Jump to content
Juoksufoorumi.fi


PCB

Jäsenet
  • Content Count

    55
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

31 Excellent

Recent Profile Visitors

355 profile views
  1. Bostonin sivuilta: "We accept qualifying times from USATF, AIMS, or foreign equivalent certified courses. " AIMS:n sivuilla on mm. Paavo Nurmi, HCM ja Helsinki Marathon. Ja noiden lisäksi kelpaa siis virallisesti mitattu reitti.
  2. PCB

    Kirja-ketju

    Onko kellään vinkkejä hyvistä englanninkielisistä juoksukirjoista? Itseltäni löytyy Hansonien Marathon metod, Pfitzingerin Advanced Marathoning ja Danielsin Running Formula. Jotain em. kaltaista hyvää treeniopasta tai sitten jotain hyvää tarinaa tyyliin Karnazenin Ultramarathon man. Kotimaisia voi toki ehdottaa, mutta kaikki mahdolliset ja mahdottomat suomenkieliset teokset mitä kirjastoista löytyy olen jo yrittänyt kahlata läpi. Niin ja viimeksi luin Le Blancin teoksen "Juoksu". En ymmärtänyt siitä mitään.
  3. Näin se varmaan menee. Ehkä pitää ottaa (ainakin toisinaan) piirun verran rauhallisemmin nämä avainharjoitukset, jospa se sitten kehittäis paremmin...
  4. En tiedä olenko taas ihan hakoteillä, mutta eikö meillä hitaammillakin mara mennä vähintäänkin tukevasti vk-alueella. Esim. oman ennätysjuoksun keskisyke oli tasaisesti 144/177 eli keskellä vk-aluetta. Kovemmat kaverit juoksee sitten lähellä kynnystä, joka on 84-88% maksimista ja eliitillä jopa 88-91% maksimista (ks. Pfitzinger. 2009, 5) Ja joo progressio tahtoo unohtua, mutta onneksi ohjelmat on yleensä valmiiksi rakennettu progressiota noudattaen.
  5. Entäpä jos kokeilet Hansonien marathon metodia. Siinähän on kerran viikkoon maravauhtista ja kerran viikkoon vetoja. Itse siirryin nyt kuitenkin talvella pk-jyystämisen sijaan Hansonin pariin. Kesällä ajattelin sitten yhtenä vaihtoehtona rakentaa ohjelman Hansonia ja Pfitzingeriä yhdistäen: Hansonilta vedot ja maravauhtiset, Pfitzingeriltä pitkät. Ja sit tietty pk1 hölkkää päälle. Ja mitä noiden ohjelmien tavoitevauhtisiin ja ylipäänsä maratonharjoittelun tulee. Eikö asiaa voisi lähestyä puhtaasti sykkeiden kautta ja kynnyksien kutittelun kautta. Pitkät lenkit pk/vk kynnyksen rajoilla ja maravauhtiset vk/mk-kynnyksen rajoilla. Itsellä ainakin nämä rajat osuvat Hansonin ja Pfitzingerin tavoitevauhteihin sopivasti. Eikö tuo maratonkin pitäisi ideaalitapauksessa juosta vk:n ylärajoilla?
  6. Tätä maratonvauhdin treenaamista olen pohdiskellut. Eli jos nyt pistelen VK-alueella 4.55-5.00 min/km maratonvauhtia ja tavoitteena on kohentaa maratonaikaa siten, että mara pitäisi mennä 4.50 min/km vauhdilla, niin treenatako juuri tätä nimenomaista 4:50 maratonvauhtista. Nyt olen ratkaissut asian niin, että treenaan 4:45 min/km vauhdilla, jotta kroppa tottuisi tähän vauhtiin ja jotta sitten kilpailussa olisi pelivaraa. Sykkeiden kannalta ei ole lainkaan sama juoksenko 5:00 min/km vauhtia vai 4:45 min/km vauhtia. 5:00 min/km vauhdilla mennään esim. 15 km lenkki vk-alueella ja 4:45 min/km lenkillä lenkki kääntyy noin kympin kohdalla mk-treeniksi. Eli onko tässä silloin kaksi itseasiassa aika erilaista treeniä vai onko tämä nyt turhaa hifistelyä ja pitäisi juosta eri vauhtisia lenkkejä ja monipuolisesti kelloa ja sykkeitä liikaa tuijottamatta niinkuin "huh huh" tuossa toteaa.
  7. Ohjelma on hyvä. Toteuttaja korkeintaan keskinkertainen.
  8. No aika samat on tosiaan lukemat. Mulla pituus/paino 188/90. Treeniohjelman aikana painon pudottaminen on vaikeaa kun pitäisi jaksaa treenata. Nyt ylimenokauden aikana olisi sen aika...
  9. Vauhdit olivat paperilla seuraavat: Recovery: n. 6:20 min/km General aerobic: n. 6:00 min/km Long run: ensimmäinen puolisko 6:00 min/km ja toinen puolisko 5:30 min/km Marathon pace 4:55 min/km Lactate treshold: 4:30 min/km Todellisuudessa juoksin lenkit lähes aina n. 10 sec/km nopeampaan kuin ylläolevat ajat. Tosin kuten aiemmin mainitsin, noi Lactate treshold harjoitukset 4:30 min/km vauhdeilla olivat väsyneinä kovin haastavia. Alunperin tähtäsin noin kolmen ja puolen tunnin aikaan, mutta kesällä korjasin tähtäimen 3:25 alitukseen.
  10. Ohessa vähän dataa: maraenkka Pfizingerin 12 viikon ohjelman jälkeen keväällä 3.33. Puolikas mennyt 1.33 ja kymppi 43 min. Nyt tuli juostua 3.44. Ikää on aika tarkalleen puolivuosisataa. Lähivuosina (mieluiten vuonna 2019) vakaa tavoite -sattuneista syistä- on alle 3.25. Tässä vielä lisää speksejä: -kilometrejä viikossa kesällä noin 100 ja talvella noin 60. Kesällä menis varmaan enemmänkin tahdon ja voimien puolesta. En ole oikeastaan koskaan loukkaantuneena, vaikka en venyttele. Tosin jäykkä olen kuin rautakanki. - VO2 max on 57/ maxvauhti 3:52, anaerobinen kynnnysvauhti 4:25 ja aerobinen 5:25. BMI on noin 25,5 En tiedä pitäisikö tässä lisätä kilsoja, pudottaa painoa, harjoitella monipuolisemmin, levätä enemmän vai tehdä jotain muuta. Mikään em. muutos ei ainakaan ihan tosta vaan tule. Jokatapauksessa pitäisi treenata itsenä 3:15 marakuntoon, jotta kisassa menisi 3:24. Ensi kesänä taidan mennä Hansonin metodilla. Siinä on ainakin enemmän tuota yllämainittua maravauhtista. edit: tähän voisi lisätä, että Sepon tekemisiä on ollut mielenkiintoista seurata. Painii aikalailla samanlaisten ongelmien edessä. Tosin on minua puoli tuntia nopeampi.
  11. No joo. Ehkä. Tuli tehtyä se perinteinen virhe. Eli lähdettyä liian kovaa. Kone hyyty 35 kohdalla
  12. No niin. 18 viikon ohjelma vedetty läpi. Uutta ennätystä ei enää tullut. Ainakaan vielä. Kunto oli kova, mutta kisapäivänä sitä ei saatu ihan ulosmitattua. Missä meni sitten ehkä hieman pieleen. Ohjelma tuli tosiaan aika orjallisesti vedettyä työ- ja lapsiperhe-elämän ohella kunnialla läpi, vaikka välillä tekikin tiukkaa sovitella aikatauluja. Erityisesti n. 25 km medium-long runit keskellä viikkoa olivat haasteellisia. Vaikka muutoin noudatin ohjelmaa hyvin, Ratkaisin tämän niin, että lyhensin näitä keskipitkiä ja siirsin puuttuvat viikkokilometrit recovery lenkkeihin. Tässä taisi tulla tehtyä ensimmäinen virhe. 12 km:n palautteleva lenkki ei ehkä ole enää keski-ikäiselle palautteleva, vaikka kuinka sen juoksisi pk1-alueella. Toinen virhe lienee se, että lenkit ja sykkeet alkavat hyvin helposti puuroutua liian kapealle skaalalle; recoveryt juoksin ehkä liian kovaa ja kovat valmiiksi väsyneenä liian hiljaa. Kolmanneksi mietin usein, että olisiko keski-ikäiselle vähemmän enemmän. Eli olisiko esim. viisi lenkkiä viikossa järkevämpää kuin kuusi? Toisaalta nautin kilometrien mättämisestä ja esim. ohjelman mukaiset yli 30 kmn kiihtyvät lenkit olivat nautinnollisia. Neljänneksi en voi sietää salia ja venyttelyä eli oheisharjoittelu on aika hunningolla. Soutulaitteesta olen nyt innostunut, joten toivottavasti sillä saisi tarvittavaa voimaa jalkoihin ja keskivartaloon. Eli talvi vedetään pk:ta ja opetellaan soutamaan ja keväällä ehkä tämän ohjelman kimppuun uudestaan tai sitten mennään Hansonien Marathon metodilla. Maraton ennätys tulee vielä parantumaan 10 minuutilla tavalla tai toisella. Pikavoittoja ei näköjään tämmöiselle lahjattomalle taapertajalle ole kuitenkaan tarjolla 😁.
  13. Suvi-ilta -12 oli kans nevö fooget. Toisin kuin HCR:ssä, nää sentään Forssassa heti tunnusti virheensä. Saanko mä muuten laskea omassa kirjanpidossa sen juostuksi maratoniksi? Olihan se alkulämppineen 42,2 km 😉. Virallisissa tilastoissa sitä ei tietty näy.
  14. Hups, tietenkin 10-20% hitaampaa. Itse pistelin 34 km sillein että eka 17 km (pk1) noin 5.55 min/km vauhtia ja sitten loput n. 5.25 vauhtia (Pk2-VK). Antoi luottamusta varsinaista maraa varten. ... ja totta on että määrät ja tehot auttavat. Välillä pelotti, että miten paikat kestää ikää kuitenkin n. 50v. Enkka on nyt siellä kolmen ja puolen tunnin hujakoilla ja parannusta viimevuosien tasoon vartin verran ja enkkaankin kolmisen minuuttia. Vielä kun saan BMI:n laskettua tuolta 26:sta alaspäin (ikää en taida saada enää laskettua alaspäin) ja juostua 18 viikon ohjelman terveenä läpi, niin uskon että pöljänä päivänä sellainen 3.20 voisi olla mahdollista. ja juurikin noin kuin Raaka Arska sanoo: vaihtelevuus lienee se juttu. Talvella Pk-kaudella rauhallisesti ja keväällä ja kesällä vähän rivakammin.
  15. Mahtava ohjelma! 55-70 mailin 12 viikon ohjelma vedetty läpi ja omassa tekemisessä tapahtui selkeä tason nosto. Uusi maraton enkka tuli heti ohjelman myötä. Itsellä on kuitenkin ennestään kilsoja ja kisoja takana paljon. Ohjelma haastaa paikoin vallitsevan pintakaasumeiningin ylipitkillä jopa 34 km:n lenkeillä, joissa tarkoitus on juosta eka puolisko +20% maratonin tavoitevauhdista ja jälkimmäinen +10% tavoitevauhdista. Erittäin vapaasti suomennettuna Pfitzingerin mukaan pitkien lenkkien ei tule olla hitaita hölkkiä joilla vietetään vain aikaa jalkojen päällä ja hidas hölkkä vain vahvistaa kehnoa juoksutyyliä. Oli miten oli hitaiden Pk-lenkkien merkitystä tuskin kukaan kiistää, mutta ainakin itsellä toimi hieman rohkeampi lähestymistapa harjoitteluun ja nimenomaan pitkiin lenkkeihin. Vaativa ohjelma, jota voi suositella kokeneille (harraste)juoksijoille joiden tuloskehitys on jäänyt junnaamaan paikoilleen
×

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy