Pasi_P

Vika pätkä 3:46..

Koska tulee markkinoille ja tuleeko muuttamaan peliä? Jos toi IDROn vekotin on luotettava, niin onhan se mielenkiintoinen juttu. https://molab.me/continuous-lactate-monitors-for-athletes/

Kyllä testauksella arvoa on. Saahan testistä ihan arvokasta tietoa kynnysvauhdeista, sykkeistä ja kynnyslaktaateista. Oma ajatus harjoittelusta on melkoisen hybridiä. Pääsääntöisesti teetän ja teen myös itse kestojuoksut sykeohjatusti, vaikka kynnyksissä onkin päiväkohtaista vaihtelua. Esim pitkä TV-reipas sykkeen mukaan. Mutta tuossakin pitää samalla miettiä mikä on tämän hetken tv-reippaan vauhti ja aloittaa treeni vähän rauhallisemmin, että sykkeen nousulle jää vähän tilaa. Itse käytän välillä laktaattimittaria ja tsekkailen pitääkö syke vs laktaatti kutinsa. Jos laktaattimittaus ei ole mahdollinen, niin tunteen mukaan ehdottomasti. Tunne pitäisi muutenkin ohjata harjoittelua. Sykeohjaus ei ole kovinkaan käyttökelpoinen pätkityissä, koska syke reagoi viiveellä ja varsinkin treenin alussa on vähän epätarkka tapa. Vauhtiohjaus on hyvä tapa ja käytän sitä paljon ja ratatreeneissä aina. Toki vauhtiohjauksessakin on haasteita olosuhteista johtuen ja päivän "vakio" pitää miettiä ja suhteuttaa treeniin. Loppuverkassa sykkeet ovat koholla, se on selvä. Juoksen loppuverkan yleensä aika rauhallisesti ja hitaammin kuin alkuverkan.

Tuossa on todennäköisesti kysymys ilmiöstä nimeltä "cardiac drift". Eli sykkeen nousu suorituksen edetessä. Johtuu ainakin nestehukasta, kehon sisälämpötilan kohoamisesta ja iskutilavuuden pienenemisestä. Jokunen vuosi sitten kuntotestauspäivillä oli tästä juttua. Yleisöstä tuli hyvä kysymys, että mitä kynnyksille tapahtuu, kun "cardiac drift" alkaa vaikuttamaan. Vastaus oli: "thresholds are dynamic". Tulkitsin tuon niin että kynnykset eivät enää pidä paikkansa, kun ilmiö vaikuttaa. Mulla käy tuo sama ilmiö maratonilla. Enkkamaratonilla (puolikkaiden välinen ero 2 sek), viimeinen noin vähän vajaa kymppi tuli yli mitatun anakynnyksen. Juoksinko anakynnyksen päällä? No en tietenkään, vaan jos tuossa kohdassa olisi tehty testi, niin kynnykset oliisivat olleet jotain muuta.

Mikä se sykeohjauksen ohje oli, kun tuo 1-2 vedon sykkeen nousu oli melkein 30 lyöntiä? Hyvä että itse olet tyytyväinen kompensaatioon, mutta oma mielipide on se että testi pitäisi uusia ilman lisäkorvausta riippumatta siitä kenen virhe oli. Itse teen testejä ja ei olisi kahta sanaa uusitaanko testi vai ei. Kyllä tohon 1-2 vedon väliin olisi hyvä saada yksi veto lisää ja uuden testin kolmas veto vähän hitaammin. Sykeohjauksessa on muutenkin on haasteita, koska aiheuttaa ainakin osalle testattavista huomattavaa stressiä että pysytään annetuissa rajoissa. Toki ymmärrän sen että aina ei ole mahdollista tehdä valojänisohjatusti.

Mulla oli vuosi sitten kaveri asiakkaana, joka tuonne pyrki ja pääsi sisään. Meillä oli aikaa tosi vähän ja pienellä (tai oikeastaan aika isollakin riskillä) mentiin! kaverin taustat olivat hyvässä kunnossa, mikä helpotti tilannetta oleellisesti. Voimatasot olivat hyvät, kaveri harrasti kovaa voimakestävyyttä vaativaa lajia ja pelasi pallopelijoukkueessa. Meidän harjoittelu perustui helpon vauhtikestävyyden ja maksimikestävyyden parantamiseen, sekä tosi isona asiana oli painoliivin kanssa juokseminen. Lähtöcooper ilman painoliiviä 2800 m ja siitä muutaman kuukauden päästä 3 km painoliivijuoksu 13xx. (oli pyrkijöiden parhaimmistoa). Mun mielestä toi parannus oli aika kova noin lyhyessä ajassa ja oli yllätys itsellekin. Kestävyys tarttui tosi hyvin. Projekti oli tosi mukava, koska kaveri oli täysin sitoutunut hommaan ja sain tosi tarkkaa palautetta harjoittelusta. Sun tilanne on tosi hyvä, koska aikaa on paljon. Alkuun vahvistaisin peruskestävyyttä monipuolisesti eri lajeilla. Tunteja viikkoon paljon, samalla varmistaen että palaudut hyvin. Alkuun en juoksisi paljon, vaan juoksumääriä maltilla nostaisin maltilla Sulla on ollut säärien kanssa ongelmia. Voi olla penikkaa, enkä riskeeraisi. Hoida(ta) kintut kuntoon, ennen kuin nostat juoksumääriä. Tosiaan yhtenä isona juttuna painoliiviin tottuminen. Hommaa painoliivi ja treenaa se päällä myös. Ei kaikkia lenkkejä, mutta maltilla. Me tehtiin niin, että yhdellä lyhyellä pk-lenkillä tuli 2km lenkin lopusta painoliivijuoksua ja toisena sama homma "pitkiksen" loppuun. Tai sitten pitkä lenkki toteutettiin pitkäkestoisella 12kg reppumarssilla. - Voimatasot pitää olla kunnossa, eli se puoli on sulla hyvin hanskassa - jatka sitä. - Ota maltillinen vauhtikestävyysharjoittelu mukaan jossain vaiheessa. - Me tehtiin napakka hapenoton blokki, joka toimi hyvin ja on tosi tärkeä juttu testissä. - Juostiin myös "hapotonta" nopeuskestävyyttä jonkin verran, jolla saatiin parannettua juoksuväljyyttä. Tehtävää on paljon, mutta niin on aikaakin. Sitoutumista toi vaatii ja järkevää harjoittelua. Suunnittele harjoittelu hyvin sillä tavalla että saat siitä nousujohteista ja että palaudut hyvin ja pysyt ehjänä. Harjoittelun ei tarvitse, eikä saakaan tuntua kovin pahalta kuin ajoittain. Peruskestävyys -> vauhtikestävyys -> maksimikestävyys. Voimatasot kuntoon ja tottuminen painoliiviin. Peruskestävyys ja vauhtikestävyys mukaan koko ajan sillonkin kun/jos teet maksimikestävyysblokkia. Ja onhan siellä muitakin testejä joihin pitää vähän treenata. Kaverille oli esim uintitesti ja hiihtotesti aika helppoja, mutta riippuen sun heikkouksista, niin ota ne myös huomioon. Vinkki. Avaa päiväkirja tänne. Uskon että saat täältä hyvää tukea ja vinkkejäkin harjoitteluun. Tsemppiä!

Testi: 2:53, toteutunut: 2:56. Mielestäni tosi lähellä, kun ottaa huomioon kisan olosuhteen. Vaikka hellettä ei ollutkaan, niin kevään ekat lämpöiset kelit vaikuttivat suoritukseen, koska termostaatti ei vielä toiminut. Testillä saadulla ennusteella on toki viihdearvo, mutta samalla se motivoi treenaria kivasti. Mielestäni se on mukava lisäarvo testituloksiin. Jos kisassa kaikki meni hyvin, harjoittelu oli onnistunutta, sekä ennuste ja toteutunut kisatulos oli lähellä toisiaan, niin kyllä se ainakin itseäni lämmittää. Lisäksi se toimii apuna jälkianalysoinnissa. Jos ennuste ja toteutunut olivat kaukana toisiaan, niin voi sitten kysellä että mikä meni pieleen (sitäkin tapahtuu). Kysyn edelleen saman kysymyksen kuin aikaisemmin. Pitääkö testaajassa olla ripaus valmentajaa, vai vedelläänkö viivoja kaavamaisesti?

No ni! Samaa mieltä, että voi ne ihan oikein olla. Mutta jos ei mitään taustoja ole, niin viidennen laktaatin nyppäys herättää kysymyksen, vaikka ei sinänsä mikään ihmeellinen olekaan.

Viivojen piirteleminen ei tässä ole haaste. Mutta jos et kerro mitään taustoista, niin arvailuksi menee! Ennen kuin pystyy sanomaan mitään, niin herää kysymys, onko viides laktaatti oikein, vai mittausvirhe. Voi se olla oikeinkin. Taustoja, taustoja! Ikä, sukupuoli, pituus, paino, terveystilanne, harjoittelutausta, lajitausta, kilpailutulokset viimeisen 6kk-12 kk ajalta. Tuossa nyt alkuun.

Jäi mainitsematta se, että testituloksia ei analysoitu tämän tiedoston perusteella. Olen sopinut testin kehittäjän kanssa, että lähetän hänelle datan tässä muodossa, jonka perusteella hän analyysinsä tekee. Saan numerot sitten paluupostissa. Tämä oli nyt kuitenkin esimerkki elävästä elämästä, toisin kun aloituksessa esitetty hypoteettinen esimerkki, jonka tulkinta voi olla mitä vaan. Samaa mieltä kuitenkin siitä että excel-tiedostosta ei voi kuin arvailla. Tosin ihan hyviä arvauksia on tullut. Mulla on satoja maratontestejä tehtynä ja tosi hyvin ennuste on pitänyt paikkansa, jos harjoittelu on onnistunut ja kisassa on kaikki mennyt suunnitellusti ja olosuhde kohdallaan. Testistä saadut tulokset tietenkin toimivat hyvänä työkaluna harjoitteluun ja mielestäni testin tärkein työkalu ja löydös on ns ”maratonkynnys”, joka on jopa tärkeämpi kuin aerobinen, tai anaerobinen kynnys.

Laitetaas esimerkki oikeasta elämästä. Kolme itselleni tehtyä "maratontestiä". Testissä saadaan maratonennuste. Vuoden 2017 testin ja toteutuneen kisan välissä oli vajaa kaksi viikkoa. Kysymys. Paljonko vuoden 2017 testin maratonennuste oli ja mikä oli kisatoteutus? Kyseessä oli kevätmaraton ja kisan aikana + 20 astetta ja auringonpaiste pilvettömältä taivaalta, joka vaikutti tulokseen. Kisan jälkeen istuttiin kaljalla ulkoterassilla kisakamoissa. edit. Testissä juostiin 6 x 2000m/40 sek vedot.

Vaikea sanoa, kun ei tiedä taustoja. Joko juoksija on ollut teholajitreenaaja, jolloin laktaatit ovat harjoittelutaustan ja ominaisuuksien takia koholla jo kevyissä vauhdeissa. Tai peruskestävyys on ohut, jolloin ei saa riittävää tukea vk-alueen harjoitteluun. Kysyisin tietenkin harjoittelusta, mutta resepti saattaisi olla, se että PK-aluetta pitäisi kehittää monipuolisesti.

Jep! Jossain vaiheessa kyselinkin, olisiko Suomessa saatavilla luotettava ohjelmisto pienten yrittäjien käyttöön. Hiljaista oli, enkä löytänyt mitään järkevää mistään. Ainoa minkä löysin oli tuo: https://ainohealth.com/testsw/assets/pdf/klab-data-sheet.pdf K-labin Windows- pohjainen järjettömän kallis ja turhan järeä järjestelmä itselle, joka, ei edes toimi Mäkkikoneissa. Kyselin, että voisiko sitä kehittää tekemällä kevytversio PT-porukalle ja joka vielä toimisi Mäkissä. Kiinnostusta ei ollut, eli se siitä. Mittarina mulla on tuo: https://mediq.fi/laboratorio/lactatescout Käsittääkseni ihan riittävän tarkka mittari se on. Esimerkiksi HULAlla on ainakin ollut sama mittari käytössä. Haasteena on näytteenotto. Myönnän että itselläkin on tullut huteja joskus. Haaste näytteenotossa on testin alussa huono pintaverenkierto ja lopussa runsas pintaverenkierto. Itse olen yrittänyt taklata haastetta sillä, että mulla on käytössä kahta erivahvuista lansettia. Testin alussa sormea ei saisi paljon puristella, ja testin lopussa veri ei saisi lähteä valumaan.

Fyysisen kunnon mittaaminen – käsi- ja oppikirja kuntotestaajille. Ei ole kirjaa nyt edessä, enkä muista sanatarkasti miten se on esitetty. Mutta tuolla kerrotaan asiasta: https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/anaerobinen-kynnys-aerobinen-kynnys-ventilaatiokynnys-laktaattikynnys-mita-ihmetta.html

Lähtökohta on tuo tottakai. Mutta kyllä mä kyseenalaistan sen että jokaisen juoksijan aerobinen kynnys sijaitsee + 0,3 nousun kohdalla alimmasta pisteestä. Ei se kyllä oikeassa elämässä noin mene. Esimerkki: 37 minuutin kympin juoksija. Testissä saatu aerobinen kynnys oli vauhtina 6:40/km ja anaerobinen kynnys 4:37/km. Ei tuossa kummoinen testaaja tai valmentaja tarvitse olla kun huomataan että jotain on jossain pielessä. Tässä tapauksessa virhe oli ollut selvästi näytteenotossa. Ei siinä, virheitä sattuu. Mutta mitä tuossa tilanteessa mielestäsi olisi pitänyt tehdä? Nyt ei oltu tehty mitään!

Kuntotestauspäivät, kestävyyssemnaarit ovat toki tärkeitä ja tervetulleita, ja mukava niissä on käydä, mutta ei niissä testaamaan opi. Itse olen peräänkuuluttanut kunnollista koulusta, jonka ei tarvitsisi ihan maisteriopintojen laajuinen olla. Liikuntalääketieteen perusopinnoissa testaus oli muistaakaseni 3-4 op. Ihan hyvä se oli, mutta aika pintaraapaisu kuitenkin. Jotain tuolta väliltä. Perusopintojen laajuus? 25 opintopistettä? Siinä ehtisi käydä fysiologiaa ja vaikka exceleitä/matikkaa läpi ihan kivasti. Kukahan ottaisi koppia? Liikuntatieteteellinen seura? Avoin yliopisto? Urhea?

Heitetääs toisin päin. Pitääkö testaajassa olla ripaus valmentajaa? Itse olen nähnyt kokeneidenkin testaajien eksoottisia kynnysmäärityksiä kun puusilmäisesti määritetään aerobinen kynnys + 0,3 mmol/l nousukohtaan testin alimmasta laktaattiarvosta. Välillä näkee - no, hassuja kynnyksiä. Kuinka huolellisesti testaaja selvittää taustoja ja kuinka ne huomioidaan testin tulkinnassa?

https://sportslab.fi/maitohappomyytti-hapottaa-ei-pysty/ " ”- Vitonen matkana on maastohiihtäjillä harvoin. Täysiä on vain lähdettävä ja toivottava, etteivät nouse maitohapot liian kovaksi, Mäkäräinen kommentoi matkaa.” ” – Lähdin tosi kovaa liikkeelle ja ajattelin, että kestän happoa loppuun asti. En sitten viimeiseen kilometriin kestänyt. Ihan hyvin sain irti itsestäni näin keväällä. Kova kisa, Pärmäkoski sanoi.” Jos em. lausuntoja tarkastellaan fysiologian kannalta, niin niissä on selkeitä virheitä. Urheilijat kuvaavat kuitenkin lausunnoillaan omia tuntemuksiaan matkan aikana sekä mitä he ovat valmentajiltaan fysiologiasta oppineet. Pahan olon tunnetta selitetään hapottamisella, vaikka kyse on lihasväsymyksestä, johon vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin happamuuden lisääntyminen. Toisaalta tärkeintä ei ole ovatko lausunnot fysiologisesti oikein, vaan se, että urheilijat ja valmentajat tekevät niistä oikeita johtopäätöksiä harjoitteluun." Luuletko että @perttu ei oikeasti tiedä mistä on kysymys?

Tässä se mun erottuminen tulee. Mulle on ihan sama mikä epäonnistumisen syy on, niin uusin testin joka tapauksessa. Mutta siis @Tylsimys hyvä keskustelunavaus joka tapauksessa. Olen itse peräänkuuluttanut kunnollista testauskoulutusta PT- porukalle, mutta aika hiljaista on ollut ja muu koulutus on valitettavan laihaa. No miksi et pyri Jyväskylään liikunnalle. Voiko 6-kymppinen kehäraakki opiskella itsensä maisteriksi? Sellainen tuli vielä mieleen, että saavatko urheiluopistot tukea valtiolta ja voivat hinnoitella testit edullisemmin. Nyt MOT asialle tutkinaan!

Jep. Mulla on kaksi testiä, tasotesti ja submaksimaalinen ns "maratontesti", jossa juostaan pidempiä vetoja ja on kestoltaan vähän pidempi. 90 minuuttia on noin kokonaiskesto, joka sisältää ohjeistuksen ja testin jälkeisen pika-analyysin. Yleensä testattava on testiin tullessa vähän jännittyneessä tilassa ja se vaatii vähän pelinlukua ja testin aloitus voi joskus pikkuisen viivästyä. Ei asiakasta kiinnosta mun matkustelut, mutta halusin vaan esimerkinomaisesti avata mistä hinta koostuu.

Totta. Olen itse suorittanut liikuntatieteen perusopinnot, liikunnan ammattitutkinnon (LAT), jossa kummassakin oli testauskoulutusta - mutta valitettavasti aika pinnallisesti. SUL:n. valmentajtutkinnon (VT) koulutuksessa ei testausta ollut ollenkaan, vaikka muuten hyvä koulutuskokonaisuus olikin. Joo, pääkaupunkiseudulla. Toi 225 € on varmaan testi missä on sairaanhoitaja mukana ottamassa laktaatit?

Mä testaan. Pidän itseäni hyvänä testaajana, vaikka mulla ei maisterin papereita olekaan. Olen testannut noin 8 vuotta. Eli joo, kokemuksella, mutta myös itsenäisellä opiskelulla. Teen testit aina vakio-olosuhteissa, eli radalla ja valojänisohjatusti. Se miten itse haluan erottautua muista on se että annan takuun sille että testattava saa onnistuneen testin analyysin. Eli jos testi epäonnistuu, niin uusin testin ilman lisäveloitusta, että varmasti saadaan oikeat tulokset. Antaako Suomessa joku muu vastaavaa takuuta? Vaikka testi vakioidaan mahdollisimman hyvin, niin virhelähteitä on silti paljon ja testi voi epäonnistua (itse olen ollut maisterismiehen testattavana ja silti testi epäonnistui). Koulutus on kirjavaa? Mitä tarkoitat? Voiko Suomessa opiskella testausta muualla kuin Jyväskylässä jumpalla? Näytä mulle muu koulutus kuin edellä mainittu, niin olen ensimmäinen joka sinne hakee. Vaikka et hinnoittelusta suoraan kysynytkään, niin pilkotaan silti vähän: Hinta 152 €, alv 24 % Hinta 122,58, alv 0%. Kustannuksia: Liuskat 22 €/testi Muut (lansetit ym) 4 €/testi Sisäänpääsymaksu 3,50 €/testi YEL, 27 €/testi Vakuutukset 5 €/testi = 61,5€ -> 122,58 € - 61,5 € = 61,08 € Testipaikalle menee aikaa 30 min ja sama takaisin = 60 min Testiin menee aikaa 90 min Analysointiin menee aikaa 30 min -> 3 tuntia Jääkö tuosta käteen paljon vai vähän...?

Onnittelut, hieno juoksu!

UKK-kävelytesti mittaa suhteellista hapenottokykyä, joka on UKK-kävelytestin tuloksisssa muutettu kuntoindeksiksi. Testi ei sovellu hyväkuntoisille ja erittäin lihaksikkaille ihmisille se antaa liian alhaisen kuntoindeksin. Ihan oikein se menee.

Miten synkronoit treenit Polar flowhun? Puhelimen kautta, vai piuhalla läppärin/tietokoneen kautta? Jos puhelimen kautta, niin voi olla avustettu GPS ei ole voimassa. Satelliitit voi "päivittää" vain Polar flow:n kautta tietsikan ja piuhan avulla. Jos tuo ei ole kunnossa, niin GPS voi näyttää mitä sattuu.