Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Pasi_P

Jäsenet
  • Posts

    1 161
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    1

Everything posted by Pasi_P

  1. Miten Strydissä määritellään kynnystehot? Ja pitääkö kalibroida jokaiseen kenkäpariin erikseen? Jos pääsääntöisesti treenaa sykeohjatusti, niin voisiko tämä olla kokeilemisen arvoinen? Eli onko Strydin teho-ohjattu harjoittelu tarkempi kuin sykeohjattu?
  2. Sitten vaan kädet ristiin, ettet saa vakavaa tautia. Suomessa on nyt ”rokottamattomien epidemia” – grafiikat näyttävät erot tartunnoissa rokotettujen ja rokottamattomien välillä. HS 2.9.2021
  3. On Tempo Running Store nykyään. Parhaiten pääset Pasilan asemalta, josta vajaan kilometrin kävely. Tai sitten 9 ratikalla melkein oven eteen. Rättipuoli vielä vähän vaiheessa, mutta kenkiä kivasti. Suosittelen käymään. https://www.temporunningstore.com/
  4. Pohdin tätä lähinnä voimaharjoittelun kautta, en niinkään ajatellut juoksun maksiminopeutta. Nopeusvoiman voisi tehdä muutenkin kuin juoksemalla ylämäkeen (kinkat, tasatassut, boksihypyt, loikat). Eikös se lihassolujen rekrytointi ole kuitenkin hyvää, jos yritys on 100%, ja vaikka kuorma ei nopeasti liikkuisikaan (maksimivoimaharjoittelu, tai lajivoima ylämäkeen).
  5. Jep, kiitos! lähinnä olen miettinyt tätä sen kautta jos tekisi puhdasta nopeusvoimaa, eli kuinka tärkeää siinä on saada täysvauhtista juoksua ylämäkeen sen 8-10 sekuntia. Itsellä ainakin menee varmaan 4-5 sekuntia kiihdytykseen ja loput noin 4-5 sekuntia on sitten täysvauhtista. Eli riittääkö se nv-treeniin, vai olisiko tosiaan hyvä ottaa kiihdytys tasaisella ja sitten maksimaalinen 8-10 sekuntia mäkeen.
  6. Nopeusvoimaa? Miten muuten teet nuo vedot? Juoksetko seisovilta jaloilta, vai lentävällä lähdöllä, että saat täyden vauhdin 8 sekunnin pätkään?
  7. Englanti-Tanska. Loppuiko Tanskalta kestävyys? Kestävyystermein, kanttasiko Tanska kun lähti liian kovalla alkuvauhdilla liikkeelle? Pelin loppupuolella Tanskan pelaajat olivat todella väsyneen näköisiä, mikä oli ainakin itselleni iso yllätys. En muista että olisin vastaavaa aikaisemmin nähnyt tällä tasolla. Statistiikan mukaan pelin hallinta oli 59%-41%, pelin tempo oli toki hetkittäin kova ja kun joudutaan puolustamaan, niin se tietenkin kuluttaa enemmän kun jos hallittaisiin palloa. Säätila taisi olla futismatsia ajatellen aika jees? Miten on mahdollista, että noissa peleissä kunto pettää? 5 vaihtoa, eikö penkki riitä? Vai oliko kyse jostain muusta? Luulisi että futiksessa kestävyyden treenaaminen riittävälle tasolle olisi helpoin nakki.
  8. Aika pitkälle samaa mieltä. Studio on pääsääntöisesti erittäin korkealla tasolla. Marke, Ato, Erkka, Jallu Rantala, Malinen, Forssell loistavia, eivätkä muutkaan ole huonoja. Halsti, Hetemaj, ja Pihlaja vähän sii ja soo, mutta menevät hekin. Myös toimittajat ja studioisännät ovat erittäin ammattitaitoisia. Hyvä satsaus Yleltä ja kiva kuunnella ammattitaitoisia kommentteja. Selostamossa Härkönen - Rantala parivaljaljakolta parasta selostusta tähän mennessä. Härkönen: "Oli niin selvä paitsio etten viitsinyt edes selostaa!" Härkönen: " Rantalalla on muulinpotku, tiedän sen, olen nähnyt. Rantala on siis oikea mies kommentoimaan pelaajien laukauksia." Rantala: " Noh, se olikin sitten mun ainoa avu. Mutta joo, oli se laukaus aika hyvä. Se oli niin hyvä että kun laukaisin ja pallo osui maalivahtia rintaan, niin maalivahdilta tippui numero selästä. Mutta ei anneta huonojen juttujen pilata hyvää jalkapallo-ottelua."
  9. Olin katsomassa kisaa. Ihan hyvin se veti ja ihan hyvin myös analysoi kisaa paikan päällä. En tiedä mitä blogiinsa kirjoitti, mutta heti kisan jälkeen sanoi, että pitkä vk on puuttunut viime aikoina. Ja olihan siellä lämmintäkin ja kaikki siitä kärsi ainakin jonkin verran.
  10. Just kävin hakemassa ysit hyllystä. Ysissä on snadisti leveämpi lesti, joten otin napsun pienemmän koon.
  11. SAK oli jo valmis luopumaan verovapaudesta, mutta EK joka nauttii samasta veroedusta ei hyväksynyt ehdotusta. Vai tarkoitatko että vain Ay-liikkeen pitäisi luopua veroedusta, eikä se koskisi muita yleishyödylliseksi luettavia yhdistyksiä, kuten mainittu EK, tai vaikkapa urheiluseurat?
  12. Et ollu Eltsussa ratakympillä, mielestäni näin nimesi listoilla. Toivottavasti kaikki Ok. Tsempit treeneihin!
  13. On todella sekavaa! SM-maastoissa oli sääntöihin tehty poikkeus. Siellä sai juosta pompuilla. Perusteluna se että koronan takia haluttiin minimoida kaikki ylimääräinen säätö ja kenkien mittaaminen. SAUL:n SM-maastoissa seuraavana viikonloppuna olikin tiukempi linja ja kaikki yli 25 mm paksut kengät olivat ehdottomasti kiellettyjä. Perusteluna tälle oli se että kaikkia kilpailijoita kohdeltaisiin tasapuolisesti, koska kaikilla ei lyhyellä varoitusajalla ole mahdollisuutta ostaa kilpailukykyisiä kenkiä. Kenkäsäännössä unohdetaan se että pomppukenkien kanssa pesuveden mukana menee myös iso osa peruslenkkareista. Kisakuvien perusteella kisassa sitten osa kilpailijoista juoksi "laittomilla" kengillä. Myös raportti kisapaikalta kertoo että ei siellä paljon kenkien perään kyselty. Miksi tehdään sääntö, jota ei noudateta. Tulee mieleen yksi futistuomari, joka aikoinaan sanoi että tuomaroinnissa yksi tärkeimmistä säännöistä on se että älä korvaa virhettä virheellä. Voi tätä typeryyden määrää!
  14. Mulla on omakohtainen kokemus polarisoidusta harjoittelusta sisäsoudun puolelta. Kuntoutin nilkkaa soutaen ja innostuin soutumaratonista. Seurasin yhtä polarisoitua treeniohjelmaa, jossa tosiaan oli kevyttä, ja sitten vaan tosi kovaa MK-alueen treeniä. (Alkuun tehtiin 4 viikon kevyempi jakso). Mulla kroppa meni totaalijumiin, en saanut vietyä kovia treenejä loppuun ja palautuminen hidastui selvästi. Oli pakko muuttaa treeniä maltillisempaan muotoon (VK1+VK2 kerran viikkoon). Homma rupesi pelittämään ja jakson päätteeksi sain soudettua itselleni tyydyttävän maratonin. Osasyynä jumiin menemisessä saattoi olla lihaksiston tottumattomuus soutuun, ja meniköhän kevyet napsun liian kovaa kuitenkin.
  15. Uusimmassa Juoksija-lehdessä (4/2021) oli mielenkiintoinen juttu polarisoidusta harjoittelumallista. Polarisoidussa harjoittelumallissa valtaosa treenistä tulisi juosta kevyellä teholla ja loput 10-20 % anaerobisen kynnyksen yläpuolella. Maratonharjoittelussa se tarkoittaa sitä että maratonvauhdilla ei juurikaan harjoiteltaisi. Harjoittelumallin toimivuudesta on tutkittua tietoa (Seilerin, Bilat, Munoz (?) tutkimukset) ja jutussa sanotaankin, että "Kokonaistutkimusnäytön perusteella näyttää siltä, että usein on enemmän hyötyä harjoitella anaerobista kynnystä kovemmilla vauhdeilla." Mikä kokonaistutkimusnäyttö? Onko siis enemmänkin tutkittua tietoa kun nuo mainitut? Itseäni näissä polarisoidun (maraton)harjoittelun keskusteluissa häiritsee se että niissä unohdetaan esimerkiksi juoksun taloudellisuus. Samassa lehdessä oli hyvä juttu juoksun taloudellisuudesta ja sen kehittämisestä. Juoksun taloudellisuus on kuitenkin aika isossa roolissa juoksuharjoittelussa. Jutussa mainitaan esimerkiksi se että kisavauhtinen juoksu parantaa taloudellisuutta. Toki taloudellisuutta voi parantaa muutenkin, mutta eikö aika usein kuitenkin liputeta lajinomaisen harjoittelun puolesta? Seilerin tutkimuksen mukaan vk-treeni aiheuttaa melkein yhtä suuren hermostollisen kuormituksen kuin mk-treenikin, joten palautumisen kannalta polarisoitu harjoitusmalli olisi toimiva ratkaisu. Mitä mieltä olette? 75E11520-698E-421F-8D21-42AB5DB41538_1_201_a.heic
  16. Uusimmassa Juoksija-lehdessä (4/2021) oli mielenkiintoinen juttu polarisoidusta harjoittelumallista. Polarisoidussa harjoittelumallissa valtaosa treenistä tulisi juosta kevyellä teholla ja loput 10-20 % anaerobisen kynnyksen yläpuolella. Maratonharjoittelussa se tarkoittaa sitä että maratonvauhdilla ei juurikaan harjoiteltaisi. Harjoittelumallin toimivuudesta on tutkittua tietoa (Seilerin, Bilat, Munoz (?) tutkimukset) ja jutussa sanotaankin, että "Kokonaistutkimusnäytön perusteella näyttää siltä, että usein on enemmän hyötyä harjoitella anaerobista kynnystä kovemmilla vauhdeilla." Mikä kokonaistutkimusnäyttö? Onko siis enemmänkin tutkittua tietoa kun nuo mainitut? Itseäni näissä polarisoidun (maraton)harjoittelun keskusteluissa häiritsee se että niissä unohdetaan esimerkiksi juoksun taloudellisuus. Samassa lehdessä oli hyvä juttu juoksun taloudellisuudesta ja sen kehittämisestä. Juoksun taloudellisuus on kuitenkin aika isossa roolissa juoksuharjoittelussa. Jutussa mainitaan esimerkiksi se että kisavauhtinen juoksu parantaa taloudellisuutta. Toki taloudellisuutta voi parantaa muutenkin, mutta eikö aika usein kuitenkin liputeta lajinomaisen harjoittelun puolesta? Seilerin tutkimuksen mukaan vk-treeni aiheuttaa melkein yhtä suuren hermostollisen kuormituksen kuin mk-treenikin, joten palautumisen kannalta polarisoitu harjoitusmalli olisi toimiva ratkaisu. Mitä mieltä olette?
  17. "Jyväskylän ja Calgaryn yliopistoissa tehdyssä tutkimuksessa(siirryt toiseen palveluun) huomattiin, että juoksijoilla on viisi erilaista juoksutyyliä. Juoksutyylien ja juoksuvammojen väliltä ei kuitenkaan löytynyt yhteyttä." https://yle.fi/uutiset/3-11305578?fbclid=IwAR3hqVfINOouJzNSMPtMqHxvQt7Q5o13lvxff5siR-PtOtqYzkAndfztOa8 Mitä ajatuksia herättää?
  18. Tuolla logiikalla kaikki länsimaat menevät konkurssiin. Melkoisia vassareita ne jenkitkin ovat kun elvyttävät 1900 miljardilla taalalla. Yleisesti ottaen tuota pidetään ihan hyvänä juttuna, josta Suomikin hyötyy. Vähän on sellainen fiilis että ainoastaan Suomessa elvytys tässä kohtaa ei ole hyvä juttu, vaan pahinta kommunismia.
  19. Oho! HS:n rapsan mukaan Ruotsissa oli 16.4 mennessä 16,5 % saanut ainakin yhden piikin. Aika rivakasti on tahti kiihtynyt viidessä päivässä. Paljon täälläkin parjatussa Suomessa 19.4 mennessä oli 24,3 % saanut ainakin ensimmäisen piikin.
  20. Ensin pitää laittaa anomus vetämään ennen kuin rahaa voi myöntää. Hassua että kaikki on Sanna Marinin hallituksen syytä. https://yle.fi/uutiset/3-11832438
  21. Sori, luin huonosti tuon osan kommentistasi. Siis juuri samalla tavalla ajattelen itsekin. Tuohon toiseen en viitsi kommentoida tässä kohdassa. Niin kuin itsekin sanoit, niin ei liity keskusteluun. Alussa kommentoin PPPP-sääntöä ja kropan kuuntelua. Pysyn edelleen kannassani.
  22. Lue mitä kirjoitetaan! Mä en ole väittänytkään, että se olisi helppoa, vaan että siihen suuntaan pitäisi pyrkiä. En myöskään väittänyt että se on joko tai. Itsekin harjoittelen sykeohjatusti, mutta samalla PYRIN kuuntelemaan kroppaani. No, mulla on laktaattimittari ja jonkun verran sitä käytän treenissä. Mulla on ollut useinkin tilanteita, jossa sykemittari sanoo "aerobinen kynnys", mutta laktaattimittari jotain muuta. Olo voi olla kurja, mutta sykemittari näyttää että ihan hyvin menee. Laktaattimittari sitten todistaa että paska olo ei ole kuvitelmaa. Mitä itse tekisit vastaavassa tilanteessa? Puskisitko menemään, vai uskoisitko oloasi ja vaikka keskeyttäisit treenin, tai hidastaisit vauhtia, vaikkei sulla laktaattimittaria olisikaan? Maratonilla mulla homma toimii juuri päinvastoin. Pystyn yleensä hyvinkin tarkasti menemään sykeohjatusti n 30 k asti, jonka jälkeen sykkeillä ei ole oikein käyttöä (nestehukka, kropan lämpötila), ja mittarin voi siinä kohdassa heittää jonkkaan.
  23. Esimerkiksi siksi että sykerajat voivat heitellä päiväkohtaisesti jonkin verran. Jos sokeasti uskoo mittariin antamiin lukemiin, niin voi mennä metsään pahastikin. Siksi oman kehon kuuntelu on tärkeä oppia, ja sitä kohti pitäisi harjoittelussa pyrkiä. Vauhtiohjatussa harjoittelussa sama juttu.
  24. Ei tietenkään mene metsään, jos treenaa ilman mittaria. Siihen suuntaan kaikkien pitäisi pyrkiä, että päästäisiin eroon sykemittarin tuijottamisesta. PPPP-sääntö on toimiva ja hyvä tapa, kunhan sitten kunnioittaa sitä sääntöä - oikeasti! Ja että vauhtiskaala on riittävän leveä. Henkilökohtaisesti mua itseäni kiinnostaisi selvittää, miksi testin ja testilenkin välillä oli noin iso gappi, kun siitä testistäkin olisin maksanut jotakin.
  25. Jotain jossain on pielessä. Testistä saatu aerobinen kynnys on vauhtina 6:18 min/km ( ja sykkeenä 134) ja nyt juoksit kevyen lenkin 8 min/km keskisykkeellä 153, joka on varmaan aika lähellä testin anaerobista kynnystä? (+-?). Joko testi on poskellaan, tai sitten sykevyösi on viallinen ja näyttää mitä sattuu. Toki puhuminen nostaa sykettä vähän, mutta silti.. Tsekkaa ensin Garmin connectista miltä sykekäyrä näyttää. Jos syke sahaa pahasti, niin sykevyö on vanha ja/tai patteri on loppu. Varmista ensin että sykevyö toimii ja juokse sen jälkeen noin 3 km sykkeellä 134, ja vertaa vauhtia testistä saatuun. Jos heittoa on edelleen paljon ja voit luottaa siihen että syke on oikein ottaisin yhteyttä testaajaan ja kertoisin tilanteen. Onko kynnysmääritys mennyt oikein vai voiko testissä olla muuten jotain häikkää. Jos aerobinen kynnys on vauhtina tuo 6:18 min/km, niin kyllä mä osan lenkeistä tekisin kävellen tai juoksun ja kävelyn yhdistelmänä. Pk-aluetta kannattaa treenata mahdollisimman leveällä vauhtiskaalalla ettei vauhti puuroudu aerobisen kynnyksen tuntumaan pelkästään. Kävelyllä, tai kävelyn ja juoksun yhdistämisellä saat monipuolisuutta treeniin.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy