Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Scylla

Jäsenet
  • Content Count

    1 755
  • Liittyi

  • Last visited

Everything posted by Scylla

  1. Suurin osa ihmisistä on aika lailla 50/50, ja sellaisella suhteella voi juosta ainakin 800 m tai 42 km kovaa riippuen harjoittelusta ja muista ominaisuuksista. Huippupikajuoksuun tod.näk. vaaditaan sitten suurempaa nopeiden solujen osuutta. Nopeita solujahan on kahta päätyyppiä, IIx ja IIa, joista jälkimmäistä voi kestävyysharjoittelulla kehittää I-tyypin suuntaan eli oksidatiivisemmiksi (kestäviksi, punaisiksi). I-tyypin soluja ei nykytietämyksen mukaan voi kehittää II-tyypin soluiksi, mutta lopettamalla kestävyysharjoittelun voi palauttaa IIa-tyypin solut taas glykolyyttisempaan suuntaan (no
  2. Scylla

    1000 metrin juoksu

    Se kommentti taisi olla, että kasin tulos on kestävyydestä kiinni. Niin se onkin, pääasiassa nopeuskestävyydestä (kyllähän kaikki yli 10 sekunnin suoritukset vaativat jonkinlaista kestävyyttä). Pk-harjoittelu ei kyllä lyhyellä tähtäimellä paranna kasin kuntoa paitsi ehkä ihan aloittelijalla, jonka lähtötaso on niin alhainen että pelkkä kevyt lenkkeily nostaa aerobista kapasiteettia. Tietty pitkällä tähtäimellä tilanne on eri. Pk:ta kannattaa juosta kauempana kisakaudesta mutta kyllä se suorituskyky kaivetaan ihan eri treeneillä esiin ja silloin runsaasta pk:sta on monesti jopa haittaa. Ainakin
  3. Asiaa, onnea Mensonge ja BorntoRun!
  4. Sandra ei alisuorittanut ja sitä paitsi korjasi blogissaan sanomisiaan kisan jälkeen. Ei tiennyt miksi sanoi haastattelussa, että "ei ehkä uskaltanut juosta kovempaa", koska juoksi niin kovaa kuin pääsi eikä jäänyt mukavuusalueelle. Toiset oli vaan parempia. "Det är omöjligt att komma ihÃ¥g hur trött man var. Därför är jag väl ocksÃ¥ sÃ¥ självkritisk. För att jag glömmer hur hÃ¥rt jag har jobbat. --- Jag fegade inte igÃ¥r. Jag blev inte för bekväm. Jag gav aldrig upp. Om jag har sagt nÃ¥got sÃ¥nt sÃ¥ är det inte sant. Jag var bra igÃ¥r." http://www.runnersworld.se/blogs/sandraeriksson/in
  5. Tässä on aiheeseen liittyen ihan mielenkiintoinen blogiteksti. http://www.trainingscience.net/?page_id=128 Siinä käydään läpi (jo vanha) tutkimus, jossa selvitettiin 4000 juoksijan 10 mailin kisan tuloksen ja viikottaisen juoksumäärän korrelaatiota. Lyhykäisyydessään tulos oli että parhaimman kolmanneksen kohdalla viikkokilometrit korreloivat lineaarisesti tuloksen kanssa (siis enemmän parempi), keskimmäisen kolmanneksen kohdalla yli 40 km/vko ei enää juuri tuonut hyötyä mutta ei haittaakaan, ja heikoimman kolmanneksen kohdalla yli 40 km/vko alkoi jo heikentää tulosta. Eli tuon mukaan juoks
  6. Hieno juoksu Sandralta. Antoi kaikkensa ja juoksi niin hyvän juoksun kuin kunto salli, vauhdinjako ja taktiikka meni nappiin eli ei paljoa jossiteltavaa jäänyt. Tuloksena oma ennätys (myös parempi kuin ulkorataennätys) ja Suomen ennätys!
  7. On myös päinvastaisia tuloksia, eli että suht kovatasoisilla juoksijoilla (~32 min 10 km) "pomppiminen" on taloudellisempaa kuin "hiipiminen" (suuri lähtökulma lentovaiheeseen ennustaa parempaa taloudellisuutta): http://www.runnersworld.com/running-tips/are-bouncy-running-strides-more-economical Tässäkin asiassa juoksualusta varmaankin vaikuttaa. Maastossa ei kimmoisuutta saa ehkä hyödynnettyä samalla tavalla kuin kovalla alustalla. Tässä tutkimuksessa ei löydetty merkittävää yhteyttä taloudellisuuteen minkään muun tekijän osalta (kuten frekvenssi tai askelpituus).
  8. Janne Holmen, sekä akateemisen että huippujuoksu-uran tehneenä, on tuosta kirjoitellut. Hänen mukaansa kova treenaaminen on pois älyllisestä työstä / luovuudesta ja myös päin vastoin. Ei siis siksi etteikö samaan päähän mahtuisi urheilullisuus ja äly, vaan siksi että kova fyysinen rasitus väsyttää väliaikaisesti myös pään. Ja toisaalta kova keskittyminen ajatustyöhön vie resursseja jaksamiselta, niin ettei ruumiskaan enää jaksa optimaalisesti. Holmen oli luovimmillaan silloin, kun harjoittelu oli kevyttä. Tuo on helppo uskoa ja onhan sitä tutkittukin viime aikoina aika paljon. Esim. vaikeid
  9. Mielenkiintoista. Onko sulla tietoa, onko tätä ihan tutkittukin vai onko se kokemukseen perustuva näkemys? Henk.koht. kokemusten perusteella voisin kyllä allekirjoittaa tämän. Teen aina päivän laatuharjoituksen aamupäivästä, jos mitenkään mahdollista. Silloin tuntuu että kehitys on parasta ja mielestäni myös kestän kovempaa harjoituskuormitusta niin (yöuni on parempaa yms.). Mutta olen ajatellut tämän johtuvan ennemminkin siitä, että olen muutenkin ns. aamuihminen. Tiedän monia jotka tekevät kehittävät treenit mieluummin iltapäivällä, ja nämä ovat yleensä iltaisin muutenkin virkeimmillään.
  10. Eipä se pelkkä hemoglobiinipitoisuus koko totuutta veren hapenkuljetuskapasiteetista kerro, jos ei veritilavuudesta ole tietoa. Esim. urheilijalla voi olla Hb 145 mutta silti korkeampi kokonais-Hb-massa kuin kuntoilijalla, jonka Hb on 170, mutta veritilavuus 20 % pienempi.
  11. Noin 3720 km tuli vuodelle 2014. Viime vuonna 3230 eli ~500 km lisäys tänä vuonna. Ennätys parani matkoilla 800 m, 3000 m, 10K ja puolimaraton. Tuloksiin nähden kilometrejä on ehkä ylimäärin. Ei tuosta sinänsä ole tarvetta enää lisätä määriä vaan voisi keskittyä laatuun, jos paikat sallii. Trendi vaan on ollut viime vuosina sellainen, että määrän lisäyksen jalat kestää hyvin mutta tehojen lisäystä ei. Siksi on ollut helppo jolkottaa lisää kevyttä lenkkiä.
  12. Kyseessä on siis tämä paperi: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/6865776 Tuossa tutkimuksessa on aika monta ongelmaa, joita on kritisoitu esim. tässä kirjoituksessa http://anthonycolpo.com/why-low-carb-diets-are-terrible-for-athletes-part-2/ (kirjoittajalla on ehkä aika vahva mielipide asiastaan, mikä saattaa näkyä tekstissä :P) Eli tutkimuksessa oli 5 koehenkilöä, joista kahdella matalatehoinen (62%-64% VO2max) kestävyyssuorituskyky romahti katogeenisen dieetin seurauksena, yhdellä ei ollut eroa, ja kahdella parani huimasti. Johtopäätös "ei muutosta" on siis aika kyseenalainen, vaikka s
  13. Jos rasvanpolton tehostumista ajatellaan, niin siitä voi olla hyötyä lähinnä maratoonareille ja ultrajuoksijoille. Aerobinen glykolyysi on pääasiallinen energianlähde matkoilla (800)1500-puolimaraton. Vielä 10 000 metrin juoksussa rasvojen osuus on 0 % ja hiilareiden 100 % energiantuotosta (kirjatiedon mukaan hiilarista 97 % aerobisesti ja 3 % anaerobisesti, riippuu toki juoksijan tasosta). Siis jos on riittävästi glykogeenia lihaksissa. Eli kilpailusuorituksen parantamisella on hiilareiden rajoittamista vaikea perustella ellei suoritus kestä tunteja, jolloin glykogeenin säästäminen on eduksi.
  14. Scylla

    1000 metrin juoksu

    Palautusaika alkaa heti maaliintulosta joo. Ja palautus riippuu tosiaan ihan vedoista, esim. peruskuntokaudella kun teen enemmän tai pitempiä vetoja hitaammilla vauhdeilla niin palautus on useimmiten hölkkää. Mutta yleensä kilpailuun valmistavat ratavedot menee ihan hengailu-/kävelypalautuksella. Esim. tuollaisessa 5x300 /3' kasin vauhdilla palautus tarkoittaa hidasta kävelyä takaisin lähtöpaikalle ja jalkojen ravistelua. Jos on pitempi sarjapalautus niin saatan vähän hölkätäkin sen aikana. 200 metrin vedot juoksumatolla on kyllä jäänyt kokeilematta, sen verran rasittavaa se nappuloiden vek
  15. Scylla

    1000 metrin juoksu

    Kyllä noista toki ensimmäinen on helpompi suorittaa, jos vauhdit on samat. Siinä on saman verran volyymiä pätkittynä lyhyempiin osiin (ja lisäksi 1 min enemmän kokonaispalautusta). Laskitko kiihdytykseen kuluvan matkan palautukseen vai itse vetoon? Jos itse vetoon, niin sehän hieman keventyy, kun matolla yleensä tuollainen 8->20 km/h kiihdytys kestää jotain 5-8 s. Ja maton kulmanhan pitäisi noilla nopeuksilla olla ainakin 1,5 astetta, jotta vastaa ilmanvastusta ulkona. Jos radalla tekee 13x200 m / 200 hp keskimäärin 36 sekuntiin, niin se ennustaa ehkä 3:05-3:10 tonnia.
  16. Tuo ei todellakaan ole mikään uusi mielipide Mikael Fogelholmilta, vaan hän on asiantuntijana hyväksynyt tutkimustiedon jo vuosia sitten. Esimerkiksi tässä 4 vuotta vanhassa A-talkissa hän sanoo ihan saman asian (6 min kohdalta alkaen): Jostain syystä vaan HC-karppaajilla on näiden vuosien aikana ollut vaikeuksia ymmärtää tuota Menten meta-analyysia / Mikael Fogelholmin sanomaa, eli sitä, mikä ero on tyydyttyneen rasvan itsenäisellä vaikutuksella ja rasvan vaihtokaupalla. :) Rautalangasta pitää näemmä vääntää, että äkäisin osa karppaajia ottaa kädet korvilta ja yrittää vihdoin kuunnella...
  17. Scylla

    Inov-8

    Ostin hiljattain Road-X Treme 138:t ja arvostelin ne justiinsa: http://live-easy-run-hard.blogspot.fi/2014/11/kenkaarvostelu-inov-8-road-x-treme-138.html Olikohan niin, että tuo malli on poistumassa ja koko Inov-8:n valikoima meni uusiksi? Siinä tapauksessa kannattaa toimia äkkiä, jos haluaa erinomaiset minimalisti-/kisakengät 0-dropilla.
  18. Mikrobeissa tuotettu rekombinantti-EPO eroaa ihmisen tuottamasta EPO:sta glykaaniensa osalta, kuten Spica tuossa jo sanoikin. Nämä voidaan siis erottaa toisistaan useallakin menetelmällä. EPO-testauksen suurin ongelma on kuitenkin sen lyhyt puoliintumisaika. Aine katoaa äkkiä, vaikutus jää.
  19. Siitä viitteestähän se selitys löytyy (http://sports.jrank.org/pages/3476/Oerter-Al-Later-Years.html). Käytti steroideja vuonna 1976, Olympiavoittojen jälkeen. Heitti kuitenkin ennätyksensä tuolloin 1976.
  20. Jep. Yleisurheilussa on norjalaisia kärynnyt 12 (suomalaisia 9) tämän listan mukaan: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_doping_cases_in_athletics En tiedä onko lista täydellinen.
  21. Kyllähän noita pyöräilijöitä tipahteli yhdessä vaiheessa aika tiuhaan. "EPO use is a suspect in nearly 20 deaths in 4 years in European cyclists." http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17465616 Tietty jos 2000 käyttää ja 20 kuolee, niin riski ei vielä ole ihan hurja, vain sama kuin saada 4 oikein lotossa...
  22. Se että järjestelmä ei onnistu nappaamaan kaikkia huijareita, ei ole hyvä perustelu koko järjestelmän poistamiselle. Myöskään rikoslakia ei poisteta sen takia, että kaikki rikolliset eivät jää kiinni. Dopingvalvonnan ei tarvitse saada huijareita kiinni 100-prosenttisesti ollakseen riittävän toimiva järjestelmä: riittää että se hankaloittaa dopingin käyttöä niin paljon, ettei se useimmille urheilijoille ole houkutteleva vaihtoehto, jolloin myös puhtailla urheilijoilla on realistiset mahdollisuudet menestyä. Se että jossakin maassa on tiukempi seula kuin toisessa ei myöskään ole syy poistaa s
  23. Jaa, no mun mielestä "kaikki huiput käyttää" on ihan yhtä lapsellinen ja perusteeton näkemys kuin "kukaan huippu ei käytä". Osa käyttää, osa kärähtää ja osa ei, mutta kaikkien pakottaminen dopinginkäyttäjiksi sillä perusteella että valvonta ei ole 100-prosenttisen täydellistä olisi todella hullua. Se tappaisi kilpaurheilun mielekkyyden varsinkin alemmilla sarjatasoilla, enkä kyllä ole ikinä kuullut kenenkään huippu-urheilijankaan toivovan dopingin vapauttamista.
  24. Aina säännöllisin väliajoin käydään tämä keskustelu tälläkin foorumilla. Yleensä tällaisia mielipiteitä kuulee ihmisiltä, jolla ei ole mitään kosketusta kilpaurheiluun oman tai lähipiirin harrastusten kautta. Oma mielipiteeni on, ettei missään nimessä pitäisi luopua. 1) Kaikki eivät todellakaan olisi samalla viivalla sen jälkeen. Edelleen toisilla olisi varaa ja mahdollisuuksia hankkia paremmat aineet, menetelmät ja lääkärit, kun taas toiset joutuisivat tyytymään siihen kaurapuuroon tai vaihtoehtoisesti epämääräisiin/vaaraallisiin keinoihin. 2) Huippu-urheilu ei ole mikään muusta kilpau
  25. Ei sentään kaikkia kovia maratonaikoja ole juostu Adios Boosteilla. Moses Mosop on juossut 2:03:06 jollain Niken tossulla (toki Bostonissa, joka ei ole ennätyskelpoinen reitti). Myös Paula Radcliffen kivikova naisten maailmanennätys 2:15:25 on juostu Nikeilla. Ei ole kenialaisia ja etiopialaisia naisjuoksijoita ollut lähelläkään tuota aikaa boostista huolimatta.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy