jtp

Kiitos kaikille vastanneille! Ruiskarhu: Joo. Noi on ollut yksittäisiä treenejä eikä todellakaan jokaviikkoisia. Hyvä puoli noissa on ehkä ollut tsekata miten pää kestää puolireipasta vauhtia väsyneenä. Ja toki huomata tässä vaiheessa että pää kestää kyllä, mutta jalka ei nouse.

Olen laiska venyttelijä ja oheisliikkeiden tekijä. Juoksua olen treenannut lähinnä juoksemalla ja tulokset ovat tähän saakka olleet hyviä. Ilmankos kun aika tyhjistä aloitti. Voimantuotto on varmasti vajaata. Uskon, että minulla on aika suuri etureisidominanssi alakropan lihaksissa pyöräilyharrastuksesta johtuen. Täytyy ryhdistäytyä lihashuoltoalueella ja oheisliikkeiden suhteen. Lonkankoukistajien venytyksiä minun on vaikea saada tuntumaan lonkankoukistajassa. Olisiko neuvoa jotain hyvää for dummies -liikettä? Yleisesti ottaen takaketjuni on todella, todella kireä. Sille on naureskeltu jo 25 vuotta sitten pesistreeneissä. Se ei kuitenkaan tähän saakka ole tuntunut juoksuharjoittelua häiritsevän. Etureisissä ei ole juuri mitään tuntemuksia treenien jälkeen. Tiukempien treenien jälkeen pohjeissa ja takareisissä taas on. Nivuskipu tuntuu sisäreiden puolella.

Tavoitteeni on maraton 3.10. ja minulla on nyt kevään ja kesän aikana ollut juoksuohjelmassa neljä n. 1h 50 min - 2h maraton-vauhtista pitkistä. Ensimmäiset kaksi juoksua menivät aika hyvin, mutta edellisellä kahdella lenkillä noin puolentoista tunnin kohdalla tuntemukset nivusissa ovat alkaneet haitata juoksua selvästi. Jalka ei yksinkertaisesti nouse ja askel tuntuu särkynä nivusten seudulla. Venyttelytauot lenkin aikana ovat jeesanneet vähän. Vauhti näillä lenkeillä on ollut 4.50 - 5.00 min/km (syke vähän päälle 150). Pitkiksillä vauhtini on 5.20 min/km hujakoilla (syke 140 tai alle) eikä nivusvaivoja ole ollut edes loppunoston yhteydessä ja olen jaksanut pitkikset hyvin. Olen harjoitellut säännöllisesti nyt vajaan vuoden ja juossut pitkiksiä n. kerran viikossa poislukien kevennetyt viikot eli kokemusta pitkistä lenkeistä on jo jonkin verran. Tuntuu siltä, että suorituskykyäni pidemmissä juoksuissa rajoittaa lantionseudun kireys ja lihasheikkous. Juoksukunto lyhyemmillä matkoilla on ihan ok. Juoksin pari viikkoa sitten 10k Twilight Run -juoksun aikaan 41.18. Helpommalla reitillä olisi varmasti mennyt alle 41 min. Osaisiko joku neuvoa jeesiä tilanteeseen?

Kiitos vastauksista. Pitää harkita jos esimerkiksi ennen 10km kisaa tekisi yhden vähän pidemmän vedon. Tähän mennessä alkulämmittely on koostunut lähinnä hölkästä ja muutamasta 10 sek vedosta. Tuo Spican mainitsema liikeratojen avaaminen havahdutti taas siihen, että liikkuvuusharjoitusten ottaminen ohjelmaan olisi varmasti hyödyllistä. Olen jäykkä kuin rautakanki enkä ole tehnyt asialle mitään.

Osaisikohan joku selittää seuraavaa ilmiötä? MK-harjoittelun jälkeisenä päivänä PK-lenkki tuntuu sujuvan usein poikkeuksellisen hyvin. Olen harjoituspäiväkirjastakin todentanut, että onnistuneen MK-harjoittelun (esim. 2 tai 3 km kovaa, pitkä palautus, 1 km all out) jälkeisenä päivänä PK-lenkin (40 min - 90 min) vauhti on jopa 10 - 15 sec/km nopeampaa kuin yleensä ja juoksu tuntuu muutenkin erinomaiselta. Tämä siitä huolimatta, että alavartalon lihakset tuntuvat usein aika helliltä kuormittavan MK-harjoituksen jäljiltä. Mistä tämä pomppu kintereisiin tulee?

Ilman muuta on. Kokemukseni mukaan testisatuloita on kuitenkin usein kaupoissa yksi per malli ja sesonkiaikaan ne saattaa olla kiven alla. 30 päivän palautusoikeus on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin esim. sopimattoman satulan luukuttaminen myöhemmim alihintaan tori.fissä. Lisäksi 30 päivässä ehtii ihan oikeasti tunnustella josko tämä olisi kankulleni se oikea. Ainakin mulla perseen ja satulan sovittaminen yhteen oli sellainen savotta, että kaikki keinot kannattaa ottaa käyttöön.

Esim. Pro-merkkisillä satuloilla on 30 päivän tyytyväisyystakuu. Noita myydään useammassakin kaupassa Suomessa ja ovat hyviä.

Kiitos nostosta! Pitääkin laittaa kuunteluun.

Itse juoksin pitkähkön veekootreenin räntäsateen aikana plus alku- ja loppuhöntsät. 40 min @4.34 min/km. 158/164. Oli hyvä treeni. (No oikeesti juoksin vasta räntäsateen jälkeen)

Joo. ehkä juuri eniten mua mietitytti PK-lenkkien juokseminen niin kapealla vauhtiskaalalla. Aivan alkuharrastuksesta PK-lenkkien nopeus nousi nopeasti sykkeen pysyessä samana. Nyt PK-tahti on jumahtanut. PK-lenkkien nopea ripeytyminen oli sisäisesti motivoivaa ja siitä tuli hyvä fiilis: Kehitys, tai ainakin tunne siitä, oli helposti todennettavissa kuukausittain, vaikka PK-vauhti ei itseisarvo olekaan. En tiedä onko. Ehkä on, jos ja kun kysymys koskee treenivauhteja ja niiden suhdetta toisiinsa. Noi yllämainitut vauhdit tuntuvat olevan hyvin jiirissä treenisykerajojeni kanssa. Pitkätkin PK-lenkit jaksan tehdä PK-alueella vaikka syke lopussa onkin koholla verrattuna alkulenkkiin. PK:t juoksen about 140 sykkeellä. Suorassa maskitestissä rajaksi mitattiin 150. 150 tuntui tosin aika hooceelta PK-treeniksi ainakin jokin aika sitten. VK-treenit taas menevät maaliin hyvin niin, että treenin lopuilla olo on jo tiukahko, mutta melkein heti kun Garminin pysäyttää iskee nytkö se jo loppui -ennui. Pidemmät VK:t olen juossut about 160 sykkeillä ja lyhyemmät about 170. Testissä anaerobinen kynnys mitattiin 174 lyöntiin. Palautuminen treeneistä tuntuu yleisesti ottaen riittävältä. Toisaalta kevennetty viikko tiukempien jälkeen on usein tervetullut. Tähtäimeni on lokakuussa juostava maraton. Viikon päästä veri punnitaan kun, treeniohjelmassa on ensimmäistä kertaa vähän tiukempi semipitkis. 1h50 min 150 - 155 sykkeillä. Tuo tarkoittaa minulla joko yläpeekoota tai alaveekoota. Puolimaratonenkka tulee tuon aikana. Sen uskallan luvata.

Olen internetistä lukenut, että juoksuvauhtien puuroutuminen on ilmiö, jota olisi ehkä syytä välttää. Puuroutuvatko vauhtini? Harjoittelussa käyttämäni vauhdit ovat suunnilleen seuraavanlaiset: palauttavat 5.30 - 5.50 min/km PK-lenkit, pitkikset 5.15 - 5.30 min/km Pitkät VK-treenit (35 - 40 min) 4.30 - 4.40 min/km Tonnin vedot, lyhyemmät VK-treenit - 4.10 min/km pintaan (esim. 8 x tonnit 2 min palautuksella tai 4 km VK,) Tiukat tonnin vedot 3.45 min/km (esim 3 x tonnit, 4 min palautus) Mitä mieltä olette arvon tietäjät? Löytyykö harjoitusvauhdeista sopivasti väljyyttä? Pitäisikö ainakin osa pk-lenkeistä juosta selvästi hitaampaa? Tuo 5.15 - 5.30 min/km tuntuu olevan vaivattoman soljumisen suhteen tietynlainen sweet spot. Kovempi vauhti ei enää ehkä ole helppoa PK:ta ja hitaampi vauhti taas tuntuu tukkoiselta ja syke laskee vain vähän suhteessa vauhtiin.

Sori, että vähän kaappaan toisen aloittamaa ketjua. Mä olen miettinyt tuota sykkeen hiipimistä ylös PK-lenkeillä. Jos aloitan pitkiksen 135 sykkeellä niin vauhdin pysyessä samana syke on jopa 145 2h10 min kohdalla. Onko tämä ok vai pitäisikö pitkis aloittaa rauhallisemmalla sykkeellä/vauhdilla? Mun pitkiksen vauhti on päivän kunnosta riippuen 5.20 - 5.35 min/km hujakoilla. Suoran testin perusteella alakynnys olisi 150, mutta se tuntuu kyllä melko korkealta pk-sykkeeksi.

Minulle tuli helmikuun alussa ITBS-ongelma, joka esti varovaisenkin juoksemisen ja oireili myös esim. portaita alaspäin kävellessä. Minulla vaiva katosi kokonaan n. 3 viikon levolla ja tämän treenin säännöllisellä tekemisellä. Pistoolikyykyt tosin skippasin. Tuon videon harjoitteet ovat auttaneet myös muutamaa ystävääni. . https://www.youtube.com/watch?v=ydcy3dPf__M

Kiitos! Tosi hyvä tieto.

Yhdeksältä menee tietääkseni portit kiinni. Mutta Käpylän velodromille on ainakin päässyt reiästä aidan läpi milloin vain. Kova veto juosta velolla tonneja keskellä yötä yksin.