Jump to content
Juoksufoorumi.fi










tmai

Jäsenet
  • Content Count

    9
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

52 Excellent

Profile Information

  • Gender
    Male
  • Asuinpaikka
    Espoo

Converted

  • Coopperi
    3710
  • 10km
    35:15
  • Puolimaraton
    1:18
  • Maraton
    2:50

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Menee jo aika off-topic - mitään oikeaa tietoa ei ole asiasta, mutta kiinnostaa kyllä tulevia kisoja ajatellen ja niiden vauhdinjakoa. Arvelen nitkahtamiskysymyksen olevan hiukan moniulotteisempi pitkällä ultramatkalla (ainakin osalle meistä). Maratonin ja kenties 100 kilsaa voi sopivasti treenannut "vain juosta", koska jalat kestävät; lihaksia kova vauhti alkaa väsyttää, mutta mikään muu ei estä juoksemasta. Oma mahdollisesti täysin väärä hypoteesini on, että jalat kestävät tietyn määrän iskutusta ja se on joku funktio kuljetusta matkasta, juoksutekniikasta (vauhdin askelpituudella), vauhdista ja reitin ylä/alamäistä. Mäkinen reitti kuluttaa enemmän kuin sileä. Vaihtamalla etenemistyyli kävelyyn iskutus on paljon pienempi, joten kävellen pääsee paljon pidemmälle kuin juosten. Kun iskukestävyydessä tulee raja vastaan, ei enää pääse juosten, vaikka olisi energiaa jäljellä. (Vastahypoteesi on, että juoksun hyytyminen ei ole kiinni jalkojen iskuista, vaan on kuitenkin lihasten energiasta kiinni, että alkavat kipeytymällä välttelemään komentoja eli pudottamalla vaan tehoja pääsisi pidemmälle nopeammin.) 40-70km matkoista on paljon kokemusta, 5-8h rogan tai polkujuoksun jaksan hyvin juosta, kunhan pitkät tai jyrkät ylämäet kävelee. Kevyitä PK-treenejäkin tulee joskus vedettyä lähes näin pitkänä. Nitkahdukseksi mieltämäni tilanne tulee, jos energia loppuu, eli on menty alussa liian lujaa. Jonkin aikaa hitaammin vaikka kävellen ja hiilihydraattia sisään, niin yleensä loppumatkan voi taas hyvin juosta - tai jos se nitkahdus tuli kisan loppupuolella, hiukan hiipuvalla vauhdilla sinnittelee juosten maaliin (jokunen maraton mennyt näin). Hiertymiä voi tulla, mutta harvoin lihakset ovat näiden jälkeen älyttömän kipeät, ellei ole yrittänyt puristaa aivan tiukille (tyyliin maratonin ennätysaikaa). Rasitusvammoja ei tule, jos on riittävästi pohjaa alla. On vain kaksi kokemusta yli 10h suorituksesta kisasta juosten (toinen juuri tämä E24h). Toteutunut vauhdinjakoko E24h:ssa 59/41 ei varmasti ollut optimaalinen, muttei ollut suunnitelmakaan (58/42). En oikein löytänyt yli 6min/km vauhtiin sopivaa juoksutyyliä, kun muutamia kertoja kokeilin radalla mahdollisimman hidasta juoksua, joten plan ohjasi 5-6min/km juoksuun mahd pitkälle ja sitten kävelyyn kisan loppupuoliskolla. NUTS KK:n 160km:lla meno tyssäsi lähes täysin siihen, että etureidet vain lakkasivat tottelemasta, alamäkeen ei voinut edes kävellä, joten oli peruutettava. NUTS KK:lla ekat 82km vei 39 % ajasta ja vikat 82km 61 % eli hyvin epätasainen jako. Hitaammalla juoksuvauhdilla voi päästä pidemmälle kuin kahdesti kokemani noin 100-120km muuri, mutta pääsisikö lähes rajatta pidemmälle eli vaikka 24h juosten? 8h yläpuolella ei tule treenattua käytännössä koskaan. Ehkä pitää vaan joku päivä kokeilla todella ylipitkää treeniä, voiko sopivalla hitaalla vauhdilla vain jatkaa menoa eli jalat kestävät iskutusta. Ja kuten kirjoitin, ehkä tämä ajattelemani iskunkestävyys on enemmän monilajiharrastajan ongelma. Jos vain juoksisi, tulisi kilsoja 150km viikossa eikä kuukaudessa. Ehkä sitä vain pitäisi juosta enemmän, jos haluaa jalkojen kestävän juoksua.
  2. E24 on täysin omalainen juoksuelämys. Vasta osallistumalla tietää, miten kova tulos on 240km. Joskus 15v sitten oli tavoite alittaa 3h maratonilla, ja sen jälkeen on aika mennyt lähinnä muiden kestävyyslajien harrasteluun. Viime vuonna jalkakilsat (juoksu, roga/suunnistus) olivat jotain 2200-2500km. Siihen nähden oma tulos nyt eli 203km oli onnistuminen, vaikka pyörää ja muita treenitunteja onkin jonkin verran. Voi olla, että saman tuloksen olisi saanut helpommalla tasaisemmalla menolla - mutta ei ollut tyylipisteitä erikseen jaossa. Taktiikka oli juosta ja kävellä vuorotellen, ja kävelymatkojen piti pidentyä tasaisesti. Vauhdin arvelin olevan alussa 10km/h ja hiipuvan siitä kävelyn tasolle 6km/h. Tällä logiikalla Excel antoi mahdollisen tuloksen 191km sis. reilun tunnin erilaisiin huoltokatkoihin ml. kenkien vaihdot (kierrätin kahta paria, jottei kävisi jaloille liian monotooniseksi). Startti oli naiivi 'all-in' eli aloittaa vauhdilla, typistää laskemiani huoltotaukoja ja päästä 12h ajassa reilusti yli puolen välin, ettei jäljellä oleva matka 200km:iin tunnu mahdottomalta. Laskin n 150km kohdilla 7km/h vauhdin riittävän (enkä muuta miettinyt).
  3. Tuli ultrajuoksun ihanuutta aimo annos. Taktiikka oli mennä alku maltilla, ns. helpot pätkät juosten ja jotenkin selvittää loppupätkällä juurakot ja vikat mäet. Sykkeet kiipesi heti alussa turhan korkealle ja pysyi siellä. Basecamp-Aulanko-siivulla kuumassa sai kauhoa jatkuvasti vettä puroista, että nesteet riitti. Selkiä tuli vastaan ja jäi taakse, kunnes sitten Heikki Siivarille mun vauhti kelpasi ja mentiin loppupätkä Hautajärvelle hyvää juoksua. Sinne 80km asti kulki hyvin ja kääntöpaikalla olimme jo ajassa 9h 37min (etukäteisarvioni oli 10.30-11h). Kummallakin jalat petti Aulangon jälkeen ja meni eteneminen lähinnä kävelyksi. Sitten ennen Basecampia takaa tullut Jumisko sai Siivariin uutta vauhtia. Vaihdoin silloin kokonaan kävelyyn ja pohdin DNF vs alamäet peruuttaen tai sivuttain astellen. Pitkä oli toi loppumatka kävellen, kun jalat oli jo ihan rikki. Aiemmat 8h rogat ja Nuuksion 70km ovat aika kesyjä tähän verrattuna.
  4. Eri matkat eri henkilöillä, mutta ohjeista luin, että 160km matkalle on pakollisena otsalamppu (kartanlukuun mielestäni voisi riittää pieni käsivalokin mutta sanamuoto on otsalamppu). Varaenergia ilmeisesti pitää löytyä vielä maalissakin kysyttäessä. Pähkinät ilmeisesti tehokkain rasvapitoisuuden ansioista tai suklaa, jota ei ajattele avaavansa ellei tule hätä. Todennäköisesti sitä ei uskalla niin vähillä mennä, etteikö jäisi muutenkin jotain yli. Kartta lienee sellaista kosteutta kestävää paperia kuten Nuuksio Classicissa vai? Nestettä taitaa kulua, vaikka vähän pilveä taitaa olla luvassa. Reittiä tuntematta vähän arvoitus, missä tuolla mahdollisesti voi pulloja täyttää, joten vähintään 1,5-2l pitänee olla. 2x0,5l ja 1l rakko on ajatus varata kapasiteettia. Harkinnassa on jättää tuo rakko pois kyydistä Oulangassa dropbagiin tuon 32km siivun jälkeen ja ottaa takas paluumatkalla riippuen miltä tuntuu ja miten kulkee. Yöllä kulu yhtä paljon. Lötköjä varmaan laitan varalle dropbageihin. Radio/mp3-soitin harkinnassa osalle matkaa.
  5. Vielä löytyisi hyvä tilava polkujuoksureppu, johon saa myös selkään juomapussin.
  6. MYYTY SAMOIN MARDINGTOP (en saa editoitua sen ilmoitusta, kun vahingossa jätetty siten, etten ollut foorumille kirjautuneena) Kerran sisällä kokeiltu Salomonin hyvätasoinen polkujuoksureppu Advanced Skin 12 Set (mukana softflaskit); koko XS/S, väri punainen / matador. Kevyt, mutta kantokykyinen reppu, mahtuu hiukan enemmän tavaraa mukaan kuin kaikista kevyimpiin S-Lab-malleihin eli saa kännykän ja juomapussin mukaan, rintahihna strechiä, edessä ylhääällä pikkutaskut (toisella puolella vetoketjulla), edessä kahdet verkkotaskut ja kapeammissa on softflaskit (mukana, korkit vielä muoveissa), sivuilla vetoketjutaskut takaosaan, takana foliopussi ja isohko tasku juomapussille sekä vetoketjullinen tasku, jonka sisällä minitasku ja toinen tasku, jossa avaruushuopa. Mielestäni käytännössä tämä on lähes 1:1 S-Lab-malli parin vuoden takaa ennen kuin S-Labit muuttuivat strecth-kankaisiksi (mihin ei juomapussia saa). Istuu hiukan liian korkealla yläkroppassa kokoa miesten S-koko 187cm pitkällä; parempi istuvuus hiukan lyhyemmälle. Ostin saman repun koossa M/L. Hp 100e nouto Espoo/Niittykumpu; smartpostilla kulkee 7e eurolla YV tai tmaisala at iki piste fi
  7. Footbalancesta on kokemusta vuoden vaihteesta saakka, lähinnä juoksukengissä mulla ollu, kun ei viitti vaihdella koko aikaa. Piti hakea, mitä täällä on asiasta keskusteltu. Ajattelin laittaa pohjalliset rullaluistimiin ja pyöräilykenkiin. Kaipa vois olla arkikengissäkin eli niillä joilla työpaikallakin liikkuu suurimman osan päivää. Mulla on tavallinen jalka eli lievä ylipronaatio eli nilkat kääntyy hiukan liikaa sisällepäin. Pohjalliset tuntui alussa polvissa, kaiketi siksi kun jalan liikerata hiukan muuttui (korjaantui), mutta juoksemalla vuorotellen kenkien omilla ja uusilla siihen tottui ja n kk päästä ekasta kerrasta juoksin jo maratonin niillä. Mulla on aiemmin ollu penikoiden kanssa ongelmia. Nyt ei oo ollu, mutta en pohjallisten ansioksi vielä uskalla kaikkea laittaa. Pohjallisten tekotavassa on tiettyä jujua eli jalka ohjataan oikeaan asentoon, joten kokeilla varmaan kannattaa. Mutu-tuntuma on, että jalan asentovirhettä korvaava tukipohjallinen on hyvä, mutta ei varmaan haittaa, jos myös pystyy vahvistamaan jalkojen lihaksia ja niiden toimintaa. Onkos täällä threadia niistä pehmeäpohjaisista tossuista jotka "vastaa liikkumista ilman kenkiä", esitteessä mm. Evilä" - ainakin jossain Intersportissa näin? Feelmaxit?
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy