Jump to content
Juoksufoorumi.fi


RGB

Jäsenet
  • Content Count

    156
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

50 Excellent

About RGB

  • Syntymäpäivä 15.09.1979

Converted

  • Coopperi
    3420
  • 10km
    35.03
  • Puolimaraton
    1.17.43
  • Maraton
    2.56.43

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Muistaakseni ei ole myyty loppuun missään vaiheessa. Majoitusten osalta tilanne voi tietysti olla hankalampi myöhemmin.
  2. Jos läpipääsy on ainoa tavoite, niin riippuu aika paljon omista vahvuuksista. Läpipääsyyn vaaditaan noin 2 tunnin uinti, 8 tunnin pyöräily ja 6 tunnin juoksu. Noista 8 tunnin pyöräily on helpoin ja pyöräilytreenit vievät muutenkin eniten aikaa, joten mahdollisimman vähän pyöräilyä. Uinti on taas haastavin, joten siihen kannattaa panostaa jos ei ole hyvä uimari. 2 tuntia uintia ja 5 tuntia juoksua viikossa talvella (ei lainkaan pyöräilyä) voisi olla järkevä setti. Kesällä voi jos haluat korvata muutaman juoksulenkin pitkällä pyörälenkillä, mutta muuten aika lailla samalla ohjelmalla. Itse harrastin vain juoksua kaksi kuukautta ennen täysmatkaa eikä siitä ollut mitään haittaa. Noilla vauhdeilla ei ole mitään tarvetta tehdä minkäänlaisia intervalleja, vaan voi vetää vaikkapa kaikki harjoitukset pk-treeneinä jos haluaa, mutta siihen ehkä kyllästyy 🙂
  3. Jos on top-10 juoksija perusmatkalla, niin saapunee noin klo 9 siltajonoihin. Alle 22 tuntia pitäisi kai juosta jos haluaa varmuudella välttää jonoja siltojen kohdalla. Normipoluilla lyhyen matkan juoksijoista ei ole oletettavasti haittaa ainakaan perusmatkalaisille, toisin päin voi toki olla siinä vaiheessa 🙂
  4. Aivan. Tuosta ei varmaan saada 0,5 km kasaan, mutta lähempänä 10 km olisi toki ollut jos olisimme tosiaan juossut tuon pätkän myös.
  5. Reippaasti alimittainen reitti tänä vuonna, noin 9,5 km taisi olla. No, sinänsä ei minua haitannut, koska Aaltokymppiin pääsin ilmaiseksi ja olin vain tekemässä vk-treeniä. Sain 10 km kasaan vetämällä muutaman kunniankierroksen urheilukentällä ennen kuin tuli maaliin. Jos olisin maksanut täyden hinnan kisasta, niin olisin toisaalta kyllä ollut pettynyt. Ylipitkä on vielä ihan ok, koska aina voi lopettaa juoksemisen kun kymppi tulee täyteen, mutta alimittainen on vähän hankalampi siinä mielessä.
  6. Yölähtöön liittyy kuitenkin selkeitä etuja: a) viileämpi keli, joka voi olla aika tärkeä juttu, kun huoltoväli on 20 km ja kisa juostaan kesäkuun lopussa ja b) paljon vähemmän muuta liikennettä eli väsyneitä juoksijoita voidaan päästä ajoradalle eikä tarvitse löytää 100 kilsan kevytliikenteenväylää. Siellähän ei ollut oikeasti pimeää nyt kun oli selkeä keli - itse juoksin koko yön ilman lamppua ja hyvin näkyi reittimerkinnät. Sadekelillä olisi kuitenkin ollut tosi haasteellista löytää sorateiden pintaan maalattuja nuolia.
  7. Oli siellä eksymisiä myös jonkun verran yön aikana, ainakin miesten kärki ja naisten kakkonen. Omaan huoltoon perustuva ja yhtenä kierroksena juostu tapahtuma, missä huoltoväli oli pahimmillaan yli 20 km, ei voi myöskään verrata suoraan lyhyisiin kierroksiin perustuviin täyshuoltotapahtumiin. Toki varmasti loppuaika olisi myös ollut parempi jos osallistujia olisi ollut enemmän.
  8. Konstsamfundetin suurin ongelma taitaa olla, ettei löydä tarpeeksi paljon hyväksyttävissä olevia kohteita rahoilleen. Säätiön säännöt rajavat aika tarkasti mihin asiohin tuotto voidaan käyttää (perustuen luonnollisesti lahjoittajan toivomuksiin) ja ainakin viime vuosina he ovat valittaneet, ettei ole tullut tarpeeksi laadukkaita tukihakemuksia heille eli he eivät ole voineet jakaa niin paljon rahaa ulos kuin olisi vuosituoton kannalta mahdollista. Hyvä siis, että löytyi nyt järkevä käyttökohde, mistä suomalaiset laajemminkin voivat nauttia.
  9. Toki olisi parempi jos väylät olisivat yksisuuntaisia, mutta kyllä sama argumentti toimii myös tilanteessa, missä väylät ovat kaksisuuntaisia.
  10. Hmm, nyt en oikein ymmärrä. Miksi tarvitaan yksisuuntaisia väyliä?
  11. Ruotsissa tehtiin nyt eri tavalla. Tämän viikon maanantaista lähtien jalankulkija pitää liikkua kevytliikenteenväylällä nimenomaan vasemmalla puolella ja pyöräilijät liikkuvat oikealla puolella. Muutos perusteltiin liikenneturvallisuuden parantamisella - on parempi, että jalankulkijat ja pyöräilijät kohtaavat toisiaan samalla puolella (samasta syystä jalankulkijat kulkevat ajoradan vasemmalla puolella). Ruotsissa kick-bike lasketaan myös jalankulkijaksi eli perinteinen kick-bike pitää liikkua vasemmalla puolella. Sähköavusteinen kick-bike pitää kuitenkin liikkua oikealla puolella: https://www.svt.se/nyheter/inrikes/vet-du-vilken-sida-sparkcykeln-ska-aka-pa
  12. Kiitti. Videon perusteella voittaja taisi oikaista aika reippaasti 😁
  13. Potkupyöräilijänkin osalta vaikuttaa siltä, että jatkossa useimmiten pitää hidastaa lähelle jalankulkijan vauhtia, vaikka potkupyöräilijä on itse jalankulkija. Aika mielenkiintoista, koska esim. juoksijan osalta ei puhuta missään tämmöisistä velvollisuukista. "Rullaluistelijat, potkulautailijat ja rullahiihtäjät.Tieliikennelain 2 §:n mukaan rullaluistelija, potkulautailija ja rullahiihtäjä ovat jalankulkijoita. Näiden tienkäyttäjien on siksi pääsäännön mukaan käytettävä jalkakäytävää, missä sellainen on. Rullaluistelija, potkulautailija tai hiihtäjä voi käyttää ajorataa vain, jos tiellä ei ole sen enempää jalkakäytävää kuin piennartakaan. Tien minkä tahansa osan käyttäminen tilapäisesti on sallittua. Jalankulkijan ja esimerkiksi rullaluistelijan nopeusero voi olla suuri. Nimenomaan tienkäyttäjien nopeuserot myötävaikuttavat vaaratilanteiden syntyyn. Siksi rullaluistelijan on noudatettava varovaisuusperiaatetta, joka velvoittaa noudattamaan olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Varsinkin vilkkaassa liikenteessä rullaluistelu edellyttää nopeuden sovittamista lähelle jalan liikkuvien nopeutta. Luistelusta tai potkulaudalla liikkumisesta jalkakäytävällä ei saa aiheutua huomattavaa haittaa tai vaaraa muille jalankulkijoille. "
  14. Ei missä sattuu, vaan reunalla. Mutta muuten olet oikeassa, tilanne muuttuu kesäkuussa 2020. Samalla tarkennettiin lakia niin, että pyöräilijä pitää aina ohittaessa hidastaa lähelle jalkaisin liikkuvan nopeutta. Toisin sanoen, jos pyöräiljä ohittaa kävelijän, jonka vauhti on yleensä noin 5 km/h, niin käytännössä pyörälijän vauhti ei saa olla kovempaa kuin noin 10 km/h: "Liikenne yhdistetyllä väylällä on oikeanpuoleista ja kaksisuuntaista. Jalankulkijan on kuljettava väylän reunassa niin, että pyöräilijät ja mopoilijat voivat ohittaa hänet vaaratta ja haitatta. Pyöräilijän ja mopoilijan on puolestaan kohdatessaan tai ohittaessaan jalankulkijan annettava tälle turvallinen tila. Pyöräilijää ja mopoilijaa velvoittaa tieliikennelain 3 §, jonka mukaan jokaisen tienkäyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tämä merkitsee käytännössä, että jalankulkijoita lähestyttäessä nopeus on sovitettava lähelle jalkaisin liikkuvan nopeutta. " https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_180+2017.aspx
  15. Paitsi jalankulkijoiden osalta voimassa olevan tieliikennelain perusteella. Asia on hyvin perusteltukin kyseisen lain valmistelutöissä vuonna 1996: "Jalankulkijan on nykyisten sääntöjen mukaan jalkakäytävällä, pyörätiellä ja suojatiellä yleensä kuljettava sen oikeanpuoleisella osalla. Oikeanpuoleisen liikenteen periaate on vallitseva muun muassa liikuttaessa julkisten rakennusten sisällä, ovissa ja muissa vastaavissa paikoissa. Jalankulkijoiden liikkumisen arvaamattomuus ja toisaalta pyöräilijöiden suuri nopeus ovat johtaneet vaaratilanteisiin erityisesti yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä. Yllättäen takaa tuleva pyöräilijä voi olla jalankulkijalle onnettomuuden aiheuttaja. Jalankulkijaan kohdistuu todellisen onnettomuusriskin ohella myös turvattomuuden tunne. Samalla väylällä kulkevien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välisiä konfliktitilanteita voitaisiin estää, jos osapuolet näkisivät ennakolta tulevan tilanteen ja voisivat varautua siihen. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden toistensa havaitseminen paranisi, jos jalankulkijat voisivat kulkea pyöräilijöitä vastaan eli yhdistetyn kevyen liikenteen väylän vasenta puolta. Menettely vastaisi tilannetta ajoradalla, jossa jalankulkijan on ensisijaisesti käytettävä vasenta reunaa. Kevyen liikenteen väyliä käytetään paitsi siirtymiseen paikasta toiseen myös vapaa-ajan liikkumiseen. Kevyen liikenteen väylät ovat olemukseltaan monen tyyppisiä ja keskenään erilaisia. Näin ollen jalankulkijan paikan määräämiselle tiukasti joko oikealle tai vasemmalle reunalle ei löydy riittäviä perusteita. Jalankulkijan tulisi pyörätiellä sekä yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä voida valita kumpaa reunaa hän kulkee ja kummalle puolelle väistää pyöräilijöitä. Erityisesti lapsille, joiden kyky erotella vasen oikeasta on vajavainen, väylän reunan käyttö olisi liikenneturvallisuuden kannalta merkittävä etu."
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy