Jump to content
Juoksufoorumi.fi


r

Pre

Jäsenet
  • Content Count

    5
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

12 Good
  1. Samana päivänä kuoli toinenkin v. 1949 syntynyt merkkihenkilö eli amerikkalainen muusikko Gil Scott-Heron. Hän teki viime kesänä ensimmäisen ja ainoaksi jääneen keikkansa Suomessa ja nimenomaan Porissa, missä Jukka Toivolakin asui.
  2. Pre

    Paavo Nurmi Marathon 2008

    Paavo Nurmi Marathonin erikoisuus tänä vuonna on se, että kai ensimmäistä kertaa tapahtuman historiassa halutaan tehdä kunniaa vielä elävien kirjoissa olevalle Suomen kansalaiselle. Ko. kansalainen on kansanedustaja Ilkka Kanerva, jolle on räätälöity ihan oma numerolappukin ja joka melko varmasti on maratonpaikalla kunniavieraana ja tunnelman nostattajana. Moni varmasti ihmettelee, miksi juuri Ilkka Kanervaa halutaan nyt tuoda esiin. Hänhän on Turun Urheiluliiton jäsen ja urheiluvaikuttaja, mutta ei kuitenkaan erikoistunut kestävyysjuoksuun. Hän ei harrasta maratonjuoksua eikä ilmeisesti muutenkaan juokse kovin paljon ja tuskin on ollut kovin aktiivisesti Paavo Nurmi Marathonin järjestelyissäkään. Arvostelijoiden tulisi muistaa se, että Ilkka Kanerva on muissa tehtävissä saanut aikaan paljon kaikenlaista myönteistä, ennen kaikkea turkulaisille. Hän on järjestänyt Varsinais-Suomeen valtavat määrät työpaikkoja, valtion tukea erilaisiin hankkeisiin ym. ym. Jo siksi häntä voidaan pitää maakunnan ylpeytenä. Toinen syy on tietysti se, että halutaan kunnioittaa hänen 60-vuotispäiväänsä. Tässäkin tietysti joku ihmettelee, että jos tämä päivä oli jo tammikuussa, niin miksi vielä kesäkuun lopullakin pitää juhlia. Arvostelijat eivät ota huomioon sitä, että ulkoministerin kiireet pitivät Ilkka Kanervan talvella niin tiukasti muissa tehtävissä, että juhlimiseen ei jäänyt aikaa. Vain pienimuotoinen kahvitilaisuus ehdittiin järjestää. Nyt Ilkka Kanervan vapauduttua ministerivastuusta on meillä kaikilla enemmän aikaa juhlia hänen merkkipäiväänsä ja näin ollen Paavo Nurmi Marathon voidaan pyhittää kokonaan Ilkka Kanervan syntymäpäiväjuhlaksi. Nyt kun Ilkka Kanerva on syyttään joutunut tekstiviestikohun kohteeksi ja hänet on halpamaisesti potkittu poliittiseen likaojaan, niin on tärkeää, että me urheiluväki nostamme hänet pois ojasta ja annamme hänelle hänen ansaitsemansa tuen, etenkin muistaen, että syksyn kunnallisvaaleihin ei enää ole pitkä aika ja jos Ilkka Kanervasta halutaan äänikuningas, niin Ike-tiimin voimavarat eivät yksinään riitä kilven kiillottamiseen. Siinä tarvitaan meidän kaikkien apua. Siksi, kun Ilkka Kanerva mitä suurimmalla todennäköisyydellä saapuu lauantaina kunniavieraaksi Paavo Nurmi Marathonille, niin me kaikki 3000 osallistujaa osoitamme aplodein ja raikuvin kiitoshuudoin kunniaa tälle merkittävälle urheilujohtajalle, joka toivon mukaan jatkaa merkittävien saavutusten aikaansaamista urheilun ja politiikan parissa vielä vuosien ajan.
  3. Pre

    Yyteri 17.5.2008

    Kävin tutustumassa tähän kilpailuun joskus 90-luvun puolivälissä. Tulin paikalle n. tuntia ennen starttia ja ihmettelin hiljaiseloa. Muutama kilpailija näkyi verryttelevän, toimitsijoita ei näkynyt missään. Valmistelut jätettiin aivan viime tippaan, lähtöpaikan lakana pystytettiin hetkeä ennen lähtöä jne. Ei siinä sinänsä mitään. Pääasia, että päästiin matkaan ajoissa. Matkalla vasta selvisi, että juottopaikkoja oli reitin varrella tasan yksi puolikkaalle ja kaksi koko matkalle. Saatavana oli vain vettä ja/tai urheilujuomaa ja jos oikein muistan, niin juoman jakajat olivat haluttomia antamaan juomaa enempää kuin yhden mukillisen. Näistä ajoista on Porissa menty eteenpäin, luulisin. Kiitetään siitä. "Yksinäisiä juoksijoita Yyterin rannoilla..." - niitähän ei nähdä, koska reitti kulkee Porin keskustan suuntaan. Yyteri on Porin yksi matkailuvalteista ja Suomen tunnetuin hiekkaranta. Olenkin sitä mieltä, että jos tapahtuman nimenä on Yyteri maraton, niin kyllä reitin tulisi ainakin osittain kulkea joko rannalla tai sen näköetäisyydellä. Monet juoksijat nauttivat maisemista juoksun aikana.
  4. Norsu valittiin Juoksijan tunnuskuvaksi numerossa 1/1985. Perusteluna tälle oli se, että norsu on lehden tekijöille ollut kaukaisista viileistä vuorista haaveilevan, vaikeuksista piittaamattomuuden kestävyyden symbolina - "Norsu on päässyt sirkuksesta ja palannut juurilleen." Juoksijan toimitus oli juuri muuttanut Kaarinasta Helsinkiin ja päätoimittajana oli tosiaan nuorekasta ilmaisua lehteen tuonut Kari Ilmarinen. Ilmarisen jääntiä pois Juoksijasta ei sen tarkemmin selitetty, mutta ilmeisesti hänellä oli eri näkemys toimenkuvastaan kuin muilla. Tapio Pekola palasi päätoimittajaksi v. 1987 alussa, jolloin Ilmarisen nimi oli vielä toimituskuntalistalla. Kesällä järjestettyjen yleisurheilun MM-kisojen yhteydessä Ilmarinen ja Juoksijaan valokuvannut henkilö pääsivät lehtien palstoille jouduttuaan laittoman lipunmyynnin takia kolmeksi päiväksi putkaan Roomassa. Päästyään ulos Ilmarinen järjesti lehdistötilaisuuden, missä kertoi olevansa tekemässä Rooma-87 -nimistä kirjaa. Tämä oli kuitenkin sama nimi, millä Juoksija oli markkinoinut omaa kirjaansa jo keväästä lähtien. Media sekoitti Juoksijan tähän putkareissuun ja se luonnollisesti suututti Pekolaa ja kumppaneita vähintään saman verran kuin Ilmarisen kirjahanke. Ilmarinen jäi pois lehden toimituskunnasta toukokuun lopulla, mutta hänen nimensä löytyi vakituisten avustajien listalta vielä vuoden 1988 loppupuolella. 1980-luvun puolivälissä suomalaisen kestävyysjuoksun vaikeudet jo orastivat, joten Juoksijan levikin lasku jo sinänsä heilutti päätoimittajan pallia. Lehti kuitenkin säilytti juttujen tason korkeana koko vuosikymmenen. Vasta 1990-luvun puolenvälin aikoihin oli juoksun harrastajien syytä kysyä, missä mennään, sillä Juoksija oli vähitellen muuttumassa hiihtolehdeksi. Harri Kirvesniemi oli ollut Juoksijassa jutunaiheena jo 70-luvun lopulla, nyt hän ryhtyi lehden kolumnistiksi. Sinänsä kenties viisaat tekstit höystettiin kuvilla, missä esiintyi Kirvesniemen lisäksi perintöprinssit Mika Myllylä ja Jari Isometsä. 4-5 vuoden ajan Juoksijassa oli käsittämättömän paljon juttuja hiihdosta ja mannekiineina lähes aina joku em. kolmesta, jotka myös esiintyivät erilaisissa suksi- sinappi ym. mainoksissa. Harri Kirvesniemi Karhu-mainoksineen on Juoksijan historiassa ylivoimaisesti eniten kuvattu henkilö ja sen enempää Paavo Nurmi kuin Lasse Virénkään eivät ole saaneet samaa palstatilaa kuin Mika M. ja Jari I. suhteellisen lyhyessä ajassa saivat. Numerossa 2/2001 kaikki loppui kuin seinään. Numeron piti olla Juoksijan Lahden MM-kisaerikoisnumero, mutta doping-skandaalin takia siitä tulikin nöyryyttävän surun erikoisnumero, minkä jälkeen karpaasit eivät ole lehdessä esiintyneet. Samoin hiihtourheilun osuus koko aineistosta laski murto-osaan entisestä. Tämä lohdutuksena niille, joiden mielestä Juoksijassa on nykyään liikaa hiihtojuttuja: ennen oli asiat huonommin.
  5. Harmitti, kun Janne Holménin SE-puolimaraton jäi lähes täysin huomiotta mediassa. Lehtien urheilusivuilla uutisoidaan näkyvästi jääkiekkorikollisista ja formulakuskeista, kestävyysjuoksu pääsee korkeintaan palstan täytteeksi. Täytyi siis alistua siihen, että vasta seuraavassa Juoksija-lehdessä saa JH:n saavutus ansaitsemansa huomion. Tottahan nyt juoksulehdessä näin merkittävä juoksu-uutinen noteerataan, luulin. Uusi Juoksija jaettiin tilaajille kuluvan viikon lopulla, mutta Jannen juoksusta ei ollut mitään mainintaa, vaikka kilpailu käytiin jo 16.12. Myöskään ei lehdestä löytynyt tietoa legendaarisen ultrajuoksija ja Helsingin olympiamaratonin kävijän Ted Corbittin kuolemasta 12.12. Kysymys kuuluu: milloin tämä lehti on painettu? Tuntee itsensä hieman nenästä vedetyksi, kun toimittajat tekevät lehden valmiiksi jo kuukautta ennen ilmestymistä ja pitävät sitten pitkät joululomat. En ihmetttelisi, vaikka Juoksijaa painettaisiin kustannussäästöjä tavoitellen kaksi numeroa samalla kertaa. Ja mitä sitten on lehden sisältö tänä päivänä: samoja harjoitusvinkkejä kierrätetään numerosta toiseen, kohderyhmänä juuri juoksuharrastuksensa aloittaneet ja maratonille 4,5 tunnin aikaan tähtäävät trendinhaistelijat. Hiihto saa käsittämättömän suuren palstatilan. Nytkin sivukaupalla suksikauppiaan haastattelua, voiteiden esittelyä + suksimainoksia. Etelässä lumisen ajanjakson pituus alkaa olla enää 1-2 kk/vuosi, joten miksi hiihtoon pitää panostaa näin paljon Juoksija -nimisessä lehdessä? Entä 4-sivuinen einesruokajuttu. Onko se mikään muu kuin verhoiltu mainos? Aika erikoinen ajoitus oli myös julkaista laaja retkiluistelujuttu juuri nyt, kun jäitä ei ole tai niiden kestävyydestä ei ole mitään takeita. Kaikkein turhauttavin osa Juoksijassa on jo vuosia jatkunut venyttely - ja jumppaohjelmien julkaisu. Samoja kuvasarjoja, joissa nuori pimu tai entinen aktiiviurheilija vääntää itseään mitä erilaisimmilla tavoilla. Aivan turhaa aineistoa. Uusimmassa numerossa haastateltu Marius Bakken toteaa havainneensa kenialaisten juoksijoiden uskomattoman jäykkyyden ja lopettaneensa itse sen jälkeen kaiken venyttelyn. Eikä varmasti ole ainoa, joka tämän havainnon on tehnyt. Juoksija-lehdessä ämmät vääntelevät itseään numerosta toiseen, lehden julkaisemassa Harjoituspäiväkirja 2008:ssakin on alkusivuilla 8 sivua kuvia samoista venytysliikkeistä, mitkä kaikki ilmeisesti on aiemmin nähty itse lehden sivuilla. Ja kuinka tarpeellinen tämä Intersport-mainosharjoituskirjakin sitten on? Lehden kolumnisti kirjoittaa samassa numerossa harjoituspäiväkirjoista kertoen suosivansa sinikantista vihkoa ja tietokoneohjelmia... Pari-kolme juttua lehdessä keskimäärin kiinnostaa, muu on kiiltokuvamaista vanhan toistoa. Matti Hannus pitää vielä tasoa yllä ja Janne Holménin tekstejäkin jaksaa lukea, muuten on 70-80-lukujen tasosta tultu journalistisessa mielessä alaspäin rymisemällä. Mitenkähän tilaajat suhtautuisivat lehteen, jos Juoksija-kortin etuja ei voisi hyödyntää? Monihan saa sen avulla vuosittain suuremmat edut alennuksina kuin mikä lehden tilaushinta. Aika kekseliäs tapa kiristää juoksun harrastajia, joista suurin osa ei ole miljonäärejä. Juoksu-urheilun tulospalvelu ja juoksuaiheisten, syventävien ja ajankohtaisten asioiden lukeminen ei enää vaadi Juoksijan tilaamista. Internet on täynnä asiaa kaikenlaisesta liikunnasta ja urheilusta, kestävyysjuoksusta saa ilmaiseksi laadukasta tietoa ilman tätä kiiltäväkantista hiihto/venyttelyopastakin.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy