Rural fitness

Ei juoksua, koska jalkavaivaa. Fillarointia parikymmentä km ja illalla telinevoimistelutreenit 1,5 h kivun sallimissa rajoissa. Mieli vähän matalana, kun en päässytkään maratonille lauantaina...

Voi onnea teille kaikille osallistuneille ja maaliin päässeille ja tietenkin uusia ennätyksiä tehneille! itse lopulta päätin olla starttaamatta, ja se oli hyvä päätös. Viime viikkoina vihoitelleet vaivat tulivat jo 5 km kohdalla, kun maratonpäivänä kävin lenkillä... Hyvä, etten lähtenyt Vantaalle saakka.

Näyttää taas sateisemmalta nuo ennusteet. Olen kyllä empimässä, lähdenkö ollenkaan. Jos maratontapahtuma olisi tässä kotinurkilla, viitsisi lähteä vaikka kunto epävarmahko ja sää surkea. Mutta nyt panee miettimään... lähtö olisi aamulla seiskalta ja paluu kymmenen aikaan illalla. Raskas paluumatka, jos juoksu menee huonosti 🙂 Toisaalta olen joskus käynyt Tukholmassakin keskeyttämässä. Se maratonlaivamatka Suomeen vasta raskas oli, kun tuntui että kaikki muut hehkuttivat tuntemuksiaan. Itse olin silloin kulkenut walk of shamen stadionille keskeyttäneiden karsinaan (ja matkannut muistaakseni 33 km kohdalta taksilla perille). Ai että, never again. Tuo on kyllä jännitysmomentti. Mun piti kerran alittaa tietty aika jotta ehtisin junaan 🙂 Ajan alitin, mutta en ehtinyt junaan silti, koska olin maalissa niin huonovointinen että piti keräillä itseä pitkään.

Apua alkaa jännittelemään. En tosin vieläkään varannut junalippuja. Kaipa se on tänään varattava. Sääkartatkin näyttävät nyt oikein suosiollisilta, ei mitään kunnon vesisadetta luvassa. Sub3 tarkoittaa siis että kilometri juostaan aikaan 4:15? Ei, en lähde tähän kyytiin yrittämään. Tavoitteeni on alittaa oma enkkani edes minuutilla, ja se meinaisi sellaista 5:09 km. Nyt tosin en ole yhtään varma pystynkö tuohon sittenkään.

Sade ei muakaan haittaa, jos juoksua on luvassa alle kaksi tuntia. Kun pitäisi juosta se 3 - 4 tuntia, alkaa tossu ja asu kastua ja se jo vähän haittaakin. Asuvalinnasta tuloo hankala... luultavasti (jos tulen) se on pitkät juoksutrikoot ja pitkähihainen juoksupaita, mutta ohut sellainen. Viimeksi juoksin Vantaalla sellaisessa, ja oli ihan ok kun hihat sai käärittyä ylös. En missään tapauksessa juokse missään juoksutakissa. Trikootkin saattaa vielä vaihtua sellaisiin pohkeeseen asti ulottuviin.

Veit sitten isoimman tekosyyni parilla rivillä noin vain! 😉

Siis eikä, sadettako ne nyt lupaa. Olen edelleen kahden vaiheilla, lähdenkö viivalle. Plussat ja miinukset päätöksen taustalle: + Olisi ainut juoksutapahtumani koko vuonna. Olen tähdännyt vain tähän ja sen takia jätin mm. kiinnostavan polkujuoksutapahtuman tässä kotihoodeilla väliin. + Maksettu on. + Olen kehunut kavereilleni meneväni. 🙂 - Pari viikkoa ollut ihmeellisiä vatsakipuja. En usko että tapahtumassa nautitut urkkajuomat ja geelit parantavat tilannetta, mutta ilman niitäkään ei kummoista tulosta tulisi. - Oikean jalan ulkosyrjän kipu on väläytellyt paluutaan. - Monen tunnin junamatka täältä pohjoisesta on paluumatkalla vielä pidempi, kun VR näköjään korvaa just lauantaisin osan Tampere-Seinäjoki -junista bussilla! Voin aina huonosti bussissa, ja maratonin jälkeen yleensäkin voin vähän huonosti. - Sataa.

Mittaan ja ihan ok oli. Kaikenlaiset kuviot voi tässä nyt vähän rasittaa... numerolapusta tosiaankin saa lisäpotkua ja lisäksi maratontapahtumassa on tasaista vauhtia juoksevaa porukkaa yleensä ympärillä. Voi hitsi kun olisikin joku "koutsi" joka juoksisi just sopivaa vauhtia vierellä koko matkan 🙂

10 km maratonvauhtinen lenkki eli 50 minuuttia. Ei tuntunut erityisen hyvältä - tätä vauhtiako pitäisi jaksaa vielä yli 30 km? Osaan näköjään huonosti kontrolloida vauhtia tasaiseksi. Vähän sellaista sahaamista vauhdin suhteen, vaikka yritin kellosta vilkuilla.

Maantiepyöräilyä vajaan tunnin verran, puolentoista tunnin telinevoimistelutreenit. Telinevoikassa huomaa todella hyvin kropan kireydet ja jumit. Takareidet eivät anna oikeastaan yhtään venyä.

Tosiaankin, viimeistely voi olla myös liian kevyttä. No, Vantaan maratonille ei enää ole kauaa aikaa, isoja peliliikkeitä en ehdi tehdä. On tämä vähän arpapeliä kyllä itselläni. Niin olemme erilaisia me juoksijatkin. Mä kuvittelisin, etten ehtisi palautua tuosta ennen maratonia. Tai niin tosiaan vain kuvittelen - en tiedä. Alkaa todella jännittää, että millaiset tuntemukset siellä maratonilla alle parin viikon päästä on!

Kuulostaa hyvältä. Itsekin ehkä teen su vielä pitkiksen mutta tosiaan vain sen puolitoista tuntia (max).

Juoksentelin asvaltilla tunnin verran, 10 km. Eilisillan telinevoimistelutreeni (kärrynpyöriä, hyppyjä ponnarilta) tuntui sekä käsissä että jaloissa, selkälihaksissa ja vähän joka paikassa.

Vartin juoksu/hölkkä alkulämpäksi ja puolen tunnin kahvakuulailu ja core-treeni ihan kotiolohuoneessa Armi Aaavikko -podcastia kuunnellessa.

En kyllä minäkään tiedä. Sen näkee varmaan kolmen viikon päästä 😄 Mutta maratonvauhtini onkin enemmän sellaista "toiveiden maratonvauhtia"