iikoo

Mielikuvani on, että Pogosta olisi vähän tasaisempi. Mutta mitä tossa tarkastin lokista, niin Garmin oli näköjään mitannut Pogostaan kokonaisnousua 727 m (2011) ja Finkkuun 680 m. Tosin Pogostahan on jonkin verran pidempi. Mutta oikein passeleita reittejä molemmat mielestäni. Pogostassa muistan ajatelleeni, että kyllä Suomessa sentään riittää tätä mäntykangasta...

Aamun Etelä-Suomen Sanomissa oli tietoa, että juhlavuoden kunniaksi latupohjia on levennetty Hälvälässä ja Tiirismaalla. Ilmoittautuneita on jonkin verran enemmän kuin viime vuonna. http://www.ess.fi/?article=395592

Vapaapäivän ratoksi kävin tutkailemassa tilannetta välillä urh.keskus - Tapanila - Messilä - Heinsuo - Työtjärvi. Yleisiä havaintoja: - Tapanilaan asti pohjattu ja jonkinlainen pertsaurakin (paluumatkalla oli juuri mönkkäri + jyrä liikkeellä, näkyi syntyvän kohtalaista pertsalatuakin) - ei enää puita ladulla - perhelenkiltä Messilään päin ei jostain syystä edes pohjattu, mutta hiihdetty sen verran, että pääsee molemmilla tyyleillä - Tiirismaan suuntaan lähti umpihankeen vain yksinäinen pertsalatu - Heinsuolla jyräsivät kelkan kanssa parhaillaan latuja - puolustusvoimien alueelle ei ollut juuri hiihdetty muita havaintoja: - mitäköhän Messilän golf-kentällä möyritään? - Aikku näkyi parantelevan "lihasväsymystään" hiihtostadionilla (Hyvä Aikku! Kyllä se kunto sieltä vielä tulee!) - talven ensimmäinen pidempi hiihtolenkki (29 km) aiheutti monin paikoin hengenahdistusta ja lihasväsymystä - Lahden joulutorilta saa hyvää bratwurstia (tämä havainto jo eiliseltä) Oletko Filippo käynyt tsekkaamassa, missä kunnossa on Kunnas - Takkula -väli? Onko pertsamiehet olleet liikkeellä?

Avataanpa tällainen, kun ei näytä olevan ketjua Lahdelle. Tapanilassa kävin tuossa juuri. Hiihtämistä helpottaisi huomattavasti, jos ladulta raivattaisiin sinne ilmeisesti eilisessä myrskyssä kaatuneet puut. Poikki oli niin perhekolmonen kuin kilpakolmonenkin ja vieläpä kilpavitosenkin perälenkki. Muuten mukavaa, oli jopa joku pohjustuskone käynyt kertaalleen ja muutenkin sen verran hiihtäjiä, että pohja tamppautuu hyvin. Tapanilasta urheilukeskukseen pääsee myös ok, vaikka paikoin näkyi nousuissa vähän hiekkaa.

Lahden Tapanilassa 8.11. aamulla ainakin perhekolmonen luisteluhiihdettävissä. Ei pohjattu mutta hiihtäjiä ollut sen verran, että aika hyvin oli tamppautunut. Tömpäreissä paistaa vähän pururata alta, joten ihan parhaalla kalustolla ei kannata lähteä. Hiihtelin myös keskussairaalan takaa Tiiristuvalle päin. Paikoin 10 cm hanki, paikoin lunta vain aavistus, mutta pääsee kyllä. Harmi että eivät ole vielä jyränneet pohjaa.

Mjaa, eilen aamusta kävin siellä. Näkyi siellä muutama pieni kivi jossain, mutta mielestäni oli puhtaampaa lunta kuin vuosi sitten. Tosin melkoista sohjoa oli jo klo 11 aikaan aamulla vapaan baanat ja hiihtäjiä melko paljon. Tuskin siinä soosissa paljon pohjat kuluvat, mutta v*itutuskäyrä kyllä nousee.

Joo, nostalgia-Finlandia olisi varma hitti, mutta en oikein usko, että saisivat aikaiseksi. Mihinköhän se silloin aikoinaan muuten tyssäsi? Liian hankala järjestää tarpeeksi leveitä latupohjia? Liian paljon seuroja, joiden kanssa pitäisi neuvotella talkootöistä? Ehkä vanhat parrat muistaa.

Mahtava tarina! Tulisipa jo lunta! Tästä onkin hyvä aloittaa spegulointi ensi vuoden hiihtoa ajatellen: saavatko järjestäjät järjestettyä niin, että 40. juhlavuoden kunniaksi Finkun maaliintulo tapahtuu Lahden kauppatorilla? Itse olen jo pitkään urheilukeskuksen ohi ajaessani pohtinut, että mistäköhän mä sen ladun sinne torille vetäisin, jos pitäisi torille suksilla päästä. Ehkä Radiomäen kautta kaupungintalon kulmalle ja siitä suoraan alas Mariankatua.

Leena Puotiniemen kunniaksi pitkis 31,2 km @ 5:21/km. Toivottavasti Leenalla kulkee tänään kevyemmin kuin mulla. Tsempit Lontooseen!

Todistin tänään lenkillä seuraavan episodin. Kevyenliikenteen väylällä kaksi poikaviikaria, n. 8v ja 6v, isommalla kädessään itse tehty jousipyssy. Isompi virittää jousen, puunuoli lentää komeassa kaaressa tuuheaan nokkospuskaan. Sekunnin murto-osassa isompi tekee päätöksensä: hän alkaa komentaa nuorempaa nuolenhakureissulle (molemmilla oli shortsit ja t-paita). Melkein teki mieli pysähtyä katsomaan, kuinka siinä kävi, mutta kun menossa oli 16 km tv kova 14,5 km kohdalla, niin tarina jää vähän kesken. Vahvasti kyllä näytti siltä, että nuorempihan sinne puskaan lähti. Mikä ehkä opettaa meille jotain ihmisluonteesta. Jotain opettaa tietysti myös se, että juoksija juoksi vaan, eikä jäänyt luennoimaan pojille korkeasta moraalista.

Muutama lenkki tuli kumminkin tehtyä, aamuvarhain tai iltasella, vaikka J. Holmenin ohjelmasta jouduinkin antamaan melkoisesti periksi. Taitaa olla Italia enempi pyöräilymaa, pitkiä letkoja polki vastaan, juoksijoita ehkä yksi suhteessa kymmeneen. Mukavaa sentään, että lenkkeilijöillä näkyi olevan tapana moikata toisilleen. Kaikkiaan oli kyllä Garda-järven tienoo hyvin positiivinen kokemus.

Edessä viikon verran lenkkeilyä Manerba del Gardassa Italiassa. Olosuhteet kehnonlaiset: sietämätön helle (30+), mäkinen maasto, eikä jalkakäytäviä juuri missään, ei oikeastaan edes pientareita. Lisäksi sekava tiestö, joka pistää ruutukaavaan tottuneen hetkessä ulalle. Ilmankos aamulenkillä tulikin vastaan lähinnä muita turisteja. Onhan se nyt kuitenkin vaihtelua juosta välillä oliivilehdoissa ja viiniköynnösten reunustamia teitä.

Lisään em. kirjavinkkeihin Jari Ehrnroothin tuoreen Juoksu-teoksen. Tykkäätkö kuunnella musiikkia lenkillä? Kun itseäni tympäisee lenkille lähteminen, ajattelen joskus, että menen nyt tunniksi kuuntelemaan musiikkia ja ulkoilutan samalla itseäni ilman sen ihmeempiä tavoitteita. Lapsiperheessä tällainen on aivan luksusta, oikeastaan lenkkeily on ainoa hetki, kun pystyy rauhassa kuuntelemaan musiikkia.

Kiitokset Filippolle kannustuksesta. Samalla hävettää oma ruma kommenttini, siinä vaiheessa tuntui vaan niin pahalta, että lähti jostain tuollainen painokelvoton äläys. :undecided: Sain rangaistukseni heti hetkeä myöhemmin, kun pohje iski kramppiin siinä hiekkapätkällä rannassa. Nyt rupeaa tuntumaan jo ihan hyvältä, tulipahan taas mara juostua. Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi!

Olipa opettavainen päivä. Puoleen väliin meni vielä aivan loistavasti, n. 4:55 tahtia. Ehdin jo ajatella, että nythän se tippuu 3.30-apina meikäläisen harteilta. Toisin kävi. Kolmannen kiekan lopussa alkoivat krampit vasemmassa pohkeessa. Loppu olikin sitten karmeaa nilkutusta. Maali tuli vihdoin vastaan ajassa 3.41.xx, joten ennätys petraantui lopulta niukasti noin minuutilla. Kyllä tuli taas nöyryyttä opittua. Ja se, että saahan sitä juosta tyhmästikin, mutta silloin ei pidä valittaa, kun lopussa ei olekaan kivaa. Kiitokset reitin varrella kannustaneille! Kaksi viimeistä kiekkaa oli kyllä todella yksinäistä puurtamista, ja mieli sen verran sumea, etten enää jaksanut reagoida juuri mihinkään, ainakaan positiivisesti. Reittihän on kyllä hieno.

Chippi ja numero haettu, ja suolta tyhjennetty ankarasti... keli näyttää pelottavan kuumalta, saapas nähdä. Sellaista 5 min/km tahtia lähden kokeileen, saas nähdä kuinka kauan tuota jaksaa. Tsemppiä kaikille juoksuun! Nauttikaa!

Pitkän arpomisen jälkeen tuli ilmoittauduttua kokopitkälle. Kai se pitää lähteä kokeilemaan, josko kotikaupungin maratonilla olisivat kilometrit lyhyempiä... Vähän turhan lämmintä on tosiaan ennusteltu, toivottavasti Veskulta käy hienoinen lauhduttava myötätuuli. Jopa se taas jännittää!

Mä sanoisin, että tuo koko haastattelu oli kyllä sitä ihtiään. Joko kiviä keräilevä Turkka oli päättänyt tehdä parodian omasta synttärihaastattelustaan, tai sitten sillä alkaa olla oikeasti pehmeää yläkerrassa. Ei vaadi kovin suurta älyllistä kapasiteettia niputtaa kaikki nykyajan taide, politiikka, viihde ja ylipäänsä kaikki ja sanoa sitä paskaksi. Sanoisin, että herra taiteilija oli päättänyt näytellä sen vihaisen älykkö-erakon roolin, jonka herra toimittaja oli hänelle selvästikin ennalta päättänyt antaa.

Pitopohjapertsaa aamusta 24 km/1.37 aurinkoisessa pikkupakkaskelissä. Lahdessa aivan mahtavat hiihto-olosuhteet tänään, tuoretta lunta tullut yöllä n. 5 cm ja latukoneet töissä.

Joo, päivän harkinneena joudun ehkä tulemaan minäkin ainatäysiin linjoille tässä asiassa. Ainakin kannattaa käydä tosiaan testaamassa kunto vaikkapa Finlandiassa ja miettiä maalissa, että jaksaisiko vielä 30 km lisää. Harjoittelua vauhdittamaan laitan tähän yhden kuvan Himmelriikin tapponousun päältä Nammalakurusta, keväältä 2010. Kun keskittyy valokuvaukseen, ei tule vetäneeksi itseään piippuun ;)

poistettu

Minäkään en ole ammattilainen, mutta sanoisin silti, että sinne vaan sekaan! Kerran olen Lapponiassa käynyt (pois lukien Karrahuikonen) ja mieli palaisi kyllä lähteä taistelemaan se viimeinenkin päivä, mutta ei taida antaa aikataulut myöten. Lapponia on enemmänkin mielentila kuin kilpailu, jotenkin siellä tunturissa hiihtämisessä on vaan ihan oma fiiliksensä. Mutta kuten mustikka edellä totesi, on niihin mäkiin syytä suhtautua kunnioituksella. Sanoisin kuitenkin, että se toisen päivän aloittava tapponousu mennään tod.näk hitaasti jonossa, ainakaan itselläni ei olisi edes ollut mahdollisuutta lähteä kovaa vauhtia siinä ryysimään. Ja laskut ovat tosiaan vähintäänkin vauhdikkaita - ja pitkiä! Vaikka olisi itse kallepalander, saa olla tarkkana, ettei aja kenenkään päälle. Kaikkinensa upea tapahtuma.

Lahdessa on, käytännössä kaikki reitit auki sekä pertsalle että vapaalle. Mskistä löytyy tarkempia koordinaatteja.

Lahden Tapanilassa pääsi tänään hiihtelemään ihan kohtalaisesti vapaata, vaikka muutamassa tömpyrässä paistoi maasto alta. Eilen näkyivät pohjanneen uran. Nyt kun tulisi vielä vähän pakkasta ja koiranulkoiluttajatkin tajuaisivat, että siinä on latu, niin kylläpä kelpaisi hiihdellä.

Lahden Tapanilassa perhekolmosta lumi/räntäsateessa kolme kertaa. Luisto olematon, mutta hiihtoa sentään! Näkyivät pohjanneen uran aamulla, vain parissa tömpyrässä pilkotti hieman hiekka alta.