Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Ultra-Maileri

Jäsenet
  • Content Count

    1 343
  • Liittyi

  • Last visited

Everything posted by Ultra-Maileri

  1. En tiedä mitä tapahtui, mutta mielessä kävi niinkin ihmeellinen ajatus kuin juoksuharrastuksen (uudelleen) aloittaminen. Päähänpisto on toivottavasti ohimenevä, mutta ihan teoreettisessakin mielessä on kiinnostavaa miten tässä pitäisi aloitella. Viimeisen kerran olen ollut jossain kunnossa reilu 5 vuotta sitten, jolloin juoksin kympin vuoden 2013 Twilight Runissa 36.36. Varsinaisen treenaamisen olin lopettanut noin vuosi aikaisemmin, joten jossain määrin vanhoilla pohjilla mentiin. Sen jälkeen liikunta ollut satunnaista, koko ajan vähenevää ja juhlinta säännöllistä. Viime vuonna taisi tulla alle 400km juoksua. Kymppi kulkisi nyt ehkä noin 50min. Nyt ei ole enää vanhoja kuntopohjia. Sen huomaa siitä, että vaikka intoutuisi juoksemaan pari lenkkiä, niin juoksuvauhdit eivät juurikaan lähde nousuun. Kevyen vauhti liikkuu jossain 6:00/km ja sykkeiden perusteella sekin on liian kovaa. Maksimisyke on tullut roppakaupalla alas. Painoa on tullut tuohon 2013 verrattuna lisää noin 15 kiloa, josta reilut kymmenen viimeisen kahden kuukauden aikana. Voimatasot ja lihaskunto ovat myös aika pohjalukemissa. Onko jollain onnistunutta kokemusta tällaisesta comebackista pitkän tauon jälkeen? Enkä tarkoita mitään pitkää telakkaa tai edes välivuotta, vaan tällaista vuosien taukoa, jossa vähän niin kuin aloitetaan uudestaan. Kannattaako treeneissä lähteä ihan pohjilta kuten aloittelija vai olisiko kuitenkin joku oikopolku? Eikä tässä mistään ennätyksistä haaveilla, mutta 40min kymppi nyt pitäisi ainakin aluksi saavuttaa.
  2. Mun mielestä kaikki tässä on ollut asiaa eli ketjun aloittajan luvalla saa rönsyillä ihan vapaasti. Uudelleenaloitus varsinkin näin jo vähän kypsemmällä iällä liittyy aika läheisesti kuormitukseen ja harjoituksen rytmittämiseen ja kaikki sitä sivuava kokemusperäinen tieto on tervetullutta. Ja onhan tästä keskustelusta paljon ajatuksia herännytkin. Treeniä takana nyt 9 päivää ja harjoituksia on ollut päivittäin. Ei ole helppoa ollut, mutta ihan se alkujärkytys lienee tämän viikon jälkeen ohi. Olen heti lähtenyt päivittäisen harjoittelun kannalle, jotta se tulee mahdollisimman nopeasti osaksi normaalia päivärytmiä. Juoksun lisäksi mukana on ollut uintia, lihaskuntoa ja pallopelejä. Yritän vielä lisätä tulevilla viikoilla jotain muuta pidempikestoista, koska kovin pitkiä lenkkejä ei vaan vielä jaksa juosten.
  3. Minä en tuota Hemmilän ohjeistusta niele edes noilla reunaehdoilla. Vuonna 2011 vähensin treenimäärää ja lisäsin tehoja ja otin mukaan ihan lepopäiviä. Tarkoitus oli nimenomaan saavuttaa tuloksia 400m-1500m matkoilla. Tällöin tietysti peruskestävyys ja määrä laski merkittävästi aiemmista vuosista. Lopputulos oli se, että määrien tippuessa vauhtikestävyys ja maksimikestävyys tulivat hyvin nopeasti alaspäin. Puhdas nopeus ja nopeuskestävyys hieman kehittyi, mutta hyvin hitaasti. Tulokset sen sijaan laskivat käytännössä kaikilla matkoilla 800m ylöspäin, kun aerobiset kestävyysominaisuudet tulivat enemmän alaspäin kuin anaerobiset ominaisuudet kehittyivät. Jollain juoksijatyypillä jossain tilanteessa tuollainen treenimäärän vähentäminen voi toimia, mutta en lähtisi tuota yleistämään. Ainakin kestävyystyyppisillä juoksijoilla tuloskunto melkeinpä joka matkalla pysyy parhaiten yllä kestävyystyyppisellä harjoittelulla, joka nyt vaan vaatii määrää aika paljon. MInäkin pidän itseäni kestävyystyyppisenä juoksijana, vaikka 800m on joskus mennyt 1.56. Ja kuten todettua, "lepopäivä" ei ole kenellekään mikään autuaaksi tekevä asia. Kaikki on kiinni kokonaisrasituksesta. Palautua voi monilla tavoin ja lepopäivä on vain yksi väline muiden joukossa, eikä hyväkuntoiselle välttämättä edes paras tapa.
  4. Olet kyllä oikeassa, että usein ikääntyvien osalta painotetaan juurikin palautumisen hidastumista yms ja ainoa johtopäätös on harjoitella harvemmin/vähemmän. Näin karrikoidusti. Enemmän kiinnostaisi lukea miten harjoittelun painopistettä olisi syytä muuttaa. Palautumiseenkin voi vaikuttaa jossain määrin itse, eikä vain alistua kohtaloonsa huonosti palautuvana kehäraakkina. Kuitenkin on niitä, jotka haluavat optimoida tuloksensa iästä riippumatta, eikä vain selviytyä harjoituksista mukavalla fiiliksellä. On tietysti ihan ymmärrettävää, että tietoa veteraani-ikäisten optimaalisesta harjoittelusta on vähemmän, kuin parhaassa iässä olevien urheilijoiden harjoittelusta.
  5. Mulla ei lihasta ole koskaan ollutkaan, eikä se aikanaan oikein tarttunut kun juoksu ohessa saliakin yritti välillä vääntää. Nyt kuitenkin huomaa, että osa painonnoususta on myös lihasta. Ilmeisesti lapsesta lähtien jatkunut kestävyysharjoittelu on jotenkin pitänyt kropan kevytrakenteisena ja nyt se sitten se on alkanut tauon aikana muistuttaa enemmän normaali-ihmistä. Munkin kisapaino oli jotain 72-74kg, nyt ollaan +90 sarjassa. Saa nähdä pääsenkö alle 80 koskaan, sillä ei tuota läskiä silmämääräisesti ole kuitenkaan paljon, joten lihaksistakin on varmaan tingittävä jos haluaa pelkkää painoa tuijottaa. Toisaalta kun on pituutta 192, niin yks kymppi hukkuu sinne joukkoon aika helposti. Lähtökohtaisesti yritän nyt vain treenailla ja syödä vähän terveellisemmin ja paino tulee sitten mukana miten tulee.
  6. Tämä osuu kohtuullisen hyvin mun tilanteeseen, vaikka ikää on viitisen vuotta enemmän. Muistatko miten aloittelit tuolloin, kuinka usein harjoittelit ja oliko treeni pelkkää juoksua vai oliko jotain muita lajeja tai harjoituksia? Kelpaisi kyllä jos vaikka puolenkin vuoden päästä saisi anakynnyksen 20-25 sekan päähän parhaista päivistä.
  7. Tästä se varmaankin pitää lähteä. Nyt on huomannut, että tasavauhtinen hidas juoksukin tuntuu todella kuormittavalta, joten pakko löytää jotain vielä kevyempää tai ainakin sellaista, joissa rasitus on helpommin hallittavissa. Tarkoitus on kuitenkin löytää samalla harjoitusrytmiä, joten mieluummin pitää rasitusta nyt alkuun matalana kuin tekee vain harjoituksia, joista joutuu palautumaan useita päiviä viikossa. Aivan totta. Sykkeen nousu tai kovempi juoksuvauhti ei välttämättä tarkoita sitä, että harjoittelu olisi heti liian kovaa. Kaikkihan on kiinni määristä ja siitä kuinka usein juoksee kovaa eli kokonaisraistuksesta. Olen samaa mieltä, että virhe on aloittaa vain juoksemaan mahdollisimman hitaasti. Toki hitaalla juoksulla on paikkansa, mutta en aio opetella hyväksi 6min/km juoksijaksi. Mieluummin monipuolisuutta, eri tavoilla tehtyä riittävän kevyttä ja pitkäkestoista liikuntaa ja pienenä mausteena kovempaakin juoksua kokonaisrasituksen ollessa kuitenkin kuntoon nähden oikealla tasolla.
  8. Tuo on muuten aika suhteellista mikä on nopea treenin tarttumisnopeus. Kun on vuosia harjoitellut ja on vielä kohtuulisen nuoressa iässä, niin kuukauden ehjällä harjoittelullahan voidaan nousta melko pitkänkin tauon jälkeen lähes ennätystasolle ja myös absoluuttisesti hyvään tuloskuntoon. Vaikka ensimmäiset harjoitukset tauon jälkeen olisivat kuinka tuskaisia ja toivottomia tahansa, niin treeni tarttuu tuossa tilanteessa aivan älyttömän nopeasti. Yksittäisellä harjoituksella kunto voi "nousta" sellaisia harppauksia, mitä joku muu joutuu tekemään vuosia. Jos on koko elämänsä maannut sohvalla, niin matalasta kuntotasosta huolimatta kuntohan ei yleensä nouse hirveän nopeasti aivan alkua lukuunottamatta. Jos on ikää, ylipainoa, eikä lahjokaan juoksijaksi aivan liikaa, niin matalasta tulostasosta huolimatta voi joutua tekemään paljonkin työtä kaiken kehittymisen eteen. Jo nyt huomaan, että kunto ei nouse niin nopeasti kuin aiemmin. Kyllä se kunto näennäisesti romahti nuorenakin kun tuli tauko ja ensimmäisillä lenkeillä peruslenkin vauhti olisi hyvinkin voinut olla 6min/km jos olisi sykettä tuijottanut ja pitänyt vauhdin aisoissa. Silloin ei tarvittu kuitenkaan kuin 2-3 peruslenkkiä, kun vauhti olikin jo minuutin kovempi per kilsa ja sykkeetkin olivat todennäköisesti laskeneet. Nyt tässä on se ero, että 2-3 peruslenkin vauhti on edelleen se 6 min/km ja saa kyllä ihan suurennuslasin kanssa tutkia ovatko sykkeet tulleet alaspäin vai ei. Paljon mahdollista, että suurin selittävä tekijä on kuitenkin lisääntynyt paino. Aiemmin riitti vain kun juoksutuntuma/hermosto oli taas viritetty juoksemiseen, nyt pitäisi myös saada läskiä pois. Jälkimmäinen on valitettavasti vähän hitaampi prosessi. Uskon toki itsekin, että muutama kuukausi hyvää treeniä, niin kaikki näyttää paremmalta. Malttia tämä vaatii ja se tässä lienee just hankalinta.Tilanne on nyt ihan uusi ja tavallaan kohtaan nää haasteet nyt ensimmäistä kertaa.
  9. Ultra-Maileri

    Juoksija -lehden tarpeellisuus

    Seura voi olla jäsenenä sekä SUL:ssa että SAUL:ssa. Tietyllä tavalla valitsemalla seuran ei tarvitse edustaa kahta eri seuraa. Toki on aina mahdollista edustaa SUL:n kisoissa eri seuraa kuin SAUL:n kisoissa. Lisenssi pitää olla vain SUL:n kisoissa.
  10. Oliko noita vanhoja blogeja RSS-muodossa enää missään? Tallensin kyllä aiemmin Ultra-Maileri blogini, mutta nyt menin muistamaan, että mulla oli vielä Maileri-nimimerkillä ollut toinen blogi.
  11. Ultra-Maileri

    Niclas Sandellsin vauhti kiihtyy

    Nikke jos kuka ansaitsee nyt oman ketjun. Kausi alkanut erinomaisesti, sillä tän vuoden starteissa on tullut pelkkiä voittoja lukuunottamatta Oslon timanttiliigan kolmatta sijaa, joka sekään ei ole ihan heikko saavutus. Kaikki merkit viittaavat siihen, että mahdollisuuksia tuon 3.38,08:n parantamiseen on olemassa, vaikka Oslossa taisi olla olosuhteet ja vauhdinjako jo aika hyvin kohdallaan. Jos ei suurempaa takapakkia tule, niin Sandells juoksee Helsingissä EM-finaalissa. Nikke oli jo kaksi vuotta sitten Barcelonassa lähellä finaalipaikkaa jääden siitä vain puolisen sekuntia. Viime kaudella Sandells kehittyi hyvin ja tällä kaudella kehitys on jatkunut edelleen hyvänä.
  12. Ultra-Maileri

    Juoksufoorumin siirto uudelle alustalle

    ​Taistelen tämän kanssa edelleen. Oikeasti importilla ei saa tuotua RSS-feedistä mitään, vaan se tuo muutaman rivin ja lisää loppuun linkin varsinaiseen datalähteeseen eli vanhaan blogiin. Jos vanha alusta joskus lähtee alta tai muuttaa toiseen paikkaan, niin uusista blogimerkinnöistä katoaa sisältö lähestulkoon kokonaan. Mihinkään blogi-alustaan ei saa tuotua RSS-feediä kunnolla, koska tällä käsittääkseni pyritään estämään toisten blogikirjoitusten varastaminen omaan blogiin. Toisaalta useimpiin blogialustoihin löytyy joku import-tapa, joten pitänee alkaa kikkailemaan jotain muunnostyökalua RSS-feedin pohjalle.
  13. Ultra-Maileri

    Juoksufoorumin siirto uudelle alustalle

    Kannattaako blogeja alkaa kikkailemaan RSS-feedin avulla vai odottaa sitä convertteria? Mitä tapahtuu jos eka saakin siirrettyä vanhat blogit tänne jollain keinolla ja sen jälkeen Seppo ajaa konversion?
  14. Ultra-Maileri

    Alle 2:40

    Onnittelut vielä täälläkin mensongelle! On ollut kunnia päästä seuraamaan duunia aika läheltä ja tekeminen on ollut tinkimätöntä ja määrätietoista. Väitän, että heikoistakin hetkistä selviää todennäköisemmin kun harjoitustausta on kunnossa. Jos en yhtään väärin tulkitse, niin BorntoRun ois alittanut Pariisissa 2.40 todella reippaasti!
  15. Ultra-Maileri

    Sinun lenkkireittisi?

    Asun Helsingissä ja kotoani on pari kilsaa Laaksoon, josta lähtee tutut Keskuspuiston reitit. Sinne tulee suunnattua varsinkin sulan maan aikaan, talvella hieman harvemmin. Muita vaihtoehtoja on Vanhakaupunginselän kiertäminen juoksemalla ensin Itäväylää pitkin Herttoniemeen, josta hiekkateitä pitkin vastapäivään ympäri. Toinen samaan suuntaan kulkeva reitti on juosta Arabianrantaa pitkin Vantaanjoelle ja jokea pitkin niin pitkään kuin jaksaa. Takaisin pääsee samaa reittiä pitkin tai sitten tekee lenkin vielä Keskuspuistoon ja tulee puiston läpi kaupunkiin. Talvella tulee juostua paljon Helsingin rantaa pitkin: Siirryn Rantatielle Sörnäisissä ja rantaa pitkin Kauppatori-Kaivopuisto-Eira-Ruoholahti-Lauttasaari ja samaa reittiä takaisin. Kivan 8km pikkulenkin saa kun juoksee Itäväylää pitkin Mustikkamaalle ja kiertää saaren ympäri ja takaisin.
  16. Ultra-Maileri

    Kevennetty viikko

    Suosittelen kevyet viikot ottamaan määrien osalta kevyesti. Sellainen 50-75% normaaliviikon määristä. Harjoitusten lukumäärää ei kannata tiputtaa. Tästä oli joskus jonkinlainen tutkimus, jossa tutkittiin miten kevyt viikko tai muu kevyempi jakso kannattaa toteuttaa. Paras vaste oli sillä, että ei sinänsä vähennetty harjoitusten, vaan tehtiin harjoituksia usein, mutta selvästi kevennettyinä. Tätä tukee oma kokemuskin. Eli VK-harjoitus ehdottomasti kannattaa pitää mukana, mutta tehdä se selvästi lyhyempänä. Pitkän lenkin kun lyhentää, niin se ei ole enää pitkä lenkki vaan puolipitkä tai normaalin mittainen. Tätä kevennystapaa tukee omakin kokemus. Minusta esim kahden viikon väli vk-harjoitukselle on turhan pitkä, joten parempi tehdä se helppo vk kevyellä viikolla. Rytminä joka kolmas tai neljäs viikko kevyt. Sofistille voisi sopia tuo joka neljäs viikko, koska tehoharjoittelua on aika vähän. Klassinen peruskuntokauden rytmitys on tuo 3 kovaa ja 1 kevyt. Kilpailujen lähestyessä sitä on tiputettu 2 kovaan ja 1 kevyeen.
  17. Toi Tikkasen Tokion MM-finaalissa tekemä juoksu on kyllä edelleen yksi kovimmista suorituksista suomalaisessa kestävyysjuoksussa viimeisen 25 vuoden aikana, ratajuoksujen osalta ehkä kovin MM-tasolla. Aikanaan ei saanut kovin paljon huomiota kun ei tullut mitalia. On muuten aika hieno tuo viimeinen kilsa. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/13/yleisurheilun-mm-kisat-tokiossa-1991
  18. Ultra-Maileri

    10KM alle 35min

    Laitan lenkkarit jalkaan aina sillä periaatteella, että jossain vaiheessa olisi ainakin siinä kunnossa, että 35 minuuttia menisi. Tavoite päästä jonnekin 36-minuutin tasolle pääasiassa määriä nostamalla ja pientä vk:ta viikottain. Sen jälkeen kovempia reippaita ja vetoja.
  19. Ultra-Maileri

    Alueita uuteen järjestykseen

    "Puolimaratonin kilpailut" kuvauksessa lukee vielä virheellisesti "Tänne myös puolimaratonia lyhyemmät matkat.". Nythän noille lyhyemmille on oma alueensa.
  20. Ultra-Maileri

    Ratamatkat

    Loistavaa! Onnittelut kovasta tuloksesta!
  21. Ei tarvitse juosta intervalleja. 1.30 ei vielä missään nimessä vaadi intervalliharjoittelua, koska tasavauhtisella juoksulla pystyy kehittämään karkeasti sanottuna kaikkia ominaisuuksia, mitä puolikkaan juokseminen tuohon aikaan ja kovempaakin vaatii. Intervalliharjoittelulla voidaan kehittää hyvin erilaisia ominaisuuksia ja intervalliharjoittelua voidaan tehdä hyvin eri tavoin. Kuten itsekin sanoit, muutama lenkin sisällä reippaasti tai kovaa juostu tonni täyttää mun mielestä kaikki intervalliharjoituksen tunnusmerkit. Esimerkkinä ollut 6x400m taas on ihan keskimatkan juoksijan erikoisharjoitus ja sellaista treeniä kukaan puolimaratonille tähtäävä ei toivottavasti tee edes hifistelymielessä. Ei siitä haittaa varmasti ole, mutta tuollaisen juokseminen on pois hyödyllisemmästä harjoituksesta. Puolimaratoonarille kyllä löytyy kehittäviä intervalliharjoituksia jos niitä haluaa tehdä, mutta kuten aiemmin tuli jo esille, todella pitkälle pääsee juoksemalla kevyttä, reipasta ja kovaa tasavauhtisilla lenkeillä. 1.30-juoksijaksi tullaan parhaiten juoksemalla paljon 4.15/km-vauhdilla - tavoitevauhdista on tehtävä tuttu. Jos pystyt kerralla juoksemaan tuolla vauhdilla 5 km ja voit tehdä harjoituksen max pari kertaa viikossa, tulee viikossa tavoitevauhtista juoksua aika vähän (10km). Intervalliharjoituksena pystyt varmasti tekemään tuolla vauhdilla yhdessä harjoituksessa 5x2km, jolloin saat juostua sitä kerralla 10km ehkä helpommin kuin vetämällä samalla vauhdilla 5km tv-kovaa. Joskus on hyvä tehdä vähän ylivauhdilla olevia harjoituksia (4.00-4.15/km), eivätkä nämäkään oikein onnistu kuin intervalleina. Sopiva vedon pituus lienee 1-2 km. Vauhtikestävyyttä voi ja kannattaa treenata ilman intervalleja reippailla tasavauhtisilla lenkeillä (4.30-4.50/km). Entäs ne lyhyt intervallit? Nopeus tuskin tulee rajoittavaksi tekijäksi puolikkaalla, mutta monet maratoonaritkin juoksevat lyhyitä vetoja. Lyhyt veto on usein 100-200m, joka kehittää juoksutekniikkaa, juoksuvoimaa, rentoutta yms, joista taas on hyötyä kaikissa vauhdeissa. Näitä voi toki rykiä ihan kesken kevyttä lenkkiä esimerkiksi.
  22. Ultra-Maileri

    Suorakulmainen juoksurata

    Äijänsuon talviharjoitteluhallista Raumalta taitaa löytyä tarkka kopio tuosta suorakulmaisesta radasta.
  23. Ultra-Maileri

    Tukholma 2015

    Ei valitettavasti riitä kunto vieläkään maratonille. En kai ole ainoa liikoja lupaillut? En näemmä.
  24. Ultra-Maileri

    Keskisalon vauhti kiihtyy

    Mun mielestä Jukka oli turhan vaatimaton, sillä aikahan on hänelle oikein hyvä. Paremmin Keskisalo on juossut viimeksi huippuvuotenaan 2009 ja sitä ennen EM-vuonna 2006, jolloin meni vain pari kymmenystä kovempaa. Toki kisa oli vauhdillisesti hyvä ja olosuhteet ilmeisesti aika optimit, mutta ei tuo 3.42 ole koskaan ollut mitään arkipäivää Keskisalolle.
  25. Ultra-Maileri

    Pose Method of Running

    Tuota juttua kun lukee tarkemmin, niin eihän siinä paria yksittäistä lausetta mukaan lukien mitään järkeä! Joskus kuvittelin, että Pose olisi raikas, vaikkakin rahastamiseen tähtäävä, tuulahdus hyvän juoksutekniikan puolesta, jossa vain siitä paasaavat henkilöt ovat sattuneet olemaan heikkoja argumentointitaidoissaan. Totuus taitaakin olla oikeasti se, että koko juttu on hirveetä paskaa.
×

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy