Pasi_P

Ei vaikuta. https://flow.polar.com/training/analysis/519353897?fbclid=IwAR34cwPv-CkTCsFl9T5pDDQ-I577MFHUBOvp3exeRRI9jDaTjtAMtZrTjLs

Baltsu, pätkiikö?

Totta. Mulla on Polarin Vantage V ja mittailen sillä ortostaattista sykettä joka aamu. Sen verran vähän on dataa vielä, että en pääse jujusta kiinni, tai sitten en osaa tulkita. Omaa soppaa tosin sekoittaa kroonistunut ylirasitustila, joka ei meinaa laueta millään. Hyvää päivää voi seuraa seurata mätä päivä, eikä ortostaattinen syke ole "synkassa" tuntemuksien kanssa. Tossa hyvä alustus aiheeseen. https://www.haataja.eu/sykevalivaihtelu-hrv/

Liikunta & Tiede-lehdessä (55 6/18) oli mielenkiintoinen juttu palautumisesta. https://fl-cdn.scdn1.secure.raxcdn.com/files/sites/4708/l-t_6-18_28-34_lowres-ec1aca14-8b0c-4842-ba31-11f5c02f9353.pdf Sivulla 32 oli tutkittu palautumista sykevälivaihtelun avulla: "Sykevälivaihtelua on käytetty tutkimuksissa myös suoraan kestävyysharjoittelun ohjelmoinnissa. Vesterinen ym. (2016) tutkimuksessa kestävyyskuntoilijat tekivät vauhti- ja maksimikestävyysharjoituksia päivinä, jolloin sykevälivaihtelu oli normaalitasolla. Mikäli arvot olivat poikkeavat, harjoittelu oli palauttavaa. Kontrolliryhmässä tutkittavat tekivät 2–3 vauhdikkaampaa harjoitusta viikossa valmentajan ennakkoon laatiman harjoitusohjelman mukaan, muun harjoittelun ollessa peruskestävyyttä. Kahdeksan viikon harjoittelujakson aikana sykevälivaihtelun perusteella harjoitellut ryhmä teki vähemmän vauhdikkaampia harjoituksia kuin kontrolliryhmä (13 vs. 18 harjoitusta), mutta paransi enemmän 3 000 m juoksusuoritusta".

Kyllä asiantuntijaraati tuon nykyään hyväksyy, ja tutkimusten mukaan matalatehoisella paastotreenillä näyttäisi olevan fysiologisia hyötyjä. Normikamaa nykyään.

Joo, mietin tota samaa itsekin. Paksusuolessa fermentoituva resistentti tärkkelys tosiaan sisältää hh:ia, mutta onko se jotain muuta kuin paskaa..

Baltsu, paskassa ei ole hiilaria.

Toki, toki. Teemalta tuli jouluna hieno dokkari Wilko Johnsonista. https://areena.yle.fi/1-3907319

Millaisia intervalleja lääkäri suositteli? Mun ylikuntolääkäri suositteli hermostoa pikkuisen ärsyttäviä ruskoja. Eli lenkin sisällä (tai lenkin loppuun) tehtäviä melkein maksimaalisia lyhyitä (8-15 sek) juoksuvetoja (4-5 kpl/lenkki/1-2 x vko). Nuo eivät ole aineenvaihdunnallisesti kuormittavia, mutta antavat aika mukavan säväyksen hermostolle. Nuo tuntuvat mulla toimivan hyvin.

Aika paljon on viime aikoina ollut juttua varastoraudasta, ja hurjia juttuja olen lukenut kuinka matala ferritiini on vaikuttanut negatiivisesti suorituskykyyn, ja yleiseen jaksamiseen . Miten sun arvoja on seurattu? Kuinka paljon ferritiini nousi rautakuurilla?

No ei kyllä mene noin

Pointtina näissä useuksissa on nimenomaan ollut se että aineenvaihdunta avautuu ja sulkeutuu tiheäasti, ei niinkään harjoituksen teho.

Jep, tässä on kyseessä läheisen työmatkaliikunta. Hän kulkee junalla ja uusien aikataulujen takia haluaa kokeilla miten tämä toimii, lähinnä ajansäästön kannalta. Tämä ei ole jokapäiväistä, vaan 2-3 krt viikossa. Jäin miettimään toimiiko tässä "useus" -> auki/kiinni, vai onko vaan höpöä. Tosta tulee 10k päivässä neljällä eri lenkillä.

Useudesta, eli harjoitustiheydestä. Onko jollakulla ajatusta kuinka lyhyt lenkki voi olla että siitä on hyötyä? Yhdellä luennolla oli juttua siitä, että riittää kun aineenvaihdunta "aukeaa" ja "sulkeutuu" tiheästi. Jossain muualla oli juttua norjalaisten useista 25 minuutin lenkeistä päivässä ja että niillä olisi saatu positiivista buustia. Riittääkö tähän vaikutukseen saamiseksi esim tällainen: klo 6, 2 km -> klo 7, 3 km -> klo 15 3 km -> klo 16 2 km? Kun terveysliikuntavaikutuksista puhutaan, niin lyhyillä n 10 minuutin lenkeillä on positiivisia vaikutuksia sydän- je verenkiertoelimistön toiminnalle jne. Mutta voisiko tuollainen toimia kokeneella juoksijalla?

Eikös Snakster kuitenkin sanonut että polkujuoksu on kuitenkin osittain urheilua? Lajia en tunne mutta on polkujuoksu varmasti ainakin osittain huippu-urheilua niin Suomessa kuin muuallakin. Maastojuoksun SM-kisat järjestettiin 2017 Vierumäellä ja rata oli tehty pääosin golfkentälle. Korkeuseroa ei radalla montaa metriä ollut, mutta en ole koskaan kisannut niin haastavalla reitillä. Rata oli rakennettu niin, että se rikkoi juoksurytmiä koko ajan. 2 km kierroksella oli pikku tömpyrää, ja käännöksiä koko ajan ja pikkupätkä mentiin golfkentän ulkopuolella soralla. Heinäpaaleja ei vetskujen kisoissa ollut, mutta rata oli ilman heinäpaalejakin riittävän haastava. Heinäpaalit oli sitten laitettu yleisten sarjojen lähtöihin. Hienon radan olivat Hautala ja Vuorimaa rakentaneet.