Ghatmando

Ajatus Paavon hitaudesta perustuu varmaan osaksi aikaisempiin reitteihin, jolloin reitillä oli enemmän nousuja. Ja päättyihän se aikanaan jopa Paavo Nurmi stadionille, mikä toi mukavan loppunousun maratonin viimeiselle kilometrille 🙂 Nykyään nuo nousut ovat monesta kohtaa poissa (Ruissalon alun nousut tulevat toki kahteen kertaan) ja jopa aiempi toisen kierroksen kääntöpaikka Ruissalossa on korvattu loivemmalla nousulla Majakkarannasta paluun tuntumassa. Hiekkatietä on tosiaan Ruissalossa varmaan noin 2 x 1.6 kilometriä, mutta tuo on usein aika kovaksi pakkautunutta eikä paljon hidasta. Reitin tasaisuus ei kuitenkaan tee siitä vielä nopeaa, sillä reitti menee pitkälti veden äärellä ja on siten altis tuulelle -- ja kesän lämmössä rannikolla esiintyy vähintään maa/merituulta oikeastaan joka päivä. Porukassa juostessa tuolla tuulella ei ole paljon väliä, mutta yksinään puurtaessa se hidastaa kulkua merkittävästi. Se, että tapahtuma järjestetään lämpimimpään vuodenaikaan lisää kannustajien määrää, mutta myös juoksijoiden tuskaa. Järjestelyt Paavossa ovat olleet mielestäni viime vuosina erinomaiset ja vapaaehtoisten talkoolaisten positiivisuus tarttuvaa.

Totta tuo, ja siksi on jopa yllättävää kuinka mukavaa on taas katsoa juoksua!

Lontoon maraton siirretty lokakuulle. Huominen pitkis peruutettu. https://www.virginmoneylondonmarathon.com/en-gb/news-media/latest-news/item/2020-virgin-money-london-marathon-postponed-to-sunday-4-october/

Tuolla oli tarkoitus juosta ja jännityksellä seuraan miten asian kanssa mahtaa käydä. Luulen kyllä tapahtuman tulevan siirretyksi, sillä sen verran hassun syyn antavat nykysuunnitelmalle: https://www.theguardian.com/sport/2020/mar/06/london-marathon-organisers-fear-unofficial-runs-if-race-is-cancelled Eli kisa järjestetään, koska muuten ihmiset juoksisivat epävirallisen maratonin 😅 En oikein ajattele New Yorkin tapauksen olevan mielekäs rinnastus, sillä tuolloin kisa peruutettiin (muistaakseni) päivää aiemmin ja juoksijat olivat jo kaupungissa. Itse en Lontooseen matkustaisi, jos kisa siirrettäisiin tai peruutettaisiin tarpeeksi ajoissa (esim. huhtikuun alun Pariisin maraton on nyt siirretty lokakuulle). Muuten asialla ei olisi itselle paljoa väliä, varsinkaan kun harjoittelu on ollut mitä sattuu, mutta oma juoksuni on (olisi ollut) osa Marathon Majors kisojen ikäsarjajuoksijoiden MM-kisaa enkä heti ajattele saavani toista mahdollisuutta osallistua tuohon kisaan.

Alkuperäisessä kengässä hiilikuitulevystä on testien mukaan vain vähän hyötyä: Kengissä käytetty ZoomX vaahtomuovi oli energian palautuksessa 45 kertaa hiilikuitulevyä tehokkaampi. Yhdessä ero arvioiden mukaan pienenee kun asiaa pohditaan suhteessa "standardikenkään" (monet aiemmat kisakengät ovat parempia kuin "standardikengät"). Siksi puhevieterikengistä on pahasti harhaanjohtava ja voisi ajatella, ettei hiilikuitulevy johda kenkien kieltoon (hiilikuitulevyjähän on esiintynyt juoksukengissä jo 80-luvulla). Toisin: jos kenkien kehitys halutaan kieltää, niin ainakin tällä hetkellä olisi mielekkäämpää alkaa rajoittaa materiaalin kimmoisuutta. Tässä yksi hyvä popularisointi aiheesta: https://www.outsideonline.com/2367961/how-do-nikes-vaporfly-4-shoes-actually-work

Olis voinut hieman hidastaa. Yllä veikkasin ajaksi 1.59.41 😆

1:59:41.

Petteri tuossa mainitsikin kaiken oleellisen, ja huomasin asian vasta viestin kirjoitettuani. Lisätään siis vain pari pientä asiaa niille ketä asia kiinnostaa: 1. IAAFn säännöt löytyvät täältä: https://www.iaaf.org/about-iaaf/documents/rules-regulations 2. Lainattu kohta (sääntö 240.8(e) on suomennettu SULin toimesta käyttämällä ilmaisua "valtuutettu avustaja".

2.56.48

Muistaakseni IAAFn säännöt menevät niin, että juoman saa kyllä pöydältä juoksijalle antaa, mutta tuon saa tehdä vain kisajärjestäjien auktorisoima henkilö. Eli kun äitini on ojentanut minulle juoman Kankaanpään maratonin juomapisteen vieressä, en ole noudattanut IAAFn sääntöjä. Onneksi mua ei kuitenkaan hylätty asian johdosta -- ehkä siellä ei noudateta IAAFn sääntöjä.

Samaa mieltä @rjr:n kanssa, mikä johtuu ehkä siitä, että olen viime vuosina kuunnellut maratoneilla usein podcasteja. Toinen syy on se, että toisin kuin @Snakster esitti (ja ehkä tietää minua paremmin), mun käsittääkseni ei ole täysin selvää, että musiikin kuuntelu on säännöissä kielletty. Selvää on, että IAAFn sääntö 144.3(b) sen kieltää. Samalla kuitenkin on niin, että hyvin harva kisa mainitsee osallistujaoppaassaan, että niissä noudatetaan IAAFn sääntöjä. (SAULin SM-kisojen säännöissä olen joskus nähnyt IAAFn sääntöihin viitattavan ja niissä en ole musiikkia/podcasteja kuunnellut.) Päinvastoin, jos asiasta on jotain mainintaa, säännöissä lukee usein vain, että musiikin kuuntelu ei ole suositeltua. Usein kiellon perusteena on turvallisuus, ja suljetuilla reiteillä tuo turvallisuus pointti ei päde -- siksi esimerkiksi Lontoon ja New Yorkin maratonit sallivat musiikin kuuntelun aivan kärkeä lukuunottamatta. Lisäksi on hyvä huomata ainakin New Yorkin maratonin sääntöjen olevan kansallisten sääntöjen mukaisia, sillä USATFn säännöt ovat sallinneet musiikin kuuntelun maantiejuoksutapahtumissa yli kymmenen vuotta, lukuunottamatta juoksijoita, jotka kilpailevat palkinnoista ja palkintosijoista (ja sillä edellytyksellä, ettei kisajärjestäjät sitä erikseen kiellä). IAAFn säännöt muuten sanovat käsittääkseni, että musiikkilaitteen yms. käytöstä tulee ensin antaa varoitus ja vasta tuon jälkeen urheilijan voi sulkea pois kilpailusta. Eli vaikka toiminta on eettisesti kyseenalaista, niin ehkä sääntöjä noudattamalla voisi teknisesti ottaen kuunnella musiikkia varoitukseen asti?

Viimein takaisin kotopuolessa ja on aikaa kirjoittaa jonkinlainen rapsa. Pahoittelut pituudesta. Mun kisa meni kokonaisuudessaan aika lailla kuten toivoin sen menevän, vaikka matkalle sattuikin joitain yllätyksiä. Varsinainen tavoitteeni oli siis yksinkertaisesti juosta toogassa alle kolme tuntia (selfie alla 😆). Koska olin poikkeuksellisen epävarma juoksukunnosta, päätin lähteä liikkeelle noin 2:55 loppuaikaan tähtäävää vauhtia. Tässä oli ideana/toiveena se, että tuo vauhti ei ehkä olisi liian kova ja mahdollistaisi samalla mahdollisen vessakäynnin tai johonkin muuhun yllätykseen reagoimisen. Ihan en onnistunut pysymään tässä suunnitelmassa, sillä ympärillä olleet nopeat juoksijat innoittivat ripeisiin askeliin. Eka puolisko vajaan minuutin suunniteltua nopeampaa. Tuo eka puolisko eteni kohtuullisen hyvin, mutta ei täysin ongelmitta. Syke oli korkea, mikä johtui osaksi lämpimästä asusta. Varsinkin peruukki ja tekoparta olivat kuumat. Samalla törmäsin ensimmäiseen ongelmaan, jota en ollut osannut ennakoida (liimasin peruukin ensimmäistä kertaa kasvoilleni): en voinut jäähdytellä itseäni kaatamalla kasvoille ja päähän vettä, sillä parran liima oli vesiliukoista... Juoksu sujui siis lämpimässä tunnelmassa. Puolivälissä fiilis oli kuitenkin hyvä ja päätin jatkaa kymmenisen kilometriä samaa vauhtia. Ehkä vähästä juoksumäärästä johtuen jonkinlainen väsyneisyys alkoi tuntua jaloissa. Tilannetta ei auttanut toinen asia, mitä en ollut tullut ajatelleeksi (mutta joka mun olisi kyllä pitänyt tajuta etukäteen): tooga ottaa pirun hyvin tuulta, ihan kuin purje, ja vastatuuleen oli raskas taivaltaa. Sivutuulessakin aloin heittelehtiä 😊 Aiemmat myötätuuliosuudet eivät olleet paljoa auttaneet (tai en ollut niitä huomannut), sillä silloin juoksin vielä sen verran isossa porukassa, että takana oli aina muita ottamassa tuulihyödyn. Kolmenkympin kohdalla tiesin, että tulen pääsemään tavoitteeseeni. Tuuli ei enää haitannut eikä oikein kuumuuskaan: varsinkin sateen alettua tooga oli märkä, eli viileä mutta myös painava. Merkillistä kuinka paljon vettä ohut kangas voikaan imeä itseensä. Tässä vaiheessa päätin alkaa hidastaa vauhtia, jotta energiat riittäisivät varmemmin maaliin saakka. Törmäsin näet viimeiseen yllätykseen: jouduin siirtymään urheilujuoman käyttäjäksi. Aiemmin Berliinissä olen kantanut geelejä juoksuvyössä. Nyt tuo ei ollut mahdollista (ei kuulu toogaan), joten olin vienyt omat pullot järjestäjille (laitoin itse oikeisiin laatikoihin) ja pullojen kyljessä oli geeli. Tuo toimi alussa hyvin, mutta lopussa pulloja ei enää pöydillä näkynyt. Näin niistä myöhemmin yhden maassa, joten ilmeisesti ne olivat kelvanneet jollekin toiselle juoksijalle. Ehkä eniten harmittaa tuossa pullojen etsintään kulunut aika. 37 kilsan kohdalla laskeskelin, että noin vitosen kilsavauhti riittää kolmen tunnin alitukseen ja päätin ryhtyä juoksemaan sitä vauhtia. Muutenhan ajalla ei ollut minulle väliä. Jalat eivät kuitenkaan enää totelleet käskyjä ja jatkoivat melkein totuttua vauhtia. Maaliin siis vajaassa kahdessa tunnissa ja 57 minuutissa. Siitä sitten heti Guinnessin ennätystenkirjan henkilöstön luokse kuvien ottoa ja asun viimeistä tarkistusta varten. Plakaatti tulee joskus myöhemmin kotiin. Näin parin päivän jälkeen juoksusta on jäänyt päällimmäiseksi mieleen se, miksi ennätyksen tavoittelua alun perin suunnittelin: saada hymy muiden kasvoille ja samalla tehtyä iloisen mielen juoksu. Tässä onnistuin omasta mielestäni parhaiten. Laskeskelin, että ennen lähtöä olin päätynyt noin kolmeenkymmeneen (yhteis)kuvaan. Ekan puoliskon aikana sain muista juoksijoista poikkeuksellisen paljon seuraa. Mikä parasta, mua ei ole koskaan osoitettu niin paljon sormella ja mulle ei ole naurettu niin paljon kuin sunnuntaina. Tai ehkä on, en ole siitä vain ollut aiemmin tietoinen 😂 Kannustus oli valtavaa ja eteni katsojissa parhaimmillaan mun juoksun tahtiin useamman kymmenen metrin ajan. Tästä juoksuvälivuodenkisasta jäi siis varsin hyvä muisto. Ensi vuonna juoksutavoitteet ovat sitten taas tavallisempia.

Juu, nyt oli kunnossa. Heikkokuntoisena ei tuollaista aikaa juosta 🙂 Painon alentaminen on varmasti vaikuttanut asiaan, mutta muistelen (aiemman) agenttinsa kommentoineen ainakin 2017 Berliinin alla Bekelen olevan taas tavallisessa kisapainossaan.

Todella hieno comeback Bekeleltä! Pitää sanoa olisin ollut valmis lyömään vetoa, että jättää juoksun kesken -- kuten hän on tainnut tehdä kolmisen (?) kertaa viimeisen parin vuoden aikana. Nyt oli hienoa olla väärässä!

Kerta kaikkisen harmillista. Teit kyllä järkevän päätöksen. Toivotaan, että mitään vakavaa sekä harjoittelua estävää ei löydy. Se olisi ylipäätään hyvä asia, mutta mahdollistaisi myös uuden yrityksen lähiaikoina (sikäli kuin haluaisit jossain syksyllä vielä tehdä). Tsemppiä ja parempia päiviä toivotellen!