Jump to content
Juoksufoorumi.fi










essu

Jäsenet
  • Content Count

    2 570
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

1 Neutral

About essu

  • Syntymäpäivä 01.01.1972

Converted

  • Coopperi
    2820 m (Pirkkola 1.9.2011)
  • 10km
    46:33 (Helsinki Midnight Run 2013)
  • Puolimaraton
    1:41:37 (Forssa 2008)
  • Maraton
    3:37:59 (Nurmo 2008)
  • Tavoite
    Next: Cooperissa ennätys 14.9. (firman syysjuhlissa)

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Minulle tämä asia valkeni vasta nyt kahdeksannella kerralla - tai siis nimenomaan se "seinän" olemassaolo. Mutta siitä pääsee kyllä näköjään läpi, eli turha sitä on ennakkoon murehtiakaan.
  2. Tärkein heti alkuun: kiitokset loistavasti järjestetystä kisasta! Vantaa vaan toimii! Vika kierros oli niin vaikea, etten kerta kaikkiaan jaksanut järkkäreitä pahemmin reitin varrella kiitellä... Erityismaininta Punalatvantien (se kai se oli?) bileille, parempaa kannustusta en ole nähnyt vielä missään. Se, että jotkut tanssivat vähintään 4 tuntia (veikkaisin, että koko tapahtuman ajan) kotipihojensa edessä tsempaten juoksijoita täpöllä on minusta aivan uskomatonta :highfive:. Teitä muistin kyllä kiittää, koska harmaa mieli kirkastui kohdallanne. Muttamutta - mitähän tästä sitten raportoisi - ensimmäinen ei-ennätysvauhtinen juoksu, joka päätyi täydelliseen katkeamiseen... 4:03:50 nettoaikana, kierrosajat: 54:56, 55:09, 56:56 ja 1:16:30 :beaten: Pohkeet tosin antoivat jo niin pahoja kramppioireita 25 km jälkeen, että ihan hyvin taistelin niin pitkälle kuin pystyi viimeisellä kierroksella, mutta 37,5 km kohdalla tuli ensimmäinen kävely väkisin eteen sen yhden ylämäen huipulla. Ja keskeytys oli 40 km kohdalla todella lähellä, kun kävelykin hyytyi kahdeksi minuutiksi molempien jalkojen jäätyä koukkuun pohkeiden ja sisäreisien krampatessa samaan aikaan. Sitten päähän tuli vielä hullu ajatus yrittää kävellä siitäkin huolimatta loppuun ja katsoa, aukeaako lihakset missään vaiheessa - ehkä pariin otteeseen pystyi ottamaan max. 50 m juoksun, mutta siihen se jäi...kävely lähti kuitenkin sujumaan pienen kivunsiedon jälkeen ihan ok, eikä ollut oikeastaan edes väsynyt olo, kun vain varoi hieman liikkeitään. Se oli sitten varmaan pääkopan treenausta mahdollisia tulevia ultria ajatellen. Alla vielä päällimmäiset mietteet kisan jälkeen. Plussat: Sitkittely kävellen maaliin vikat 4,5 km, monta juoksuaskelta ei enää irronnut (Lumia ehdotti muuten tuohon "irronnut" sanan tilalle sanaa "ikinä" :)) 35 km ihan suunnitelman mukaan loppuaikaan 3:45 tai vähän allekin olevalla vauhdilla, vaikka pohkeet antoivat kramppioireet jo 25 km kohdalla Hapenoton kanssa ei mitään ongelmaa, muu kroppa on täysin pirteänä noita krampanneita kohtia lukuunottamatta En kuitenkaan keskeyttänyt, vaikka oli ensimmäistä kertaa todella lähellä Tänään oli kuitenkin kansaivälinen epäonnistumisen päivä :rolleyes: Etu- ja takereidet eivät ole edes väsyneitä (vauhti pitikin olla maltillista), ja yleensä etureidet ovat olleet ne, jotka menoa ovat rajoittaneet ensimmäisinä. Miinukset: Aika, toki jos olisi säilyttänyt edes 6 min/km vauhdin loppuun, niin silti 3:50 olisi alittunut Jalkojen hyytyminen Hikijäljistä päätellen suolaa olisi pitänyt ottaa enemmän reissun aikana Pääongelma lienee lihaskunnon puolella kesän selkäongelmien jälkeen - eli mäkijuoksua ja (sanon tämän todella suurella irvistyksellä) kuntosalia ohjelmaan. Sisäreiden kramppi viittaa etenkin siihen, että askelvirheen korjauksen jälkeen lihaksisto ei ehtinyt vielä täysmatkan kuntoon. Mutta pohjeongelmia ei ole ollut lainkaan, ja ne alkoivat todella aikaisin, joten se ihmetyttää. 4 vuotta sitten ultrakunnon salaisuus oli suuri määrä juoksua lastenvaunujen kanssa mäkisillä kotireiteillä, jotka nyt puuttuivat kokonaan rappeutumassa olevalta yli nelikymppiseltä - ei näin... No, tietää, mihin pitää nyt panostaa talvella - pohja on kuitenkin kohtuullinen vaikeiden vuosien jälkeen. Matka oli vain vielä hieman liian pitkä. Eli salille lenkkipolkujen lisäksi. Varmaan pitää käydä tekemässä myös mattotesti, jota olen jo suunnitellut pitkään, kunhan nyt tästä ensin tokenee - tietää vähän tarkemmin, mihin puoleen juoksutreenejä pitää painottaa. Mutta silti, luottavaisin mielin 3:30 alitusta hakemaan ensi vuonna. Saapa nähdä, jos antaisin työkavereiden puhua ympäri vaikkapa Tukholmaan...mutta keväällä siis uutta koukkuun ja kovaa talvitreeniä pohjille. :ruoska:
  3. Viime hetken hermoiluja ja kassin pakkaamista yms. Hirveä paniikki, vaikka kyseessä on 10. vähintään maratonin mittainen kilpailu - sitä se kilpailutauko teettää. Portugalin lämmöstä kaksi viikkoa sitten kotoutuneena on pakko pistää polvitrikoot ja pitkähihainen paita, mutta sen hihat saa onneksi käärittyä siten, ettei se häiritse mitenkään oloa (kiitos Noname & Endurance :)). Ja jalassa kompressiosukat, joten käytännössä paljasta pintaa ei näy. Mutta ei ole kyllä tullut kuumakaan noissa kamppeissa helleleirin jälkeen. Kotimaan viimeistelyjen perusteella rohkea mies lähtisi kuitenkin kokeilemaan ennätystä, mutta tyydyn nyt kuitenkin siihen alkuperäissuunnitelmaani, koska selkä on oireillut viimeisen viikon aikana hieman enemmän. Haluan nyt vain pohjasuorituksen motivoimaan talvitreenejä - voipi silti olla, että nämä hyvät kenraalit tarkoittavat sitten helvetillistä uurastusta huomenna, mutta otetaan vastaan, mitä tulee. Ensi vuoden tavoitteeksi on jo kollegan kanssa sovittu 3:30 alitus. Katsotaan, mihin aikaan tulen paikalle - pitää käydä Koivukylässä systerin luona aamulla, ja saatan tehdä jo siellä osan lämmittelyistä ja vaatteiden vaihdosta, kun kamppeet on haettu jo valmiiksi. Harmi, että sairanen joutui pöpön kouriin :( Tsemppiä joka tapauksessa kaikille, kelin pitäisi olla upea ja syksyn värit näyttivät ainakin perjantaina upealta siellä kisakeskuksen ympäristössä...
  4. Täysmatkalle ilmottauduttu ja maksettu - 5 vuoden maratontauko toivon mukaan päättyy kahden viikon kuluttua. Kevään ja kesän selkäongelmien takia aikatavoite on toissijainen, eli tärkeintä on päästä ehjänä maaliin. Jos ylläreitä ei tule, niin vauhti lienee jossain siellä 5:20-5:30/km. "Viimeistelyleiri" Algarvessa meni hyvin ja huonosti - eli hyvin vaihtelevasti. Elämäni kamalin pitkis (nesteet ei imeytynyt lainkaan 12 km jälkeen, mutta havaitsin asian turhan myöhään parin hörppytauon jälkeen) päättyi juoksun osalta takareisien kramppailuun 21 km jälkeen ja siitä olikin sitten mukava kävelymatka (9 km) hotellille aukioilla kaikuvien suomalaiskansallisten voimasanojen siivittämänä :) Helteissä sitten olotila vaihteli peräkkäisinä päivinä helvetillisestä taivaalliseen, eli toisena päivänä ei tullut rauhallisestakaan menosta mitään ja toisena taas askel lensi kevyesti alle 4:50/km sellaisilla kympin lenkeillä. Eli ainakin itseluottamuksen tyhjennysharjoitus tuli tehtyä - ota tästä nyt sitten selvää. Kotimaan viileydessä pari ekaa lenkkiä on mennyt aika hyvin tuolla tavoitevauhdilla alle 150 sykkeilläkin (rauhallisimmallakin maralla keskisyke ollut yli 160), mutta en kyllä uskalla kovempaa vauhtia lähteä kokeilemaan, kun kesällä jäi nimenomaan pidemmät vauhtilenkit ja pisimmät pitkikset turhan vähiin noiden ongelmien takia. Jännittää rehellisesti sanottuna enemmän kuin ennen ensimmäistä maraa...:uncomfortableness:
  5. Tulipa tehtyä nihkeän oloinen juoksu, mutta kuitenkin suunnitellussa aikataulussa. Missään vaiheessa ei vaan tuntunut rennolta, vaan kinttuja joutui käskemään liikkeelle väkisin - missään vaiheessa ei mennyt myöskään pahaksi puuskutukseksi, eivätkä jalat kuitenkaan olleet maalissa mitenkään väsyneen oloiset - ei vaan ollut hyvä päivä :confused:. Silti: 46:33 = PB liki kahden minuutin parannuksella edellisvuoden vastaavassa kisassa tehtyyn aikaan (jota en edes tiennyt ennätykseksi) - toki tämä oli vasta toinen virallinen kympin kisakin... Nojoo, tästä on hyvä jatkaa kohti Vantaata - jos siellä pääsisi jonnekin 3:40-3:45 tienoille maratonilla, niin fiilis jatkaa kohti uutta vuotta olisi erinomainen. Kevään ja kesän selkäongelmien aikana ei pystynyt juoksemaan edes alle 5 min kilsoja, joten siihen nähden puolessatoista kuukaudessa on tapahtunut edistymistä. Nyt jos vielä saa muutaman hyvän pitkiksen alle, niin ehkä usko siihen koko matkan jaksamiseenkin paranee. Kolmen ja puolen tunnin alituksen kimppuun sitten ensi vuonna.
  6. Comebackkiä yritellään jälleen. Kevään Länsiväylän jälkeen selkäongelmat ovat pitäneet vauhtitreenit ja pitkikset poissa kuviosta, joten siksi 1:48:26 lämmittää mieltä. Olin suunnitellut reittiä tietämättä jo pientä loppukiriä, mutta kieltämättä se loppunousu vei sellaiset haaveet pois :) Silti pystyin säilyttämään tasaisen vauhdin ilman, että selkä heitti pahempia ärsykkeitä pakaraan. Toivoa tämä taas antoi tälle projektille - pitää vain jatkaa fysion ohjeiden mukaan kävelyn ja juoksun uudelleenopettelua, jotta nuo pari askelvirhettä saadaan pois ja niihin tarvittavat lihakset samaan kuntoon kuin talven ja kevään aikana treenatut paikat. Kaksi viikkoa sitten kintut tilttasivat hitaassa vauhdissa 13 km jälkeen peruslenkillä, joten siihen nähden pitää vain olla tyytyväinen ja nauttia loppulomasta Punkaharjulla hyvillä mielin :) Omassa vauhdissani ei ollut ongelmia seurata reittimerkkejäkään - tuo seuraaminen tietysti vaikeutuu, kun vedetään täysillä... Se 10 km / puolimaratonin kyltin näyttö voisi varmasti olla korostetumpi jollain lailla - kylttimiehelle pahvin sijaan joku valkoinen kyltti, useampi varoitus reitin varteen siitä, että kohta erkanee ja kenties vielä maahan piirretyt nuolet matkojen kera selkeyttäisivät tilannetta. Muuten minusta ohjaajia oli ihan hyvin paikalla ja viivat näkyivät risteyksissä, mutta selvästikin noihin erkanemiskohtiin pitää saada selkeämpi ohjaus, jos virheitä tulee. Numerot oli kuitenkin ainakin minusta jaettu niin, että niistä kävi matka ilmi - maratoonarit < 100, puolikkaan juoksijat >= 100, kympin juoksijat >= 500. Erityiskiitokset maukkaasta lihasopasta järjestäjille! Eikä tosiaan minulla ollut mitään valittamista muutenkaan, reitti ja järjestelyt olivat ihan toimivat (etenkin, kun kadut saadaan vielä lopulliseen kuntoon), tosin tuo loppumäki puolikkaalla on aika tappava - ja vielä ikävämpi se on täysmaratoonareille, kun siitä pitää selviytyä vielä viime metreillä. Erittäin kaunis reitti, muttei varmasti ennätysjahtiin mikään optimaalinen mäkien vuoksi. Mutta jos täällä päin vielä jatkossa lomailen, niin varmasti tulen toistekin... Periaatteessa reitillä olisi potentiaalia myös Forssan Suvi-illan kaltaisille pihajuhlille asuinalueiden keskellä. Muutamia (mutta ei tosiaan monta) perhekokoontumisia siellä olikin, ja erityisesti pikkulasten kannustukseen yritin reagoida aina, tuppaavat ilahtumaan siitä kovasti :) Ei kun takaisin treenipoluille - mäkitreeniä ja loikkia pitänee ajaa vähän enemmän mukaan ohjelmaan nyt, kun paikat näyttävät kestävän taas...
  7. Onnittelut koko köörille! Hulppeaa menoa on taas ollut...
  8. Vihdoin viimein kehtasin palata palstallekin...läpi ihan kohtuullisesti tauon jälkeen (vaikka aika kaukana 40 min rajoista :)
  9. Varmaan samalla tasolla kuin sairasellakin on yhden lapsen kanssa omakin "jarruefekti" - justiinsa ostin kahden muksun vaunut etenkin ensi kevättä ajatellen, joten saa nähdä, kuinka tuossa kyydissä sitten käy, kun lisäpainoja on jo varmaan likemmäs 40 kg Vaunujuoksu on omien havaintojen mukaan aivan ykkösjuttu jalkalihaksille, kun reitillä on vaan hieman mäkiä - vauhdista riippumatta. Ja väitän, että 2009 juostun Suomi-juoksun avaintreenini oli huhtikuun 400 km, josta 150 km vaunujen kera - eli todellakin toimi kehittävänä treeninä monessakin mielessä, jalat eivät ole koskaan kestäneet jäykistymättä niin pitkään kuin silloin (85 km) ja toipuminen portaiden laskeutumiseen ilman tukea meni kolmessa päivässä :)
  10. Lennonin patsaalla on kuulemma kyltti "Above us only sky" - sen alle joku irvileuka oli ennen viikonloppua laittanut lapun "And below us only Wolves and West Ham" - sekin jo vanhentunutta tietoa... Onneksi tuo kauppa edes meni läpi, uusi omistaja oli pitänyt fanienkin kanssa jo tunnin tapaamisen - ilmeisesti enemmän kuin mitä edelliset pitivät koko aikanaan... Mutta kyllä yksi juttu on selvää - Hodarin tyyli ei sovi Poolille yhtään vaan turhauttaa porukan ihan täysin.
  11. Onpahan lakimiesten show tuo Poolin myynti...no, enemmän jännitystä ja tilanteita tässä on kuin kauden peleissä tähän asti :)
  12. essu

    Onnittelut

    Pietulle synttärionnittelut ajallaan, Kalmanille ja Tohille hiukan myöhässä!
  13. essu

    VO2-Vantaan Maraton 10.10.10

    Onnittelut kaikille Vantaan taivaltajille minultakin. Juoksukuume nousee taas itsellekin välivuoden jälkeen Sairaselle voimia kuntoutukseen, v-mäinen vaiva, mutta hoidettavissa - aika oli liian lyhyt maran kannalta, mutta nyt on aikaa parannella tuo kuntoon ja sitten kohti uutta kautta - kunto ei katoa mihinkään. Hatis kokeili duathlonia (juoksu-pesis) hyvällä ajalla, ennätyksiäkin tehtiin näköjään roppakaupalla. Koivulan aika pisti kuitenkin allekirjoittaneen silmiin pitkän palstapoissaolon jälkeen kaikkein hurjimmin - onnittelut kovasta ajasta!
  14. Nonniin, jonnekin se nyt on päätynyt - joko isännän itsensä tai sitten noiden täystuhojen toimesta Joten: jos jollakulla mätänee ylimääräinen Fore 305:n latausteline (en tarvitse edes laturia), niin ottakaa yhteyttä. Latausta ei riitä enää monelle lenkille... Uuden saa ilmeisesti tilattua briteistä noin 30 egellä ja maahantuojallakin on kysely menossa, mutta mieluummin tuon kierrättäisi, jos tarpeeton löytyy - ja toki siitä maksankin. EDIT: Tilattu jo maahantuojalta, ettei tule aukkoja päiväkirjoihin...
  15. Koulut käyty, tutkinto hyväksytty maanantai-iltana, ja lenkille palataan heti kun polvi paranee viikon takaisesta vaipanvaihtovammasta (kova isku sängyn kulmaan), mutta tuo ei tunnu juuri nyt missään :026:
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy