Jump to content
Juoksufoorumi.fi



RistoK

Jäsenet
  • Content Count

    273
  • Liittyi

  • Last visited

Everything posted by RistoK

  1. Ilmeisesti Korte liikutti jalkaansa lähtötelineessä niin, että se laukaisi vilpinpaljastimen. Lähettäjät ampuivat takaisin vilpinpaljastimen signaalin perusteella eivätkä katsoneet videota ennenkuin Korte sitä vaati. Videolta sitten näkyi, että hän huojui telineissä, mutta ei lähtenyt liikkeelle ennen laukausta. Lähettäjien johtajan ratkaisu antaa Kortteen juosta oli oikea, koska huojumisesta tulee antaa keltainen kortti, punainen vasta jos se toistuu. Nykysääntöjen mukaan urheilijalla on oikeus tehdä suullinen protesti välittömästi hylkäyksen jälkeen.
  2. Ja afrikkalaisia on paljon, suomalaisia vain muutama. Isosta porukasta löytyy lahjakkaita tyyppejä jotka kestää kovaa treeniä. 1970-luvulla suomalaisia oli paljon, afrikkalaisia vähän ja menestys sen mukaista.
  3. Valojäniksen käyttö juoksukilpailuissa tulee sallituksi v. 2020 alusta lähtien, lisätään IAAF:n urheilijan avustamista koskevaan säätökohtaan 144.4.
  4. IAAF:n pistetaulukko antaa realistisempia tuloksia: 1354 pistettä: 100 m 9,585 (9,58=1356, 9,59=1352) 200 m 19,17 400 m 42,58 800 m 1.39,30 1500 m 3.22,51 3000 m 7.12,40 5000 m 12.21,85 10000 m 25.42,52 puolimaraton 56.16 maraton 1.59.40 100 km 5.48.22 naisten maraton 2.08.34
  5. Säännöt kieltävät. IAAF 144.3a, kierroksella tai melkein kierroksella kiinniotettu ei saa antaa vetoapua. Tässä on ajateltu lähinnä ratajuoksuja, mutta varmasti sovellettaisiin myös tiekierroksille.
  6. Kyllähän pikajuoksun harrastajia on paljon enemmän kuin maratonin. Esim. 100 m juoksee vuosittain maailmassa alle 11 s. n. 6000 miestä ja suunnilleen vastaavan maratonajan 2.30 alle n. 2000. Naisten vastaavat ajat ovat 100 m 12,50 (n. 5000 juoksijaa) ja 3 tuntia (n. 1600). Vastaava suhde säilyy heikommissakin tuloksissa, juoksijoiden ikärakenne vain on erilainen. Nuoret harvemmin juoksevat maratonia ja ikämiehet harvemmin sataa metriä.
  7. Onhan näitä kokeita tehty, Justin Gatlin on juossut 100 m 9,45: https://www.youtube.com/watch?v=RX-FWSEmh8Y Esimmäisenä alitti 10 sekunnin rajan 100 metrillä sähköajanotolla Bob Hayes Tokion olympialaisten välierissä v. 1964. 9,91-juoksussa oli myötätuulta 5,3 m/s. Finaalissa tuli voitto sallituissa olosuhteissa ajalla 10,06. Tokiossa juostiin vielä murskaradalla.
  8. Kokemusperäinen arvio: piikkarit lenkkareihin verrattuna 2-3 s/km. Ratajuoksuun tarkoitettujen tossujen ja piikkareiden välillä ei eroa ainakaan kuivalla kelillä.
  9. Olen käyttänyt valmennuksessa tällaista ohjelmaa, kaksi kilpailukautta vuodessa, hallissa ja ulkona peruskuntokausi lokakuun alusta joulukuun puoliväliin ma voima (puntit) ti määräintervallit ke lepo to submaksimaalinen nopeus + loikat/hyppelyt pe määräintervallit la lepo su nopeus puntit taka- ja etukyykky, rinnalleveto, takareidet, pohkeet, arkullehypyt ja/tai aitahypyt, keskivartaloliikkeitä ym. määräintervalleissa vetojen pituus 150-400 m, sarjoja 2-3, kokonaismäärä 2000-3600 m, teho 50-70%, sykepalautukset, sarjojen välillä 6-10 min submax. nopeus esim. 3-4x
  10. Vertailua Helsingin piiristä: 1974 298 juoksijaa (174 poikaa ja 124 tyttöä), 2015 98, 2016 163, 2017 135, 2018 80, 2019 107 (47 poikaa ja 60 tyttöä). Vaihtelu suurta viime vuosina. Ennen 1990-luvun alkua oli myös TUL:n piirillä omat kisat, joten määrät olivat silloin todellisuudessa paljon suuremmat, Helsingissä varmaan 400-500 välillä yhteensä. Minulla oli kolme valmennettavaa 16 v. poikien sarjassa Joroisten SM-maastoissa 1981, poikien sijoitukset olivat 50., 100. ja 195, joukkuesijoitus 20. Jos oikein muistan, matkaan lähti 211 ja maaliin tuli 205. Tänä vuonna Janakkalassa oli M17 sarjassa
  11. Lisenssiä ei tarvitse olla silloin, kun alittaa rajan, mutta ilmoittautuessa Kalevan Kisoihin pitää olla. Rajatulos on kuitenkin tehtävä virallisessa, sen maan liiton hyväksymässä kilpailussa, missä tulos tehdään. Tosiaan, viime vuonna pääsi mukaan ajalla 39.43,89. Rajan alittaneita oli paljon, mutta alle puolet heistä ilmoittautui.
  12. Saavuttamalla ratakilpailussa 24.7. mennessä tulosrajan 38.00 kympillä tai 17.30 vitosella pääsee mukaan varmasti. Jos tulosrajan saavuttaneita ilmoittautuu vähemmän kuin 20, otetaan päälle 38 juosseita mukaan paremmiisjärjestyksessä niin monta, että 20 kilpailijaa tulee täyteen. Minimiraja 40.30 pitää kuitenkin olla. Tiejuoksujen ajat eivät kelpaa. Käytännössä pitää juosta 38.00,00 tai paremmin, viime vuonna tulosrajan saavutti 5000 tai 10000 metrillä 33 naista. Pitää olla suomalaisen seuran lisenssi. Villejä kortteja ei ole ollut enää moneen vuoteen. Ilmoittautuminen päättyy 24.7. klo 23.59.
  13. On varmaankin työntänyt kätensä syvälle puuman kurkkuun niin, että eläin ei ole pystynyt hengittämään. Taitaa olla ainoa keino, millä aseeton voi selviytyä ison petoeläimen hyökkäyksestä.
  14. Loistava idea! 540 maratoonaria x 3 pistettä = 1620 pistettä, viime vuoden voittaja Jyväskylän Kenttäurheilijat keräsi 1615,5. 540 mäyräkoiraa maksaa n. 10.000 € ja ykköseksi sijoittuvan seuran palkintoraha on 15.000 €. Kun vähennetään SUL:n ja piirin jäsenmaksut ja yhdistyksen rekisteröintimaksu jää vielä voittoa n. 4.700 €. Seuran nimi voisi olla vaikka Mäyräkoiraklubi. Tuumasta toimeen vain, rahan voimalla tyhjästä Suomen ykkösseuraksi on yritetty edellisen kerran v. 1983. Edit: Tulihan tuossa nyt kuitenkin sellainen ajatusvirhe, että lisenssit unohtui. Kun lisenssistä sa
  15. Ron Hill (s. 1938, maratonin Euroopan mestari 1969) juoksi vähintään mailin joka päivä 52 vuoden 39 päivän ajan 20.12.1964-30.1.2017.
  16. Kapteeni Robert Barclay Allardice (1779-1854) käveli Newmarketissa, Englannissa kesä-heinäkuussa 1809 1000 peräkkäisen tunnin aikana (42 vuorokautta) mailin jokaisena tuntina. Nopein maili, ensimmäinen, oli 12 min ja hitain 25 min. Tässä kirjassa on sivulta 161 tarkka dokumentointi tunti tunnilta https://ia601002.us.archive.org/29/items/pedestrianismora00thom/pedestrianismora00thom.pdf. Emma Sharp (1832-1920) teki saman urakan Leedsissä 1864, ensimmäisenä naisena.
  17. Kilpailuhakemus tehdään osoitteessa www.kilpailukalenteri.fi/piirihaku. Hakuaika on 15.1.-30.9., tänä aikana kilpailua voi hakea milloin tahansa vähintään kolme päivää ennen tapahtumapäivää. Olen kritisoinut SUL:lle hakuajan aikaista päättymistä, koska loka-joulukuussakin järjestetään kilpailuja. Ainakaan vielä ei ole muutosta tullut. Joka tapauksessa piirin kilpailuvastaava voi lisätä kilpailun silloinkin, kun haku on suljettuna. Seuraavat tiedot on valittava tai täytettävä Kilpailun luokittelu valikosta Piirin myöntämä kilpailu Ajankohta valikosta päivämäärä j
  18. Kysymys on siitä, että kilpailun täytyy olla niitä hallinnoivan ja valvovan organisaation tiedossa ennen kilpailun järjestämistä. Suomessa tämä organisaatio on SUL. Riittää, kun kilpailu lisätään kalenteriin 3 vrk ennen sen järjestämistä. Lisääminen on helppoa ja kestää pari minuuttia. Kilpailun voi pyynnöstä lisätä myös piirin kilpailuvastaava. Punkaharjun halkijuoksun tapauksessa ei ollut väliä, oliko kilpailukalenterissa vai ei, koska oikein mikään muukaan ennätys- tai tilastokelpoisuudelta vaadittava ehto ei täyttynyt.
  19. Nuo ajat eivät valitettavasti ole tilastokelpoisia. Juoksu ei ollut kilpailukalenterissa eikä reitti virallisesti mitattu. Lisäksi yhdensuuntainen reitti ja osittain polkua?
  20. Ingebrigtsenit ja Duplantis ovat esimerkkejä onnistuneista perheprojekteista. Kuinkahan monta epäonnistunutta on yhtä onnistunutta kohti? Tiedän Suomestakin monta. On näitä vastaavia Suomessa menossa tälläkin hetkellä.
  21. Duplantiksen perhetausta selittää varhaisen erikoistumisen. Onhan hän kilpaillut muissakin yu-lajeissa, mm. pituushypyssä ennätys 712.
  22. RistoK

    Tupla-20-ottelu

    Utrechtissa, Hollannissa järjestetään 4.-5- elokuuta 20-ottelu kahtena päivänä peräkkäin, siis 40 lajia kahdessa päivässä. Molempina päivinä tässä järjestyksessä 100 m, pituus, 200 m aidat, kuula, 5000 m, 800 m, korkeus, 400 m, moukari, 3000 m esteet, 110 m aidat, kiekko, 200 m, seiväs, 3000 m, 400 m aidat, keihäs, 1500 m, 3-loikka ja 10000 m. Sopii kovakuntoisille juoksijoille, jotka osaavat myös aitajuoksua ja kenttälajeja kohtuullisesti. Juoksut on suoritettava kokonaan, kenttälajeissa ilman tulosta jäänyt saa jatkaa ottelua. Järjestäjien vielä keskeneräiset sivut https://sites.go
  23. RistoK

    Ratamatkat

    Et ole nähnyt väärin. Toukokuun kisoissa oli alunperin lajina 10000 m, mutta se on vaihdettu 3000 m esteisiin. Kympin kärkijuoksijat ovat tuon kisan aikana ulkomailla, joten hyvätasoista kilpailua ei saataisi aikaan. Raaseporin tähtikisojen esikisoissa Karjaan kentällä 16.6. on ratakymppi. Tuo esikisa on piirikunnallinen, varsinainen iso kisa on seuraavana päivänä 17.6.
  24. RistoK

    5000m

    Vakuuttava juoksu 15 v. tytöltä, s. 15.8.2002. Liberty-yliopiston halli Lynchburgissa Virginiassa.
  25. Ja kun täällä lihassolukkoon vedottiin niin mm korkean tason voimaurheilijoiden(-urheilijan) lihassolukkoa kun on tutkittu niin valtaosa oli hitaita... Joka käy täysin yleistä käsitystä vastaan, että nopeat tuottaa tehoa ja voimaa, ja kestävät ei. Jo 1980-luvulla tiedettiin, että hitaan lihassolukon voima kehittyy paremmin kuin nopean. Teho on kuitenkin eri juttu, hitaat lihassolut eivät pysty nopeaan voimantuottoon. Lajeissa, joissa liikutellaan raskaita painoja ei välttämättä tarvita samanlaista räjähtävää nopeutta kuin esim. pikajuoksussa. Juoksussa tehoa mitataan lentoajan ja
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy