Rural fitness

Ok en olekaan näköjään lukenut ohjeita kunnolla (ei yllätys). Kardiokuorma on aivan uusi asia, kun vanha kello ei sellaisia noteerannut.

10 km juoksu/vähän vajaa tunti. Sykemittari ei jaksanut mitata jäätyneestä ranteestani oikein mitään.

Kävelin 1,5 tuntia. Matkaa kertyi 9,7 km. Liian kylmä juosta ja piti saada hieman pitkäkestoisempi rauhallinen lenkki tehtyä. En tiedä teinkö rikoksen, kun kävelin pururadalla, jonne on ihan juuri tulossa latu. Muutamia hiihtäjiäkin oli, mutta niin oli myös kävelijöitä. Reitti oli rasittava kävelemiseen, pehmeä. Pian hälvenee loputkin juoksumaastot, kun kaikki reitit ovat hiihtäjille. Pitänee hankkia sukset.

Juoksumatolla juoksentelin 7 km verran+pieni loppuhölkkä. Lopussa juoksin 1 km mittaisen vedon. Hölkkäsin myös kuntosalille ja takaisin, matkaa tosin vain kilometrin verran. En kummemmin pidä matolla juoksemisesta, mutta ei oikein tuonne -27 asteen pakkaseenkaan tee mieli mennä. Sitä kyllä aina jaksan ihmetellä, että salilla näkee usein ihmisiä kävelemässä pitkiä aikoja matolla, myös hyvässä säässä. Siis kävelemässä. On tylsyyden sietokyky joillakin kova. 🙂 Ei edes telkkaria ole tuolla salilla.

"Jos jatkat pitkään näin, seurauksena on aliharjoittelu." Argh! Polar Vantage M ei anna mitään armoa, mutta onko se oikeassa? Sain joululahjaksi tämän kellon. Aikaisempi oli palikkamalli Polar M 200, josta kyllä tykkäsin yksinkertaisuuden vuoksi. Siinäkin oli tuo päivittäisen aktiivisuuden seuranta, jossa saattoi valita kolmen eri aktiivisuustason välillä. Valitsin sen kolmannen eli eniten liikkuvan. Näin olen tehnyt myös nyt. Mutta kello tuntuu nyt olevan pääasiassa sitä mieltä, etten treenaa tarpeeksi. Vanha kello antoi todellakin jo 8 km juoksutreenin jälkeen 100 % ja kehui. Tämä e

Aamulenkki 10 km. Melkein meinasin tehdä virheen ja juosta juoksumatolla, kun arvelin että on liian kylmä, mutta mitä vielä. Sellaiset -11 astetta pakkasta ja kun valitsi reitin jossa ei tuule, niin hyvä oli. Pakkasten aikana olen kaksi kertaa nyt tehnyt treenin matolla, ja se on kyllä sekä tylsää että ankeaa, kun ei saa raitista ilmaa. Kovasti odotan, että korona hellittäisi ja pääsisi tänä vuonna taas johonkin maratontapahtumaan tai kahteen. Ainakin Vantaalle tarttis.

Olen ottanut tavaksi kehua vastaantulevien ihmisten koiria (siis koiranulkoiluttajien). Täällä päin on tapana luimia katse maahan painettuna, kun joku tulee vastaan. Poikkeuksetta kehuni on otettu ilahtuneena vastaan. Uskon, että yleensä jos ventovieras kommentoi koiranulkoiluttajalle jotakin, se on negatiivista. Kerää kakat, ota hihna tiukemmalle tms. Kerran sain myös vastakehun, kun erään herran koiraa komeaksi mainitsin. Miekkonen huusi perääni, että myös sun juoksusi näyttää hyvin kulkevan! Se oli oivaltavasti sanottu ja enkös vain juossutkin vähän kovempaa loppumatkan. 🙂

Vieläkö kehtaa tunnustaa käyvänsä ryhmäliikunnassa? Täällä meillä kuntosalit toimii vielä ihan normaalisti. Levytankotreenissä, jossa kävin, oli tosin noin puolet vähemmän porukkaa kuin normaalisti. Treeni oli juoksua ajatellen armollisesti yläkroppapainotteinen. Kävin viime viikolla tässä samassa treenissä ja silloin tehtiin paljon etukyykkyä niin, että kuljin puujaloilla vielä perjantainakin.

Illalla puoli kahdeksan aikaan lähdin vielä tapojeni vastaisesti tunnin hölkkälenkille. Yleensä teen kaikki treenit mieluiten aamusta tai ainakin ennen viittä, koska illalla olen yleensä jotenkin niin öh. Mutta hyvä että tuli lähdettyä. Autio pururata, pieni lumikerros, ei juurikaan liukkautta.

Kävin maanantaina levytankotreenissä, sellaisessa ohjatussa, jossa tehtiin paljon etukyykkyä. Siitä lähtien reidet ovat olleet aivan jäkissä. Jopa niin kovasti, että alamäkeen mentäessä meinannut pari kertaa mennä jalka niin sanotusti alta. Juoksua en tämän anna estää, mutta kieltämättä kaikki lenkit maanantain jälkeen ovat olleet rauhallisia tasamaanlenkkejä. Torstaina 50 min hölköttely ainoalla reitillä, joka ei ollut liukas eli hiekoitettu asvalttireitti.

Oli niin järkyttävän liukasta ja illalla vielä satoi kaikkea mahdollista, niin tempaisinpa syksyn ensimmäisen mattojuoksun. Verkat 1 km + 5 km vauhtikestävyysvauhtia. Juoksumatolla juokseminen on niin tylsää hommaa, että mieluiten vedän sillä vain lyhyitä treenejä. Nykyisellä salillani ei ole edes televisioruutua mistä vahdata remonttiohjelmia (niitä tuntuu tulevan kaiken aikaa).

1 h 30 min (noin 16 km) rauhallista juoksua auringossa. Liukkaus vähän haittasi etenemistä, mutta vielä en kuitenkaan laittanut nastoja alle. Jostain syystä viime aikoina nämä ns. pitkikseni ovat olleet vain tällaisia puolitoistatuntisia.

Fillarointia 20 min + rauhallinen juoksu 1 h 30 min ja päälle fillarointia 20 min. Tasamaata järvenrantaa juoksin eli kaikin puolin sykkeet matalalla.

Aamulenkki 8 km. Olen koettanut opetella uudenlaista juoksutekniikkaa, koska vanhaan oon tottunut, mutta se aiheuttaa vaivaisenluuta tai ei ainakaan paranna sitä. En käytä pohjetta ja jalkaterän lihasten kanssa on niin ja näin. Juoksen tönkösti kantapää edellä ja teen työn taka- ja etureisillä. Kaikki lenkit, joilla nyt koetan saada juoksua muutettua, ovat huonoja, koska juoksen liian kovaa. Vanha tyyli oli taloudellisempi, sillä kaikki maratonitkin olen hinkannut. Koetan mielikuvissani ajatella, että juoksen juoksumatolla, jossa ei ole moottoria, jolloin joudun ikään kuin vetämään alustaa

Puolentoista tunnin juoksu rauhallista tahtia purtsilla ja osin poluilla, jotka kyllä olivat luvattoman märkiä ja liukkaita. Osuin matkalla uudelle paikalle, laavulle jonka maamerkkinä oli valtavat siirtolohkareet. Kiittelin itseäni, että kyllä kannatti taas juosta, oli sen verran vaikuttava näky se kivi.