kari.t

tää iski kovaa seitket luvun alussa siinä on perusasiat kohallaan

tommosta olis kiva jammailla itekkin laitetaan tämmönen tunnetun tekijän sävel ja sanat hyvin tehty ääni ja video osuu varsinkin näin kun on nähny tota touhua vähän niin kun molemmin puolin toki ei mitenkään omakohtainen kokemus kummaltakaan puolelta

jep noilla treeni vauhdeilla olisi viime vuoden paavo nurmi maratoonilla tullu M65 sarjassa kultaa kaulaan puolikkaalla ja tod. näk. myös täysmatkalla

jep jep noin rajusti yleistäen meillä firman joukkueen kolmonen yleensä tullu siinä viiden jälkeen ja sitten nelonen ja vitonen jotain puolitoista tuntia mieheen mettässä ja kutonen ennen yhteislähtöä ja ankkuri yhteislähdössä eli käytännössä 4 lamppua tarvitaan viideltä kinttaalla kumminkin vielä pimeetä mutta puoli seiskan aikaan ei ? tai ainakin kaksi lamppua ja niihin molempiin kahdet akut paikanpäällä ei pysty kumminkaan lataamaan

Sen verran vielä noista hajonnoista että tossa kaaviossa hajonnan eri rastit on piirretty vierekkäin ikään kuin hajonnat olisivat aina viuhkana mutta tämä riippuu ratamestarista, hajonta voi olla myös niin että juoksija kulkee hajonnan väärän rasti "läpi" matkalla omalle rastille mikä on omiaan hämmentämään epävarmaa suunnistajaa, radat on kumminkin tehty niin että kaikille joukkueille tulee sama teoreettinen matka kun kaikki vaihdot on juostu

raaka yleistystä mutta tarkistamatta sanoisin että yhteislähdön ankkurit tavoittelee kumminkin sijoituksia 400+ ja yhteislähdössä olevat kuutoset sijoituksia 900+ ja vielä aikasemmat sitä alempia sijoituksia, kait siinä on ajateltu että kilpailullisuus säilyy paremmin kun ankkurit pääsee yhtenä parvena samoille (hajonta) radoille, vähän niin kun klo 23.00 lähdön uusinta ja sen jälkeen sitten kaikki loput, ei ne ole erikseen muistaakseni vielä kauhean kauaa ollu mitä se sitten tässä iässä tarkottaakaan, jos oikein muistan niin jommassa kummassa ruotsalaisessa suur viestissä ei yhteislähtöjoukkue voi "ohittaa" sijoituksessa ei yhteislähtö joukkuetta mutta Jukolassa se on mahdollista

nää menee multa yli hilseen mutta tuttu oli hommannu sormipulssioksiometrin kun oli todettu happisaturaatiovajausta ja esitteli mulle semmosta härveliä mikä mittaa sormenpäästä happipistoisuuden ja sykkeen, kiinnostuin siitä koska on ollu vähän hapensaanti ongelmia ja syytä ei ole löytynyt ja tuttu meinas että kehon kuivuus voisi vaikuttaa, koitettiin sitä vehjettä ja hänellä se toimi hyvin mutta mulla ei näyttänyt mitään useista yrityksistä huolimatta, siinä sitten ihmeteltiin ja kateltiin mun basson soitosta känsääntyneitä sormenpäitä eli kysymys kuuluu: miten tommonen vehje toimii eli voiko siihen vaikuttaa että sormenpäät on kovettuneet ? eihän noi paljon maksa mutta ei viitti mennä ostamaan jos tietää että ei toimi

mun "päiväkirjan" mukaan ite nähny nevillet 2006 mutta hyvin mahdollista että on ollu myöhemminkin uudemman kerran, me on käyty poris -90 luvun alkupuolelta ja aika pian rupesin kirjottaa ylös ketä nähny milloinkin tosin en tiedä mitä hyötyä siitä on mutta onhan mulla ruutuvihkokokaupalla liikuntapäiväkirjojakin . . . .

jep Hiatt on hyvä, oli porissa kirjurin päälavalla 2015 sinä vuonna oli jo päälava ja lokki molemmat niin piti vähän revetä paikasta paikkaan stanley clarke oli lokki lavalla samaan aikaan. . .

joo joskus kävi niin syyspimeässä mettässä että hohti valokeilan reunamilla voimakkaana kaksi pistettä jonkin matkan päässä ihmettelin että mikä on kun rastin ja heijastimen pitänyt olla lähelläkään ja vielä kaksi pistettä ihan vierekkäin, pysähdyin ja sammutin valon, karmea ryske kun ilmeisesti kauris tms lähti valon sammuttua pimeydessä takavasemmalle ja lujaa, tiedä sitten mimmoset niitten silmät on kun pimeässä näkevät vissiin ja valokeilaa ainakin heijasti tosi voimakkaasti

tää tuli seiskan aikaan radiosta kun ajelin töihin kun rytmiryhmä toimii niin sit se toimii

jos paikkakunnalla järjestää joku yhteisjumppia ja siellä on sopiva porukka/valikoima niin vakio aika ja hyvät jutut pukuhuoneessa niin sitä rupee oikeen kaipaamaan, kokeiltu on 1997 - corona välillä

just niin kampajyrkänne on semmonen mistä ei periaatteessa pääse, pelkkä paksu viiva on muuten vaan jyrkänne mutta jos on kovin muhkuraista maastoa kaikkia jyrkänteitä ei ole merkattu paksulla mustalla vaan siinä on korkuskäyriä sen verran että siitä tarttis arvata että on jyrkänne, syy tähän on että muuten saattaa kartta mennä liian sekavaksi, kuten esim oheinen maasto

edellisen kerran on ollut alle 1000 vuonna 1994 juurikin lapissa Pyhä - Luosto Jukolassa

sinänsä hassua että kun menee seiskaan töihin niin tänään oli viikon eka aamu kun oli plussalla tosin poiketen alkuviikosta ei taida kauheesti nousta päivänmittaan . . .