Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Scylla

Jäsenet
  • Posts

    1 752
  • Liittyi

  • Last visited

About Scylla

  • Syntymäpäivä 02.08.1986

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

Scylla's Achievements

Newbie

Newbie (1/14)

7

Reputation

  1. Ihan kiinnostuneena kuuntelen muiden havaintoja juoksustani, jos havainnoitsijalla on jotain kompetenssia arvioida sitä (= on itse kova juoksija tai valmentaja ja tottunut katsomaan pieniä teknisiä yksityiskohtia). Jos ei ole, niin annan mennä suoraan toisesta korvasta ulos. Ite en kyllä vieraille ala kysymättä antamaan neuvoja. Kavereille voin sanoa silmiinpistävistä asioista ja sanonkin, mutta silloinkin yritän antaa palautteen pehmeästi ja soveltaa ns. hampurilaissääntöä palautteen annossa välttääkseni kusipään maineen. :) (Ensin positiivinen huomio, sitten negatiivinen, sitten taas positiivinen. Esimerkki: "Sun askeleessa on hyvin voimaa, mutta frekvenssi jää turhan alhaiseksi ja juoksu on liian loikkivaa. Et kuitenkaan kurota liikaa eteen jalan osuessa maahan, mikä on hyvä.")
  2. Suurin osa ihmisistä on aika lailla 50/50, ja sellaisella suhteella voi juosta ainakin 800 m tai 42 km kovaa riippuen harjoittelusta ja muista ominaisuuksista. Huippupikajuoksuun tod.näk. vaaditaan sitten suurempaa nopeiden solujen osuutta. Nopeita solujahan on kahta päätyyppiä, IIx ja IIa, joista jälkimmäistä voi kestävyysharjoittelulla kehittää I-tyypin suuntaan eli oksidatiivisemmiksi (kestäviksi, punaisiksi). I-tyypin soluja ei nykytietämyksen mukaan voi kehittää II-tyypin soluiksi, mutta lopettamalla kestävyysharjoittelun voi palauttaa IIa-tyypin solut taas glykolyyttisempaan suuntaan (nopeiksi, valkoisiksi). Eli on siellä lihassoluissa vähän pelivaraa suuntaan jos toiseen.
  3. Aika lailla vakioselitys ennen kisaa on liian kovat / liian myöhään tehdyt treenit menneellä viikolla / herkistelyn puute. Tätä käytän maantiehölkissä yms. kisoissa kisakauden ulkopuolella, jolloin se on yleensä tottakin. Mutta on sitä hyvä käyttää, vaikka olisi juuri kevyt viikko ollut alla, niin on joku tekosyy valmiina, jos ei satu kulkemaan...
  4. Kaikki vanhat versiot tutunnäköisiä! Itekin olen aika lailla alusta asti palstaa seurannut. Vaikka rekisteröitynyt vasta lokakuussa 2005.
  5. Jos istut korkealle pöydälle ja annat jalan heilua vapaasti, niin sattuuko reiteen? Se voi olla merkki reisiluun rasitusmurtumasta. Muutenkin oireet voivat viitata siihen, vaikka ei se mikään yleisin paikka ole murtumalle. Jos on murtumaa tai sen esiastetta, niin on sanomattakin selvää ettei mikään venyttely tai lihashuolto siihen vaikuta... Magneettikuva lienee ainoa keino selvittää, mikä vaivaa.
  6. Scylla

    1000 metrin juoksu

    Se kommentti taisi olla, että kasin tulos on kestävyydestä kiinni. Niin se onkin, pääasiassa nopeuskestävyydestä (kyllähän kaikki yli 10 sekunnin suoritukset vaativat jonkinlaista kestävyyttä). Pk-harjoittelu ei kyllä lyhyellä tähtäimellä paranna kasin kuntoa paitsi ehkä ihan aloittelijalla, jonka lähtötaso on niin alhainen että pelkkä kevyt lenkkeily nostaa aerobista kapasiteettia. Tietty pitkällä tähtäimellä tilanne on eri. Pk:ta kannattaa juosta kauempana kisakaudesta mutta kyllä se suorituskyky kaivetaan ihan eri treeneillä esiin ja silloin runsaasta pk:sta on monesti jopa haittaa. Ainakin oma kasin kuntoni on melkeinpä sitä parempi, mitä vähemmän on edellisinä viikkoina tullut juoksukilometrejä. Se on taas tullut osoitettua: tämän kesän ylivoimaisesti surkein 800 m tuli sellaisen viikon jälkeen, kun nostin vähän perusjuoksun määrää. Ja kauden paras on toistaiseksi tullut määrällisesti niukimman viikon päälle. Saman verran laatuharjoittelua tulee joka tapauksessa, mutta pk syö kyllä herkkyyden kasilta tehokkasti.
  7. Sellaisella kengällä kannattaa tietysti harjoitella, millä aikoo myös kisata, ja erityisesti kisavauhtiset treenit. Kyllä mä ainakin harjoittelen jonkin verran piikkareilla koko kevään, mutta syksyllä saa piikkarit olla aika rauhassa. Onhan tuollaisella ohuella ja pituussuunnassa jäykällä keskimatkan piikkarilla aika erilaista juosta kovaa kuin esim. paljain jaloin tai barefoot-tossuilla: askeleeseen saa eri tavalla voimaa kun jäykkä kärki auttaa tekemään varvastyönnön loppuun asti nopealla kontaktilla. Piikkarilla kuluu naps, naps, naps, kun löysillä tossuilla kuuluu läts, läts, läts, tai parhaimmillaankin tsup, tsup, tsup. Jos tämä yhtään havainnollistaa asiaa :) Jalat menee jumiin ekoista treeneistä piikkareilla, mutta ainakin omalla kohdallani syyllinen on silloin ennemminkin vauhti kuin kenkä. Jos teen pitkästä aikaa nopeus- tai nopeuskestävyystreeniä, niin kyllä saan jalat jumiin myös tossuilla. Erityisesti tuo jalkapohjan kaari kärsii DOMSsista seuraavat pari päivää, niin kuin Seerallakin. Isovarpaan koukistajalihas siellä ilmeisesti joutuu kovempaan työhön kuin mihin on tottunut, kun ponnistus lähtee pidemmälle ja nopeammin. Toinen jumiutuva paikka on mulla takareidet. Jalkapöydän rasitusmurtuma on myös aika helppo saada jos alkaa kylmiltään vedellä paljon treenejä piikkareilla, eikä muuten ole totuttanut jalkoja vaimentamattomiin kenkiin.
  8. Scylla

    Maraton alle 2:40

    Asiaa, onnea Mensonge ja BorntoRun!
  9. Se on lämmön kannalta aika mukava tapa pukeutua. Lantionseutu kaipaa lisää lämmikettä kun taas polvet ja sääret pärjäävät vähemmällä. Ite juoksen usein nollakeleillä niin että löysät kaprit on ohuiden trikoiden päällä. Mukavampi ratkaisu kuin paksut trikoot esim. liikkuvuuden kannalta. Myös t-paita ihonmyötäisen pitkähihaisen päällä toimii. Ihan sama onko se jonkun mielestä hassua: jos sen t-paidan tunkee alle, niin paketti on tiukempi ja pitää siis lämpöä huonommin. Mutta kun löysempi t-paita on päällimmäisenä, niin lämmintä ilmaa jää kerrosten väliin, torso on lämmin ja samalla käsivarret tuulettuvat ja kädet liikkuvat vapaasti. Suosittelen luopumaan ennakkoluuloista ja kokeilemaan.
  10. Sandra ei alisuorittanut ja sitä paitsi korjasi blogissaan sanomisiaan kisan jälkeen. Ei tiennyt miksi sanoi haastattelussa, että "ei ehkä uskaltanut juosta kovempaa", koska juoksi niin kovaa kuin pääsi eikä jäänyt mukavuusalueelle. Toiset oli vaan parempia. "Det är omöjligt att komma ihÃ¥g hur trött man var. Därför är jag väl ocksÃ¥ sÃ¥ självkritisk. För att jag glömmer hur hÃ¥rt jag har jobbat. --- Jag fegade inte igÃ¥r. Jag blev inte för bekväm. Jag gav aldrig upp. Om jag har sagt nÃ¥got sÃ¥nt sÃ¥ är det inte sant. Jag var bra igÃ¥r." http://www.runnersworld.se/blogs/sandraeriksson/index.htm
  11. Tässä on aiheeseen liittyen ihan mielenkiintoinen blogiteksti. http://www.trainingscience.net/?page_id=128 Siinä käydään läpi (jo vanha) tutkimus, jossa selvitettiin 4000 juoksijan 10 mailin kisan tuloksen ja viikottaisen juoksumäärän korrelaatiota. Lyhykäisyydessään tulos oli että parhaimman kolmanneksen kohdalla viikkokilometrit korreloivat lineaarisesti tuloksen kanssa (siis enemmän parempi), keskimmäisen kolmanneksen kohdalla yli 40 km/vko ei enää juuri tuonut hyötyä mutta ei haittaakaan, ja heikoimman kolmanneksen kohdalla yli 40 km/vko alkoi jo heikentää tulosta. Eli tuon mukaan juoksijan tasosta riippuu, hyödyttääkö kilometrien nosto vai ei. Jos on hyvä juoksija, niin nostamalla määrää juoksee todennäköisesti vielä paremmin. Jos kuuluu lahjattomiin, niin määrän nosto yli tietyn rajan voi johtaa jopa heikentyneeseen tuloskuntoon. "I speculate that those genetic factors that most influence race performance also play a strong role in ability to adapt and improve from increases in weekly mileage. The genetic factors that make faster runners faster runners also allow them to improve with increases in weekly mileage, at least to some amount of weekly mileage beyond that measured in this study. Those genetic traits of middle of the packers that result in this group not running particularly fast also prevent them from continually improving from increases in weekly mileage beyond a certain point. Their genetics do seem to allow them to run additional weekly mileages without a decline in performance, at least up to some weekly mileage greater than that measured in this study. And the genetic talents of the slowest runners unfortunately prevent them from either running fast or improving with increases in weekly mileage beyond very modest amounts. " Jos ja kun kovan treenin voi tehdä vain 3 krt viikossa, niin loppuaika juoksijan kannattaa kuitenkin täyttää kevyellä treenillä. Syy sille miksi myös matalatehoinen harjoittelu voi parantaa kuntoa lienee pääasiassa siinä, että myös heikko ärsyke voi tarpeeksi usein ja pitkään toistettuna saada aikaan harjoitusvaikutuksen kumuloitumista. Suorituskyvyn nousu perustuu sille, että harjoitus aikaansaa tiettyjen geenien lisääntyneen ekspression lihaksissa ja muulla elimistössä. Voimakas ärsyke -> voimakas vaikutus. Heikko ärsyke -> heikko vaikutus. Mutta heikko ärsyke jatkuvasti -> vähän voimakkaampi vaikutus. Yhdistelmä 20 % kovaa ja 80 % kevyttä vaan näyttää olevan useimmille kestävyysurheilijoille se optimaalisin resepti harjoitusvaikutuksen maksimointiin. Ei varmaan ihan kaikille.
  12. Hieno juoksu Sandralta. Antoi kaikkensa ja juoksi niin hyvän juoksun kuin kunto salli, vauhdinjako ja taktiikka meni nappiin eli ei paljoa jossiteltavaa jäänyt. Tuloksena oma ennätys (myös parempi kuin ulkorataennätys) ja Suomen ennätys!
  13. No joo, tarkemmin ajatellen menee 600-700e. En laskenut mitään kirjoja, lehtiä enkä ruokaa, kun ne ei suoranaisesti ole yleisurheilusta aiheutuvia kuluja. Laskin että kisamaksuihin menee 20 x 10e vuodessa, matkakuluihin n. 150e (käytän pääasiassa kimppakyytejä ja halpoja julkisia, jos lähden kauemmas kisoihin). SM-kisojen kulut menee seuran piikkiin. 60e seuran jäsenmaksuun ja 100-200e välttämättömiin välineisiin (tuplasti suurempi summa toki ei-välttämättömiin, mutta niitä en laske :)). Helsingissä treenaan ilmaiseksi, Jyväskylässä maksan 120e koko vuoden halli- ja kuntosalitiloista. Aika halvalla onnistun mielestäni harrastamaan tinkimättä mistään.
  14. On myös päinvastaisia tuloksia, eli että suht kovatasoisilla juoksijoilla (~32 min 10 km) "pomppiminen" on taloudellisempaa kuin "hiipiminen" (suuri lähtökulma lentovaiheeseen ennustaa parempaa taloudellisuutta): http://www.runnersworld.com/running-tips/are-bouncy-running-strides-more-economical Tässäkin asiassa juoksualusta varmaankin vaikuttaa. Maastossa ei kimmoisuutta saa ehkä hyödynnettyä samalla tavalla kuin kovalla alustalla. Tässä tutkimuksessa ei löydetty merkittävää yhteyttä taloudellisuuteen minkään muun tekijän osalta (kuten frekvenssi tai askelpituus).
  15. Huh. Onneksi en ole juniori, kun yleisurheilu maksaa mulle 400-500 e vuodessa ottaen huomioon kaikki kisamaksut ja matkat sekä varusteet. Vähän skeptisesti suhtaudun kyllä tuohon juniorin laskuun 3000 e/vuosi. Tonnilla tai parilla saa jo aika paljon leirejä ja yu-kouluja? Ehkä jos täytyy joka vuosi ostaa uusi seiväs, kiekko ja moukari, niin tuohon voisi päästä. :)
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy