Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Ghatmando

Jäsenet
  • Content Count

    242
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

171 Excellent

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Alkuperäisessä kengässä hiilikuitulevystä on testien mukaan vain vähän hyötyä: Kengissä käytetty ZoomX vaahtomuovi oli energian palautuksessa 45 kertaa hiilikuitulevyä tehokkaampi. Yhdessä ero arvioiden mukaan pienenee kun asiaa pohditaan suhteessa "standardikenkään" (monet aiemmat kisakengät ovat parempia kuin "standardikengät"). Siksi puhevieterikengistä on pahasti harhaanjohtava ja voisi ajatella, ettei hiilikuitulevy johda kenkien kieltoon (hiilikuitulevyjähän on esiintynyt juoksukengissä jo 80-luvulla). Toisin: jos kenkien kehitys halutaan kieltää, niin ainakin tällä hetkellä olisi mielekkäämpää alkaa rajoittaa materiaalin kimmoisuutta. Tässä yksi hyvä popularisointi aiheesta: https://www.outsideonline.com/2367961/how-do-nikes-vaporfly-4-shoes-actually-work
  2. Olis voinut hieman hidastaa. Yllä veikkasin ajaksi 1.59.41 😆
  3. Petteri tuossa mainitsikin kaiken oleellisen, ja huomasin asian vasta viestin kirjoitettuani. Lisätään siis vain pari pientä asiaa niille ketä asia kiinnostaa: 1. IAAFn säännöt löytyvät täältä: https://www.iaaf.org/about-iaaf/documents/rules-regulations 2. Lainattu kohta (sääntö 240.8(e) on suomennettu SULin toimesta käyttämällä ilmaisua "valtuutettu avustaja".
  4. Muistaakseni IAAFn säännöt menevät niin, että juoman saa kyllä pöydältä juoksijalle antaa, mutta tuon saa tehdä vain kisajärjestäjien auktorisoima henkilö. Eli kun äitini on ojentanut minulle juoman Kankaanpään maratonin juomapisteen vieressä, en ole noudattanut IAAFn sääntöjä. Onneksi mua ei kuitenkaan hylätty asian johdosta -- ehkä siellä ei noudateta IAAFn sääntöjä.
  5. Samaa mieltä @rjr:n kanssa, mikä johtuu ehkä siitä, että olen viime vuosina kuunnellut maratoneilla usein podcasteja. Toinen syy on se, että toisin kuin @Snakster esitti (ja ehkä tietää minua paremmin), mun käsittääkseni ei ole täysin selvää, että musiikin kuuntelu on säännöissä kielletty. Selvää on, että IAAFn sääntö 144.3(b) sen kieltää. Samalla kuitenkin on niin, että hyvin harva kisa mainitsee osallistujaoppaassaan, että niissä noudatetaan IAAFn sääntöjä. (SAULin SM-kisojen säännöissä olen joskus nähnyt IAAFn sääntöihin viitattavan ja niissä en ole musiikkia/podcasteja kuunnellut.) Päinvastoin, jos asiasta on jotain mainintaa, säännöissä lukee usein vain, että musiikin kuuntelu ei ole suositeltua. Usein kiellon perusteena on turvallisuus, ja suljetuilla reiteillä tuo turvallisuus pointti ei päde -- siksi esimerkiksi Lontoon ja New Yorkin maratonit sallivat musiikin kuuntelun aivan kärkeä lukuunottamatta. Lisäksi on hyvä huomata ainakin New Yorkin maratonin sääntöjen olevan kansallisten sääntöjen mukaisia, sillä USATFn säännöt ovat sallinneet musiikin kuuntelun maantiejuoksutapahtumissa yli kymmenen vuotta, lukuunottamatta juoksijoita, jotka kilpailevat palkinnoista ja palkintosijoista (ja sillä edellytyksellä, ettei kisajärjestäjät sitä erikseen kiellä). IAAFn säännöt muuten sanovat käsittääkseni, että musiikkilaitteen yms. käytöstä tulee ensin antaa varoitus ja vasta tuon jälkeen urheilijan voi sulkea pois kilpailusta. Eli vaikka toiminta on eettisesti kyseenalaista, niin ehkä sääntöjä noudattamalla voisi teknisesti ottaen kuunnella musiikkia varoitukseen asti?
  6. Viimein takaisin kotopuolessa ja on aikaa kirjoittaa jonkinlainen rapsa. Pahoittelut pituudesta. Mun kisa meni kokonaisuudessaan aika lailla kuten toivoin sen menevän, vaikka matkalle sattuikin joitain yllätyksiä. Varsinainen tavoitteeni oli siis yksinkertaisesti juosta toogassa alle kolme tuntia (selfie alla 😆). Koska olin poikkeuksellisen epävarma juoksukunnosta, päätin lähteä liikkeelle noin 2:55 loppuaikaan tähtäävää vauhtia. Tässä oli ideana/toiveena se, että tuo vauhti ei ehkä olisi liian kova ja mahdollistaisi samalla mahdollisen vessakäynnin tai johonkin muuhun yllätykseen reagoimisen. Ihan en onnistunut pysymään tässä suunnitelmassa, sillä ympärillä olleet nopeat juoksijat innoittivat ripeisiin askeliin. Eka puolisko vajaan minuutin suunniteltua nopeampaa. Tuo eka puolisko eteni kohtuullisen hyvin, mutta ei täysin ongelmitta. Syke oli korkea, mikä johtui osaksi lämpimästä asusta. Varsinkin peruukki ja tekoparta olivat kuumat. Samalla törmäsin ensimmäiseen ongelmaan, jota en ollut osannut ennakoida (liimasin peruukin ensimmäistä kertaa kasvoilleni): en voinut jäähdytellä itseäni kaatamalla kasvoille ja päähän vettä, sillä parran liima oli vesiliukoista... Juoksu sujui siis lämpimässä tunnelmassa. Puolivälissä fiilis oli kuitenkin hyvä ja päätin jatkaa kymmenisen kilometriä samaa vauhtia. Ehkä vähästä juoksumäärästä johtuen jonkinlainen väsyneisyys alkoi tuntua jaloissa. Tilannetta ei auttanut toinen asia, mitä en ollut tullut ajatelleeksi (mutta joka mun olisi kyllä pitänyt tajuta etukäteen): tooga ottaa pirun hyvin tuulta, ihan kuin purje, ja vastatuuleen oli raskas taivaltaa. Sivutuulessakin aloin heittelehtiä 😊 Aiemmat myötätuuliosuudet eivät olleet paljoa auttaneet (tai en ollut niitä huomannut), sillä silloin juoksin vielä sen verran isossa porukassa, että takana oli aina muita ottamassa tuulihyödyn. Kolmenkympin kohdalla tiesin, että tulen pääsemään tavoitteeseeni. Tuuli ei enää haitannut eikä oikein kuumuuskaan: varsinkin sateen alettua tooga oli märkä, eli viileä mutta myös painava. Merkillistä kuinka paljon vettä ohut kangas voikaan imeä itseensä. Tässä vaiheessa päätin alkaa hidastaa vauhtia, jotta energiat riittäisivät varmemmin maaliin saakka. Törmäsin näet viimeiseen yllätykseen: jouduin siirtymään urheilujuoman käyttäjäksi. Aiemmin Berliinissä olen kantanut geelejä juoksuvyössä. Nyt tuo ei ollut mahdollista (ei kuulu toogaan), joten olin vienyt omat pullot järjestäjille (laitoin itse oikeisiin laatikoihin) ja pullojen kyljessä oli geeli. Tuo toimi alussa hyvin, mutta lopussa pulloja ei enää pöydillä näkynyt. Näin niistä myöhemmin yhden maassa, joten ilmeisesti ne olivat kelvanneet jollekin toiselle juoksijalle. Ehkä eniten harmittaa tuossa pullojen etsintään kulunut aika. 37 kilsan kohdalla laskeskelin, että noin vitosen kilsavauhti riittää kolmen tunnin alitukseen ja päätin ryhtyä juoksemaan sitä vauhtia. Muutenhan ajalla ei ollut minulle väliä. Jalat eivät kuitenkaan enää totelleet käskyjä ja jatkoivat melkein totuttua vauhtia. Maaliin siis vajaassa kahdessa tunnissa ja 57 minuutissa. Siitä sitten heti Guinnessin ennätystenkirjan henkilöstön luokse kuvien ottoa ja asun viimeistä tarkistusta varten. Plakaatti tulee joskus myöhemmin kotiin. Näin parin päivän jälkeen juoksusta on jäänyt päällimmäiseksi mieleen se, miksi ennätyksen tavoittelua alun perin suunnittelin: saada hymy muiden kasvoille ja samalla tehtyä iloisen mielen juoksu. Tässä onnistuin omasta mielestäni parhaiten. Laskeskelin, että ennen lähtöä olin päätynyt noin kolmeenkymmeneen (yhteis)kuvaan. Ekan puoliskon aikana sain muista juoksijoista poikkeuksellisen paljon seuraa. Mikä parasta, mua ei ole koskaan osoitettu niin paljon sormella ja mulle ei ole naurettu niin paljon kuin sunnuntaina. Tai ehkä on, en ole siitä vain ollut aiemmin tietoinen 😂 Kannustus oli valtavaa ja eteni katsojissa parhaimmillaan mun juoksun tahtiin useamman kymmenen metrin ajan. Tästä juoksuvälivuodenkisasta jäi siis varsin hyvä muisto. Ensi vuonna juoksutavoitteet ovat sitten taas tavallisempia.
  7. Juu, nyt oli kunnossa. Heikkokuntoisena ei tuollaista aikaa juosta 🙂 Painon alentaminen on varmasti vaikuttanut asiaan, mutta muistelen (aiemman) agenttinsa kommentoineen ainakin 2017 Berliinin alla Bekelen olevan taas tavallisessa kisapainossaan.
  8. Todella hieno comeback Bekeleltä! Pitää sanoa olisin ollut valmis lyömään vetoa, että jättää juoksun kesken -- kuten hän on tainnut tehdä kolmisen (?) kertaa viimeisen parin vuoden aikana. Nyt oli hienoa olla väärässä!
  9. Mulla numerona on 12764. Tulospalvelun lisäksi luulen, että myös live-lähetyksen ihan alussa voi mut bongata -- olen lähtöryhmässä A, joka on joissain aiemmissa lähetyksissä vilahdellut kun eliittiä on kuvattu. Odotukset juoksun suhteen ovat heikot ja epävarmat. En ole koskaan valmistautunut näin huonosti ja kuntoa laskevastikin maratoniin. Garminkin herjaa antamalla aina vain alhaisempia arvioita kunnosta. Suurimpana ongelmana se, että viimeiset pari viikkoa oli töissä kiireisempää aikaa kuin moneen vuoteen. Eli stressitasot korkealla, univajetta kertyi ihan huolella ja juoksuharjoittelu hyvin vähäistä. Nyt täällä Berliinissä olen sitten joutunut etsiskelemään tavaroita, jotka unohdin ottaa kotoa mukaan. Onneksi sain nukuttua viime yönä kunnolla ja työt alkavat unohtua. Toivottavasti sama kehitys jatkuu ja huomenna voisi juosta vähän rennommalla mielellä. Ainoa sellainen kiinteä tavoite on juosta alle 3h, sillä tuon on Guinnessin ennätystenkirja asettanut mun rajaksi. Vielä uskon sen olevan tehtävissä, mutta en ole niin varma kuin kuukausi sitten. Tsemppiä ja mukavaa juoksua kaikille kanssajuoksijoille!
  10. Pari vuotta sitten tuo siirto onnistui tosiaan numeroa hakiessa ryhmiin B ja C. Silloin oli suht virallistakin, sillä merkkasivat uuden ryhmän B / C tarralla. A-ryhmään ei voinut saada siirtoa. Nyt tilanne on voinut muuttua, sillä tiedot printataan lappua haettaessa. Olisikohan niin, että lähtöryhmän voi nähdä joskus vähän ennen lähtöä (niitä ei ole kai vielä määrätty; edit: en ole kyllä varma olenko koskaan nähnyt omaani etukäteen). Alun ryhmäjaottelu menee tosiaan aiempien juoksutulosten perusteella (varmistavat asian) ja myöhemmin tavoiteaikojen mukaan. Sama juttu kuin esimerkiksi Pariisin maratonilla. Berliini vain ei kerro missä vaiheessa siirrytään jälkimmäiseen käytäntöön. Liikaa tästä ei kannata hermoilla, mutta kun kerran siirto voi olla tehtävissä ja eikä sen kysely paljoa vaadi, niin kannattaa koettaa. Viime vuonna lähetin järjestäjille toisesta asiasta kyselyä jonkun peruslomakkeen kautta ja senkin kautta sain apua.
  11. Oikeastaan mulle tuli mieleen avata tämä ketju, kun ajattelin jakaa aikanaan Berliiniin saamani kommentin sekä mahdollisen vinkin, joka koskee edellä mainittua kolmikkoa ja mahdollisesti muitakin Berliinissä ennätystään tavoittelevia juoksijoita. Kommentti on se, että alussa on ruuhkaa aika pitkään ja siihen on hyvä etukäteen mielessään varautua. Vaikka reitti on nopea ja tiet varsinkin alussa leveitä, niin Berliinissä riittää juoksijoita oikeastaan kaikkiin vauhteihin. Viime vuonna noin 1600 juoksijaa taisi juosta alle kolme tuntia. Positiivisena puolena isossa kanssajuoksijoiden joukossa on se, että juoksunaikana on helppo pitää suhteellisen tasaista vauhtia ja tuuli ei pääse haittaamaan. Juomapisteetkin ovat pitkiä, eli ekoihin pöytiin ei tarvitse suunnistaa. Nopeiden juoksijoiden lukumäärän takia alkupään ryhmät ovat myöskin varsin suuret. Tuo lienee syy sille, että juoksijoita on ryhmitelty aiempien tulosten eikä tavoiteaikojen mukaan. Näin on ainakin A (alle 2:40) ja B (2:40-2:50) ryhmien kanssa. En tiedä, koskeeko se myös C-ryhmää (2:50-3:00). Tähän liittyy mun mahdollinen vinkkini (mahdollinen siksi, kun en tiedä toimiiko enää): Koska ohittelu vie energiaa ja takaa lähdettäessä ohitettavia on paljon, ei voi olla haitaksi yrittää päästä itselleen sopivaan ryhmään. Jos on niin, että myös C-ryhmään pääsy edellyttää hyvää tulosta, voi ehkä olla mahdollista päästä siihen tarpeeksi hyvällä tuloksella lyhyemmältä matkalta. Itse osoitin perusterveyteni juuri Berliinissä ja pääsin tuolloin ilman alle 3h tulosta C-ryhmään. En tiedä sainko paikan tavoiteajan perusteella, mutta sen muistan, että kyselin sähköpostitse järjestäjiltä mahdollisuutta päästä C-ryhmään ja laitoin kyselyyn mukaan saman vuoden puolimaraton tulokseni. Joitain vuosia sitten myös numerolappua hakiessa pystyi kyselemään siirtoa B- ja C-ryhmiin, mutta A-ryhmään ei siirto tuolloin ollut enää mahdollista. Kaiken kaikkiaan tämän sekavan vinkin pointti on tämä: voi olla kannattavaa laittaa pieni kysely menemään noista lähtöryhmistä (jos sitä ei ole vielä tehnyt) ja varsinkin silloin, jos plakkarissa on jo sopiva juoksutulos tai jos esim tulevana viikonloppuna on edessä vielä rennohko puolimaraton.
  12. Vajaa neljä viikkoa jäljellä seuraavaan Berliinin maratoniin! Ilmeisesti ainakin @Jalmari17, @Jimmy ja @syklis ovat mukana tavoittelemassa perusterveen rajaa. Myös mulla on tuo alle 3h minimitavoitteena -- sään ja fiiliksen mukaan katson sitten mitä lähden juoksemaan. Koitan ottaa varman päälle, sillä juoksen luullakseni ilman kelloa ja sykevyötä. Mahtaakohan olla muita juoksijoita tulossa Berliiniin?
  13. Yllä oleva vastaa sitä, mihin minäkin pyrin -- eli yksi geeli vajaan 20 minuutin välein (olen itse ajatellut käytön pikemminkin ajan kuin matkan kautta). Usein olen kyllä jättänyt koko matkalla yhden tai kaksi geeliä ottamatta. Laskennallisesti tällä tavalla tulee "nautittua" 75g hiilareita tunnissa. Tuo on hieman enemmän kuin tyypillisimmät arviot siitä, kuinka paljon hiilareita voi vatsalaukusta tunnissa imeytyä. Toisaalta käytän PowerGel Hydroja, joissa olevat hiilarit tulevat glukoosista (2/3) ja fruktoosista (1/3), ja tuollaisen seoksen väitetään imeytyvän paremmin kuin pelkän glukoosin. En tiedä pitääkö paikkaansa, mutta on toiminut mulla ihan hyvin. Osa syy voi myös olla se, että nämä geelit ovat tavallisia notkeampia ja ne voi juoda ilman vettä (eli menevät kivasti alas). Juon juostessa jonkin verran vettä, mutta urheilujuomaa en. Alkumatkasta osa geeleistä sisältää kofeiinia, loppumatkasta yleensä ei.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy