Jump to content
Juoksufoorumi.fi










korkeala

Jäsenet
  • Content Count

    141
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

36 Excellent

Recent Profile Visitors

451 profile views
  1. Tuo kuulostaa ihan hyvältä tavoitteelta ja olisi itsellekin sopivan abstrakti kunnon määritelmä. Sitten kun saa itselleen uskoteltua että tuo 4.08 on nyt oma pk-vauhti niin voikin jo sanoa olevansa myös alle 33 kunnossa kympillä ja lähes 2.30 kunnossa maralla. En muista ennätyksiäsi, mutta muistaakseni olit kuitenkin ihan hyvässäkin juoksukunnossa jossain vaiheessa joten kai tuo teoriassa mahdollista on, mutta pirun kovan työn se vielä vaatii ja ennen kaikkea terveenä pysymistä. Omalta kohdaltani hylkäänkin samantien moiset haaveunet 😊
  2. Tikkurilassa oli maantiejuoksun SM-kisat ja mielestäni huomionarvoisin seikka on tuo naisten tason nousu. Pronssiin oikeuttavat tulokset vuosina 2016, 2017, 2018 ja 2019 1.19.22, 1.21.09, 1.20.10 ja 1.17.55 Kymmenennen tulokset vastaavasti 1.30.19, 1.27.47, 1.23.39 ja 1.22.40 Miesten puolella nuo tulokset taas on pysyneet aikalailla samalla tasolla viime vuodet, mutta tulostason valossa miesten juoksu on siltikin naisia kovatasoisempi. Kiinnostavuutta lisäisi vielä kun nämä lyhyempien matkojen juoksijat innostuisivat osallistumaan näihin kisoihin (Camilla Richardsson, Kaisa Tyni, Janica Rauma jne.). Miehissähän paremmin mailerina ja estejuoksijana tunnettu Granberg vei tänä vuonna ensikertalaisena mestaruuden.
  3. Hyviä uutisia tullut kyllä yleisurheilun parista viimeaikoina: - Mestarimylly: 10 urheilijaa, ikä 17-20 v., 20000€/vuosi/urheilija (SUL:n ulkopuolinen) - Talentti: 10-15 urheilijaa, ikä 16-22 v. 5000-20000€/vuosi/urheilija - Respect: 41 vanhaa konkaria mentoreiksi, tapaamiset 4krt/vuosi - Varusteet: Craft - Markkinointiyhtiö: Track & Field Finland Oy:n hallitus uusiksi, liiketoimintaosaamisen lisäys Alan pitää tästä Itanin tuomasta energiasta. Tuossa vielä hänen haastattelu parin päivän takaa https://www.hs.fi/urheilu/art-2000006057995.html
  4. Eiköhän ne tuollaisella radalla piikkareilla suunnilleen kaikki juokse. Oli kyllä hienon näköinen rata ja ilmeisen raskas kun erot kasvoi noinkin suuriksi. En ehtinyt kuin nuorten sarjoja katsoa ja ainakin naisten puolella eurooppalaiset jäivät kauas kärkitaistosta. Taisi olla 2 juoksijaa siinä urheiluliiton asettamassa 30 sakissa :). Tanskalainen Laura Petersen voisi toimia jonkinlaisena referenssinä suomalaisille, kun juoksi viime syksynä suunnilleen samaa vauhtia. Vaikka on kyllä sanottava että juoksi sen verran hyvän kisan, että suomalaisilla kilpasiskoilla olisi kyllä tehnyt tiukkaa tuossa vauhdissa. Nyt hän oli 43. ja 2:20 kärjestä, mutta jäihän sinne vielä pirusti porukkaa taakse.
  5. Jakob on ainut osallistuja Norjasta ja Ruotsista taisi olla yhteensä kolme, muttei ainuttakaan naispuolista. Tanska sitten tietysti isolla joukkueella kotikisoissaan. Tanskaa lukuunottamatta pohjoismaiden kiinnostus kisoja kohtaan jäi kuitenkin ikävän laimeaksi.
  6. En usko että Australiaan lähtee joukkuetta vaikka nuo tämän vuotiset vaatimukset täyttyisi useammankin urheilijan kohdalta. Enkä usko että noihin karkeloihin lähtisi myöskään mitään isoa legioonaa vain hengailemaan kisoihin. Pienen budjetin reissujahan nuo viime syksyn PM- ja EM-maastotkin ovat olleet. Mukana urheilijoiden lisäksi taisi olla joukkueen johtaja ja hieroja.
  7. korkeala

    50 km kävely poistuu

    Vähän verenvähyydestä kävely kyllä kärsii ainakin Suomessa, mutta olisin silti tuon 50km arvokisaohjelmassa halunnut säilyvän. Ei tuota kävelyä tule telkkarista juuri muuten seurattua, mutta kyllä tuo on yksi niistä lajeista joka tulee aina arvokisoista katsottua. Tuo kuiskausvertaus taas alkaa olla jo yksi kuluneimpia läppiä, vaikka puheet kisaturisteista ja meidän rahoilla urheilusta vienee vielä voiton. Mielestäni tuonne yleisurheilunkin piiriin mahtuu yksi tuollainen ns. "tyylipistelaji" ja ainakin uskoakseni kilpakävelijät itse tiedostavat, jos kävely menee epäpuhtaaksi ja varoituksia alkaa tulla. Ainakaan omiin korviin ei ole kantautunut tuomareiden syyttelyä vääristä laikan näytöistä.
  8. Vähän SUL:n vierestä, mutta hienon kuuloista hanketta puuhailevat. Saa nähdä miten rahoitus järjestyy. https://etusuora.com/uutiset/juha-vaatainen-uskoo-yleisurheilun-nousuun 10 urheilijalle, ikä 17-20 vuotta, 20000€/vuosi/urheilija sekä kaikki tukipalvelut opintoja myöten olisi hoidossa. Valinnat ensi syksynä.
  9. On tuonne etukäteen kerrotut kriteeritkin: ”Valinta on 10.3. Valitaan urheilijoita, joilla on edellytys sijoittua 30 parhaan joukkoon yleisessä sarjassa tai 20 parhaan joukkoon nuorten sarjassa. Joukkue valitaan, mikäli sillä on edellytys sijoittua 16 parhaan joukkoon yleisessä sarjassa tai 12 parhaan joukkoon nuorten sarjassa.” Yleensä näihin ei kaiketi paljon halukkuutta kysellä vaan ilmoitetaan niille ketä on päätetty valita ja ns. omakustanteisesti lähtömahdollisuutta ei ole tarjolla. Olettaisin että näiden valintakriteerien perusteella on urheilijoille ollut jo syksyn EM-maastojen jälkeen melko selvää että joukkuetta tuonne ei tulla lähettämään ja siksi tuota kisaa ei urheilijoiden kalentereihinkaan ole ollut merkittynä, vaan leireillään SM-maanteihin tai SM-maastoihin asti. Kyllähän tuossa olisi hyvä kisa ollut ihan naapurissa ja ainakin nuorten joukkueet tutuilla omavastuuosuuksilla tuonne olisi voinut laittaa. Mutta tosiaan mikäli joukkue tuonne oltaisiin haluttu lähettää, niin nuo päätökset pitäisi tulla ehkä hieman aiemmin kuin 10.3., koska kevään leirimatkat varaillaan usein jo viimeistään tammi-helmikuussa
  10. Tuo sykevälimittaus on kyllä mielenkiintoinen juttu, mutta jotenkin itsellä vielä sellainen kuva että sen tulkintaan liittyy vielä sen verran mystiikkaa ja eri asioiden yhdistelyä, ettei siihen ole tullut ikinä kovin syvällisesti perehdyttyä. Pitää jossain vaiheessa kokeilla kaivaa tuo alkuperäinen tutkimus, kun tuossahan sitä on käytetty aika nopealla tahdilla päätöksen tekoon jos ihan päivätason treenipäätöksiä tehdään tuon mittauksen mukaan.
  11. Hyvä huomio, noinhan se menee. Maratonharjoittelua silmällä pitäen sen tehoryhmän osalta tuota MK-osuutta voisi suurelta osin muuttaa VK-puolelle esim. maravauhtiseksi. Tällöin itseasiassa painotukset alkaisivat olla hyvin lähellä sitä mitä Grete Waitz käytti harjoittelussaan aikanaan, hänhän juoksi aika vähän maratoonariksi keskimäärin 120 km/vko. Siitä kilometrien kertymisestä ryhmien välillä vielä (oli pakko tarkastaa). Eli kilometrejä ryhmien välillä kertyi saman verran koska siinä tutkimuksessa oli se harjoituskuorman arviointi mukana eli tehoryhmälle kertyi ajallisesti vähemmän treeniä kuin "hölkkäryhmälle", mutta jakaumat tietysti noudatti sitä aiemmin mainittua. Hölkkäryhmälle harjoitusminuutteja kertyi n. 6500 ja tehoryhmälle 5700, jolloin harjoituskuormaksi tuli suunnilleen sama lukema.
  12. Muistaakseni siinä mainittiin että km määrät ryhmien välillä oli aika pieniä ja käsittääkseni ne km määrätkin mitä siihen oli laitettu kerrottiin koskien molempia ryhmiä. Jotenkin ajattelisin että sille tehoryhmälle tulisi vähän enempi kilsoja kun alueilla vietettyä aikaa kerran seurattiin.
  13. Laitan tähän yhden mielestäni ihan asiallisen tutkimuksen harjoittelun intensiteetin vaikutuksesta juoksijoiden kehittymiseen 10,4km maastojuoksussa. Ja voihan tästä olla jollekin apua omankin harjoittelun suunnitteluun, treenin tulokset oli nimittäin mielestäni ihan hyviä. https://www.researchgate.net/publication/6153247_Impact_of_Training_Intensity_Distribution_on_Performance_in_Endurance_Athletes Tiivistettynä sisältö oli seuraava. Juoksijat jaettiin kahteen ryhmään, joissa laitettiin vähän toisistaan poikkeavat painotukset tehoalueille PK/VK/MK. Ryhmän yksi prosentit olivat 80/10/10 ja ryhmän kaksi 65/25/10. Tutkimuksessa seurattiin siis kyseisillä alueilla vietettyä aikaa. Tutkimuksen ajallinen kesto oli 21 viikkoa joista kolme ensimmäistä oli ryhmille yhteinen ns valmistavaa aikaa. Varsinainen koejakso oli siis 18 viikkoa jonka molemmin puolin ne testijuoksut tehtiin. Tutkimuksessa on aika hyvin kerrottu harjoittelun sisältöä voimaharjoitteluineen ja tuo 21 viikkoa on lisäksi jaettu kolmeen treenijaksoon. Viikot 1-10 oli valmistelevaa pk kautta. Viikot 11-18 oli ns.erikoistumisjakso, jossa voimaharjoittelukin tehtiin esim lisäpainoilla, mäkijuoksulla, lyhyillä intervalleilla ja pehmoisella alustalla juoksemalla (olisiko suomalaisittain kevään mäki- ja maastokausi). Lopuksi kilpailukaudella (viikot 21-23) juostiin pitkiä intervalleja vähän kisanopeuden yläpuolella. Kilometrit nousi tasaisesti viikolle 16 asti jolloin oli n 120 km/vko. Siitä ne tippui sitten kilpailukauden 40-50 km/vko ja koko ajanjaksolle tuli keskimäärin 80-90 km/vko. Tulosten osalta tuo ryhmä 1 (80/10/10) paransi aikaansa enemmän eli keskimäärin 157s ja ryhmä2 paransi 121.5s jolloin prosentuaaliseksi eroksi ryhmien kehitykselle saatiin 23%. Parannukset molemmilla ryhmillä oli mielestäni hyviä kun ottaa huomioon että lähtötaso 10.4km maastojuosussa oli osallistujilla keskimäärin 37,5 minuutin luokkaa.
  14. Eemil Helander pistää kampoihin tuossa valinnassa Buenos Airesin nelostilallaan. Nathalie juoksi muuten Portugalin leirin yhteydessä hyvän katukisan. http://www.yleisurheilu.fi/uutinen/blomqvist-loistovauhdissa-farossa-suomalaisjuniorit-juoksivat-sarjavoitot
  15. Eikö tuossa ollut kuitenkin kyse junioriurheilijoiden valmentajille lähetettävästä kyselystä? Siitä joukosta löytyy nimittäin aika paljon isejä ja äitejä joiden tietämystä varmaan kannattaakin silloin tällöin kartoittaa. Ainakin meilläpäin kun siirrytään urheilukouluiästä juniorisarjoihin niin osalla SM-tasollakin pärjäävistä junnuista on hankaluuksia löytää osaavaa valmentajaa jolloin sen roolin ottaa jompikumpi vanhemmista. Tuosta urheilututkimuksen tasosta en suoraan osaa sanoa, mutta tuntuma on, että ongelmat on enemmän soveltamisessa ja urheilijamateriaalin hankkimisessa sekä pitämisessä lajin parissa. Lisäksi jos halutaan tehdä huippu-urheilua palvelevaa tutkimusta, niin sen tutkittavan materiaalinkin olisi olla sitä samaa tasoa eli mahdollisimman paljon kannattaa pyrkiä yhteistyöhön sellaisten ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa joilla huippu-urheilijatason materiaalia on käytettävissä. Yksi hyvä esimerkki se kävelijöille Australiassa teetetty tutkimussarja jossa Heikurakin oli mukana, mutta eiköhän tuo kv-yhteistyö tutkimuksessa ole nykypäivänä jo itsestään selvyys.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy