Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Tossuatoiseneteen

Jäsenet
  • Posts

    42
  • Liittyi

  • Last visited

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

Tossuatoiseneteen's Achievements

  1. Kevyt viikko hölkkäilyjen suhteen. Puolikuntoisena edelleen, ehkä vielä vähän "puolempi" kun tiistaina kirjoittaessani. Ke ja to kävin kävelemässä, sekaan joitakin juoksuaskeleita mutta ei tuntunut siltä että kannattaisi kauheasti rehkiä. Eilen ja tänään ei mahdollisuutta irrottautua kotoa, eikä ole huomennakaan. Ihan hyvin tuntuu kuitenkin energiat purkautuvan jo ihan perusasioiden hoitamiseen😴 Jos työ ei olisi niin perusteellista istumatyötä (jos esim saisin tänne viriteltyä jonkun järkevän seisomatyöpisteen, yritetty on mutta toistaiseksi huonolla menestyksellä) niin ehkä nämä liikkumattomammat viikot ei niin paljoa rassaisi henkistä puolta, tiedä häntä. Jonakin päivänä, kun ei ollut lasten vientiä päiväkotiin eikä hakemista sieltä, enkä käynyt ruokatunnilla ulkoilemassa, kello näytti työpäivän jälkeen klo 16 askeliksi jotain päälle 600. En omasta mielestäni ole mitenkään pakkomielteinen liikkuja (jos olisin niin varmaan pinkoisin tähän ikään jo vähän kovempaa 😅). Mutta kyllä käy mielen ja luonnon päälle jos noita päiviä tulee useampi ja jos ei sitten illastakaan syystä taikka toisesta tule mitään tehdyksi. Siksi pidän noita ruokatuntiliikuntoja niin suuressa arvossa etenkin niinä päivinä kun liikkumismahdollisuudet illasta ovat heikommat. Siksi myös varmaan on vaikeampi asettua vaikka sairastumisen jälkeen vaan lepäilemään (tai pikkulasten vanhempana "lepäilemään"), vaikka järki sanookin että jos yskittää ja väsyttää ja päähän koskee ja unetkin on kroonisesti päin hittoa niin ehkä sinä tarviit just sitä lepoa. Mikähän siinä on että järki ja tunne ja kroppa puhuu aivan eri kieliä, ja mistä tietää mitä niistä kuunnella? Olipas negatiivinen kirjoitus. Realismilauantai?
  2. Lauantai, sunnuntai ja maanantai meni levossa ja lähestulkoon neljän seinän sisällä. Eilinen tosin ei enää niinkään oman flunssan vaan lapsen sairauden takia. Tänään paluu töihin, ja huvitti samalla palata myös ruokatuntiulkoilujen pariin kun tauti selvästi menossa ohi (jotain pientä jälkioiretta vielä). Varovasti ja hiitaasti kokeilin hölkötellä rantoja pitkin auringosta nautiskellen, tuli kyllä käveltyäkin useammasa kohti. 5,5 km, 8:21 min/km, syke 145. Ei ehkä ihan normi olo vielä kuitenkaan, päälle kuitenkin teki enemmän kuin hyvää. Elokuulle kertyi hölkkäilyä yhteensä 83 km, tunteina noin 11, joista noin 7 pk-alueella. Mun kotikutoinen "indeksi" näyttää suuntaa kivasti ylöspäin kesän löysäilyjen jälkeen, ja tuntumakin on kyllä ollut kepoisampi nyt kuin ennen kesää/kesän aikana. Siitä hyvällä fiiliksellä, toivottavasti sama kehitys jatkuu. Ohjelmaan pitäisi kyllä nyt ottaa ne pidemmät lenkit, mitä se sitten mulla tarkoittaisikaan. Syksyn raikkaita lenkkikelejä odotellessa 😍
  3. Olin suunnitellut tälle päivälle lenkkiä, mahdollisesti pidempääkin, ja kelikin olis ollut mitä parhain monsuunisateiden päätyttyä. Eilisiltana alkanut ja yön aikana lähes miesflunssan mittasuhteisiin paisunut räkätauti kuitenkin pisti suunnitelmat uusiksi ja jalka on tänä päivänä noussut koronatestissä käymisen jälkeen ainoastaan sohvan divaaniosalle. Viikkosepustukset voinee siis tehdä jo lauantaina keskellä päiväää. Viikon lenkkeilyt tapahtui kaikki ruokatunneilla, ja ne jäi niin minuuteissa, kilsoissa kuin kerroissakin vähäisemmiksi kuin mitä jalat ja ennenkaikkea mieli olisi toivonut. Tyhjää parempi kuitenkin, Ma: kauhea kaatosade, joten lenkin sijasta uimaan, 2000m/57min. Altaassakin kyllä kastui. Uintireissun jälkeen opiskelin vähän Garminin nettisivuilta kelloni toimintaa, koska en ole onnistunut tallentamaan uintisuorituksia muuten kuin odottamalla, että automaattinen tallennus tapahtuu jossain vaiheessa (olisko ehkä 10 min jälkeen tms). Puuttuvan nappulan mysteeri ratkesi, ja seuraavalla kerralla osaan. 🤓 Ti: Ruokkiksella lyhyt 3,5 km hönkäisy lähiympäristössä. 7:27 min/km, keskisyke 157. Ei jäänyt mitään erikoista mieleen. Ke: Ruokkiksella lähimetsän lenkkipolulla puiden suojassa, jotta niskaan tulevan veden määrä ja takkiin tarttuvan tuulen purevuus oli vähän pienempiä. 7:52 min/km, syke 145. Alussa oli ihan jäätävän kylmä, mutta hyvinpä tuo alkoi taas veri kiertää kun liikkeelle pääsi. Pe: Ihan mukava ruokatuntihölkkäily, hyvin sai ajatuksia taas muualle. Vielä on puissa vihreitä lehtiä! 7,21 km, 8:09 min/km ja syke 146. Ensi viikkoa kohti, toivottavasti sohvalta pääsee jossain vaiheessa jo pois. Aurinkoista viikonloppua!
  4. Enemmän suutuntumaa. Vähän kuin risotto. Mut jos ei tykkää kaurapuurosta niin ei sit varmaan kyllä tuostakaan. Ei tänään kyllä paljon tarvinnutkaan 🙄
  5. Lounaaksi eiliseltä kanaa, kaverina kauraa ja vihannesta. Vahva suositus tuolle ruokakauralle joka minulle on uusi tuttavuus, todella hyvää ja ravitsemuksellisestikin varsin jees 😋
  6. Montakohan treeniä on jääny jo merkkaamatta! Saakohan tuolla tekniikalla myös puolet tuloksista.. Kiitoksia vinkistä, täytyypä tutustua tuohon! Mulla on vähän motivoitumisongelmia ollut erilaisiin kotijumppiin, mutta voi olla että ohjattu versio pitäisikin paremmin mielenkiinnon yllä 🙂
  7. Niinhän se tunnetusti on! Nyt tarvii siis mennä vain puoleen väliin salia, jos lähimmän valitsen niin joitakin satoja metrejä ja sit voikin kääntyä takas 🤔
  8. Maanantain jälkeiset liikkumiset: Ti: Puolen tunnin kävely muksun harrastuksen aikana. Ke: 8,79 km, 7:40 min/km, keskisyke 149. Kaverin kanssa juoksentelut, mentiin vähän reippaammin kuin mun normaali oma tahti, puhe kulki kuitenkin yllättävän mukavasti. Vatsaan koski alusta asti ja nilkka kipeytyi lopussa, mutta oikein hyvä fiilis jäi siitä huolimatta. To: 10,0 km, 8:04 min/km, keskisyke 145. Eka kymppi sitten toukokuun, piti vielä kotioven edessä vähän kiertää ympyrää ettei jäänyt viimeisistä kymmenistä metreistä kiinni. Sateen jälkeistä ilmaa oli mukava hengitellä. Meni yllättävän mukavasti eikä niin puuskututtanut, oikeastaan tuntuu että jalat olis loppuneet ennemmin kuin henki. Tämän viikon lenkkeilyt oli melko suurella todennäköisyydellä tässä, yhteensä kertyi noin 23 kilsaa hölkäksi luettavaa. Viikonlopulle perhepuuhastelua tiedossa ja luultavasti/toivottavasti siis jotakin aktiivisuutta 🙂 Oon ihan tosissani suunnitellut kuntosalille uskaltautumista/muuta lihaskuntotreeniä. Ikävä kyllä homma on vielä suunnittelun asteella, mutta vakaa aikomus on viedä se myös käytäntöön. Tuntuu melkein yhtä vaikealta kuin trikoissa ovesta ulos lähteminen keväällä (minkä muuten hallitsen nykyään jo ihan suht ok!), mutta ehkä sekin kynnys on mahdollista ylittää.
  9. Kultaiset jalat Loman päättymisen myötä paluu ruokkisliikkiksiin. Ajattelin tehdä kevyen ja lyhyen palauttavan lenkin viikonlopun ahkerointien jälkeen. Melko lyhyt se olikin (4.5 km) ja hyvin hidas, mutta jalat oli muuttuneet kahdeksi möhkäleeksi lyijyä niin tuntuma ei ollut niin kovin kevyt. Miksei muuten ikinä vastaavissa tilanteissa sanota että jalat painavat kuin kulta? Lyijyäkin raskaampaa, mutta saattaisi huijata mielelle pikkuisen paremman fiiliksen..
  10. Vikan lomaviikon hikoilut Semiaktiivinen viikko. Ti-to menivät kylläkin ilman mitään varsinaista "liikkumaan lähtemistä", mutta askeleita kertyi kuitenkin tiistaita lukuun ottamatta kaikilta päiviltä ihan säällinen määrä, joten ei tämä täysin makaamista ollut. Ehkä vähän turhan paljon jälkikäteen arvioituna tuli raskaampaa liikuntaa kaksien portaiden ja yhden kovemman lenkin takia, täytyy ottaa ens viikolla takaisin ja yrittää mennä kevyemmin. Vaikka kesän ajan hölkät on olleet vähemmällä, on kiva huomata että ne ei tunnu sujuvan sen huonommin kuin ennen kesääkään – ehkä jopa päinvastoin. En tiedä onko tuo kesän määrä sitten mulle oikeasti se sopiva määrä (en haluaisi uskoa niin, mutta ei kai se ihan ennenkuulumatonta olisi että treenin vähentäminen parantaa tuloksia...), onko muu pieni hyötyliikunta tehnyt hyvää, olinko vain levon tarpeessa vai kuinka. Joka tapauksessa kiva ettei tarvii aloittaa taas lähtökuopista, toivotaan ettei sinne luisuta jatkossakaan. Innostuin nyt viikonloppuna kaivelemaan taas excelit esiin ja tekemään pari ”vertailulenkkiä” - lauantaina 5km vauhtikestävyyslenkki ja sunnuntaina pk-lenkki vakkarireitillä väkisin niin hitaasti että pystyi hölkkäämään lähes koko ajan ilman että syke pk-alueelta nousi muuta kuin hetkittäin. Molemmissa suunta oikea, kun vertaa aiempiin vastaaviin. Viikon urheilullisuudet: Ma aamu: 5,64 km 8:06 min/km, keskisyke 154. Hölkkää ja kävelyä lähimetsän mäkisellä lenkkipolulla. Syke olisi voinut pysyä vähän alempana. Ma ilta: Puijon portaat, 6 kertaa ylös asti, aikaa meni 48 min ja risat, keskisyke 163. Kerroksia kellon mukaan 120. Pe: Puijon portaat kaverin kanssa. Sopimus oli nousta 8 kertaa hyppyreiden kohdalle (eli ei ihan ylös), mutta mentiinkin 12 eikä ihan viimeiset mehut menneet siihenkään vaikka vähän alkoikin jo hapottaa. Tuosta oikein hyvä fiilis! Aikaa kului 75 min, keskisyke 152. Kello näytti kerroksia 187. La: 5km vertailulenkki, pyrkimys pysyä vk-alueella. 6:18 min/km, keskisyke 174. Pari kertaa aikaisemmin olen samassa paikassa testimielessä vastaavan lenkin juossut, maaliskuussa syke 174/tahti 7:18, kesäkuussa syke 183/tahti 6:31. Lonkankoukistajat alkoivat kipeytyä jo kilsan-parin kohdalla ja olivat lopussa jo aika tuskaiset, liekkö edellispäivän portaat vielä tuntuivat vai lähdinkö liian kylmiltään vai mitä. Su: Vertailulenkki pk-alueella. 7,31 km, 8:18 min/km, keskisyke 145. Vastaava helmikuussa syke 154/tahti 9:16 ja huhtikuussa syke 154/tahti 8:27. Jotain edistystä siis on tapahtunut kun katsoo taaksepäin. Tälle viikolle lenkkeilyä yhteensä maltilliset noin 2h ja 15 min, lisäksi pari tuntia portaita. Vielä innostaisi lähteä uimaan, ei ole tullut korona-aikana montaa kertaa käytyä ja harkitsen vielä kun arvelen että suattaapi satteisena sunnuntaina olla siellä joku toinenkin.. Edit: kävin, hyvin mahtui sekaan polskimaan. Huomenna olisi paluu töihin, eli saa taas ruveta istumaan valtaosan hereilläoloajastaan… Onneksi on mielekästä hommaa kuitenkin, niin on ihan ookoo palata. 🙂
  11. Ohhoh kun aika on vilahtanut. On ollut elämässä vähän "muita kiireitä" niin kirjoittaminen on jäänyt tyystin, samaten kuin se pakonomainen excelin pitäminen🤓 Juoksut ei ole kuitenkaan aivan kokonaan unohtuneet, joskin kilsat per kuukausi olleet karkeasti noin puolet aiemmasta ja ote myös vähän rennompi (ts. ihan sama miten menee kunhan menee). Jonkin verran sentään on tullut käytyä kävelemässä. Tämä oli ehkä sellainen palautumisjakso, nyt kun alkaa taas aikaa ja intoa riittää ja lämpötilatkin on inhimillisellä tasolla, niin voisi olla mahdollisuus jopa yltää tuonne omaan niskanahkaan ja tarttua kiinni. Lomareissun aikana kävin pariin otteeseen uusissa maisemissa lenkkeilemässä, ja kylläpä sai adrenaliinit virtaamaan ihan eri tavalla kun meni vähän kivikkoisempia ja juurakkoisempia polkuja pitkin. Tuli oikein into juosta kovempaa tavanomaisen löntystämisen sijaan, ihan huikea fiilis. Siinä sitten tasaisempiin alustoihin tottuneena kuitenkin pyöräytin nilkkani, minkä perään hotellin parkkipaikalla tasaisella asfaltilla pohje jotenkin mystisesti revähti, ja pari päivää mentiinkin sitten ontuen sellaista vauhtia ettei edes kuopuksen tarvinnut valittaa ettei pysy perässä. Ei käynyt pahemmin kuitenkaan ja nyt ei enää mitään erikoista jalassa tunnu. Tänään tuli käytyä Puijon portaissa pitkästä pitkästä aikaa, juoksufoorumille soveltumattomasti tosin ihan vaan kävelemässä, mikä oli kyllä aivan täysin riittävä rasitus. Kävelin neljä kierrosta ihan ylös, jälkikäteen vähän harmitti etten mennyt paria kierrosta lisää kun voimia jäi vähän tähteeksi eikä tuohon aikaakaan tuhrautunut niin paljon kuin luulin. En oikeastaan tiedä miksen ole käynyt tuolla moneen vuoteen, ehdottomasti otettava ainakin vähän säännöllisemmäksi tavaksi. Ehkä käyn vielä illemmalla lenkillä kun mahdollisuus siihen on ja tuntuu tuo jalkakin kestävän ihan hyvin, plus haluan tietää mitä kesken olevassa äänikirjassa seuraavaksi tapahtuu...
  12. Viikkoyhteenvettoo ja nilikkakippuu Aurinkoista äitienpäivää! Muksut on päiväunilla, joten meikämutsilla on sopiva aika kertailla tämän viikon liikkumisia. Maanantain jo kirjoitinkin, mutta tulkoot samaan yhteenvetoon kuitenkin sekin. Suurimmaksi osaksi kävelyn ja hölkän yhdistelmää, hiiitaasti. Ma: 10,8 km kävely+hölkkä Ti: 4,88 km. Kevyiden alku- ja loppuhölkkäilyjen välissä vedot 3x3 minuuttia, palautukset 3 min kävelyä. Vedot meni suht tasaisesti keskitahdeilla 6:00-6:09 min/km ja -sykkeillä 177-180. Haaveilen siitä että joskus tuo tahti voisi olla sitä ”rentoa hölkkää”, tällä hetkellä se on lähempänä sitä toista ääripäätä, vaikkei ihan maksimi sentään. Kaikkiaan lenkki tuntui mukavalta ja ennen kaikkea kivalta vaihtelulta tuohon ”sykkeet alhaalla väkisin” -systeemiin, ja ajattelin että jonkinmoista intervallitreeniä taikka vetoja (onko ne sama asia? Itse asiassa toi minun normaali pk-lenkkeilyt kävelyä ja hölkkää vuorotellen on toki vastaavaa myöskin vähemmällä kuormituksella, mutta ymmärtänette pointin) voisi tehdä vaikka kerran viikkoon. Ehkä pitäisi kuitenkin perehtyä vähän siihen onko esim. tuo hyvä tyyli, vai olisiko vetojen syytä olla lyhyempiä/pidempiä/kevyempiä/jotain.. Pe: 3,79 km. kävely+hölkkä. La: 8,41 km kävely+hölkkä. Mulle uusi metsäpolku, muutettiin tänne loppuuvuodesta ja polut on ollu tähän saakka latuina/lumen peitossa/märkiä, kiva oli päästä tutustumaan maastoon. Ihanan luonnonläheinen paikka, mäkeä tosin piisasi hyvinkin reilusti joten ihan jo kävelykin sai ylämäissä sykkeen ylös. Su: 7 km kävely+hölkkä Näitä hölkkäilylenkkejä kertyi tälle viikolle yhteensä viitisen tuntia. Lisäksi kolme puhdasta kävelylenkkiä, yht noin 2 tuntia. Sekä pieni ja lyhyt lihaskuntotreeni kotosalla, jostain se on sekin aloitettava. Aika ajoin tuntuu vähän nilkka vaivaavan. Alkoi olisko ollu kolmisen viikkoa sitten, helpotti kun pidin kevyemmän viikon, nyt välillä koskee ja välillä ei. En tiedä johtuuko se lenkkeilyn lisäämisestä ylipäätään (aloitin tammikuussa, määriä tullut lisättyä jostain helmi-maaliskuulta), vai siitä että uudet kengät (hankin muistaakseni maaliskuussa) on erilaiset kun aiemmin.. Aikaisemmin jalassa olleet Asicsin Kayanot kun pientä ylipronaatiota kuulemma on. Viimeksi kenkäostoksilla käydessäni myyjä katsoi että ylipronaatiota on vaan toisessa jalassa ja sekin sen verran lievää että myös neutraalit tossut voisivat sopia ihan hyvin. Käytössä on nyt pääasiassa Sauconyn Triumph ja välillä niinikään Sauconylta ihanan kevyet Endorphin Speedit. Ensimmäinen kerta elämässäni, kun omistan useammat kuin yhdet lenkkarit. Vanhatkin kengät mulla on yhä tallessa, säästin ”varalenkkareiksi” vaikka ne onkin melkolailla loppuun kulutetut. Mietin josko kokeeksi kävisin juoksemassa niillä jonkin aikaa. Vielä se nilkka ei mitenkään kovin paha ole, mutta eipä kyllä tartteisi pahaksi mennäkään. Ihmeen vähällä kyllä olen päässyt kaiken kaikkiaan elämäni aikana eri kremppojen suhteen vaikka esim. selkä ja lantiokin on vähän kierossa, harvemmin oikeastaan koskee minnekään siitäkään huolimatta että esim. nyt etätöissä tuo keittiönpöydän ergonomia on kyllä melekosen kehno.
  13. Uusi lumi on vanhan surma, vai mitesseoli..
  14. Päivän istumisen jälkeen pääsin lenkille, tällä kertaa jopa ihan työpäivän jälkeen eli ei ollut kummemmin kiire mihinkään. Puolentoista tunnin reippailulle matkaa kertyi 10,8 km, tahti oli hyvinkin verkkainen 8:51min/km. Syke nousi helposti joten hölkän seassa oli varmaan ainakin puolet kävelyä, keskisyke näytti 151. Hyvän pätkän ennätin kuunnella äänikirjaa.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy