kehitys on alussa nopeinta ja mitä pidemmälle pääsee, sitä hitaammaksi kehitys käy. Hänen samanikäinen kaverinsa A aloitti maratontreenit L:n kanssa viime talvena pääosin samalla ohjelmalla ja juoksi heti 4:0x ensimmäisellä yrityksellä. Minusta tässä näkyy lahjakkuusero, varsinkin kun havaintojeni mukaan L on ollut kovempi treenaamaan. Puhumattakaan tuon aikaisemmin linkatun tyypin lahjakkuudesta; äijä siis veti melkein kylmiltään 3 h pintaan. Lahjakkuuksia on vaikea erottaa nuorena mm. mainitsemiesi syiden takia. Kuitenkin jotakin suuntaa voi saada siitä, että pienet ja/tai hoikat lapset soveltuvat luultavasti eri lajeihin kuin pitkät ja/tai hyvin lihaksikkaat. Vähän yksinkertaistaen: luokan pisin tyttö koripallojoukkueeseen ja lyhin telinevoimisteluun. Telinevoimistelun tunnen parhaiten ja tiedän, että siinä järjestetään testejä 5-6-vuotiaille, jotka haluavat kilpavalmennukseen. Valmentajat yrittävät löytää ennen kaikkea lyhyitä tyttöjä, joilla on hoikka ruumiinrakenne, mutta kuitenkin voimaa, mielellään kyky esim. vetää yksi leuka. Notkeutta ja koordinaatiotakin kuperkeikan verran pitäisi olla. Niin tai näin iso seura ottaa kymmenen tai kaksikymmentä tyttöä ryhmiin. Vuosien saatossa vasta selviää kuka yltää mihinkin. Omin silmin olen seurannut tyttöä, joka oli ikävuodet 6-13 aina muita huonompi - koska on loppuvuodesta syntynyt ja myös hitaammin fyysisesti kehittyvä - mutta teini-iässä on tullut SM-mitaleita ja lapsitähdet ovat jääneet jälkeen. Laji kuin laji, harrastajien määrä ratkaisee paljon. Pikkuisen voi yrittää ohjata sopivan lajin pariin, mutta huippuja löytyy 10 000 treenitunnin jälkeen aivan eri tavalla 100 nuoren aloittelijaryhmästä kuin 10 joukosta.
  4. Tarkastellaan kahta ominaisuutta ihmisessä: lahjakkuutta (soveltuvuutta) kestävyysjuoksuun ja treenaamista (sisältää määrän ja laadun). Molempien voi hyvin olettaa jakautuvan Gaussin käyrän mukaan. Äärimmäisen lahjakkaita on hyvin vähän, kuten myös äärimmäisen lahjattomia. Kaikkien eniten on keskilahjakkaita taviksia. Treenaamisen voi myös olettaa jakautuvan samalla tavalla. Lahjakas ------------------------------------------ Lahjaton Treenaa oikein ------------------------------------ Ei treenaa oikein Jaetaan porukka neljään osaan: 1: Lahjakas ja treenaa oikein (paljon ja järkevästi). 2: Lahjakas, mutta treenaa väärin (liian vähän, ei järkevästi) 3: Lahjaton ja treenaa oikein 4: Lahjaton ja vieläpä treenaa väärin. Ryhmä 1 alittaa 3:00 h maratonilla huononakin päivänä. Ryhmän yksi sisällä on myös se pieni alaporukka, joka on äärimmäisen lahjakasta ja treenaa mahdollisimman hyvin, siis yllä olevien akselien äärilaidoissa vasemmalla. Tämä ammattijuoksijoista muodostuva alaporukka kilpailee 2:15 h tai alle -tasolla olympialaisissa tms. Ryhmä 2:stakin löytyy vielä 3:00 h alittajia. Kaikkein lahjakkaimmat selviävät vähemmällä treenillä ja pikkuisen keskiarvoa lahjakkaammat joutuvat jo pinnistelemään. Esimerkki voi olla kaverini M, joka oli jo ala-asteella luontaisesti luokan paras juoksija ja kävi sittemmin yleisurheiluseuran treeneissäkin. Nyt nelikymppisenä on treenannut ainakin viimeiset 10 vuotta PALJON, ymmärtääkseni ihan järkevästi ja kirjoittelee tällekin foorumille. Maratonennätys on 2:55 h kieppeillä. Ei kuitenkaan ole gerberelassie-tyyppisesti lahjakas, joten 2:40 h tms. alitukset eivät tule koskaan toteutumaan. Ryhmä 3:ssa voi olla jokunen 3:00 h alittajaa, mutta heidän pitää jo treenata todella kovaa, lahjattomuuden asteesta riippuen. Kaikkein lahjattomimmat eivät pääse lähellekään 3:00 h rajaa. Esimerkkinä olkoon kaverini L, ikä 35 v. (nainen), joka treenaa maratoneille personal trainerin kanssa ja nähdäkseni aika paljon ja järkevästi. Kymmenen maratonin jälkeen ennätys on luokkaa 4:40 h. Jos L jättäisi työnsä ja alkaisi ammattimaiseksi maratoonariksi, epäilen vahvasti että hän ei alittaisi 3:00 h koskaan. Ryhmä 4 on toivoton. He eivät koskaan juokse lenkkejä, saati maratoneja. Käveleminen parkkipaikalta kauppaan panee puuskuttamaan.
  5. Lahjakkuutta (geneettinen ominaisuus) sekin on, että on sopivat lihassolut ja muut ominaisuudet lajiin. Jos on pelkkiä nopeita lihassoluja, niin ei auta vaikka tahkoaisi kuuluisat 10 000 tuntia lenkkipolkuja huippuvalmennuksessa - ei vain tule huippumaratoonaria. Huippu 100 m juoksija tai vaikka 50 m uimari voisi tullakin. Eikä hidassoluisesta kestävyystyypistä tule pikajuoksijaa tai pituushyppääjää. Omia tyttölapsia kun olen katsellut ja yrittänyt etsiä sopivaa urheiluharrastusta, niin jalkapallokoulussa kävi nopeasti ilmi molempien osalta, että palloilulajit eivät sovi. Eivät ymmärtäneet pelistä mitään, eivät olleet kiinnostuneita koko pallosta ja välttelivät kontaktia. Kontaktien karttamisesta päättelin että ei taida judo tai painikaan olla sopivaa. Vähän aikaa pähkäiltyäni vein vanhemman tytön telinevoimistelun leikkiryhmään. Ammattivalmentaja bongasi lyhyen, laihan, mutta jäntevän tytön parissa kuukaudessa omaan kilparyhmäänsä ja sillä tiellä ollaan edelleen. Nyt 9-vuotiaana ura on edennyt jo seuran päävalmentajan ryhmään ja ns. maajoukkuelinjan kilpailuihin. Nuoremman tyttären valmentajat kävivät erikseen pyytämässä kilparyhmään, kun kuulivat että on samanlainen laiheliini. Telinevoimistelun "lahjakkuuteen" kun kuuluu sekin, että ei ole kovin pitkä. Aivan huipulle ei pääse kuin alle keskimittainen nainen. Olisi näistä voinut kestävyysjuoksijoitakin tulla, mutta hyvä että tykkäävät voimistelusta. Minun näkemykseni lahjakkuudesta on, että pitää ensin löytää omiin ominaisuuksiin sopiva laji ja sitten tahkota sitä hyvässä valmennuksessa VUOSIKAUSIA JA PALJON. Se sitten vaatii motivaatiota ja sitä että paikat eivät hajoa; ehkä nämäkin ovat jonkinlaista lahjakkuutta. Molempien tyttöjen ryhmästä on tippunut muita pois joko motivaation loppumisen tai selän oireilun takia. Varsinkin äärimmäisissä taivutuksissa tulevat selkäongelmat ovat sellaisia, että niitä ei voi etukäteen tunnistaa. Joillekin napsahtaa, joillekin ei. Mitä maratoneihin tulee, niin jos nuorena aloittaa ja 10 000 tuntia (esim. 15 h viikossa 12,8 v. ajan) treenaa, niin ihme on jos ei 3:00 alitu. 2:20 kuulostaa sellaiselta ajalta, että sitä ei saavuta edes jokainen (puoli)ammattilainen kestävyysurheilija, vaikka on jo jonkinlaista lahjakkuutta. Viimeistään 2:10 alittaminen vaatii todella poikkeukselliset ominaisuudet 6 000 000 000 ihmisen joukossa, vaikka kuinka treenaisi. Sekin kannattaa muistaa, että esim. olympiavoittoon tai Nobel-palkintoon ei kovin moni pääse. On siis aikamoista huijausta puhua, että kuka tahansa voi päästä huipulle missä tahansa, kunhan vain treenaa/opiskelee tarpeeksi. Todelliset huiput ovat a) geneettisesti poikkeuksellisia JA b) poikkeuksellisen hyvin harjoitelleita. Mitä kauemmas huipusta jää, sitä tavallisemmat ominaisuudet ja vähäisempi treeni riittävät.
  6. Keba

    Ironman Hawaii 2011

    Ajattelin Inkisen olevan jossakin nelikymppiseten sarjassa, mutta näyttikin olevan siis 35-39 v. sarjassa, jossa moni pro voisi olla ikänsä puolesta. Mutta silti: minusta sijoitus 37 kokonaiskisassa on anyway aika lailla maailman huippua. Jos esim. olisi täyden matkan olympialaiset, niin tuolla tuloksella oltaisiin kisassa mukana.
  7. Keba

    Ironman Hawaii 2011

    Lopullista totuutta parhaista harjoittelutavoista triathloniin ei ole keksitty; joku sopii yhdelle, mutta ei ehkä toiselle. Hra Inkinen on epäilemättä geneettisesti poikkeuslahjakas kestävyysurheilija - mistäkö tiedän? Jos on ikäluokassaan maailman huippu, niin on poikkeuslahjakas. En usko hetkeäkään, että minä (tai kukaan tuttavapiiristäni) pystyisi vastaavilla, eikä edes isommilla harjoitusmäärillä lähellekään samoihin tuloksiin.
  8. Keba

    Ironman Hawaii 2011

    Chrissiellä todellakin oli vaivoja: http://triathlon.competitor.com/2011/10/news/the-truth-about-chrissie-wellington%E2%80%99s-injuries_41672 On se kova luu, on todellakin.
  9. Keba

    Triathlonkesä 2012

    Nyt on syytä kaivaa kalenterit uudelleen esiin. Olemme joutuneet muuttamaan tapahtumapäivämme viikolla eteenpäin, eli uusi tapahtumapäivä on 11.8.2012. Muutoksen syynä on majoitustilanne Kuopiossa aiemman tapahtumapäivän aikaisena viikonloppuna. Kyseisenä viikonloppuna on alueella suuri kansainvälinen koiranäyttely, jonka tiimoilta kaupungin majoitus aina Tahkovuorta myöten tulee olemaan täynnä. Lisäksi kilpailukeskuksena ja virallisena kisahotellina toimiva Scandic Kuopio on jo täyteen varattu. Muutoksen myötä pystymme tarjoamaan kasvavalle osallistujamäärälle majoitusta tapahtuman aikana. Koska haluamme edistää triathlonia kansallisella tasolla, on päivämäärämuutoksesta neuvoteltu Suomen Triathlonliiton kanssa, jotta vielä avoinna oleva täydenmatkan SM -kilpailu ei ajoitu samalle viikonlopulle, vaan tulisi järjestettäväksi viikkoa Kuopio Triathlonin jälkeen. Näin kilpailukalenteri palvelee kaikkia. http://kuopiotriathlon.sporttisaitti.com/?x103997=213618
  10. Keba

    Arvio Tehomittareista

    Tuon Hunterin ja Allenin kirjan mukaisen testin minäkin ajoin: 20 min lämmittelyä 3 x (1 min kadenssi yli 100 + 1 min palautus) 5 min maksimiteholla 10 min palautus 20 min maksimiteholla 10 min palautus. Joe Friel suosittelee 30 minuutin testiä. Carmichaelin Time Crunched Cyclist -kirjassa puolestaan oli (muistaakseni) jonkinlainen 8+8 minuutin testi.
  11. Keba

    Arvio Tehomittareista

    Olen käyttänyt jo pidempään Garminin Edge 800:sta ja nyt hankin vielä PowerTapin sille kaveriksi. Sanokaapas triathleetit, minkälaisella intensity factorilla ajatte pyöräosuuden olympia- tai puolimatkalla. Selitteenä jargoniin vähemmän perehtyneille: "IF is simply the ratio of the normalized power to your threshold power". Eli ensin lasketaan normalized power (an estimate of the power that you could have maintained for the same physiological "cost" if your power output had been perfectly constant) ja sitten se jaetaan FTP:llä (threshold powerilla). Jos ajaa koko pätkän kynnyksellä, IF on 1.0. Jos olisi pelkkä tunnin aika-ajo, niin IF olisi lähellä yhtä, mutta olympiamatkan 40 km:llä IF:n on syytä (juoksuun säästelyn takia) jäädä reippaasti alemmas, mutta kuinka paljon? Entä puolimatkalla, meneekö Cogganin ja Allenin 3-zonen puolelle pitkällekin? Zone 1 <55% (active recovery) Zone 2 56-75% of FTP (endurance) Zone 3 76-90% of FTP (tempo) Zone 4 91-105% of FTP (lactate threshold) Zone 5 106-120% of FTP (VO2max) Zone 6 121-150% of FTP (anaerobic capacity) Zone 7 >150% of FTP (neuromuscular power)
  12. Keba

    Triathlonkesä 2012

    Onko Suomessa 2012 muuta puolimatkan kisaa kuin Joroinen? Nokia?
  13. Keba

    Vapaauinnin tekniikkaa

    Esim. tässä tri-ohjelmassa on siten, että kerran viikossa uidaan nopeita sprinttejä, kerran viikossa vauhtikestävyyttä ja viikon kolmas treeni on matkauintia pk-vauhdilla. Esim. viikko 11 Wednesday: Swim 1,500 yards total. Main set: 10 x 75 sprints, RI (Rest Interval) = 20 seconds. Friday: Swim 1,500 yards total. Main set: 3 x 300 yards race pace, RI = 30 seconds. Sunday: Swim 2,200 yards moderate. http://triathlon.competitor.com/2010/09/training/super-simple-ironman-70-3-triathlon-training-plan_12364
  14. Tuomiojan päälaji (ainoa laji?) on tietääkseni aina ollut juoksu ja hän on juossut maratonennätyksenä parhaassa juoksuiässä 37-vuotiaana. Stubb on nyt 43, jolloin suorituskyky ei ole enää parhaimmillaan. Lisäksi hän on koko nuoruutensa urheillut golfin ja jääkiekon parissa ja nyt päälaji on triathlon, jonka harrastajat treenaavat juoksua vain n. 25 % kokonaistreeniajasta. OK, Tuomioja on kiistatta juossut kovemman maratonin. Toisaalta Stubb on aina ollut ja on edelleen triathlonissa, pyöräilyssä, uinnissa, golfissa ja jääkiekossa Tuomiojaa parempi. Kestävyysurheilun (ei siis pelkän juoksun) lähettiläänä Stubb on näkyvyydellä ja positiivisella asenteella mitattuna aivan eri luokkaa kuin Tuomioja. Sillä on turha spekuloida kuinka kova maratoonari Stubb olisi, jos olisi Tuomiojan lailla aina keskittynyt pelkkään juoksuun. Jos menevät vaikka ensi kesänä HCM:lle, niin Stubb voittaa :)
  15. 1. Tulos voi olla virheellinen (virhemarginaalin puitteissa tehty virhe: nollahypoteesina ollut että pienempi nestehukka = parempi tulos ja tämä sitten hylätty virheellisin perustein = I-tyypin virhe, väärä positiivinen) Tätä tietysti tukisi se, että konsensus monien tutkimusten jälkeen on että nestehukka haittaa suoritusta. Kun tehdään tarpeeksi monta tutkimusta, joukkoon tulee myös virheellisiä tuloksia ja ne yleensä uutisoidaan herkästi kun tulokset ovat niin ihmeellisiä. Odotusten mukaiset tulokset eivät saa julkisuutta juurikaan. Vrt. (virheellinen) tutkimustulos: "tupakka parantaa juoksukuntoa" -> lööppejä. Mutta (virheetön) tutkimustulos "tupakka laskee juoksukuntoa" -> ei uutisoimisen arvoinen juttu. Näitähän on ollut ennenkin ainakin 100 kpl. 2. Tulos voi olla oikein. Jos näin on, niin syitä onkin mielenkiintoista miettiä. Onko olemassa joku sekoittava tekijä, joka aiheuttaa sen että kovemmat juoksijat pärjäävät vähemmällä juomisella kisan aikana. - Voisiko kyse olla siitä, että kovimmat juoksijat ovat tankanneet paremmin eli heillä on ollut varaa menettää enemmän painoa. - Vai onko vain niin että kovassa rasituksessa nestettä väkisinkin haihtuu enemmän - siis niin että sitä ei saa korvattua, kun imeytymisellä on maksimi. Ja sitten kovakuntoinen tuosta huolimatta juoksee kovemman ajan. - Hitaammilla juoksijoilla on myös enemmän aikaa juoda kisan aikana, miten se vaikuttaa tuloksiin? Minusta hyvä koeasetelma olisi sellainen, jossa jokainen koehenkilö juoksisi kaksi maratonia: toisen niin, että juo aina tuntia kohden esim. 4 dl ja toisessa 8 dl. Sitten vertailtaisiin 4 dl ja 8 dl -ryhmien keskiarvoaikoja. Tämä tietysti niin, että puolet aloittaisi 4 dl-ryhmässä ja puolet 8 dl-ryhmässä.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy