Jump to content
Juoksufoorumi.fi










VPe

Jäsenet
  • Content Count

    156
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

381 Excellent

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. VPe

    1500m harjoittelu>

    Pari tarkentavaa kyssäriä vielä, niin ehkä foorumin gurut osaavat antaa napakymppiin osuvia vinkkejä: - Ikä? - Treenitausta? - Onko aikaisempaa vammahistoriaa? (pl. mainitsemasi penikat) - Miten olet kehittynyt ja millaisella treenillä? Testasitko 1500:aa ennen tuon 7:25 juoksua?
  2. Juurikin näin. Itselläkin pakarat olivat alkuun melko heikosti aktivoituvaa sorttia, etenkin kun juoksu muuttui yhtään rankemmaksi. Nykyään pakarat ovat melkeimpä se ensimmäinen lihasryhmä, jossa "hapottaa", mutta silti pakaroiden aktivointia tulee edelleen tehtyä aina ennen kovempia treenejä. Taitaa muuten olla melko yleinen ongelma nykyään, kun isolla osaa ihmisistä päivä kuluu enimmäkseen istuma-asennossa.
  3. Laitapa googleen hakusanaksi "high hamstring tendinopathy" ja katso sopiiko kuvaus vaivoihisi. Itsellä kys. vaiva kiusannut enemmän tai vähemmän koko "juoksu-uran" ajan (ja sitä ennen) ja ilmenee ikävästi molemmissa jaloissa. Omalla kohdalla ärtyilee aina silloin tällöin jommassa kummassa jalassa, mutta pysyy kuitenkin jokseenkin kurissa liikkuvuusharjoitteilla ja jumpalla. Vittumaisinta itsellä on kovan vetotreenin jälkeinen kipu pitkään staattisessa asennossa istuessa (=autoa ajaessa). Mitä itselle jäi aiheeseen tutustumisesta mieleen, niin kroonistunutta vaivaa on ilmeisen vaikea hoitaa kokonaan pois, mutta kolmivaiheinen vahvistus tuottaa kai jonkinlaista tulosta: - ensin staattiset, eristetyt liikkeet kuten pito yhden jalan lantionnoston yläasennossa (~45s) - seuraavaksi eksentriset -sekä joidenkin lähteiden mukaan myös konsentriset- liikkeet hitaasti ja hallitusti. Esim. lantionnosto jumppapallolla siten, että jalat ovat pallon päällä ja hartiat maassa. Tästä sitten jalat koukkuun ja lantio ylös. - viimeiseksi moninivelliikkeet kuten askelkyykyt ja maastavedot. Juoksussa takareisien nopea aktivointi on tärkeää eli kunhan vaikka askelkyykyt onnistuvat ilman kipua, voi mukaan ottaa räjähtäviä askelkyykkyhyppyjä (jälleen ilman kipua). Sen verran vielä, etten ole minkään sortin lääkäri/fyssari eli ota kaikki äskeinen varauksella ja mieluusti perehdy aiheeseen itse. Toivottavasti tästä kuitenkin jotain apua oli 😁
  4. VPe

    Kympin harjoittelu

    Ehdottomasti samaa mieltä. Lyhyet, rennot vedot kehittävät mm. koordinaatiota, juoksutekniikkaa, liikkuvuutta, lajispesifiä voimaa ja valmistavat kroppaa kovempiin treeneihin. Varsinkin heti lenkin jälkeen tehtynä riski vammoihin on melko pieni, eivätkä myöskään lisää kokonaisrasitusta kovin paljoa. Hyvää vastinetta rahalle siis.
  5. VPe

    Kympin harjoittelu

    Oikeastaan maratoneja (ja siitä pidempiä matkoja) lukuun ottamatta kannattaa juosta sekä 1) tavoitematkaa pidempiä lenkkejä sekä 2) tavoitevauhtia nopeampia lenkkejä. Juoksuakin voi harjoitella miljoonalla eri tavalla, eikä yhtä oikeaa, kaiken kattavaa vastausta kukaan tällä foorumilla juuri sinulle kykene antamaan. Itse lähtisin kehittämään juoksuun tarvittavia perusominaisuuksia (aerobinen kunto, voima, juoksunopeus & -tekniikka), sillä näitä kehittämällä lähtevät tuloksetkin -matkasta riippumatta- nousuun. Sitten kisan lähestyessä voi ottaa muutamia kisaa varten räätälöityjä treenejä, joiden avulla saadaan paras (tai ainakin lähes) sen hetkinen tulos ulosmitattua. Kahden viikon treenit voisivat olla vaikkapa: 1) 15min ~kympin nykyistä vauhtia. Päälle vaikkapa 5x100m jokainen veto kiihtyen, ei kuitenkaan missään vaiheessa täysillä 2) 30min ~kympin nykyistä vauhtia + 15-30s / kilometri (hankala arvioida, kun et kertonut nykyistä 10km vauhtia) 3) 60min kevyesti 4) mahdollisimman paljon kevyitä 30min hölkkiä 1) 45min kevyesti + 5x100m tai ylämäkeen 5x10-15s vedot 2) sama kuin edellisen viikon toinen kohta, lisää lenkkiin esim. minuutti pituutta, jos tuntuu hyvältä. 3) 75min kevyesti 4) mahdollisimman paljon kevyitä 30min hölkkiä Kolmas viikko sitten sama kuin ensimmäinen viikko, mutta lisää lenkkeihin hiuskarvan verran pituutta, jos hyvältä tuntuu (esim. 60min => 65min). Neljäs viikko on sitten sama kuin toinen viikko, mutta taas lisää pituutta lenkkeihin. Tätä vaan sitten jauhaa viikosta toiseen ja kisan lähestyessä ottaa mukaan noita Pertun mainitsemia maksimikestävyysharjoituksia, niin alkaa happi kulkemaan. Ja tärkeintähän on päästä ehjänä viivalle eli mitään harjoitusohjelmaa ei kannata lukea kuin piru raamattua, etenkään jos alkaa paikat prakaamaan.
  6. Itsellä vastannee hieman alle 140 lyöntiä, mikä tämän viikon valuutalla riitti 46-47 minuuttiin kympillä. Siitä olen kyllä samaa mieltä, ettei kerro varsinaisesta kisakunnosta mitään. Kunnon määräjumissa sykkeet ei tahdo nousta niin millään, vaikka suorituskyky olisikin roskaa.
  7. Itse olen plantaarifaskiitin "sairastanut" muutama vuosi sitten ja vieläkin jalkapohja kipuilee lievästi ajoittain. Syynä itsellä on oikean pohkeen kireys, joka vaatii säännöllistä hierontaa ja venyttelyä, että vaiva pysyy kurissa. Mitä tulee matalan dropin kenkiin, niin nehän rasittavat pohkeita korkeadroppisia kenkiä enemmän ja sitä kautta saattavat ärsyttää jalkapohjaa entisestään. Pohkeen kireys voi aiheuttaa jalkaterän vajaavaista toimintaa (jalkaterä ei "lukkiudu" ponnistusvaiheeseen siirryttäessä) ja siten rasittaa planttaarijännettä liikaa aiheuttaen ylirasittuman. Oma ehdotus on siis etsiä ongelman syy, hoitaa se kuntoon ja vasta sen jälkeen miettiä jalkaterän lihasten vahvistamista ja sitä kautta vaivan ennaltaehkäisemistä jatkossa. Toki erilaiset kengät saattavat muuttaa askellusta siten, että vaiva häipyy, mutta osaava fyssari on tässä asiassa kultaa.
  8. Hienoa, että into liikuntaan ja sitä kautta terveellisempään elämään on löytynyt! Niin kuin täällä on jo vähän ehdoteltukin, ottaisin rotaatioon itse juoksun lisäksi paljon muutakin liikuntaa - etenkin taipaleen alkuvaiheessa. Juoksu on valitettavan yksipuolista liikuntaa, vaikka aerobista kestävyyttä kehittääkin tehokkaasti. Juoksussa varsinkin yläkropan lihakset jäävät huomiotta ja hölkkäillessä myös alakropan liikerata on melko pieni ja sitä kautta altistaa erilaisille lihasepätasapainoille ja ongelmille liikkuvuudessa. Myös erilaiset rasitusvammat tuppaavat kiusaaman lähes jokaista juoksijaa melkeimpä vuosittain. Itse vahvistaisin lihaskuntoa tekemällä kuntosalilla lihaskuntoa pari kertaa viikkoon. Aerobista puolta sitten esimerkiksi tekemällä kaksi kertaa viikossa tunnin mittaisen hölkkäkävelyn sauvojen kanssa. Lisäksi yksi treeni korkeammalla sykkeellä, esimerkiksi porrastreenin muodossa: jalkaystävällistä (iskutuksen suhteen, vaan ei reisien 😀), eikä vaadi samanlaista lihaskuntoa kuin kovat juoksutreenit. Talvella sitten luonnollisesti hiihto on aika kova juttu, varsinkin kun olet kuntoa saanut nosteltua tässä kesän ja syksyn aikana. Pitkiä lenkkejä kannattaa ottaa mukaan esimerkiksi pyöräilyn muodossa. Varsinkin maastopyöräily rasittaa kroppaa aika monipuolisesti, joskin parin tunnin MTB-lenkki on kieltämättä melko raskas ainakin alussa. Myös uinti on loistavaa, jos pääkoppa kestää kaakelien katselua. Ja tarkoituksena ei siis ollut missään nimessä kieltää juoksemasta. Pointtina oli, että jossei juoksu itsessään kiehdo, niin terveyttä edistävään liikuntaan löytyy omasta mielestäni parempiakin liikuntamuotoja.
  9. 2018 Berliinin maratonilla 65 miestä juoksi alle 2:27. Vastaavasti 65. naisen aika oli 2:55 ja risat. Kisatulosten perusteella on voi siis vetää johtopäätöksiä molempiin suuntiin riippuen millaisia tuloksia haluaa. Kuitenkin omasta mielestäni koko tulosrajasysteemi on täysin perse edellä puuhun -tyyppistä ajattelua. Miksei kisan voittajalle maksettaisi palkintoa täysimääräisenä, vaikkei joku epämääräinen raja alittuisikaan? Mitä jos sattuu paska keli ja voittaja juokseekin 2:28? Onko juoksun arvo silloin pienempi kuin hyvänä päivänä juostu 2:26? Voitto on kuitenkin voitto ja jos taso ei miellytä, niin eihän se nyt urheilijan vika ole.
  10. VPe

    Ensimmäinen polkupuolikas

    Itse laittaisin kengät jalkaan ja juoksisin tyytyväisenä auringonlaskuun. Kukin toki tyylillään.
  11. Jokaisella varmaan vähän omanlaiset rituaalit ja sadetanssit, mutta itellä toiminut hyvin 3-4 kpl rentoja, kiihtyviä vetoja. Yksi veto n. 100m ja siinä jossain 70m kohdilla lopetan kiihdyttämisen ja annan askeleen rullata vauhdin samalla hidastuen. Jos täytyy valmistautua kiskomaan kunnolla jo alusta asti, niin lopuksi yksi vähän pidempi veto, ihan niin kuin snaksterkin tuossa kertoili.
  12. 22 meni myötäotteella, vastaotteella menisi ehkä vielä pari lisää. Syksyllä meni vastaotteella 50kg lisäpainoleuka, katsotaan mitä tänä talvena nousee 💪 Mielenkiintoisena huomiona punttisalilta miten monet muuten suhteellisen vahvat kaverit ovat kuitenkin juuri leuanvedossa melko surkeita. Sitten sellaiset pienet kuivan kesän oravat vetelevät muina miehinä yhtä isoja rautoja.
  13. Yksi helppo (ja halpa) vaihtoehto rasituksen seuraamiseen on myös sykkeen mittaaminen käsikopelolla kaulasta. Esimerkiksi 23 tai 24 lyöntiä 10 sekunnin aikana -> syke n. 140. Yhdistä tähän vielä oman hengitystiheyden seuraaminen sekä oma subjektiivinen fiilis vaikkapa skaalalla yhdestä kymmeneen ja avot, hyvä pk-lenkki onnistuu varmasti! Vauhti on usean tekijän "lopputulos", eikä sitä(kään) tulisi yksittäisenä telijänä sokeasti seurata.
  14. Kys. popot on muuten näytillä skechersin liikkeessä kluuvissa (tai ainakin olivat pari viikkoa sitten). Itsellä olleet nyt reilun viikon käytössä ja kieltämättä aika näppärän tuntuiset. Ensimmäisellä lenkillä kuitenkin hieroivat mehukkaan hiertymän omaan akillesjänteeseen, vaikka kengän yläosa onkin "sukkamainen".
  15. VPe

    Hoka One One

    Tuolta löytyy: https://www.runningwarehouse.eu/HOKA_ONE_ONE_Clifton_1/descpage-HOCL1M2-EN.html
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy