Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Pasi_P

Jäsenet
  • Posts

    1 149
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    1

Pasi_P last won the day on January 7 2018

Pasi_P had the most liked content!

2 Followers

About Pasi_P

Recent Profile Visitors

3 285 profile views

Pasi_P's Achievements

  1. On todella sekavaa! SM-maastoissa oli sääntöihin tehty poikkeus. Siellä sai juosta pompuilla. Perusteluna se että koronan takia haluttiin minimoida kaikki ylimääräinen säätö ja kenkien mittaaminen. SAUL:n SM-maastoissa seuraavana viikonloppuna olikin tiukempi linja ja kaikki yli 25 mm paksut kengät olivat ehdottomasti kiellettyjä. Perusteluna tälle oli se että kaikkia kilpailijoita kohdeltaisiin tasapuolisesti, koska kaikilla ei lyhyellä varoitusajalla ole mahdollisuutta ostaa kilpailukykyisiä kenkiä. Kenkäsäännössä unohdetaan se että pomppukenkien kanssa pesuveden mukana menee myös iso osa peruslenkkareista. Kisakuvien perusteella kisassa sitten osa kilpailijoista juoksi "laittomilla" kengillä. Myös raportti kisapaikalta kertoo että ei siellä paljon kenkien perään kyselty. Miksi tehdään sääntö, jota ei noudateta. Tulee mieleen yksi futistuomari, joka aikoinaan sanoi että tuomaroinnissa yksi tärkeimmistä säännöistä on se että älä korvaa virhettä virheellä. Voi tätä typeryyden määrää!
  2. Mulla on omakohtainen kokemus polarisoidusta harjoittelusta sisäsoudun puolelta. Kuntoutin nilkkaa soutaen ja innostuin soutumaratonista. Seurasin yhtä polarisoitua treeniohjelmaa, jossa tosiaan oli kevyttä, ja sitten vaan tosi kovaa MK-alueen treeniä. (Alkuun tehtiin 4 viikon kevyempi jakso). Mulla kroppa meni totaalijumiin, en saanut vietyä kovia treenejä loppuun ja palautuminen hidastui selvästi. Oli pakko muuttaa treeniä maltillisempaan muotoon (VK1+VK2 kerran viikkoon). Homma rupesi pelittämään ja jakson päätteeksi sain soudettua itselleni tyydyttävän maratonin. Osasyynä jumiin menemisessä saattoi olla lihaksiston tottumattomuus soutuun, ja meniköhän kevyet napsun liian kovaa kuitenkin.
  3. Uusimmassa Juoksija-lehdessä (4/2021) oli mielenkiintoinen juttu polarisoidusta harjoittelumallista. Polarisoidussa harjoittelumallissa valtaosa treenistä tulisi juosta kevyellä teholla ja loput 10-20 % anaerobisen kynnyksen yläpuolella. Maratonharjoittelussa se tarkoittaa sitä että maratonvauhdilla ei juurikaan harjoiteltaisi. Harjoittelumallin toimivuudesta on tutkittua tietoa (Seilerin, Bilat, Munoz (?) tutkimukset) ja jutussa sanotaankin, että "Kokonaistutkimusnäytön perusteella näyttää siltä, että usein on enemmän hyötyä harjoitella anaerobista kynnystä kovemmilla vauhdeilla." Mikä kokonaistutkimusnäyttö? Onko siis enemmänkin tutkittua tietoa kun nuo mainitut? Itseäni näissä polarisoidun (maraton)harjoittelun keskusteluissa häiritsee se että niissä unohdetaan esimerkiksi juoksun taloudellisuus. Samassa lehdessä oli hyvä juttu juoksun taloudellisuudesta ja sen kehittämisestä. Juoksun taloudellisuus on kuitenkin aika isossa roolissa juoksuharjoittelussa. Jutussa mainitaan esimerkiksi se että kisavauhtinen juoksu parantaa taloudellisuutta. Toki taloudellisuutta voi parantaa muutenkin, mutta eikö aika usein kuitenkin liputeta lajinomaisen harjoittelun puolesta? Seilerin tutkimuksen mukaan vk-treeni aiheuttaa melkein yhtä suuren hermostollisen kuormituksen kuin mk-treenikin, joten palautumisen kannalta polarisoitu harjoitusmalli olisi toimiva ratkaisu. Mitä mieltä olette? 75E11520-698E-421F-8D21-42AB5DB41538_1_201_a.heic
  4. Uusimmassa Juoksija-lehdessä (4/2021) oli mielenkiintoinen juttu polarisoidusta harjoittelumallista. Polarisoidussa harjoittelumallissa valtaosa treenistä tulisi juosta kevyellä teholla ja loput 10-20 % anaerobisen kynnyksen yläpuolella. Maratonharjoittelussa se tarkoittaa sitä että maratonvauhdilla ei juurikaan harjoiteltaisi. Harjoittelumallin toimivuudesta on tutkittua tietoa (Seilerin, Bilat, Munoz (?) tutkimukset) ja jutussa sanotaankin, että "Kokonaistutkimusnäytön perusteella näyttää siltä, että usein on enemmän hyötyä harjoitella anaerobista kynnystä kovemmilla vauhdeilla." Mikä kokonaistutkimusnäyttö? Onko siis enemmänkin tutkittua tietoa kun nuo mainitut? Itseäni näissä polarisoidun (maraton)harjoittelun keskusteluissa häiritsee se että niissä unohdetaan esimerkiksi juoksun taloudellisuus. Samassa lehdessä oli hyvä juttu juoksun taloudellisuudesta ja sen kehittämisestä. Juoksun taloudellisuus on kuitenkin aika isossa roolissa juoksuharjoittelussa. Jutussa mainitaan esimerkiksi se että kisavauhtinen juoksu parantaa taloudellisuutta. Toki taloudellisuutta voi parantaa muutenkin, mutta eikö aika usein kuitenkin liputeta lajinomaisen harjoittelun puolesta? Seilerin tutkimuksen mukaan vk-treeni aiheuttaa melkein yhtä suuren hermostollisen kuormituksen kuin mk-treenikin, joten palautumisen kannalta polarisoitu harjoitusmalli olisi toimiva ratkaisu. Mitä mieltä olette?
  5. "Jyväskylän ja Calgaryn yliopistoissa tehdyssä tutkimuksessa(siirryt toiseen palveluun) huomattiin, että juoksijoilla on viisi erilaista juoksutyyliä. Juoksutyylien ja juoksuvammojen väliltä ei kuitenkaan löytynyt yhteyttä." https://yle.fi/uutiset/3-11305578?fbclid=IwAR3hqVfINOouJzNSMPtMqHxvQt7Q5o13lvxff5siR-PtOtqYzkAndfztOa8 Mitä ajatuksia herättää?
  6. Tuolla logiikalla kaikki länsimaat menevät konkurssiin. Melkoisia vassareita ne jenkitkin ovat kun elvyttävät 1900 miljardilla taalalla. Yleisesti ottaen tuota pidetään ihan hyvänä juttuna, josta Suomikin hyötyy. Vähän on sellainen fiilis että ainoastaan Suomessa elvytys tässä kohtaa ei ole hyvä juttu, vaan pahinta kommunismia.
  7. Oho! HS:n rapsan mukaan Ruotsissa oli 16.4 mennessä 16,5 % saanut ainakin yhden piikin. Aika rivakasti on tahti kiihtynyt viidessä päivässä. Paljon täälläkin parjatussa Suomessa 19.4 mennessä oli 24,3 % saanut ainakin ensimmäisen piikin.
  8. Ensin pitää laittaa anomus vetämään ennen kuin rahaa voi myöntää. Hassua että kaikki on Sanna Marinin hallituksen syytä. https://yle.fi/uutiset/3-11832438
  9. Sori, luin huonosti tuon osan kommentistasi. Siis juuri samalla tavalla ajattelen itsekin. Tuohon toiseen en viitsi kommentoida tässä kohdassa. Niin kuin itsekin sanoit, niin ei liity keskusteluun. Alussa kommentoin PPPP-sääntöä ja kropan kuuntelua. Pysyn edelleen kannassani.
  10. Lue mitä kirjoitetaan! Mä en ole väittänytkään, että se olisi helppoa, vaan että siihen suuntaan pitäisi pyrkiä. En myöskään väittänyt että se on joko tai. Itsekin harjoittelen sykeohjatusti, mutta samalla PYRIN kuuntelemaan kroppaani. No, mulla on laktaattimittari ja jonkun verran sitä käytän treenissä. Mulla on ollut useinkin tilanteita, jossa sykemittari sanoo "aerobinen kynnys", mutta laktaattimittari jotain muuta. Olo voi olla kurja, mutta sykemittari näyttää että ihan hyvin menee. Laktaattimittari sitten todistaa että paska olo ei ole kuvitelmaa. Mitä itse tekisit vastaavassa tilanteessa? Puskisitko menemään, vai uskoisitko oloasi ja vaikka keskeyttäisit treenin, tai hidastaisit vauhtia, vaikkei sulla laktaattimittaria olisikaan? Maratonilla mulla homma toimii juuri päinvastoin. Pystyn yleensä hyvinkin tarkasti menemään sykeohjatusti n 30 k asti, jonka jälkeen sykkeillä ei ole oikein käyttöä (nestehukka, kropan lämpötila), ja mittarin voi siinä kohdassa heittää jonkkaan.
  11. Esimerkiksi siksi että sykerajat voivat heitellä päiväkohtaisesti jonkin verran. Jos sokeasti uskoo mittariin antamiin lukemiin, niin voi mennä metsään pahastikin. Siksi oman kehon kuuntelu on tärkeä oppia, ja sitä kohti pitäisi harjoittelussa pyrkiä. Vauhtiohjatussa harjoittelussa sama juttu.
  12. Ei tietenkään mene metsään, jos treenaa ilman mittaria. Siihen suuntaan kaikkien pitäisi pyrkiä, että päästäisiin eroon sykemittarin tuijottamisesta. PPPP-sääntö on toimiva ja hyvä tapa, kunhan sitten kunnioittaa sitä sääntöä - oikeasti! Ja että vauhtiskaala on riittävän leveä. Henkilökohtaisesti mua itseäni kiinnostaisi selvittää, miksi testin ja testilenkin välillä oli noin iso gappi, kun siitä testistäkin olisin maksanut jotakin.
  13. Jotain jossain on pielessä. Testistä saatu aerobinen kynnys on vauhtina 6:18 min/km ( ja sykkeenä 134) ja nyt juoksit kevyen lenkin 8 min/km keskisykkeellä 153, joka on varmaan aika lähellä testin anaerobista kynnystä? (+-?). Joko testi on poskellaan, tai sitten sykevyösi on viallinen ja näyttää mitä sattuu. Toki puhuminen nostaa sykettä vähän, mutta silti.. Tsekkaa ensin Garmin connectista miltä sykekäyrä näyttää. Jos syke sahaa pahasti, niin sykevyö on vanha ja/tai patteri on loppu. Varmista ensin että sykevyö toimii ja juokse sen jälkeen noin 3 km sykkeellä 134, ja vertaa vauhtia testistä saatuun. Jos heittoa on edelleen paljon ja voit luottaa siihen että syke on oikein ottaisin yhteyttä testaajaan ja kertoisin tilanteen. Onko kynnysmääritys mennyt oikein vai voiko testissä olla muuten jotain häikkää. Jos aerobinen kynnys on vauhtina tuo 6:18 min/km, niin kyllä mä osan lenkeistä tekisin kävellen tai juoksun ja kävelyn yhdistelmänä. Pk-aluetta kannattaa treenata mahdollisimman leveällä vauhtiskaalalla ettei vauhti puuroudu aerobisen kynnyksen tuntumaan pelkästään. Kävelyllä, tai kävelyn ja juoksun yhdistämisellä saat monipuolisuutta treeniin.
  14. Eikös juuri toisin päin? Mulle lekuri sanoi, että hyvä uutinen, ja kertoo sen että insuliini ainakin pöhisee hyvin. Ilkeä tunnehan tuo on, mutta itse pystyn torppaamaan ilmiön syömällä tasaisesti päivän aikana.
  15. Jep! Kävin lukemassa kommenttejä blogissa, niin selvisi tuo yhteys. Lopetin lukemisen siihen.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy