Jump to content
Juoksufoorumi.fi



tmai

Jäsenet
  • Content Count

    21
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

187 Excellent

Contact Methods

  • Website URL
    https://tuomas.maisala.net

Profile Information

  • Gender
    Male
  • Asuinpaikka
    Espoo

Converted

  • Coopperi
    3710
  • 10km
    35:15
  • Puolimaraton
    1:18
  • Maraton
    2:50
  • Tavoite
    UTTF

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Jonottelu sai ainakin omilta reissukavereiltani (55km ja 83km) kritiikkiä, vaikka enemmän retkeilijöitä ovat kuin tosissaan kisaavia. Kokivat vain, että on ahnehdittu liikaa porukkaa mukaan. Jättävät nyt väliin. Noilta ruuhkilta välttyy kyllä kokonaan olemalla nopea perusmatkalla. Taisin keväällä yhden ihmisen (Lepistö) ohittaa koko 83km paluumatkan aikana eikä kukaan tullut ohikaan. Hyvin sai keskittyä omiin ajatuksiin 😉 14:00 lähtö tarkoittaa itselleni mahdollisella tavoitteella (20h) ajalla 10.00 maalissa. Nyt ilmeisesti 34km:n kuuman kärjen juoksijoita ehtii klo 7 startista satakunta ohi. Eskelinen saa edelleen juosta ihan rauhassa. Edit: ei ehkä ihan sataa, mutta ainakin kärkipään juoksijat. 21h ajalla jo selvästi enemmän.
  2. On täysin mahdollista. Uskon täysin, että hiipumisen keskeinen syy oli nuo muutamat liian pitkät vierailut 'keltaisilla' sykkeillä ja maltin puute näissä kohdissa kisaa. Kisan aikana oli kuitenkin tunne, että energia jää vatsaan ja pohdin, vaikuttaisiko kylmä neste tähän tai alamäkien rynkytys. Toisaalta loppukisassa ei kyllä rynkytystä ollut, kun meno oli kävelyä. Vielä on varsin rajallinen määrä kokemusta näin pitkistä suorituksista. NUTS Karhunkierroksella ja Hetta-Ylläksellä oli parempi sykekontrolli ja siellä ei ollut vastaavanlaista ongelmaa. Toisaalta yksi vertailupiste on 2014 täyden matkan triathlon, jossa energia upposi paremmin lähes loppuun saakka kovemmilla keskisykkeillä. Täytyy vielä katsoa sykekäyriä eri kisojen välillä. Mutta suositukseni itselleni ja muille on vetää ultraa tasaisemmalla suorituksella ja tasaisemmalla sykekäyrällä.
  3. Typoja korjailtu, täydennetty versio: https://tuomas.maisala.net/home/vaarojen-maraton-perusmatka-130km-2019 Kiitokset! Oman pohjan olen rakentanut suht vähille juoksukilsoille omalle monipuoliselle kestävyysurheilun taustalle. Erityiskiitoksen edelleen saa @vmaksi, joka on jakanut tällä foorumilla reilusti harjoituksiaan ja miten on yrittänyt juosta vauhdikkaasti 'käsijarru päällä' eli nostamatta sykkeitä. Tässä lamppu syttyi ja poimin tuon idean, kun siirsin treenin tähtäimen 2v sitten polku-ultrille. Suhteessa vanhaan triathlon-peruiseen VK-pisteen kehittämiseen (päätreenit TV kova ja intervallit) kasvatin helpon PK-juoksun roolia tehden treenejä, jotka eivät 'tunnu oikein miltään'. Uskon, että ne kuitenkin toimivat ja kulki ratakymppikin ihan mukavasti 35:58 1,5 vk ennen Vaaroja, vaikken käytännössä ole juossut TV kovia enkä pahemmin intervalleja.
  4. Ekat kommentit. Olin ensimmäistä kertaa tällä polkujuoksukisojen kotimaisella klassikolla mukana, vaikka mielessä ollut monta kertaa. Riittävän onnistunut suoritus eli voitto ja samalla #uttf finisher-liivi kuitattu cupin ykkössijalla ja myös Suomi-neito plakaatti on matkalla kotiin. Nyt vaan joutuu tosissaan miettimään, onko hyvää syytä palata. Ehkä aika kultaa vähän muistoa. Oli varmasti rankin polkukisa tähän mennessä tämä #vaarojenmaraton perusmatka. Paikoin oli 5cm loskaa maassa, lähinnä haittasi, ettei näe sen alle juuria ja lehtiä ja jyrkät alamäet meni peppumäeksi monta kertaa. Jalassa oli VJ MAXxit, Icebug Animat oli nastallisena varalla (vanhat tossut, ei enää saa, säästäen käytän). Pimeyttä torjuin Ylläksen kisan palkintolampulla (Lupine Pico) isolla akulla. Painoa 100+300=400g, mutta musta kunnon valo oli sen arvoinen. Muutoin aika normikamat, mitä talvisella lenkillä ois. Tavoite oli aloittaa maltilla, mikä osin onnistui. Ekassa u-mutkassa Eetu ilmeisesti oli painanut ekana suoraan määrätietoisesti. Kun tulin jossain sijoilla 5.-7. ohjaajat olivat epävarmoja, mihin piti ohjata (samaan paikkaan tullaan takas lenkin lopulla). Menin itsekin vähän matkaa väärää. Polar Vantage kyllä huuteli wrong direction ja himmailin, mutta muita jatkoi samaan sunntaan ja menin perässä, laumaeläin. Tommi Yli-Maunula, Eetu ja joitain muita tulikin sitten kohta vastaan, puhelimella oli ohjattu palaamaan. Tästä tuli turha rynniminen takaisin kohti keulaa ja sykkeet käväisi 'punaisella' eli mulla 160. Ei järkeä. Eetu paineli lujaa ohi, about maratonin kisavauhtia. Etenin sitten pitkän pätkän omaa vauhtia, mutta sykkeet edelleen huiteli vähän korkealla (145+/-5). Herajoen kahlasin, kiviä pitkin olisi ehkä voinut astella jostain, mutta kengät oli märät jo muutenkin. Eroa Eetuun oli n 10min. Eteläpään lenkillä siirryin viidenneltä sijalta toiseksi. Hetki mentiin yhdessä mun hyvällä valolla. Ekan lenkin puoliväli oli n 4:05 (kaikilla vähän eri matka alkuhässäkän takia). Mäet ja ohittelufiilis hiukan sotkivat hyvää malttia, vauhti karkasi ja sykkeet oli jonkin aikaa 150+/-5. Liian kovaa. Arvelin ekan kierroksen ajaksi tulevan jopa 8:20-8:30 (tavoite 9h). Kiviniemessä eroa Eetuun n 10min, täytin vain vettä pulloihin ja jatkoin. Sain tasattua vauhtia, mutta edelleen länsipuolen vaarat ml. Ryläys veti sykettä ylös (140+/-5). Edelleen siis liikaa 'keltaisella', vahinkoa oli aiemmin tehty jo, joten riskillä eteenpäin. Ryläykselle saakka seurasin Eetun jälkiä. Niistä näki, että ei enää yhtä lennokasta menoa hänelläkään ole ollut, kävelyä paljon mäissä ja itsekin koitin ne kävellä. Ryläyksellä jäljet katosivat. Piiponniemen (tjsp) vesipisteellä arveli, että olen ekana, mitä kummastelin. Sekoilleet ohjaajat siinä ahon kulmalla myös sanoivat, että olen johdossa. Kolin kierron poluilla oli puhdas lumi. Puolivälin huoltoon n 8:31. Täällä sain varman vahvistuksen Eetun keskeytyksestä. Hiukan laiska huolto. Söin marmeladia ja otin laatikosta 7 pussia geelikarkkeja, vaikka ne vähän jo tökkivät, 250ml lötkön geeliä ja vaihdoin lamppuun pienemmän akun. Pulloihin Dexalia pohjalle ja vettä täyteen. En mitannut ja tuli turhan vahvaa. Uusi kierros eteni alkuun ihan ok. Sykkeet 'vihreällä', mutta energia ei uponnut enää yhtään normaalisti. Kummassakin pullossa oli vahvahkoa urheilujuomaa, joten söin lunta avuksi. Arvelen, että juomapisteiden kylmä vesi ja mäkien röykytys yhdessä tuotti pahenevan ongelman. Herajoen jälkeen meno alkoi hyytyä. Eteläpään lenkki oli lähinnä kävelyä, paikoin juoksin. Söin ainoan Snickersin. Lähinnä siirryin moodiin 'maaliin saakka kävellen'. Kilsat etenivät todella hitaasti. Otin purosta vettä ja suolatabletin, mutta ei se vatsaan auttanut. Kiviniemessä tuli maratonin juoksijat kevyellä askeleella. En edes tiellä loivaan ylämäkeen jaksanut juosta. Etureidet alkoivat olla aika soosia. Loppu oli lähinnä raahustamista, ryhti romahti. Odotin jonkun tulevan takaa ohi paremmalla vauhdinjaolla, mutta olivat jokainen lyhyemmän matkan menijöitä. Väsyneillä jaloilla kaaduin pari kertaa lisää ja vasen nilkkakin taittui pari kertaa. Juoksua tuli enää helpoilla tasaisilla ja loivissa alamäissä. Geelikarkkeja mutustin pakolla pari kerrallaan isolla vesimäärällä. Kusitaukoja tuli vaan monta. Sykkeet tasaisesti sinisellä (125+/-5). Eivät nousseet edes loppunousussa, vaikka yritin siinä tsempata vähän vauhtia. Maalissa kehuttiin hyvävoimaiseksi, mutta olin jaksamiseltani aika lopussa, naama ihan kalpea, sormet turvoksissa ja näkökenttä oli reunoilta sumea (putsasin lasejakin, mutta ei niissä vikaa ollut). Ajatus sentään pelasi ja pysyin pystyssä. Kotiinviemiset neitoplakaatin ohella: - ultralla pitäisi mennä sykkeet vihreällä koko ajan, jos haluaa suht hyvävoimaisena maaliin - etureisiä pitäisi varmaan rääkätä jättärillä tai muissa jyrkissä mäissä paljon enemmän, jos Kolilla aikoo juosta kovempaa - erilaista energiaa matkaan, vaikka olisikin löytynyt hyvin toimiva; en tiedä, olisiko auttanut, mutta samojen geelikarkkien syönti oli ihan tuskaa, kun edelliset tökkivät vatsassa Siirrän tämän vähän täydennettynä oman blogin puolelle (tuomas.maisala.net), jahka ehdin katsomaan väliaikoja, keräilemään vähän kuvia ja purkamaan Polarista hiukan statistiikkaa.
  5. Joo, se tosiaan on tavoitteena, ettei toinen pimeä ehdi päälle. Helppoa se tässä vielä ennen kisaa on ajatella, että vetää tasaisesti luokkaa 10+10h, koska sen pitäisi johtaa parhaaseen lopputulokseen. Aspegrenilla näytti olleen 10+10h rapiat eli aika tasaiset splitit. En jokaista tulosta katsonut, mutta esim. naisten kärki Oravamäki oli 9h ja 11,5h, mikä tuntuu kovin isolta erolta ja huonolta vauhdinjaolta. Valotehoa sinänsä löytyisi, Magicshineja pari ja Lupinen valoja on useampi vm-2008 Wilmasta alkaen (vanhat akut on vaan vähän niin ja näin). Lupineen ei ole yhtä akkua, jolla saisi 11h valoa. Sitten on reaktiivinen Petzl Nao+. Petzliä saa kännykän kautta säädettyä, mutta 11h ajalla sen low power valoteho on 120 lumenin tasolla, mikä on todella vähän johonkin 2000 lumenin yösuunnistusvaloon verrattuna. Pitänee yrittää ohjelmoida/valita sopiva range tehoja Lupine Picoon ja investoida uuteen 6,6Ah akkuun.
  6. Kun neste- ja energiakeskustelu on hyvässä vauhdissa, lisätäänpä tähän yö-65km:n ja perusmatkalaisten ilona oleva pimeä osuus ja millaisella valoteholla kukin ajattelee pärjäävänsä. Tästäkin muistan nähneeni jo aiempina vuosina jossain kanvassa pohdintaa, mutta itselleni nyt tulossa ensimmäinen kerta Vaaroilla. Pohdin sopivaa valotehoa ja minkä kokoinen akku pitää olla mukana; reitillä ei montaa tiepätkää ole, joten lähtökohtaisesti valosta pitäisi olla apua juurien ja kivien väistelyssä. Valoa arvelen tarvitsevani perusmatkalla myös toisella kierroksella alussa eli yht. vajaat 11h ajan. Jonkun mielestä vain pieni tiukku otsalla takaa oikean tunnelman, minkä yösuunnistajan 1400-2800 lumenin päivänvalo täysin pilaa - ei hätää, ei ole näin isoa akkua. Emme tiedä, onko kuutamoa vai ei. No, aurinko ainakin nousee 7.15, joten luonnonvaloa varmaan alkaa olla 6.30 aikoihin. Jos eka kierros on "hidas" (esim. 10h), toiselle osuudelle voisi lähteä 6.00 aamulla aika kevyellä valolla. Yleisesti kisan väliaikoja katsoen pimeällä ravataan ja päivällä kävellään. Itkosen viime syksyn hiukan alle 18h aika on tehty epätasaisella splitillä 8h + 10h (Itkonen ehkä säästeli, kun Eskelinen jouti keskeyttämään; en ollut paikalla kuulemassa), mutta kautta linjan ml. vmaksi tuo +2h lisää toiselle kiekalle näyttää olevan standardisuoritus. 9h splitillä tarttee valoa 1,5 tunniksi.
  7. Kiitos! Olisi ollut kiva nähdä, mihin aikaan Eskelinen olisi tuon pistellyt. KK:lla eroa oli paljon eli yli 2,5h ja nyt olisi ollut varmasti vähemmän. Uusi Hetta-Ylläs 160km reitti on mielestäni nopeampi kuin KK:n 160km, vaikka force majeure -reititys pidensi 2km matkaa ja lisäsi nousumetrejä pari sataa. Nousut ovat pääosin selkeitä käveltäviä nousuja, alamäistä monet juostavia. Vaikkei palautuminen olekaan vielä pitkällä, juoksin (lue: hölkkäsin) tänään KK:n reitistä osan, kun oli tilaisuus tähän. Ensin pientä karhunkierrosta ja sitten Basecampilta Konttaisen huollon kohtaan, n 24km. Alku kulki hyvin n 6min/km, mutta puolivälissä Basecamp-Konttainen hidastui selvästi meno ja vauhti. Omille jaloille ainakin nuo juurakot ja jyrkät kiviset alamäet ovat raskaita edettäviä. Pallas-Rauhala välillä oli jonkin verran samanlaista pohjaa, mutta sisältää KK:n reitti enemmän tuota teknistä pätkää. Sitä on pitkä siivu Kitkan varressa lisää. Vaarat on sitten uusi tuttavuus. Oletan KK:n olevan lähempänä sitä ja matkalla olevan paljon juurakoita.
  8. Yhden kunnon yön ja kevyen perhetrekkailun jälkeen kisamenestys tuli purettua tarinaksi asti. Tuon vanhan Duron saitin layout on varsin retro (jostain vuoden 2004 paikkeilta). Sisältö lienee luettavissa, vaikkei olekaan nyt moderni responsiivinen sivupohja. Kuvat hiukan kärsivät ja 4k-näytöllä tekstiä saa aika lailla tihrustaa.
  9. Kiitokset ja kuten reitillä sanoin, jakamistasi treeneistä olen jotain ideoita poiminut kuten mm. hyvin matalatehoista juoksuharjoittelua. Taktiikkana oli juosta reippaammin rullailtavat pätkät ja se toimi suht loppuun asti. Ylläksen huoltiotie-alamäkeä en kyllä rullaillut enää, onneksi reidet sen töksöttelyn kestivät vielä ja perään Kesängiltä alas. Sykkeet eivät kisan lopussa olleet kovin eloisat, alkuvauhdista olisi napsun voinut keventää. Tuli useampi DNF Pallaksella. Kauhoin itse nestettä puroista ja uitin lippistä. En kuullut, mihin muilla porukasta kisa stoppasi, nesteisiin vai vaan tuohon alkuvauhtiin.
  10. Kieltämättä vähänlaisesti oli yleisöä klo 7 aamulla. Omat kannustusjoukot joutuivat heräämään paljon aikaisemmin, kun KK:n perusteella arvioin samanlaista loppuaikaa 20.45 (klo 8.45), jos hyvin kulkee. Keli oli todella hyvä, mulle sopivaa neulaspolkua ja kangasta oli paljon ja muutenkin hyvin nappiin osui energiat. Kuulemma seurantalaitteita oli kovasti yritetty saada enemmän, mutta Sulkavan soudulla oli etusija (jostain syystä). Laitteiden allokaatio olisi voinut mennä paremminkin, mutta ymmärrän, ettei järjestäjä ehdi täydellisesti optimoida tuota. Järjestäjän kanssa keskustelin maalissa ja Vmaksilla piti olla laite, mutta listaa sortatessa oli pudonnut pois.
  11. tmai

    NUTS KK 24.-25.5.2019

    Vauhdinjako onnistui mainiosti, selkiä tuli vastaan ja etuperin pääsi alamäet maaliin asti. Kovemmalla alkuvauhdilla olisi tullut noutaja, nytkin viimeinen 20km oli raskasta ja jalat alkoivat painaa. Pienellä Rukan mäen loppukirillä pääsi juuri Heermanin entisen enkan alle. Edit: muistelin, että Heermanin viime vuonna entiseksi jäänyt reittiennätys olisi ollut 20:38, mutta 20.30 näkyi 2016 uutisessa; no, tulipahan otettua loppukiri Helpoilla neulaspolkupätkillä juoksu eteni hyvin. Juurakoita ja teknisiä tai jyrkkiä alamäkiä en juuri uskaltanut juosta, niissä tulee hiukan takkiin. Ylämäet kävelin suosiolla kuten viimeksi. Näillä treeneillä ja kilsoilla varmasti oli paras mahdollinen tulos tänään.
  12. tmai

    NUTS KK 24.-25.5.2019

    Hyvältä näyttää reitti Valtavaaran reunalle saakka. Flashback vuoden takaa haettu - jos sitä tänä vuonna pääsisi palatessa etuperin mäet alas eikä takaperin roikkuen noissa köysissä...
  13. Menee jo aika off-topic - mitään oikeaa tietoa ei ole asiasta, mutta kiinnostaa kyllä tulevia kisoja ajatellen ja niiden vauhdinjakoa. Arvelen nitkahtamiskysymyksen olevan hiukan moniulotteisempi pitkällä ultramatkalla (ainakin osalle meistä). Maratonin ja kenties 100 kilsaa voi sopivasti treenannut "vain juosta", koska jalat kestävät; lihaksia kova vauhti alkaa väsyttää, mutta mikään muu ei estä juoksemasta. Oma mahdollisesti täysin väärä hypoteesini on, että jalat kestävät tietyn määrän iskutusta ja se on joku funktio kuljetusta matkasta, juoksutekniikasta (vauhdin askelpituudella), vauhdista ja reitin ylä/alamäistä. Mäkinen reitti kuluttaa enemmän kuin sileä. Vaihtamalla etenemistyyli kävelyyn iskutus on paljon pienempi, joten kävellen pääsee paljon pidemmälle kuin juosten. Kun iskukestävyydessä tulee raja vastaan, ei enää pääse juosten, vaikka olisi energiaa jäljellä. (Vastahypoteesi on, että juoksun hyytyminen ei ole kiinni jalkojen iskuista, vaan on kuitenkin lihasten energiasta kiinni, että alkavat kipeytymällä välttelemään komentoja eli pudottamalla vaan tehoja pääsisi pidemmälle nopeammin.) 40-70km matkoista on paljon kokemusta, 5-8h rogan tai polkujuoksun jaksan hyvin juosta, kunhan pitkät tai jyrkät ylämäet kävelee. Kevyitä PK-treenejäkin tulee joskus vedettyä lähes näin pitkänä. Nitkahdukseksi mieltämäni tilanne tulee, jos energia loppuu, eli on menty alussa liian lujaa. Jonkin aikaa hitaammin vaikka kävellen ja hiilihydraattia sisään, niin yleensä loppumatkan voi taas hyvin juosta - tai jos se nitkahdus tuli kisan loppupuolella, hiukan hiipuvalla vauhdilla sinnittelee juosten maaliin (jokunen maraton mennyt näin). Hiertymiä voi tulla, mutta harvoin lihakset ovat näiden jälkeen älyttömän kipeät, ellei ole yrittänyt puristaa aivan tiukille (tyyliin maratonin ennätysaikaa). Rasitusvammoja ei tule, jos on riittävästi pohjaa alla. On vain kaksi kokemusta yli 10h suorituksesta kisasta juosten (toinen juuri tämä E24h). Toteutunut vauhdinjakoko E24h:ssa 59/41 ei varmasti ollut optimaalinen, muttei ollut suunnitelmakaan (58/42). En oikein löytänyt yli 6min/km vauhtiin sopivaa juoksutyyliä, kun muutamia kertoja kokeilin radalla mahdollisimman hidasta juoksua, joten plan ohjasi 5-6min/km juoksuun mahd pitkälle ja sitten kävelyyn kisan loppupuoliskolla. NUTS KK:n 160km:lla meno tyssäsi lähes täysin siihen, että etureidet vain lakkasivat tottelemasta, alamäkeen ei voinut edes kävellä, joten oli peruutettava. NUTS KK:lla ekat 82km vei 39 % ajasta ja vikat 82km 61 % eli hyvin epätasainen jako. Hitaammalla juoksuvauhdilla voi päästä pidemmälle kuin kahdesti kokemani noin 100-120km muuri, mutta pääsisikö lähes rajatta pidemmälle eli vaikka 24h juosten? 8h yläpuolella ei tule treenattua käytännössä koskaan. Ehkä pitää vaan joku päivä kokeilla todella ylipitkää treeniä, voiko sopivalla hitaalla vauhdilla vain jatkaa menoa eli jalat kestävät iskutusta. Ja kuten kirjoitin, ehkä tämä ajattelemani iskunkestävyys on enemmän monilajiharrastajan ongelma. Jos vain juoksisi, tulisi kilsoja 150km viikossa eikä kuukaudessa. Ehkä sitä vain pitäisi juosta enemmän, jos haluaa jalkojen kestävän juoksua.
  14. E24 on täysin omalainen juoksuelämys. Vasta osallistumalla tietää, miten kova tulos on 240km. Joskus 15v sitten oli tavoite alittaa 3h maratonilla, ja sen jälkeen on aika mennyt lähinnä muiden kestävyyslajien harrasteluun. Viime vuonna jalkakilsat (juoksu, roga/suunnistus) olivat jotain 2200-2500km. Siihen nähden oma tulos nyt eli 203km oli onnistuminen, vaikka pyörää ja muita treenitunteja onkin jonkin verran. Voi olla, että saman tuloksen olisi saanut helpommalla tasaisemmalla menolla - mutta ei ollut tyylipisteitä erikseen jaossa. Taktiikka oli juosta ja kävellä vuorotellen, ja kävelymatkojen piti pidentyä tasaisesti. Vauhdin arvelin olevan alussa 10km/h ja hiipuvan siitä kävelyn tasolle 6km/h. Tällä logiikalla Excel antoi mahdollisen tuloksen 191km sis. reilun tunnin erilaisiin huoltokatkoihin ml. kenkien vaihdot (kierrätin kahta paria, jottei kävisi jaloille liian monotooniseksi). Startti oli naiivi 'all-in' eli aloittaa vauhdilla, typistää laskemiani huoltotaukoja ja päästä 12h ajassa reilusti yli puolen välin, ettei jäljellä oleva matka 200km:iin tunnu mahdottomalta. Laskin n 150km kohdilla 7km/h vauhdin riittävän (enkä muuta miettinyt).
  15. Tuli ultrajuoksun ihanuutta aimo annos. Taktiikka oli mennä alku maltilla, ns. helpot pätkät juosten ja jotenkin selvittää loppupätkällä juurakot ja vikat mäet. Sykkeet kiipesi heti alussa turhan korkealle ja pysyi siellä. Basecamp-Aulanko-siivulla kuumassa sai kauhoa jatkuvasti vettä puroista, että nesteet riitti. Selkiä tuli vastaan ja jäi taakse, kunnes sitten Heikki Siivarille mun vauhti kelpasi ja mentiin loppupätkä Hautajärvelle hyvää juoksua. Sinne 80km asti kulki hyvin ja kääntöpaikalla olimme jo ajassa 9h 37min (etukäteisarvioni oli 10.30-11h). Kummallakin jalat petti Aulangon jälkeen ja meni eteneminen lähinnä kävelyksi. Sitten ennen Basecampia takaa tullut Jumisko sai Siivariin uutta vauhtia. Vaihdoin silloin kokonaan kävelyyn ja pohdin DNF vs alamäet peruuttaen tai sivuttain astellen. Pitkä oli toi loppumatka kävellen, kun jalat oli jo ihan rikki. Aiemmat 8h rogat ja Nuuksion 70km ovat aika kesyjä tähän verrattuna.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy