Snakster

Laihaksihan tulee niin, että harrastaa reippaasti liikuntaa ja syö kohtuudella.

Sellainen jamppa tietysti on sopiva juoksijaksi, joka on paljon juossut ja mielellään nuoresta lähtien. Ketkä suomalaiset sinusta ovat näitä kuuluisia mailerityyppejä?

Yhdysvaltalaisten ruumiin rakenne sitä vastoin vai sopii pitkän matkan juoksuun, toisin kuin eurooppalaisten, vai miten tämän näkisit?

Ainakin kisaan valmistautuessa minusta hyvä veto on sellainen, että ihan pikkuriikkisen alkaa happoa kertyä. Yleensä vedän itse yhden vähän pidemmän, noin 200 metrin vedon, 2--4 lyhyempää vetoa. Eikä siis mitenkään reilusti hapoille, vaan niin että ihan vähän tuntuu. Uskoakseni siinä on ajatuksena, että joku mekanismi elimistössä käynnistyy tuon myötä.

San Sebastianilla olen ollut ja oli kyllä todella hyvä ja hyvin järjestetty. En myöskään oikein usko tuohon tuulialttiuteen, eikä tullut oikein mieleenkään, että se voisi tuolla olla joku ongelma. Taso on myös just sopiva noihin aikoihin. Itse juoksin 2.55 ja olin silloin noin 4000 osanottajan joukosta jotain sijalla 400, eli yksin ei tarvinnut juosta, mutta ei ollut älytöntä ruuhkaakaan missään vaiheessa. Frankfurtiin olen menossa tänä vuonna, joten vertailua en nyt pysty tekemään. Firenzessä olin viime vuonna ja sekin oli kyllä hyvä tapahtuma kaikin puolin ja ainakin Henry Manninen on muutama vuosi sitten juossut siellä kovan ajan.

Itse ole duunariperheestä lähtöisin (isä amiksen käynyt radioalan asentaja, äiti kauppakoulun käynyt sihteeri), mutta säännöllisesti kävimme konserteissa, taidenäyttelyissä, teatterissa, oopperassa ja baletissa sekä esimerkiksi kirjastossa. Tosin ilmeisesti ihan viikottain tai kuukausittain eivät rahat riittäneet näihin harrastuksiin, mutta ainakin kerran vuodessa tuli käytyä. Toisaalta kävimme myös lätkämatseissa ja esimerkiksi Suomi-Ruotsi -maaotteluissa sekä vuoden 1983 MM-kisoissa. Että siinä mielessä paketti oli balanssissa. Itse jouduin kylläkin lopettamaan jääkiekon osittain kustannussyistä, mutta jälkikäteen olikin ehkä fiksumpi ratkaisu panostaa laajemmin erilaisiin asioihin. Hienoa myös, että yhteiskunta tuki tätä monipuolisuutta ja hienoa, että sama tukeminen jatkuu sekä kulttuurin että urheilun osalta.

Tarkoitatko rahvaalla vähävaraisia vai sivistymättömiä? Näitä taidemuotojahan tuetaan nimenomaan siksi, että myös tavallisilla palkansaajilla olisi mahdollisuus kuluttaa kulttuuria ja sivistyä. Sillehän ei tietenkään mitään voi, jos asia ei kiinnosta, mutta ei ehkä kuitenkaan kannattaisi tehdä itsestään hölmöä julkisilla foorumeilla, jos kyse on vain oman ymmärryksen puutteesta. Perussuomalaisten nousussa yksi täysin turha sivujuonne on ollut kaikenlainen sivistyksen ja kulttuurin ylenkatsominen. En ihan ymmärrä, miksi se on pitänyt ottaa mukaan puolueen agendaan, kun nykyinen kansansuosio olisi varmaan ollut saavutettavissa ihan pelkällä rasismillakin. Ja ihan joka tapauksessa kannattaa varmaan käydä joskus katsomassa sellaisiakin asioita, joita ei entuudestaan tunne. Sitähän saattaa vaikka yllättyä. Tosin jokuhan saattaa nähdä.

Suurelta osin kulttuurin harrastaminen on nuorten soittoharrastusten kaltaista tekemistä ja ainakin meidän perheessämme tyttären klassisempi soittoharrastus sekä tanssiharrastus taitavat olla kohtuullisen tuettuja harrastusmuotoja ja hyvä niin. Ne ovat myös kaukana elitismistä, vaikka siellä ei räkä poskella vedetäkään. Itselläni on kyllä useammankin urheiluseuran jäsenyys, mutta en kyllä juurikaan missään yhteistreeneissä käy, vaan harrastelen lähinnä ihan itsekseni. Takavuosina on tullut myös jonkun verran keikkailtua kera rokkibändin ja oikeastaan sen jälkeen kun lopetin suunnistuksen 19-vuotiaana, meni koko seuraava vuosikymmen lähinnä treenikämpillä. Terveys ei edistynyt, mutta hyvinvointi kylläkin. Sitä toimintaa ei tuettu penniäkään, mutta ei ollut kyllä minusta tarpeenkaan. Keikkaliksoja tuli sen verran, että enimmäkseen sai kulut katettua ja Gramexeja parhaina vuosina muistaakseni melkein 200 markkaa. Tästä vielä se, että kun esimerkiksi @kimmoke kirjoitti, että nuo ovat eliitin harrastuksia, niin eikös tuo tuki mahdollista juuri sen, että myös rahvaalla on mahdollisuus käyttää noita hyvinvointia lisääviä palveluita? Jos halutaan, että ne muuttuvat eliitin harrastuksiksi, niin silloin tietysti tuet pitää ottaa pois, mutta jos ajatellaan, että kulttuuripalveluiden pitää olla kaikkien saatavilla, niin silloinhan on hyvä, että tukia maksetaan. Suosittelen muitakin käyttämään noita yhteisillä varoilla subventoituja palveluita. Siellähän ihminen viihtyy.

Älkääs nyt juntit jauhako paskaa. Kulttuuri kiinnostaa ihmisiä siinä missä urheilukin, paitsi todellisuudessa enemmän. Klassisen musiikin konsertit vetävät enemmän väkeä kuin mikään urheilumuoto Suomessa ilmeisesti jääkiekon SM-liigaa lukuun ottamatta, kuten tästä parin vuoden takaisesta uutisesta voi päätellä: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005148645.html Kansallisoopperan ja -baletin järjestämiin esityksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistui vuonna 2018 yhteensä 291 295 kävijää: https://oopperabaletti.fi/app/uploads/2019/04/Ooppera_VSK_2018_www-1.pdf Museokortti löytyy lompakosta 154 000 suomalaiselta ja vuonna 2018 museokortilla maksettiin lähes miljoona museokäyntiä: https://museot.fi/uutiset/museokortin-ja-museoiden-suosio-jatkaa-kasvuaan Kaunokirjallisuutta myytiin vuonna 2018 lähes kolme miljoonaa nidettä: http://tilastointi.kustantajat.fi/PublicReporting/Yearly.aspx?reportName=YearlySalesPcsPrint.xml&language=FIN Iso osa ihmisistä ei ole kiinnostunut urheilusta lainkaan ja suurinta osaa urheilu kiinnostaa lätkän MM-kisojen finaalin ja miesten keihäänheiton finaalin verran. Kulttuurista kiinnostuneita on paljon enemmän. Itsellänikin on museokortti, Radion sinfoniaorkesterin kausikortti ja kirjakaupan kanta-asiakkuus, mutta urheilun osalta vain satunnaisia irtolippuja.

Pariisi, Motala, Hilversum?

Mukana, nämä on aina kesän hienoimpia tapahtumia.

Osaatko sanoa, kuinka paljon oli väliä 4.30 ja 2.35 maratoneilla? Ei varmaan ihan vuodessa tulos parantunut kahdella tunnilla, vai miten?

Kilpaili muutama viikko sitten aluemestaruuskisoissa Tuusulassa ja olin suorastaan paikan päällä todistamassa tätä suoritusta. Nelosen aidat kulkivat vaatimattomasti aikaan 62,26, mikä kuusi sekuntia heikompi tulos kuin Hillan vuonna 2016 juostu ennätys. Sitä en tiedä, mitä tässä tauossa tai tulostason heikkenemisessä on taustalla.

Kolme perusasiaa on jokaisen suunnistusviesteihin osallistuvan syytä painaa kalloonsa erityisen syvälle, joista ensimmäinen ohje kyllä alkaa ollakin ihan hyvin hallussa. Nämä siis ovat: 1. Tarkista aina koodi, mielellään kahdesti. 2. Rastilla aina ensin leimaus ja vasta sitten muut mahdolliset säädöt, huollot ja juomiset. 3. Lähtijän velvollisuus on tarkistaa, että on saanu käteensä oikean kartan. Toki se on myös vaihtoon saapuvan vastuulla ottaa oikea kartta, mutta jos tämä menee vituiksi, niin vastuu on lähtijällä, joka on siinä tilanteessa tuoreena kaverina aistit valppaina. Huippujoukkueethan vaihtavat niin, että tulija tuo kartan numero edellä niin, että lähtijän on helppo katsoa kartasta numero. Tästä mallisuoritus Myös Krista Pärmäkoski osasi tuoda kartan niin, että numero näkyi seuraavalle: mallisuoritus2

Muistelen, että selän ja vissiin jonkun ylikunnonkin kanssa oli ongelmia. Tilastoista selviää, että 2014 oli vielä joitain startteja ja sen jälkeen DNF kertaalleen vuonna 2018 kasilta ja 2019 hallista 200 metriltä. Vuodelta 2011 oleva noteeraus 53.44on edelleen17-vuotiaiden SE ja se on myös hänen ennätyksensä. Sehän olisi tänäkin vuonna kotimainen kärkitulos aika selkeällä marginaalilla.