Jump to content
Juoksufoorumi.fi










zxcv

Jäsenet
  • Content Count

    2 099
  • Liittyi

  • Last visited

Everything posted by zxcv

  1. Tein valmentaja-kaverille kuntotestiprotokollan, jossa sovitin Renato Canovan 6x2km/40s käyttämän laktaattitestin eri tasoisille kuntoilijoille. Koska testi juostaan ennakkoon määrätyillä vauhdeilla harjoituspäiväkirjasta arvioidun tason mukaan, niin jouduin pohtimaan kovasti tuota, että miten eri vauhdit suhtautuvat toisiinsa kuntotasosta riippuen. Lisäsin huvikseni vauhtitaulukkoon 2 h 10 ja 2 h 15 maratoonareille suositellut testivauhdit testatakseni miten malli toimii ääripäissä. Harjoitusvauhteihin nuo suhtautuvat niin, että neljäs veto on "reippaan" ja kuudes veto "TV-kovan" vauhti. Tässä taulukko: https://docs.google.com/document/d/1wsiLhZ0KRv0y0pnrxg4QSYnMcqUgHkxxVvsm89I3zzM/edit?usp=sharing (ykkösveto on aineenvaihduntaa herättelevää "palauttavaa", kakkosveto laadukasta PK-vauhtia ja sen jälkeen seuraavat 8-10km testissä skannataan VK-aluetta tasaportain) Ulmalalla on toki päämatkan vuoksi kymppi vahvempi kuin maraton, joten tuo varmaan antaa vähän liian rennonletkeitä vauhteja. Mut lähinnä siis pointti, että tossa ainakin konkreettinen väite miten verrata vauhteja - uskoo sitten ken tahtoo, joten saa dumatakin.
  2. Mun mielestä teknisten menetelmien kritiikki kannattaisi kohdentaa ennemmin vaikka Ruppiin ja Oregoniin, että kuinka paljon enemmän alle 27 min menis, jos lopetettaisiin näpertely ja katseltaisiin vain sekkaria. Vähän mä epäilen, että toi maalailtu karikatyyri olisi Suomen oloissakaan totta.
  3. Olen kuullut saman ja selitys oli juuri tuo, että harjoittamalla kestävyyttä riittävän usein, niin että väsymys kertyy sopivasti, elimistö sopeutuu hyödyntämään nopeita lihassoluja myös kestävyysharjoituksessa. Yksittäisellä harjoituksella ei saa samaa harjoitusvaikutusta. (Tämä liittyy tavallaan myös tuohon toiseen ketjuun kovista viikoista, että miksi nopeuspainotteinen tai voimaharjoittelu on rytmitykseltään erilaista kuin kestävyyspainotus.)
  4. Norjalaiset hakivat taannoin lupaa terveillä tehtävään astmalääketutkimukseen. Jokin eettinen komitea arvioi, että tutkimus ei ole hyväksyttävä. He tekivät sen silti ja julkaisun yhteydessä tuosta nousi pieni kohu, joten joutuivat vetämään sen takaisin. Tässä Sundbyn kohun tietämillä oli vetämässä hakemus epo-hormonin tutkimiseksi hiihtäjillä antidopingin nimissä. Tuosta oli sentään tullut arvio, että tutkimuksessa voi tulla eturistiriitoja tulosten käytön osalta, eikä sitä ole (vielä) hyväksytty. Voi olla, että säännöissä halutaan luottaa lääkäriin, mutta vähän kummalliselta silti tuntuu kaikkien rumien yksityiskohtien valossa, että ne edelleen mahdollistavat astmalääkkeiden dopingkäytön.
  5. Kun siinä lukee sisäänhengitettynä (inhaled) eikä puhuta mitään muuta menetelmästä, niin tuossa jäi lakimiehille vääntämistä. Järjestelmän uskottavuuden kannalta on erinomaisen hyvä asia, että dopingsääntöjä luetaan kuten lakia ja että asiat pitää urheilijan oikeusturvan kannalta tulkita hänen edukseen, jos säännöissä on yhtään mitään epäselvää tai tulkinnanvaraa. Minusta tässä tapauksessa haisee eniten se, että vaikka sääntöjen epämääräinen sanamuoto ja vaikea tulkinta on ollut tiedossa jo pitkään, niin sääntöjä ei ole muutettu selkeämmäksi. Happimaskikielto kilpailujen yhteydessä saatiin sääntöihin muutamissa kuukausissa, mutta ei tätä.
  6. Kelpaisiko nämä: 1) raja-arvot ovat niin löysät, että se sallii käytön, joka on normaaliin lääkekäyttöön verrattuna moninkertainen. Tällaisen käytön terveysvaikutuksista ei kukaan tiedä, eikä sitä edes voi tutkia, koska se olisi epäeettistä. 2) Huomattavalla taloudellisella investoinnilla pystytään mittaamaan labrassa lääkkeen kulkeutuminen verenkiertoon ja yksilölliset poistumisajat, jolloin lääkkeen määrä pystytään optimoimaan juuri raja-arvojen alapuolelle, sekä näiden annostelu kilpailu- ja leirioloissa (nebulisaattorirekka). Jos sun maassa ei ole rahakasta valtiojohtoista doping-järjestelmää niin tommoisen järjestäminen on hankalaa. 3) Urheilijat ovat eriarvoisessa asemassa sen suhteen, että miten nopeasti salbutamoli huuhtoutuu pois elimistöstä. Esimerkiksi Sundbyn tapauksessa hänellä todettiin todella nopea huuhtoutuminen, jolloin hänen menestyksensä saattaa selittyä sillä, että hän pystyi käyttämään eniten.
  7. Tästä on ihan tutkimustuloksia, siis että inhalaationa otettu Salbutamol parantaa suorituskykyä Sundbyn annoksiin verrattuna paljon pienemmilläkin määrillä. Terveillä Salbutamolia ei ole kielletty, koska asiantuntijat (käytännössä Norjalaiset alan tiedemiehet) ovat todenneet, että asiasta ei ole tieteessä ns. konsesusta. Tutkimuksia terveillä tästä on tehty mm. Norjassa. Toisaalta, Sundbyn tapauksessa hän otti annoksia, joka vastaa noin 70 henkäystä päivässä 30 päivän ajan. Antidoping-Norja hyväksyi ensin selityksen siitä, että kun marginaalista löytyi tutkimus jossa vakavasti sairaat ihmiset imevät nebulisaattorilla lääkettä, niin siitä imeytyy vain noin 15%. CAS vähän moitti valikoinnista - tämä ei ole enää konsesus vaan kirsikanpoimintaa ja rankaisi ankarasti. Yksi syy Salbutamolin käyttöön voi olla, että se on peiteaine, sen lisäksi että sillä saa lihasta ja se parantaa lyhyellä tähtäimellä suorituskykyä.
  8. Niin. Ja on tärkeää ymmärtää sen rooli, jotta osaa muuttaa rytmitystä oikeaan suuntaan viitekehyksen mukaan. Jogolla on taustalla säntillistä ja määrällisesti kovaa PK-harjoittelua paljon tätä hetkeä kovemmalla kokonaisvolyymilla. Nyt on käynnissä jakso, jossa harjoittelu muistuttaa enemmän "yhden tekijän harjoittelua", jossa hiotaan yläreserviä. PK ja harjiotuskestävyys hakeutuu vanhasta muistista tuohon vanhaan kovan volyymin optimiin, jolloin harjoittelu toimii tasapainoisesti pohjien vuoksi (vaikka juostaan "vain" 100-120km/vko). Tällöin ei ole niin olennaista nuodattaa kestävyyden kannalta optimaalista viikkorytmiä (esim 3+1). Harjoittelun kannalta keskeisempää tässä kontekstissa on se, että harjoitusvaste näillä kovilla harjoituksilla säilyy ja samaakin ominaisuutta kehittävät harjoitukset osataan tehdä riittävän erilaisilla malleilla. Eli, luulen ymmärtäväni, mistä tuo Jogon kysymys kumpuaa ja normirytmityksen kyseenalaistamisessa on hänen harjoittelussaan tällä hetkellä vissi pointti.
  9. Esität yhteen tekijään perustuvan mallin harjoittelun vaikutuksesta. Minusta ajaudut harhapoluille yrittäessäsi ymmärtää 3+1:stä tmv. tuon karkean mallin avulla. Viikkotason rytmitys johtuu siitä, että harjoittelussa kehitetään useita tekijöitä, jotka vaikuttavat erilaisilla aikaskaaloilla. Se "kolme" kolme-plus-ykkösessä on kestävyysharjoitus - koostuen toki useista harjoitteista, josta palaudutaan seuraavaan jaksoon. Sen kolmosen sisällä on sitten muita tekijöitä kehittäviä lyhyempiä jaksoja.
  10. Olisiko siinä tapauksessa järkeä olla erillisiä sarjoja naisille? Yksi syy Thereselle käyttää klostebolia oli se, että androgeeniset vaikutukset olivat vähäiset, jolloin käyttö ei näy niin selvästi. Jos käyttö olisi vapaata, niin tuohon ei olisi mitään syytä. Ms. Olympia lopetettiin vuosi sitten, koska kilpailijoiden "man-face" ei vetänyt riittävästi yleisöä.
  11. Alan foorumit suosittelevat naiselle oraalisesti nautittuna 20 mg annoksia per päivä. Trofodermin sisältää 0.5 % klostebolia, jolloin sadan gramman tuubista riittäisi syötynä hyvä annos yli kahdeksikymmeneksi päiväksi. Mikähän annostelu olisi sopiva limakalvojen kautta imeyttämällä? Klostebolin kanssa suositeltiin pinottavaksi esimerkiksi klenbuterolia tai salbutamolia, jolloin saavutetaan samaisen foorumin mukaan suorituskyvyssä ja kehon koostumuksessa oikein hyviä tuloksia.
  12. Clostebolia valmistettiin aikoinaan itäsaksassa, mutta sen vaikutukset ovat sen verran heikot, että mitään jättimenestystä siitä ei tullut ja valmistus hiipui. Nykyään se on internetsin mukaan hyvin kallis design-steroidi, joka soveltuu lähinnä keveästä ja tiukasta lihasta hyötyville painoluokka- ja kestävyyslajien urheilijoille ja etenkin naisille, koska clostebol ei aiheuta miehistymistä samaan tapaan kuin muut anaboliset steroidit. Ennen vuotta 2016 clostebol oli hyvin vaikea havaita ja havaitsemisajat käytöstä olivat luokkaa 10-12h. Tänä vuonna kehitettiin uusia analyysimenetelmiä, josta syystä clostebolin käyttö pystytään havaitsemaan jopa kuukausi sen käytön jälkeen. (Edit: jaa perttu tuon tuolla jo sanoikin) Lääkkeenä sitä on saatavilla nykyään ainoastaan voiteissa ja vaginapillereissä (?), joita urheilijat eivät käytä, vaan noita pimeiden markkinoiden tuotteita. Olisi ihan mielenkiintoista tietää, että kuka noita norjalaisille tekee: onko niillä oma labra, vai voivatko ne luottaa tuossa johonkin ulkopuoliseen toimijaan.
  13. zxcv

    Koirataksi 2015

    Tilanne osallistujista tällä hetkellä on seuraava: rvl, enkelman, muutama kaveri, nyba ja sitten on epävarmoja, jotka eivät todennäköisesti tule. Eli yksi melko erivauhtinen lähtöryhmä. Aika kotiratahengessä mennään tällä kertaa. Pahoittelut, että lähdin mainostamaan tätä näin myöhään.   Â
  14. zxcv

    Koirataksi 2015

    Ensi viikon keskiviikkona 24.6. olisi tilaisuus juosta epävirallinen kasi Otaniemen Urheilukentällä - paremmin kisa tunnetaan Koirataksina. Tänä vuonna tapahtuma on viime vuotisia pienimuotoisempi, siksi mainostetaan näin myöhään ja osallistujia on vasta kourallinen. Kisa alkaa aikaisintaan 19:20. Lähtöaikaa joustetaan Espoon Tapioiden järjestämän seitsenottelun mukaan. Parilla ryhmällä saattaa olla mahdollisuus sähköaikoihin. Varmista tulosi kuittaamalla tähän ketjuun. Ryhmäjako tehdään viime vuosista poiketen paikan päällä oman ilmoituksen perusteella. Â Â Viime vuoden tunnelmia löydät tästä ketjusta: Â
  15. No niinhän se oli, mutta: sedentary non-joggers were 20 years older ... statistical adjustment would not completely eliminate confounding bias by these large differences tuosta yllä viitatusta editorial comment -vastineesta.
  16. 1. Referenssiryhmän ikä oli keskimäärin paljon enemmän kuin joksevat (20 vuotta?). Artikkeli käytti kertoimia, millä se korjasi analysoimaansa dataa ikäryhmien välillä. 2. 40 ihmistä ei ole riittävä otanta toteamaan yhtään mitään maailman miljoonista "paljon juoksevista". 3. Artikkelin jaottelu paljon ja vähän juokseviin on täysin mielivaltainen. Tekemällä jako eri tavalla, saadaan tulos jossa eniten juoksevat eivät kuole nuorempina. 4. Artikkelissa ei sanota - toisin kuin Ylen, HS:n ja kaikkien muiden tiedotusvälineiden otsikoissa väitetään - että kova lenkkeily on yhtä tappavaa kuin sohvaperunointi. Siinä sanotaan, että "data suggests", jonka ero otsikkoon pitäisi olla ammattitaitoiselle tiedetoimittajalle itsestäänselvä. Minua itseäni hämmentää tässä se, että näinkin korkean impact factorin lehdessä pystytään sanomaan edes tuo "suggests". Jos artikkelissa olisi todettu totuudenmukaisesti, että sen perusteella ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä liikuntasuosituksista tai sopivasta määrästä, artikkeli olisi vaipunut unholaan. Tuo saatu tulos oli ainoa, millä uutiskynnys ylittyi. Ottaen huomioon tuo seikka, sekä tehtyjen analyysien epämääräisyys, niin herää kysymys onko numeroita pyöritelty vain niin kauan, että haluttu tulos saadaan (ks. esim. p-hacking viitteessä 3)? Tiedeuutisoinnista - ja joskus vaikuttaa siltä, että itse tieteestäkin - tulee koko ajan enemmän ja enemmän OHO TISSIT KATSO KUVAT klikkikalastelua ja hassuja tarkoitushakuisia juttuja joita on kiva jakaa twitterissä tai fb:ssä. Tiede on keino sanoa painavia tosia asioita, jonka merkityksen tämä klikkienmetsästys ajan myötä hävittää. No mutta, ketäpä tuo kiinnostaisi. 1) Editorial Comment: http://content.onlinejacc.org/article.aspx?articleID=2108913 2) Lisää analyysia: http://www.medscape.com/viewarticle/839064#vp_2 3) "p-hacking": http://www.americanscientist.org/issues/feature/2014/6/the-statistical-crisis-in-science
  17. zxcv

    Girya- Kahvakuula

    Yleisesti on tapana sanoa, että juoksijoilla on kova hapenotto. Asia ei ole kuitenkaan ihan näin yksioikoinen. Maksimaalinen hapenottokyky on sidottu hyvin vahvasti siihe mitä tehdään ja juoksijan tapauksessa taloudellinen, mutta hapenkulutukseltaan kova suoritus onnistuu vain juoksumatolla. Jos juoksijalle laitettaisiin vaikkapa pikaluistimet jalkaan ja maski naamalle millejä ei saataisi irti samaan malliin irti kuin matolla, vaikka kyseessä on hapenoton kannalta juoksua vaativampi laji. Tässä pitäisi siis ajatella sitä, että mikä on hapenkuljetuskyky siinä mahdollisimman taloudellisessa ja maksimaalisessa tempaussuorituksessa. Toinen hieman stereotyyppinen ajatus tuossa oli, että "punttitausta" tarkoittaisi heikompaa hapenottokykyä. Jos kuitenkin katsoo painonnostoa treenaavan kaverin harjoitusohjelmaa, niin useus, rytmitys ja harjoitusten kuormittavuus ovat sellaista, että väistämättä myös kestävyysominaisuudet hioutuvat tuossa vuosien kuluessa kuntoon. Tai, sen voi ajatella olevan osa lajivaatimuksia, koska kestävyys ja palautumiskyky ovat saman lantin eri puolia. Se ei näy tuloksena juoksumatolla, mutta jos tehdään lajinomainen maksimaalista hapenottokykyä kuormittava (esim. pitkä tempaussarja) suoritus, niin tulos on kova. Yhtenä asiana lisää, olen huomannut melko selkeästi sen, että esimerkiksi omassa lentistekniikassani (muuta en osaa analysoida) on virheitä siksi, että liikkuvuudessa ja lajinomaisessa voimassa on puutteita. Ja sen, että hommat paranee ihan automaattisesti, kun fysiikan saa kuntoon. Eli tekniikka on voimaa. Mä siis vierasta näissä lajianalyyseissa hieman tätä tapaa irrottaa selkeästi toisistaan riippuvat asiat ja käsitellä niitä irrallisina, kun se ei vaan toimi niin. Aikoinaan tämä johti ihan konkreettisiin ideoihin siitä, että "urheilulajissa tarvitsee x:n verran hapenottokykyä" ja siksi lenkkeillään. Nyttemmin on käsittääkseni enemmän pinnalla näkemys siitä, että kestävyyskin tehdään lajinomaisella tekemisellä sitä oikealla tavalla rytmittämällä.
  18. zxcv

    Girya- Kahvakuula

    Kahvakuula soveltuu välineenä paremmin kahvakuulaurheiluun kuin voimaharjoitteluun. Ensi sijassa kahvakuulaharjoittelu kehittää suoritustasoa kahvakuulaurheilussa, mutta moni huipputason nostaja tekee ihan kunnioitettavia tuloksia myös painonnostossa. Raa'assa voimassa ei sitten niinkään. Voimaharjoitteluun kätevämpi vehje on esimerkiksi levytanko, jossa paino on portaattomasti säädettävissä ja voimaharjoitteluun sopivammat toistomäärät 1 - 20 ja liikeradat helpommin toteutettavissa. Kahvakuulatekniikka on liikeradoiltaan ja tekniikaltaan sellainen, että ykköset tai muutaman sarjan toistot eivät etenkään satunnaisesti kuulan kanssa puuhaavalle sovi. Kahvakuulailussa tyypillisiä kisasuorituksia ovat esimerkiksi 10 minuutin rinnalleveto-työntö ja 10 minuutin tempaus. Vaadittavia fyysisiä ominaisuuksia ovat lihaskestävyys ja jonkin verran myös (absoluuttinen) hapenotto. Kisasuorituksena toi on mun mielestä omalla tavallaan hirveämpi kuin vaikka cooperin testi (tosin ei yhtä kivulias kuin vaparisparri). Ei siinä hapenotto ainakaan mulla tullut vastaan - vaan lihaskestävyys ja tekniikan puutteet, mutta ihan riittävän lujilla senkin kanssa oli.
  19. zxcv

    Marrasputki 2014

    Vuodesta 2008 järjestetty perinteinen tapahtuma, Marrasputki, on taas alkamaisillaan. Tapahtuman idea on yksinkertainen: suorittaaksesi Marrasputken sinun tulee juosta joka ikinen päivä marraskuussa. Tapahtuman ajatusta voisi kuvailla medän kaikkien juoksua harrastavien yhteisesti tuntemallamme luontokokemuksella - kuinka jokaisessa vuodenajassa on omat ainutlaatuiset hetkensä meille näyttäytyessään. Tänä vuonna mukana ovat ainakin Helsinki Trail Runner's Club ja Jyväskylä Trail Runner's omissa facebook-ryhmissään: https://www.facebook.com/groups/Marrasputki2013/?fref=ts https://www.facebook.com/events/746279272109431/?fref=ts Lisäksi ontail.net -harjoituspäiväkirjassa on perinteinen lenkkien määrään perustuva leikkimielinen kilpailunsa. Marrasputki ei ole kuitenkaan sidottu mihinkään tiettyyn formaattiin, vaan kukin voi osallistua siihen haluamallaan tavalla haluamassaan muodossa. Tervetuloa mukaan!
  20. Mä sain aikoinaan toistoharjoituksiin neuvon, että vedon aikana ei koskaan katsota kelloa. Vetoharjoituksia tein kasille tähtäävinä. Vauhtituntuma kehittyi aika nopeasti sellaiseksi, että vedon tavoitteen ja tuloksen välillä ei ollut juurikaan heittoa. Parantunut vauhtituntuma on myös tavallaan osa parempaa kuntoa: tulokset ovat parempia, jos kykenee juoksemaan tasaisella teholla vauhtiaan vaihtelematta. Puolikkaan ennätykseni juoksin ilman kelloa, siten että mulla oli kuitenkin selkeä tavoite vauhdille. Puolimatkassa näin kisakellon ja eroa oli joitain sekunteja. Tavoitteesta kyllä hyydyin, kun päivän kunto ei antanut loppumatkasta tuohon vauhtiin enää myöten. Tuo neuvo on vähän äärimmäinen, mutta minusta siinä on perääkin. Jos lyhyemmissä vedoissa tuijottelee kovasti kelloa ja säätelee vauhtiaan, niin pieleenhän se harjoitus silloin menee.
  21. Minun mielestäni vaellusreittien normaali reittimerkintä on usein aika vähäistä polkujuoksukisoihin, ja reitin epäselvät kohdat ovat useilla reiteillä hyvin hankalia. Vaarojen Ultra on tästä hyvä esimerkki, jossa kehitys ekan ultrakisan jälkeen on ollut ensiluokkaista. (HP:stä mulla on kokemusta vain pieneltä reitin osalta)
  22. Tästä arvioisin, että MK-vauhti on jossain 4 min/km haminoilla, jolla silläkin voi tavoitella 1.30 -puolikasta. Eli vaikka sun maksimikestävyysvauhti ei kehittyisi yhtään, niin en mitenkään usko, että se rajoittaisi noita tavoitteita. Mitä tulee tuohon pikajuoksutestiin, niin aikuisen ihmisen motoriikasta se taito on useimmiten yksinkertaisesti kateissa - varsinkin jos ei ole kasvukauden jälkeen ikinä sitä harjoitettu. Tuollainen yksittäinen testi ei kerro nopeudesta paljoakaan. Motoriikka ja tekniikka, sitten lihasten hermottuminen ja lopuksi vaste nopeusharjoitteluun pitäisi saada tietoon ennen kuin voisi varmuudella sanoa, että oletko hidas vai et. Yleisesti kannattaa tehdä monipuolista harjoittelua kovia vetoja unohtamatta ja kilpailla kaikilla kestävyysmatkoilla kasista alkaen, niin että kehitys säilyy lyhyemmilläkin matkoilla mahdollisimman pitkään.
  23. Oma kasin ennätys parani selkeästi, kun oppi oikean vauhdinjaon, vaikka harrastin lajia ihan kuntoilijatasolla. Tasavauhtisena juostuna jäi väkisin jotain 3-4 s siitä, mihin se meni aloittamalla tarpeeksi kovaa. Lisäksi kun noita Otaniemen kasin tilastoja katselee, niin sopivasti hiipuvat kasit ovat minun mielestäni tuoneet parhaan tuloksen kullekin omalla tasollaan. Nopeuskestävyysmatkoilla eivät päde kestävyysjuoksumatkojen lait.
  24. Joo, ihan mielenkiintoinen kysymys, että meneekö tonnikin samanlaisella kovalla alulla. Itsellä ei ole tonnin kisastartteja vuoden 1983 jälkeen, joten huono mennä spekuloimaan (saati 3 min tonneja). WR:n splitit olivat 49.66 / 53.88 / 27.34. Tuota edeltävä Coen klassikkoennätys syntyi vähän erilaisella juoksulla.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy