Jump to content
Juoksufoorumi.fi


korkeala

Jäsenet
  • Content Count

    132
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

27 Excellent

Recent Profile Visitors

405 profile views
  1. Tuo sykevälimittaus on kyllä mielenkiintoinen juttu, mutta jotenkin itsellä vielä sellainen kuva että sen tulkintaan liittyy vielä sen verran mystiikkaa ja eri asioiden yhdistelyä, ettei siihen ole tullut ikinä kovin syvällisesti perehdyttyä. Pitää jossain vaiheessa kokeilla kaivaa tuo alkuperäinen tutkimus, kun tuossahan sitä on käytetty aika nopealla tahdilla päätöksen tekoon jos ihan päivätason treenipäätöksiä tehdään tuon mittauksen mukaan.
  2. Hyvä huomio, noinhan se menee. Maratonharjoittelua silmällä pitäen sen tehoryhmän osalta tuota MK-osuutta voisi suurelta osin muuttaa VK-puolelle esim. maravauhtiseksi. Tällöin itseasiassa painotukset alkaisivat olla hyvin lähellä sitä mitä Grete Waitz käytti harjoittelussaan aikanaan, hänhän juoksi aika vähän maratoonariksi keskimäärin 120 km/vko. Siitä kilometrien kertymisestä ryhmien välillä vielä (oli pakko tarkastaa). Eli kilometrejä ryhmien välillä kertyi saman verran koska siinä tutkimuksessa oli se harjoituskuorman arviointi mukana eli tehoryhmälle kertyi ajallisesti vähemmän treeniä kuin "hölkkäryhmälle", mutta jakaumat tietysti noudatti sitä aiemmin mainittua. Hölkkäryhmälle harjoitusminuutteja kertyi n. 6500 ja tehoryhmälle 5700, jolloin harjoituskuormaksi tuli suunnilleen sama lukema.
  3. Muistaakseni siinä mainittiin että km määrät ryhmien välillä oli aika pieniä ja käsittääkseni ne km määrätkin mitä siihen oli laitettu kerrottiin koskien molempia ryhmiä. Jotenkin ajattelisin että sille tehoryhmälle tulisi vähän enempi kilsoja kun alueilla vietettyä aikaa kerran seurattiin.
  4. Laitan tähän yhden mielestäni ihan asiallisen tutkimuksen harjoittelun intensiteetin vaikutuksesta juoksijoiden kehittymiseen 10,4km maastojuoksussa. Ja voihan tästä olla jollekin apua omankin harjoittelun suunnitteluun, treenin tulokset oli nimittäin mielestäni ihan hyviä. https://www.researchgate.net/publication/6153247_Impact_of_Training_Intensity_Distribution_on_Performance_in_Endurance_Athletes Tiivistettynä sisältö oli seuraava. Juoksijat jaettiin kahteen ryhmään, joissa laitettiin vähän toisistaan poikkeavat painotukset tehoalueille PK/VK/MK. Ryhmän yksi prosentit olivat 80/10/10 ja ryhmän kaksi 65/25/10. Tutkimuksessa seurattiin siis kyseisillä alueilla vietettyä aikaa. Tutkimuksen ajallinen kesto oli 21 viikkoa joista kolme ensimmäistä oli ryhmille yhteinen ns valmistavaa aikaa. Varsinainen koejakso oli siis 18 viikkoa jonka molemmin puolin ne testijuoksut tehtiin. Tutkimuksessa on aika hyvin kerrottu harjoittelun sisältöä voimaharjoitteluineen ja tuo 21 viikkoa on lisäksi jaettu kolmeen treenijaksoon. Viikot 1-10 oli valmistelevaa pk kautta. Viikot 11-18 oli ns.erikoistumisjakso, jossa voimaharjoittelukin tehtiin esim lisäpainoilla, mäkijuoksulla, lyhyillä intervalleilla ja pehmoisella alustalla juoksemalla (olisiko suomalaisittain kevään mäki- ja maastokausi). Lopuksi kilpailukaudella (viikot 21-23) juostiin pitkiä intervalleja vähän kisanopeuden yläpuolella. Kilometrit nousi tasaisesti viikolle 16 asti jolloin oli n 120 km/vko. Siitä ne tippui sitten kilpailukauden 40-50 km/vko ja koko ajanjaksolle tuli keskimäärin 80-90 km/vko. Tulosten osalta tuo ryhmä 1 (80/10/10) paransi aikaansa enemmän eli keskimäärin 157s ja ryhmä2 paransi 121.5s jolloin prosentuaaliseksi eroksi ryhmien kehitykselle saatiin 23%. Parannukset molemmilla ryhmillä oli mielestäni hyviä kun ottaa huomioon että lähtötaso 10.4km maastojuosussa oli osallistujilla keskimäärin 37,5 minuutin luokkaa.
  5. Eemil Helander pistää kampoihin tuossa valinnassa Buenos Airesin nelostilallaan. Nathalie juoksi muuten Portugalin leirin yhteydessä hyvän katukisan. http://www.yleisurheilu.fi/uutinen/blomqvist-loistovauhdissa-farossa-suomalaisjuniorit-juoksivat-sarjavoitot
  6. Eikö tuossa ollut kuitenkin kyse junioriurheilijoiden valmentajille lähetettävästä kyselystä? Siitä joukosta löytyy nimittäin aika paljon isejä ja äitejä joiden tietämystä varmaan kannattaakin silloin tällöin kartoittaa. Ainakin meilläpäin kun siirrytään urheilukouluiästä juniorisarjoihin niin osalla SM-tasollakin pärjäävistä junnuista on hankaluuksia löytää osaavaa valmentajaa jolloin sen roolin ottaa jompikumpi vanhemmista. Tuosta urheilututkimuksen tasosta en suoraan osaa sanoa, mutta tuntuma on, että ongelmat on enemmän soveltamisessa ja urheilijamateriaalin hankkimisessa sekä pitämisessä lajin parissa. Lisäksi jos halutaan tehdä huippu-urheilua palvelevaa tutkimusta, niin sen tutkittavan materiaalinkin olisi olla sitä samaa tasoa eli mahdollisimman paljon kannattaa pyrkiä yhteistyöhön sellaisten ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa joilla huippu-urheilijatason materiaalia on käytettävissä. Yksi hyvä esimerkki se kävelijöille Australiassa teetetty tutkimussarja jossa Heikurakin oli mukana, mutta eiköhän tuo kv-yhteistyö tutkimuksessa ole nykypäivänä jo itsestään selvyys.
  7. Joo, eikö tuo ole aika vanha juttu. Naisille tuo ei käsittääkseni tuo samanlaisia etuja kuin miehille, eikä miestenkään nälkiintymään kannata päästä eli jossain vaiheessa päivää on syötävä vähä reilummin. Nuo paremmat maratoonarit taitaa tehdä pari kolme treeniä viikkoon hiilarivarastot tyhjinä. Sillon on kyllä kroppa jo hyväs kuosis ku näitä tarvii tosissaan miettiä, aamutreenit tosiaan tulee varmaan aika usein näin tehtyä sen enempää miettimättä.
  8. Kuivistolla ensikesän tavoitteena 800m ja 1500m SE:t. Suhosen kanssa ovat menneet tähän asti nopeuspuoli edellä, joka tekstin mukaan on nyt riittävällä tasolla ja seuraavana parannetaan kestävyyttä. Kokeilee tällä kaudella ensimmäistä kertaa myös vuoristoharjoittelua. https://www.uusimaa.fi/artikkeli/733468-sara-kuivisto-tavoittelee-ensi-kesana-suomen-ennatyksia
  9. Nyt kun Iversen jätti kesken hyvistä asemista ja Kläbon spekuloidaan keskeyttävän tämän päivän jälkeen, niin koko Tour alkaa vaikuttaa Olympiavuosien EM-kisoilta.
  10. Aikamoinen muutos. Osaatko arvioida kuinka tuo vuodentakainen hidasvauhtinen määrämättö on tukenut tämän vuoden vauhtien nostoa. Eikös vanhat konkarit usein tarinoi että ensin on harjoiteltava paljon että voi harjoitella kovaa? Muistelisin joskus lukeneeni jotain Canovan kirjoitusta, jossa hän kertoi suunnittelevansa ohjelmia olympiadi kerrallaan, jolloin olympialaisten jälkeen tulee reilun vuoden mittainen määräpainotteinen jakso ja siitä vauhteja tiukennetaan pikkuhiljaa kohti seuraavia olympialaisia eli kisavauhtisten treenien osuus kasvaa. Yrityksenä hänellä käsitykseni mukaan oli rakentaa aerobinen pohja päälajissa tarvittavaa laktaattitasoa varten, eli joka kisamatkalle olisi omat kynnysvauhtinsa. Esim. 1500m juoksijalla olisi oma kynnysvauhtinsa jolla laktaatit pysyisivät lyhyen aikaa vakiona jossain vähän 10mmol:n alapuolella ja maratoonarille tätä vauhtia kehitettiin alle 4mmol:n arvoihin, mutta kynnys olisi tietysti paljon pidempi kestoinen. Pieni vaara että olen muistanut tai ymmärtänyt jotain väärinkin 🙂
  11. Kävelijöillä on tosiaan testattu Australiassa pariin otteeseen ruokavalion merkitystä suorituskykyyn. Ensimmäinen testi on tuo jonka X66 on linkannutkin, jossa kolmen viikon jaksossa tutkittiin kolmen eri ruokavalion merkitystä suorituskykyyn. Toisessa vaiheessa tutkimuksen kesto oli 6 viikkoa jossa haluttiin ilmeisesti nähdä mitä tapahtuu kun rasvaruuasta palataan takaisin hiilareihin. Suomesta siellä on ollut jälkimmäisessä vaiheessa mm. Taika Nummi, jolle osui paljon rasvaa sisältävä vaihtoehto. Taikan osalta homma jäi kesken, mutta kokemukset kannattaa kuitenkin lukea alta. Varsinaisia tutkimustuloksia tuosta ei kaiketi vielä ole julkaistu. http://www.yleisurheilu.fi/uutinen/nummi-treenasi-rasvadieetillla-tutkimuksessa-australiassa-0 Yhteenveto ensimmäisestä tutkimuksesta oli että suorituskyky parani selvästi paremmin hiilariryhmällä vaikka rasvojen käyttö tehostuikin reilusti rasvaryhmällä. Rasvaryhmän 10km kilpailusuoritus itseasiassa kuitenkin heikkeni hieman. Taikan kommentit jälkimmäisessä testissä rasvaruokavaliosta olivat sen suuntaiset että harjoittelunopeudet tippuivat väkisinkin kun energiat tuntuivat loppuvan. Mielenkiintoinen yksityiskohta on kuitenkin kanadalaisen mieskävelijän Evan Dunfeen tapaus. Hän oli siis rasvaryhmässä ja hänen testin aikaisista tuloksista en löytänyt mitään kommentteja, mutta mikäli meni keskimäärin muun rasvaryhmän suorituskyvyn mukaisesti niin tulokset ei ainakaan juuri parantuneet. Kuitenkin kolme viikkoa kotiinpaluun jälkeen siirryttyään normaaliin ruokavalioonsa hän käveli uuden ennätyksensä 50km matkalla ja paransi samalla myös 4min Kanadan ennätystä. https://www.theglobeandmail.com/life/health-and-fitness/fitness/canadian-race-walker-evan-dunfee-sees-potential-in-high-fat-diet-health/article33783688/
  12. Pärmäkoskea lukuunottamatta muilla on kyllä sen verran pahaa tervanjuontia kisasta toiseen, että ei kai tuo tilanne ainakaan parane ottamalla kunnon selkäsaunoja päivästä toiseen. Tietysti eihän minulla tietoa ole kuinka kevyesti tilanteen ottavat, mutta epäilen tunnelman olevan jotain muuta kuin positiivinen.
  13. Heikkiselle riitti, Hakola ja Vuorinen jatkavat vielä.
  14. Tuo oli kyllä hyvä maraton tulos Nooralle. Vähän huolettaa ne aiemmin uutisoidut selkävaivat ja nyt jäi joulun alla juostu Barcelonan 12h juoksukin kesken niiden takia.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy