Pasi_P

Miten Strydissä määritellään kynnystehot? Ja pitääkö kalibroida jokaiseen kenkäpariin erikseen? Jos pääsääntöisesti treenaa sykeohjatusti, niin voisiko tämä olla kokeilemisen arvoinen? Eli onko Strydin teho-ohjattu harjoittelu tarkempi kuin sykeohjattu?

Sitten vaan kädet ristiin, ettet saa vakavaa tautia. Suomessa on nyt ”rokottamattomien epidemia” – grafiikat näyttävät erot tartunnoissa rokotettujen ja rokottamattomien välillä. HS 2.9.2021

On Tempo Running Store nykyään. Parhaiten pääset Pasilan asemalta, josta vajaan kilometrin kävely. Tai sitten 9 ratikalla melkein oven eteen. Rättipuoli vielä vähän vaiheessa, mutta kenkiä kivasti. Suosittelen käymään. https://www.temporunningstore.com/

Pohdin tätä lähinnä voimaharjoittelun kautta, en niinkään ajatellut juoksun maksiminopeutta. Nopeusvoiman voisi tehdä muutenkin kuin juoksemalla ylämäkeen (kinkat, tasatassut, boksihypyt, loikat). Eikös se lihassolujen rekrytointi ole kuitenkin hyvää, jos yritys on 100%, ja vaikka kuorma ei nopeasti liikkuisikaan (maksimivoimaharjoittelu, tai lajivoima ylämäkeen).

Jep, kiitos! lähinnä olen miettinyt tätä sen kautta jos tekisi puhdasta nopeusvoimaa, eli kuinka tärkeää siinä on saada täysvauhtista juoksua ylämäkeen sen 8-10 sekuntia. Itsellä ainakin menee varmaan 4-5 sekuntia kiihdytykseen ja loput noin 4-5 sekuntia on sitten täysvauhtista. Eli riittääkö se nv-treeniin, vai olisiko tosiaan hyvä ottaa kiihdytys tasaisella ja sitten maksimaalinen 8-10 sekuntia mäkeen.

Nopeusvoimaa? Miten muuten teet nuo vedot? Juoksetko seisovilta jaloilta, vai lentävällä lähdöllä, että saat täyden vauhdin 8 sekunnin pätkään?

Englanti-Tanska. Loppuiko Tanskalta kestävyys? Kestävyystermein, kanttasiko Tanska kun lähti liian kovalla alkuvauhdilla liikkeelle? Pelin loppupuolella Tanskan pelaajat olivat todella väsyneen näköisiä, mikä oli ainakin itselleni iso yllätys. En muista että olisin vastaavaa aikaisemmin nähnyt tällä tasolla. Statistiikan mukaan pelin hallinta oli 59%-41%, pelin tempo oli toki hetkittäin kova ja kun joudutaan puolustamaan, niin se tietenkin kuluttaa enemmän kun jos hallittaisiin palloa. Säätila taisi olla futismatsia ajatellen aika jees? Miten on mahdollista, että noissa peleissä kunto pettää? 5 vaihtoa, eikö penkki riitä? Vai oliko kyse jostain muusta? Luulisi että futiksessa kestävyyden treenaaminen riittävälle tasolle olisi helpoin nakki.

Aika pitkälle samaa mieltä. Studio on pääsääntöisesti erittäin korkealla tasolla. Marke, Ato, Erkka, Jallu Rantala, Malinen, Forssell loistavia, eivätkä muutkaan ole huonoja. Halsti, Hetemaj, ja Pihlaja vähän sii ja soo, mutta menevät hekin. Myös toimittajat ja studioisännät ovat erittäin ammattitaitoisia. Hyvä satsaus Yleltä ja kiva kuunnella ammattitaitoisia kommentteja. Selostamossa Härkönen - Rantala parivaljaljakolta parasta selostusta tähän mennessä. Härkönen: "Oli niin selvä paitsio etten viitsinyt edes selostaa!" Härkönen: " Rantalalla on muulinpotku, tiedän sen, olen nähnyt. Rantala on siis oikea mies kommentoimaan pelaajien laukauksia." Rantala: " Noh, se olikin sitten mun ainoa avu. Mutta joo, oli se laukaus aika hyvä. Se oli niin hyvä että kun laukaisin ja pallo osui maalivahtia rintaan, niin maalivahdilta tippui numero selästä. Mutta ei anneta huonojen juttujen pilata hyvää jalkapallo-ottelua."

Olin katsomassa kisaa. Ihan hyvin se veti ja ihan hyvin myös analysoi kisaa paikan päällä. En tiedä mitä blogiinsa kirjoitti, mutta heti kisan jälkeen sanoi, että pitkä vk on puuttunut viime aikoina. Ja olihan siellä lämmintäkin ja kaikki siitä kärsi ainakin jonkin verran.

Just kävin hakemassa ysit hyllystä. Ysissä on snadisti leveämpi lesti, joten otin napsun pienemmän koon.

SAK oli jo valmis luopumaan verovapaudesta, mutta EK joka nauttii samasta veroedusta ei hyväksynyt ehdotusta. Vai tarkoitatko että vain Ay-liikkeen pitäisi luopua veroedusta, eikä se koskisi muita yleishyödylliseksi luettavia yhdistyksiä, kuten mainittu EK, tai vaikkapa urheiluseurat?

Et ollu Eltsussa ratakympillä, mielestäni näin nimesi listoilla. Toivottavasti kaikki Ok. Tsempit treeneihin!

On todella sekavaa! SM-maastoissa oli sääntöihin tehty poikkeus. Siellä sai juosta pompuilla. Perusteluna se että koronan takia haluttiin minimoida kaikki ylimääräinen säätö ja kenkien mittaaminen. SAUL:n SM-maastoissa seuraavana viikonloppuna olikin tiukempi linja ja kaikki yli 25 mm paksut kengät olivat ehdottomasti kiellettyjä. Perusteluna tälle oli se että kaikkia kilpailijoita kohdeltaisiin tasapuolisesti, koska kaikilla ei lyhyellä varoitusajalla ole mahdollisuutta ostaa kilpailukykyisiä kenkiä. Kenkäsäännössä unohdetaan se että pomppukenkien kanssa pesuveden mukana menee myös iso osa peruslenkkareista. Kisakuvien perusteella kisassa sitten osa kilpailijoista juoksi "laittomilla" kengillä. Myös raportti kisapaikalta kertoo että ei siellä paljon kenkien perään kyselty. Miksi tehdään sääntö, jota ei noudateta. Tulee mieleen yksi futistuomari, joka aikoinaan sanoi että tuomaroinnissa yksi tärkeimmistä säännöistä on se että älä korvaa virhettä virheellä. Voi tätä typeryyden määrää!

Mulla on omakohtainen kokemus polarisoidusta harjoittelusta sisäsoudun puolelta. Kuntoutin nilkkaa soutaen ja innostuin soutumaratonista. Seurasin yhtä polarisoitua treeniohjelmaa, jossa tosiaan oli kevyttä, ja sitten vaan tosi kovaa MK-alueen treeniä. (Alkuun tehtiin 4 viikon kevyempi jakso). Mulla kroppa meni totaalijumiin, en saanut vietyä kovia treenejä loppuun ja palautuminen hidastui selvästi. Oli pakko muuttaa treeniä maltillisempaan muotoon (VK1+VK2 kerran viikkoon). Homma rupesi pelittämään ja jakson päätteeksi sain soudettua itselleni tyydyttävän maratonin. Osasyynä jumiin menemisessä saattoi olla lihaksiston tottumattomuus soutuun, ja meniköhän kevyet napsun liian kovaa kuitenkin.

Uusimmassa Juoksija-lehdessä (4/2021) oli mielenkiintoinen juttu polarisoidusta harjoittelumallista. Polarisoidussa harjoittelumallissa valtaosa treenistä tulisi juosta kevyellä teholla ja loput 10-20 % anaerobisen kynnyksen yläpuolella. Maratonharjoittelussa se tarkoittaa sitä että maratonvauhdilla ei juurikaan harjoiteltaisi. Harjoittelumallin toimivuudesta on tutkittua tietoa (Seilerin, Bilat, Munoz (?) tutkimukset) ja jutussa sanotaankin, että "Kokonaistutkimusnäytön perusteella näyttää siltä, että usein on enemmän hyötyä harjoitella anaerobista kynnystä kovemmilla vauhdeilla." Mikä kokonaistutkimusnäyttö? Onko siis enemmänkin tutkittua tietoa kun nuo mainitut? Itseäni näissä polarisoidun (maraton)harjoittelun keskusteluissa häiritsee se että niissä unohdetaan esimerkiksi juoksun taloudellisuus. Samassa lehdessä oli hyvä juttu juoksun taloudellisuudesta ja sen kehittämisestä. Juoksun taloudellisuus on kuitenkin aika isossa roolissa juoksuharjoittelussa. Jutussa mainitaan esimerkiksi se että kisavauhtinen juoksu parantaa taloudellisuutta. Toki taloudellisuutta voi parantaa muutenkin, mutta eikö aika usein kuitenkin liputeta lajinomaisen harjoittelun puolesta? Seilerin tutkimuksen mukaan vk-treeni aiheuttaa melkein yhtä suuren hermostollisen kuormituksen kuin mk-treenikin, joten palautumisen kannalta polarisoitu harjoitusmalli olisi toimiva ratkaisu. Mitä mieltä olette? 75E11520-698E-421F-8D21-42AB5DB41538_1_201_a.heic