Jump to content
Juoksufoorumi.fi










Ruutuässä

Jäsenet
  • Content Count

    332
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

11 Good

About Ruutuässä

  • Syntymäpäivä 04.12.1983

Converted

  • Coopperi
    3350 m
  • Puolimaraton
    1.25
  • Maraton
    3.09

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Varmasti ihan valideja pointteja moni. Onneksi rannalle ei tarvinnut jättää ketään halukasta, jolla olisi ollut realistiset mahdollisuudet joukkueeseen. Ehkä ensi kerralla jengiä valittaessa laji on taas kasvanut lisää ja homma kehittynyt kokonaisuutena myös polkujen ulkopuolella.
  2. En usko, että kattojärjestön olemassaolo vähentäisi kritiikkiä. Yhtä lailla arvokisavalintoja arvostellaan lähes joka lajissa, kuten vaikka keihäänheitossa. Sillä en näe olevan merkitystä, millä kanavalla keskustelu käydään. Valintaperusteet on varsinkin polkujuoksupuolella haasteelliset. Laji on niin erilainen kotimaassa verrattuna esimerkiksi tulevaan MM-reittiin, että kv-kisojen kokemuksella on iso merkitys. Esimerkiksi Kallioniemen Jussin osalta katsottiin näytöksi 2013 vuoden UTMB:n tulos. Myös omalta osaltani pidän tärkeämpinä näyttöinä Eiger Ultra Trailia ja Transgrancanariaa kuin Suomen kisoja. Mielestäni siis kokonaisuus on tärkeämpää kuin yksittäinen kisa tai yksittäiset kisat Suomessa, olkoonkin, että ulkomaan kisojen vertaileminen keskenään voi olla vaikeaa. Joukkueen etu on, että sinne valitaan sellainen porukka, jolla on parhaat mahdollisuudet menestyä. Tämä tulkinnanvaraisuus aiheuttaa sen, ettei selviä kriteerejä saada. Jos tehdään jollain toisella tapaa, niin aina voi kyseenalaistaa, onko se oikea. Tätäkin pohdittiin yhdessä syksyllä.
  3. Polkujuoksun MM-kisojen osalta tilanne on sellainen, että viime kesänä alettiin miettimään kisaan osallistumista. Itselläni ei ole näistä aikaisempaa kokemusta, mutta olin mukana aloittamassa keskustelua asiasta. Kyselimme vinkkejä ja kokemuksia aiemmissa kisoissa mukana olleilta. Alun perin käsityksemme oli, että mukaan mahtuu 9+9 juoksijaa ja aikaisempina vuosina maksimimäärää ei ole saatu täyteen. Perustimme 6.10.2014 Facebook-ryhmän, johon pyrimme lisäämään kaikki potentiaaliset kiinnostuneet, joilla voisi olla edellytyksiä mahtua joukkueeseen. Valintaperusteeksi sovimme, että muodostamme joukkueen aikaisempien näyttöjen perusteella ja äänestämme tarvittaessa. Matkan varrella nettisivuilla olleen tiedon perusteella päättelimme, että joukkueen koko on 6+6. Jotta ihmiset pystyisivät kokoamaan kisakalenterinsa ajoissa, sovimme, että lyödään joukkue lukkoon loppuvuodesta. Kyselimme kiinnostusta mm. Janne Monoselta, Fritjof Fagerlundilta, Janne Klasilalta, Juha Jumiskolta jne. Lopulta nimiä oli yhdeksän, joista valitsimme kuusi, joilla kokonaisvaltaisesti oli näyttöjä eniten. Naisissa tilanne oli helppo, koska vain Maija Oravamäki oli ilmoittanut kiinnostuksensa. Pari viikkoa sitten järjestäjältä tuli tietopaketti, josta selvisi, että osallistujamäärä onkin 9+9. Osallistujat pitää ilmoittaa 15.2., joten päätimme, että loputkin paikat täytetään pikaisesti. Alkuperäisestä kokoonpanosta jäi kolme miestä rannalle ja totesimme, että mikäli muita potentiaalisia juoksijoita ei löydy, paikat menevät heille. Näin toimittiin ja paikat täytettiin. Naisiin saatiin pari nimeä lisää ja paikkoja on vielä kuusi vapaina. Tunnen mielestäni kohtuullisesti suomalaisia polkujuoksijoita, eikä mieleen tule yhtään nimeä, joka menisi nyt valittujen edelle. Kukaan muukaan ryhmän 22 jäsenestäkään ei keksinyt ketään. Siinä mielessä pidän joukkueen jäsenten valintaa perusteltuna ja seison jokaisen valinnan takana, vaikken yksin ole ollut asiaa päättämässä. Joukkueenjohtajaa ei ole nimetty, mutta olen ilmoittanut, että mikäli kukaan muu ei halua hommaa ottaa, niin voin olla vapaaehtoinen. Aina parempi, jos se olisi joku, jolla on aiempaa kokemusta MM-kisoista. Valinnat herättävät aina kritiikkiä ja voi olla, että on joku sellainen, keneltä olisi pitänyt kysyä. Mielestäni meillä on kuitenkin kasassa erittäin hyvä kokoonpano. t.Janne Hietala
  4. Aika huikeaa settiä. Ei taida Suomessa montaa juoksijaa olla, jolle 4 min/km on hölkkävauhtia. Toki enitenhän se on kiinni hölkkävauhdin määritelmästä, mutta riittävän löyhää määritelmää ei taida löytyä. Tällaiset puheet ja blogit kannattaisi varmaan suosiolla jättää omaan arvoonsa. Ihan juoksun kuin politiikankin osalta.
  5. Ruutuässä

    Movescount

    Movescount näyttää nyt olevan taas ylhäällä, mutta Moveslink ei suostu siirtämään tiedostoja palveluun edelleenkään. Onko muilla samaa ongelmaa? Pari kaveria oli saanut vietyä tiedostoja, mutta en tiedä ovatko käyttäneet Moveslinkkiä vai iPhonea. Alkaa jo vähän sapettaa tämä touhu.
  6. Kyllä sitä loppuen lopuksi pystyy juoksemaan aika hiljaa, vaikka kuvittelee jonkun vauhdin olevan hitain mahdollinen vauhti juosta. Itsekin tuli juostua pk-lenkit aina vähän liian kovaa ja niissä keskisyke pyöri aerobisen kynnyksen tuntumassa. Itse asiassa yllätyin, kun kävin ensimmäistä kertaa testissä, että aerobinen kynnys oli niin alhainen. Pidin kevyenä lenkkinä sitä, että keskisyke on 135-140 välissä ja vauhti jossain 5 min/km tuntumassa. Aerobinen kynnys kuitenkin on 137 eli suurin osa lenkeistä pitäisi juosta alle 130 keskisykkeellä. Välillä se tarkoittaa 5:20 min/km vauhtia, välillä 5:50 min/km. Tuntui aluksi hitaalta, mutta nyt siihen on tottunut. Tällä väärin treenaamisella juoksin maratonin 2:53:33, eikä tänä kesänä välttämättä kuitenkaan sen kovempaa olisi mennyt, vaikka pk-vauhteja olenkin korjannut alaspäin.
  7. Ensimmäinen testi on Teskun suorittama Esport Areenalla radalla 3/2013 ja toinen Tuomo Salosen tekemänä Runner's High:n tiloissa juoksumatolla 4/2014. En luonnollisesti tankannut mitenkään testeihin, mutta en tosin Bodomille tai maratonille sen enempää. Kisoja ennen harjoittelu oli hieman kevyempää, mutta kysyin testissä Tuomolta edellispäivien rasituksen vaikutusta ja hän totesi, että jos syke on laiska, se kertoo jo pidemmästä rasitustilasta kuin mitä muutamien päivien treenit saavat aikaan. Tällaista ei ole ollut. Ehkä paremmin testeihin vertautuvat lyhemmät juoksukisat ja suunnistukset. Kesäkuun lopussa juoksin 8,7 km maantiekisan, joka meni toisesta minuutista lähtien maksimeilla ja siellä keskisyke oli tuo aiemmin Bodomille muistamani luku 171. Toki siellä suorituksen kesto olikin lyhyt. Vaikea sanoa, mistä johtuu, ehkä seuraavan testin voi käydä tekemässä jossain maski päässä, niin saa vertailutietoa.
  8. Laskeskelin, että omalta osaltani kisa on melko merkityksetön, koska kovan tason takia pisteitä Tourille ei ole paljon luvassa. Vain neljä kisaa huomioidaan ja Vaaroilta tulee tuplapisteet, joten väliajallakin saa todennäköisesti paremmat pisteet kuin Nuuksiosta. Toisaalta Tourin voitosta ei voi tosissaan taistella, kun Vaaroilla juoksee tuplamatkan. Sieltä 43 km voittaja saa 100 pinnaa ja pisteiden jo ennestään kovan progression takia antaa niin paljon tasoitusta, että isojakin piste-eroja voi juosta kiinni. Esimerkiksi Ansiolle riittää Tourin voittoon Nuuksiosta toinen sija ja Vaaroilta ensimmäinen tai toinen, jolloin kolmellakin kisalla voi viedä kokonaiskisan. Viivalla kuitenkin ollaan, mutta ihan viime vuoden sijoituksen ei pitäisi olla asiaa.
  9. Piti vielä tarkistaa ja hiukan näköjään muistin väärin, eli keskisyke juoksussa oli 168. Kuitenkin selvästi yli testissä mitatun kynnyksen 161. Ongelmana ei ole ollut juosta maksimialueella pitkään vaan juosta riittävän kovaa anakynnyksen tuntumassa. Eipä tuota Bodom Trailin tai muutaman muunkaan kisan sykettä kukaan ole osannut selittää kuin toteamalla, että väärin määritetty, mutta testissä viimeksi hapot olivat sykkeellä 159 3,0 ja 166 4,7, joten määritys on koko lailla oikea.
  10. Onhan Boströmin suoritus kova, muttei mielestäni mitenkään poikkeuksellinen. Kilpaurheilijalle tietyllä tapaa peruskauraa ja olihan siinä pari suunnistajaakin vielä edellä. Boströmillä on potentiaalia parempaankin, jos keskittyisi harjoittelemaan yksin omaan vuorijuoksua suunnistamisen sijaan. Vaikka matkoja ei voi verrata, niin kyllä tässä ketjussakin on mainittu jo muutama mielestäni kovempi saavutus.
  11. Mihin tämä perustuu? Kyllähän kymppi vedetään käytännössä maksimialueella alusta loppuun. Kävin testissä 2013 maaliskuussa ja uudelleen 2014 huhtikuussa. Näissä saatiin anaerobiseksi kynnykseksi 164 ja 161, mutta Bodom Traililla mm. keskisyke 21 km kisassa oli 171. Frankfurtin maratonilla syke oli ehkä kisajännityksestä johtuen koko ajan niukasti maksimialueella, todennäköisesti kuitenkin rasituksen takia on oltu aika lähellä anakynnystä.
  12. Olen vähän huonosti lukenut tätä ketjua, joten pahoittelut, jos on jo kerrottu, mutta käyttääkö sankari sykemittaria ja miten tehot suhtautuu näihin vetovauhteihin? Eli mennäänkö selvästi maksimeilla vai pystyykö juoksemaan VK:n puolella vedot? Kuinka usein harjoittelussa vedetään täysillä tv-kovat vai kontrolloidaanko vauhteja sykkeiden mukaan?
  13. Ruutuässä

    #jättäri100

    Jos GPS mittaa vaakasuoran matkan ja 198 m vaakaetäisyydellä on nousua 65 m, niin kuljettu matka on 208 m. Ei siis isoa eroa vielä tällä nousukulmalla, vaikka korkeuden muutosta ei olisi huomioitu matkassa. Tein lauantaina vain 31 nousua / +2000 m ja sunnuntaina kävin ajamassa maantiepyörällä reilun 100 km lenkin. Jalat nyt toista päivää ihan paskana ja käveleminenkin sattuu. Pitää taas kesällä yrittää viihtyä mäessä vähän enemmän.
  14. Mulla on Salomonin EXO-sarjan vaatteita ollut käytössä noin vuoden verran, mm. nuo mainitut lyhyet trikoot sekä twinskinit. Aluksi ovat todella tiukkoja ja tuntuivat, että saattavat hiertää sisäreiteen (samaa ongelmaa muutama muukin valitellut) mutta talvella juoksin Transgrancanarian twinskineillä ja mitään ongelmaa ei lopulta ollut. Hyviä vaatteita ja kovinkaan usein ei nykyisin edes treeneihin viitsi muita kuin EXO:ja päälle laittaa. Hinta on kova, mutta kun ostaa hyvää, niin harmittaa vain kaupassa. Jos ostaa halpaa, niin harmittaa joka kerta käytössä. En ole muiden valmistajien vastaavia tuotteita käyttänyt, joten en osaa verrata, mutta varmaan kyse on aika pitkälti siitä, mikä itselle sopii. Joku tykkää, joku ei ja monestihan merkin valinta saattaa olla se juttu. Se mikä toisen mielestä on hyvä merkki, on toiselle kirosana.
  15. Mulla on noita muutama ylimääräinen yhteen tarkoitukseen. Voin ottaa mukaan, niin voi tulla nykimään hihasta, jos näkee.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy