Jump to content
Juoksufoorumi.fi










Kaisla

Jäsenet
  • Content Count

    137
  • Liittyi

  • Last visited

Everything posted by Kaisla

  1. Reilu kymmenen kuukautta nyt esikoisen syntymästä ja alle 5 lenkkiä takana. Ei ole onnistunu. Liikaa valvomista ja töitä. Ei jaksa ja nyt ei kerkee kun kasvimaakausi on alkanu. Fyysisesti olis juoksu onnistunu pari kuukautta synnytyksen jälkeen, sitten oli suurinpiirtein kivut poissa. Nyt on toinen lapsi tulossa, että katotaan sitä juoksua sitten vuuen päästä uuestaan. Jos sitten onnistuis. Juoksun tilapäiseen loppumiseen on eniten syynä se, että on niin ON/Off ihminen: ei voi vaan pikkusen juosta, kun pitäis juosta paljon. Mutta täältä tullaan vielä, ja entistä kovempaa! Onneksi kunnossa pysyy myös halkoja hakkaamalla ja kasvimaahommissa eikä tuo työkään ole paikallaan istumista. Odotuksen riemua kaikille!
  2. Kaisla

    Joroisten 1/2 matka

    Hirmusen paljon onne jamenestystä teräsmiehille ja -naisille matkaan! Tullaan Tiitukan kans hoputtammaan teitä!
  3. Tiitu-vauva tuli ulos mun mahasta 20päivä viime kuuta. Kyllä reenaaminen kannattaa, siitä voi olla yllättävissä tilanteissa apua. Kuten tuollasessa pitkässä 12 tunnin suorituksesa kivun kestävyysrajoilla. Hemmetti, kukkaan ei muistanu sannoo, että se tekköö noin kippeetä!! Juoksisin mielummin 12 tuntia kun osallistuisin synnyttämiseen. Mutta en valita, ei pysty, kun kahtoo tuota pientä mörköä, joka yrittää pelotella karjumalla ja haisemalla ja on silti niin mahottoman veikeeilmeinen ja sulonen pien ihmisen alaku. Passois hehkutella lissee, mutta riittäköön nyt. Juoksulenkille pääsyä oottelen, mutta siihen kuluu vielä joki verran aikaa....lykin vaunuja siihen asti ja nautiskelen ajan pysähtelemisestä.
  4. Kiitos Miinuliinu ja kaikki muutkin vastanneet. Tuo nivelten löystyminen on varmasti sellanen, joka saattaa haitata mun juoksua. Muutaman päivän on mulla lonksunu leukaperä hampaita yhteen purressa tosi kippeesti ja mänin hampilääkäriin sitä näyttämään. Sano lonksumisen johtuvan raskaudesta, kun ne on samat reseptorit, jotka löysyttää lantion alueen ennen synnytystä. Aika ihmeellistä... Lantionpohjalihasjumppa on tullu tutuks vuosia sitten kun selkä meni huonoon kuosiin. Jumppa alotettiin lantiosta, ei vatsasta eikä selästä. Sain todella, todella hyvää hoitoa, joka olikin hah hah lääkärille, joka sano, että turha haaveilla enää juoksusta. Ehkä voin sanoo saman neuvolatädeille, jotka sanoo että ei voi juosta pitkään pitkään aikaan.
  5. Kiirettä en tosiaan aikonu pitää enkä pissat reisiä valuen ja maito tursuten rinnuksilla ajatellu juoksemaan mennä, itku kurkussa, kun niin sattuu ruhjoutuneeseen ropparaukkaan, ei ei. On vähän ehkä malttia tullu tässä odotusaikana. Neuvolasta on melkein aina johonki spesifiin kysymykseen kuten saanko uida avannossa, mahoton saada vastausta. Tuntemusten mukaan, on vastaus. Näin siis hölkkäilynkin kans. Olen tehny kaikki maholliset tietämäni valmistautumisharjotukset, jotta toipuminen olis vaikka edes pikkusen noppeempaa. Mutta mistähän tuon tietää, kun vertailukohtaa ei ole. Huh, että jännittää tuo tuleva seikkailu!
  6. Hyvät sisaret, vauvan eräpäivään kuukausi. Lasken jo päiviä, millon pääsen taas juoksemaan. Kuinka on, miten nopeesti synnytyksen jälkeen olette voineet hölkkäillä? Mihin kaikkeen (pettymyksiin) kannattaa varautua että lenkkilyn alottaminen siirtyy tai juoksemista ei voi edes ajatella?
  7. Kaisla

    Onnittelut

    Täältä pulleamahainen maamuska lähettää onnen ja menestyksen toivotukset Kurpastimelle!
  8. Kävin kurkkaamassa, mutta oli sen verran raakaa kamaa mulle, että päätin yritää tulla toimeen ilman kanssasisarten neuvoja, opastuksia, pelotteluja ja kauhukertomuksia siitä, miten voin ryssiä kaiken syömällä 60 g salmiakkia. Luotan omiin tuntemuksiin ja ajatukseen suht luonnollisesta olotilasta, johon ei tarvihe paniikinomaisesti suhtautua. Taidan suhtautua juoksemiseen paljon vakavammin ja tiukkapipoisemmin kun raskauteen. Onks tää sittenki joku vitsi:) Kiitos Kurpastin rauhottelusta. En vielä ehtiny panna juoksurattaita tilaukseen!
  9. Kiitos onnitteluista! Jos haluaa päästä sepotusriippuvuudesta, joka mullakin oli melkoinen, kannattaa tehdä vauvoja! Ai juoksurattaita saa noin halvalla?! Kiitos tiedosta! En ostakkaan tavallisia rattaita vaan tuollaset, sitten on pakko siirtyä paikasta toiseen juoksemalla!
  10. Tänään eka ultra! Eikä tällä ultralla ole mitään tekemistä juoksemisen kanssa. Ultria juostaan myöhemmin. Meille tulee Tiituskainen. Vauva. Vaikkakin nimi tais vaihtua Väkkäräksi, oli sellaset jumppaesitykset ruudussa. Ainakohan hänellä mennee noin lujjaa, vai arvasko että häntä katotaan. Mie kun ajattelin, että vauva olis kellunu rauhassa, mutta ei tod. On se varmaan kummallista tulla maan päälle kun liikkuminen muuttuu paljon vaikeemmaks. Lenkillä eka kertaa eilen koko raskauden aikana. Järjettömän ihanaa!!!! Toivottavasti voin jatkaa juoksemista, pittää vaan ettiä sellaset tukimaharintaliivit että kärsii hilputella ees hissuksiin. Mistään, ei sitten mistään muusta liikunnasta tule noin hyvä oli kun juoksemisesta! Tää olis täällä ihan ihka onnellinen!
  11. Jo vähän paksumahainen tuleva maamuskainen kertoo että vähhiin on urheilu jääny. Eilen kävin ensimmäisen lenkin juoksemassa ja mikä nautinto se olikaan! Tuuli, satoi, oli pimmeetä ja ohtalampun valossa pitkin tyhjiä sorateitä. Olin elossa, olin kunnolla liikkeessä, olin hengästyny sopivasti. Oli päässy jo unohtummaan miten taivaallista juokseminen on. Taukoa juoksusta tuli melkein kolme kuukautta. Oli rinnat niin kippeet, huono olo ja armoton väsymys. Jakso vaan ulkoilla kevyesti. Nyt on sitten alkanu keskiraskauden ihanuus ja energisyys. Olin Espanjassa vuorilla ja sauvakävely vaihtuu taas juoksemiseen. Niin pitkään juosen kun tuntuu mukavalta. Voi tätä onnea!
  12. Tapu tapu tap tap ja tipe tipe tip tap Joutsenossa juosseille!
  13. Töitä pitää tehdä aamuaikaisesta iltamyöhään seuraavat kaks viikkoa. Ei jaksa, ei pysty, ei kykene. Nyt jo hermot niin kireellä että saan kenkää. Kotoa ja töistä. Tekis miel heittää räpylät naulaan. Miks pitää tehä koko ajan niin helvetisti kaikkee? HErmo menee.JA lenkille ei kerkee. Ja paskat. Yks nelkytminuuttinen ei oo kyllä mistään pois, tois ilmavuutta ajatuksiin.
  14. Vitsi, taas saatiin yks maratoonari mahtavaan joukkoon! Kärsimysten kautta voittoon ja kohi uusia tavoitteita. Tuosta on hyvä jatkaa, kun tietää mitä maratonin juokseminen on. Ja sitähän ei voi tietää muuta kun maalissa! Onnea J83!
  15. Sepottamalla. Kohta lähen, sepottamisen jälkeen, rentoutumaan lisää (juoksemaan) tuonne syysmyrskyyn ja sateeseen. Sitten jatkan rentoutumista tekemällä voimajoogatyyppisiä liikkeitä. Eiköhän minustakin näillä metodeilla saaha varsin rento ja letkee tyyppi päivän opiskelupakertamisen jälkeen.
  16. Kaisla

    Kuopio Maraton 2.9.2006

    Hyvät ystävät, kiitos kiitos ihanista onnitteluista ja kommenteista. Täällä ollaan taas siirrytty intensiivisesti taiteen palvelukseen, raportti on blogissa. Juoksemaanhan tästä jo joutais, kun ei enää oo paikat yhtään jumissa, josko ne nyt sitä kunnolla olivatkaan.
  17. Kaisla

    Kuopio Maraton 2.9.2006

    Kyll on mahtavaa! Eka maraton takana ja hyvin män! Tää vaan hymyilee täällä... Oman kellon kans otettu aika oli 3.56 ja rapiat ja tulostaulun aika oli 3.57 ja sekunnit päälle. Lähdin seuraamaan neljän tunnin jänistä, juoksu kulki koko matkan ilman kummempia ongelmia ja 30 km kohalla ajattelin että millon tää maraton alkaa. Olin varautunu kaikkeen maholliseen, mutta mitään ihmeellistä ei tapahtunu. Neljän kilometrin loppurutistus pisti jalat vieterille, olivat ihan tottelemattomat kun ylitin maaliviivan, runsaiden tuuletusten ja hihkunnan kera. Polvet oli kippeet, mutta olin varsin hyvävoimanen. Oli siis uskomattoman helppo juoksu. NAUTIN koko matkan!! Tää tyyli sopii mulle. Päättää taktiikka vasta matkalla. Urheilujuomia en käyttäny kun vahingossa kerran, olin oman siman varassa (maltoa, inkkarisokeria ja suolaa) ja pulloihin teippasin yksittäispakattuja hunajapusseja muistaakseni 7 kpl. Näillä pärjäsin hirmu hyvin. Tarkempaa raporttia myöhemmin, nyt pittää männä nukkumaan!
  18. Poltan, mutta en kovin paljon, kymmenisen röökiä päivässä. Ja siinä on 10 liikaa. Empä oo huomannu vaikutusta suoritukseen muutoin kun jos polttaa just ennen lenkkiä, ni hengästyn alussa enemmän. Jos on puoltoista tuntia taukoa, en huomaa eroa. Huomenna siis vedän aamuröökit pari kolme tuntia ennen maratonin starttia, puskiin en viiti piloutua, mutta kauemmas muista menen, koska tupakansavu on epämiellyttävää niille, jotka ei polta. Juoksun jälkeen en välitä, poltan just siinä kohtaa missä satun olemaan. Kovin kauas ei yleensä edes kykene menemään;). En tiiä, toisaalta olen sitä mieltä, että niin pitkään kun ei röökaaminen haittaa juoksua, ei mulla oo mitään syytä lopettaa. Ja toisaalta, lähes päivittäin sitä tulee mieleen että miks ihmeessä vielä poltan. Mutta jos liikaa alkasin asiaa miettimään, parasta olis lopettaa. Olis selvä juttu sitten. En polta ni ei tarvi miettiä. Mutta sitä ennen varmaan pittäis hakkee paketti rauhottavia. Nikotiiniriippuvainen en tunnusta edelleenkään olevan, vaan kyllä se on ihan zyykkistä.
  19. Kaisla

    Pikaraportti HCM:lta

    Kyll on kiva lukkee henkilön juttuja! Juokse oikein monta maratonia, että saahaan lukea raportteja!
  20. Kaisla

    Kuopio Maraton 2.9.2006

    Lähtöaika tarkistettu nyt kertaalleen, että osaan olla paikalla tällä kertaa ajoissa. Lähtö maratonille klo 11.00. Treenaaminen on sujunu haahuilemalla ja epäjärjestelmällisesti, katotaan mihin se riittää. Nyt viimenen viikko leppäillään ja lauantaina juostaan huolellisesti etukäteen suunnitellun taktiikan mukaisesti:)
  21. Sykkeet ovat täysin käsittämätön juttu, enkä itse voi päätellä sykkeistä oikein yhtään mitään, sen verran vaihteleevat. Joskus lenkillä keskisyke on korkee, eikä tunnu missään, joskus taas matala, ja mie puuskutan ja himmailen mänemään kun on niin muka raskasta. En ylipäätään tajua, miks kannan sykemittaria mukanani.
  22. Kaisla

    Kiitos

    Empä ole ruikutuksen huomannu lisääntyneen viime aikoina. Jokainen kärvistelee tyylillään tai olkoon kärvistelemättä. Siitä olen varma, että jossain juokseminen tuntuu. Se tuntuu hyvältä tai pahalta ja kaikkea siltä väliltä. Mutta ei varmasti tunnu aina hyvältä, eikä koskaan juoksu tunnu ei-miltään.
  23. Kaisla

    HCM 2006

    Kaikkien juoksijoiden unelmat toteutukoon huomenna! Onnea ja viisautta matkaan!
  24. Selkäpiirtä karmii, kun lukee raportteja. Tuntuu, että ei tuollaset satasen taivaltajat ole immeisiä ollenkaan, vaan jotain...yliluonnollisiin suorituksiin pystyviä juoksukoneita. Ei tämä pää pysty käsittämään, että joku voi ihan oikeesti juosta tuollasen matkan. Toivottavasti saatte jäsenenne korjailtuja matkan rasituksista ja sitten....mitä tulevaisuus teille tuokaan tullessaan, vielä pitempiä juoksuja? Hirmuisen paljon onnea masulaisille!
  25. On kahenlaisia ihmisiä: niitä jotka puhuu ja niitä jotka tekee. Sitten on niitä, jotka puhuu juoksemisesta ja niitä jotka juoksee. Tämän palstan ansiosta monesta juoksusta puhuvasta (tai ajattelijasta) on tullu Juoksija. Seppo on tämän palstan tekijä ja Juoksija. Kiitos!
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy