Trevor

Mielestäni aloittajan kertomus oli uskottava ja mittari oikeilla jäljillä. Kestävyyskunto lienee kehnohko, ja kehnohkolla kunnolla ja paino indeksin ylärajalla ei hölkkäillä kevyesti 120 sykkeellä. Luultavasti puolikas menee hyvin muutaman kuukauden treenillä, mutta keskittyisin siinä puuttuvaan pk-hölkän vaihteeseen. Varmaan löytyy keinoja, joilla saa sykkeen pysymään kävelyä korkeammalla ja alle 147.

Ensimmäinen 7km lenkki alle 8min/km vauhdilla hölkän uudelleen aloituksen jälkeen. Tuskin pääsen enää vanhoihin aikoihin, eikä nekään niin ihmeellisiä olleet, mutta kellon mukaan kuntoni on kuitenkin jo ikäryhmässä keskitasoa. Tästä on hyvä jatkaa.

Vielä on pakko täydentää Huawei Watch GT:n arvostelua parilla moitteella. Kellon ja puhelimen sovelluksen suomenkieliset käännökset ovat monessa kohdassa luokattoman huonoja. Lisäksi ihmettelen, miksei Huawei Health sovelluksen juoksuharjoitusohjelmia saa siirrettyä kelloon. Ohjelman harjoitukset voi kyllä käynnistää sovelluksestakin, jolloin puhelin toimii kellon kanssa yhteistyössä saaden kellosta sykkeen ja päivittäen kelloon harjoittelun tilat, mutta itse harjoitus ei tallennu kelloon ja mm. korkeus ja askelrytmitiedot puuttuvat tallenteesta. Onneksi edes kellon perustoiminto, eli ulkoilun tallennus, toimii hyvin.

Spämmätään nyt vielä vähän Huawei Watch GT:stä kun ei pysty viestiä täydentämään ja editoimaan. Unenseuranta toimii hyvin, mutta ensisijaisesti valitsin tämän kellon Firstbeat kunnon- ja palautumisenseurantatoimintojen vuoksi. Tähän mennessä olen tyytyväinen opastukseen. Toki tärkeää oli myös, että kello on hyvän näköinen, näyttö koko lasin kokoinen, ja fluoroelastomeerihihna mukava ranteessa.

Nyt kun olen muutaman viikon Huawei Watch GT:tä ranteessa pitänyt, voi todeta, että kyseessä on ennemminkin kuntoilu kuin urheilukello. Kello mittaa sinänsä lenkit ja sykkeet hyvin, ja mielenkiintoista lukua ja käppyrää on tarjolla lenkin jälkeen kellossa ja apissa. Mutta muutama häiritsevä puute löytyy. Väliaikaa ei voi itse painella, vaan se tulee aina kilometrin välein. Häiritsevää siis esim. urheilukentällä vetoja tehdessä. Toinen juttu on kellon valmiit juoksuintervalliohjelmat. Olisi hyvä, jos niitä pystyisi muokkaamaan omaan käyttöön. Sen lisäksi kellon olemassaolo tuntuu syövän puhelimen akkua huomattavasti, vaikka itse kellon käyttöjärjestelmä on kevyt ja akun kesto hyvä.

Itsellä Huawei Watch GT. Onhan tuo mukavempi ja paremman näköinen ranteessa kuin Polarin M430. Mittaa lenkit ja sykkeet moitteetta ja näyttää sään. Ei tarvi odotella signaalia ja sykemittaus tuntuu nopeatoimiselta. Ei linkity Stravaan, mutta kellon appi riittää mulle. Apista löytyvä stressimittaus lakkasi toimimasta kellon ensimmäisen päivityksen yhteydessä. Ilmeisesti se toimii vain Kiinassa.

Uskon, että 100km maastossa kävellen vaatii jopa enemmän kuntoa, kuin 42km juosten. Saako sillä sitten hatunnostoja enemmän on toinen juttu. Maratonin pystyy juoksemaan suuri osa perusterveistä ihmisistä järkevästi harjoittelemalla. Pitkiä polku ultria pystyy juoksemaan vain harvat ja valikoidut. En oikein tiedä, mitä pitäisi ajatella siihen väliin jäävistä ultrapitkistä sauvakävelyistä. Tuntuvat olevan suosittuja, mutta itseäni ei kiinnosta.

Veikkausaika näyttää jo olevan päättynyt, mutta veikkaan vielä vaikka arvontaan osallistumatta balindromimuotoista ennätystä 3:01:03.

Nolladroppisuus taitaa olla suhteellinen käsite. Sivuprofiilissa kengän kärki kuitenkin huitelee taivaissa, ja jo päkiän kohdalla ulkopohja vahvasti irtoaa maasta. Jonkinlaisesta päkiäkeinultahan tämä pohjan muoto näyttää, hieman loivennettu kanta ja ilmeisen tehokas vaimennus.

Olin samaa mieltä: loppunostoon kykeneminen ei yleensä tarkoita, että olisi jo aikaisemmassa vaiheessa kannattanut juosta samalla tahdilla.

En usko, että työntävät vauhtia taaksepäin. Siinä tapauksessa pitäisi seuraavalla askeleella jarruttaa yhtä paljon. Jalka kuitenkin suoristuu vasta painopisteen takana, vaikka ponnistus suuntautuu ylöspäin, ja polvi on koukussa painopisteen alla. Ja ylävartalo etukenossa, tasapainottamassa takana roikkuvaa jalkaa.

Kokeilin pystysuuntaista ponnistamista vesijuoksussa. Nostaa jalkoja vuorotellen koukkuun vartalon alle ja työntää suoraksi alas. Jalkapohjan alla tuntuu kunnon paine ponnistaessa, hengitys alkaa kiihtymään ja sykkeet nousee 140 ja yli. Pyörittävällä tyylillä on hankalaa pitää tehoa yllä ellei huijaa käsillä, ja sykkeet jää alle 100.

Aikanaan suosin löysiä ja matalia, mukavasti vaimennettuja lenkkareita. Sittemmin maussa tapahtui täyskäännös, eli hölkkään sopii jäykkä, tuettu, normaali droppi ja kimmoisa vaimennus. Kanta ei ole tiellä, kun askeltiheys on korkea ja ponnistus suuntautuu ylöspäin eikä harppomiseen. Kävelyhengailussa matalat ja löysät on mukavat. Jos harrastaisin kiirehtivää kävelyä, niin ehkä jotain tukevampaa matalalla dropilla, ettei kannat raavi maata. Nämä siis vain yksilöllisiä mieltymyksiä, ei yleispäteviä ohjeita.

Lyhyen hetken tasaisena kestävä nopeus on luonnollisesti korkeampi kuin pidemmän ajan tasaisena kestävä nopeus. Loppukirissä kyse ei ole mistään tahdonvoimasta. Tahdonvoimatesti olisi sellainen, että juokse pitkään kulloisellakin hetkellä lyhyen ajan tasaisena kestävää nopeutta: (lähes) täysillä matkaan ja koko ajan (lähes) niin kovaa kuin mahdollista. Toki tahdossa on muitakin tekijöitä kuin tahdonvoima, jonka kovuus ei välttämättä yksin johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.