KTz

Peiponen oli viime kesänä suomalaisen kestävyysjuoksun valonpilkahdus, ja ratakymppi liikahtikin 31:42.9h toukokuussa (lisäksi maantiekympin SE 31:59). Olympiaedustus kaatui vammoihin.

Olen nyt karsinyt selkakivuista 14kk ja jalkojen hermovaivoista siita lahtien, kun taytin 22. Mulle selkarankalaakari sanoi tiistaina, etta juoksu ja muut rasittavat lajit pitaisi unohtaa kokonaan. Sanoi, ettei magneettikuvissa edes nay mitaan niin pahaa, etta kannattaisi leikata. Vaadin kuitenkin uusia kuvia, joten ne otetaan ensi viikolla. Olen kaynyt fysioterapiassa 35 kertaa vuodessa, mutta tuloksetta.

En enää edes kunnolla muista, mistä silloin tarkkaan ottaen puhuttiin, mutta muistan, että puhuttiin. Olisi kiva keksiä, mistä kaikki nämä vaivat tulevat. Keväällä 2014 olin hyvässä hapessa ja pystyin tekemään yli 100 kilometrin viikkoja useamman putkeen, vaikka en ollut ikinä ennen niitä tehnyt. Parhaimmalla mätin 143km ilman fyysisiä ongelmia. Ajauduin vahingossa ylikuntoon, mutta jalat ja selkä kestivät. Nyt sitten ei kestä edes lyhyitä lenkkejä.

Tuskinpa se selkä lopullisesti on rikki. Mullakin alkoi vasen ulkoreisi kipuilla heinäkuussa 2014, mikä jatkui aina vuoteen 2015 asti. Puolen vuoden jälkeen pystyin tekemään yli 50km viikkoja. Sitten selkä meni jatkuvasti pahemmaksi ja päädyin magneettikuviin, joista löytyi välilevyn pullistuma, joka painoi/painaa hermoa. Selällä ei voinut tehdä juuri mitään neljään kuukauteen, mutta sitten se taas pikku hiljaa alkoi kestää kevyttä soutelua ja juoksua (joskin mulla alkoi jonkinlainen ITBS vaivata samalla). Tein fysioterapiaa viikoittain, tai useammin, maaliskuun lopulta kesäkuun puoliväliin ja

Kiitos, sarvipoikanen. Tavoite on päästä takaisin samaan terveydentilaan kuin kuusi vuotta sitten. Silloin ei ollut mitään vaivoja, ja kahdeksassa kuukaudessa kympin tulos putosikin yli 40 minuutista tuohon nykyiseen ennätykseen. Oon ollut lähellä samaa kuntoa kaksi kertaa, mutta en ole ehtinyt käydä kisoissa osoittamassa sitä (kevättalvella 2014 sekä 2015). Saattaa olla hyvä päätös sulle jättää maraton välistä. Mulle se ei oikeastaan ollut vaihtoehto, kun siihen oli uponnut jo $600, joten päätin vain edetä sen läpi. Jälkiseuraamuksena polvi tuli yhtä kipeäksi kuin ensimmäisellä viikolla

Kiitokset, SaSa, sk ja ZeroDiesel!

Eilen sunnuntaina oli vuorossa New Yorkin maraton. En ollut kisasta kovinkaan innoissani, sillä olen ollut loukkaantunut helmikuun lopusta asti. Välilevynpullistuma vaivasi nelisen kuukautta, ja heti sen jälkeen iski ITBS, joka on nyt vaivannut toiset neljä kuukautta. En tunnu pääsevän siitä millään eroon. Tukilihaksia on pyritty vahvistamaan, foam rollingia on tehty ja tulehduskipulääkettä on mennyt todella paljon. Akupunktiotakin on tehty reippaat kymmenen kertaa. Lähtökohdista huolimatta lähdin mukaan, sillä maratonin väliinjättö olisi tuntunut tyhmältä. Harjoittelu Viime talvena

Reilu viikko olisi aikaa kokea ihmeparantuminen. Ensin maaliskuun alusta heinäkuun alkuun olin juoksematta välilevyn pullistuman takia ja kävin 15 kertaa fysioterapiassa. Tämän jälkeen olen 16 viikkoa paininut jalka-/polvivaivan kanssa. Fysioterapiassa on tullut käytyä tämänkin vaivan puitteissa 13 kertaa. Viime viikolla otettiin ekaa kertaa magneettikuvat, joiden perusteella jalassa on vain ITBS ja pientä tulehdusta. Hienoa, mutta milläs se sieltä lähtee, kun ei juoksemattomuus/foam rolling/fysioterapia/akupunktio sitä poista. Selkä ehkä juuri ja juuri kestäisi juoksemista, mutta soudusta se

Lisäksi Peiposen vitosen väliaika taisi olla 16.09, mikä on vain sekunnin hitaampaa kuin hänen kauden parhaansa, joka näki päivänvalon lauantaina. Ihme, jos ehti nautiskella.

Kiitos! Oon huomannut, että vesijuoksu tuntuu aika pahalta polven ulkosyrjällä. Ties, vaikka vaiva olisikin tullut sieltä.

Tarkoitus olisi niin pian kuin mahdollista (NYC-maratonille on nyt 60 päivää aikaa, enkä ole tehnyt montaakaan lenkkiä puolen vuoden sisään). Tein kolme lenkkiä ihan heinäkuun alussa, eivätkä ne ärsyttäneet selkää sen pahemmin. Niiden seurauksena vasen polveni kuitenkin meni todella kipeäksi, enkä ole vielä päässyt siitä eroon. Selkä on pysynyt samana - ei hyvä, mutta ihan ok, jos en souda. Selkään laitettiin viime viikolla ESI (epidural steroid injection) ja polven takia teen juuri fysioterapiaa.

Uskallan väittää, että Usain Boltin 9,58 on yhtä kova kuin Flo-Jon 10,49. Molemmat saattavat kestää vielä pitkään, ellei Bolt itse pääse huippukuntoon ennen olympialaisia. Myös Komenin 7.20,67 on täyttä timanttia, mielestäni miesten kestomatkoista kaikkein vaikein rikottava. Huippukuntoinen Hicham jäi siitä 2,5s ja Gebre 4,5s. Lisäksi matkaa juostaan todella vähän.

vesijuoksu 21hkuntosali 5h15minsoutu 72,5km/4h50min (@2.00/500m)kotikuntopiiri 5h

Toki Dibaba on juossut hallissa vielä hiukan tuota kovempaa. Tällä hetkellä vauhtikisassa molemmat, tai ainakin Dibaba, voisivat uhkailla kolmosen "ikuista" ME:tä.

Olisi kiva nähdä, miten Farahin kiri irtoaisi kovavauhtisella arvokisavitosella kuten Pariisissa 2003, jossa kolmen kärki juoksi 12.53:n molemmin puolin (Kipchoge, El Guerrouj, Bekele).