Jump to content
Juoksufoorumi.fi



VPe

Jäsenet
  • Content Count

    176
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

416 Excellent

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Samaa mieltä. Pk-lenkkien vauhdit ovat monen tekijän summa, eivätkä mielestäni yksistään merkkaa paljoakaan. Olennaisempaa olisi jaksottaa kausi (sanotaan 6kk) vaikka kolmeen osaan, asettaa näille osille omat painopisteet (1 tai 2 per blokki), joiden kehittämiseen sitten keskittää treenin ylläpitäen muita ominaisuuksia. Progression suunnittelu olisi toinen, mikä pitäisi huomioida ohjelmassa. Esimerkiksi voluumin osalta progression voisi toteuttaa pk-kaudella lisäämällä kokonaismäärää vähitellen, valmistavalla kaudella sitten ottaa pykälän pois ns. huippumäärästä ja keskittyy laatutreenien voluumin lisäämiseen (esim. 6x1000m -> 10x1000m) ja lopuksi kisaspesifillä kaudella etenee kisavauhtisissa treeneissä kohti kisasuoritusta. Muita osa-alueita ei kuitenkaan kannata unohtaa kokonaan eli esim. pk-jaksollakin olisi hyvä tehdä vaikkapa yksi pitkä vk-treeni ja kevyehkö vauhtileikittely viikkoon kuitenkaan blokin pääfokusta unohtamatta.
  2. Tätä pohdin itsekin. Tuo aiemmin mainittu "varttimaratoni vastaiseen ja loput myötätuuleen" -taktiikka olisi mahdollistanut ihan täysin "laillisen" suorituksen myös jänisten osalta sikäli, kun jäniksistä saatu hyöty ei ole myötätuuleen juostessa niin suuressa roolissa. Yksi porukka kovakuntoisia kavereita puskemaan vastatuuleen ja Eliudille kaveriksi kisaamaan vaikka Bekele, niin avót, ei mussuttamista. No, joka tapauksessa ihan mieletön suoritus. Tuota vauhtia ja kestävyyttä ei pysty edes käsittämään.
  3. VPe

    1500m harjoittelu>

    Lyhyet vedot talvella on kyllä ikuinen dilemma 🤔 Tunnin hölkkäilyn jälkeen ainakin itsellä on paikat sen verta kohmeessa, että riski takareiden venähtämiseen tms. vittumaiseen vaivaan on korkea ja tähän kun vielä lisää mahdollisesti liukkaan alustan, niin ehkä parempi jättää keväämmälle. Itsellä mahdollisuus käydä kerta viikkoon / kahteen viikkoon sisähallissa, niin ehkä se riittänee ylläpitämään nopeutta riittävästi talven läpi. Punttilla jotain räjähtävää voimaa vielä päälle, niin kaippa se välttää?
  4. VPe

    1500m harjoittelu>

    Danielsin kirja oli ilmeisesti suunnattu alunperin USA:n koulujen valmentajille yhdenmukaistamaan termien jne. käyttöä ja tarjosi rautalankamallin treenien suunnitteluun. Mitään kovin ihmeellistä pk-kauttahan kirjasta ei tosiaan löydy, vaan tuo ensimmäinen vaihe on tarkoitettu lähinnä juoksuun totutteluun esim. ylimenokauden jälkeen / akkujen latailuun kisakauden päätyttyä, mikä ei oikein tahdo istua Suomen 6kk kestävään kurjuusjaksoon (talveen). Yksi hyvä kirja mitä voin kyllä suositella on Keith Livingstonen kirjoittama "Healthy Intelligent Training: The Proven Principles of Arthur Lydiard", jossa avaa Lydiardin suht. kryptisiä harjoitusohjelmia ja muutenkin katsoo metodeja vähän modernimmasta näkökulmasta. Mm. pk-kauden alkuun kirjasta löytyy kuvassa oleva viikko-ohjelma. Kilometrithan tuossa on eliittijuoksijan tasoa, mutta perusidea on tulee kuitenkin esille (3/4 tuntuma vastaa suunnilleen maravauhtia). Jotain tuon kaltaista lähtisin ehkä pyörittämään alkuun ja kevään lähestyessä sitten siirtyisin danielsin 1500m-ohjelman pariin.
  5. VPe

    Adidas Adizero Boston

    Ainakin Jumbon intersportista löytyy sinisenä. Liekkö olleen 112€ hintaa 25% alennuksen jälkeen.
  6. Mikäli on mahdollisuus vain kolmeen lenkkiin viikossa, niin itse hyödyntäisin niistä jokaisen mahdollisimman tehokkaasti. Aerobisen pohjan kehittäminen on varmaan fiksuinta tässä vaiheessa, kun tavoitteeseen on noin pitkä aika. Yksi vaihtoehto voisi olla 2 x pitkä lenkki + 1 x "pitkähkö" vk1 lenkki viikossa. Toinen pitkistä voisi olla tasavauhtinen alle aerobisen kynnyksen ja toinen vähän lyhyempi, mutta kiihtyvä (tyyliin pk1 -> vk1). Jos on aikaa neljännelle lenkille viikossa, niin se voisi olla sitten se perus tunnin pk-lenkki.
  7. Otevoima on kyllä mielenkiintoinen tapa mitata hermoston palautumista. Niinkuin sanoit, otevoima perustuu pitkälti hermoston toimintaan, eikä esimerkiksi kovien lenkkien aiheuttamat lihasvauriot jaloissa häiritse testin suorittamista toisin kuin vaikkapa hyppytestissä. Sinänsä vaikuttaisi siis ihan helpolta ja toimivalta tavalta hermoston kuormituksen mittaamiseen, mutta otevoimamittarit taitavat olla kuitenkin kohtuu hintavia.
  8. En ole varma sisäistinkö ongelmaasi täysin, mutta jos olet terve 48-vuotias, niin kaikin mokomin, kävele työmatkat. Voin (melkein) lyödä pääni pantiksi, että mitään negatiivista tuosta aiheudu. Päinvastoin, töissä ja kotona on parempi fiilis, kun on tullut vähän ulkoiltuakin. Ajatus siitä, ettei terve ihminen voisi liikkua päivittäin on kyllä mielenkiintoinen. Toki jos polvet kipeytyy pahasti, niin sitten vaihtaa vaikka pyöräilyyn, mutta tämähän ei tainnut olla ongelma kävellessä, vaan ainoastaan juostessa.
  9. Jaa, no siihen en osaa mitään sanoa. Kieltämättä aika räikeä vastakohta esim. Canovan maratonfilosofialle, jossa nimenomaan painotetaan pitkiä maravauhtisia lenkkejä.
  10. Niinkö? "Physiological benefits are really not different from those gained during E running." Eihän tässä siis sanota, etteikö maravauhtinen juoksu vaikuttaisi kuntoon.
  11. VPe

    1500m harjoittelu>

    Jäljellä oleva 8 (?) viikkoa on lyhyt aika rakentaa kuntoa, mutta sellaisen nopean kuntopiikin ehtii siinä vielä hankkimaan. Osa treeneistä kannattaa tehdä vähän tavoitevauhtia nopeammalla vauhdilla, esim. mainitut 400m vedot, juurikin tyyliin 4x400m + 2x200m. Treenin ei pitäisi "hapottaa" juurikaan, vaan tarkoitus olisi opetella kovaa, mutta rentoa juoksua ja totuttautua vauhtiin. Lisäksi sitten pidempiä vetoja, em. 800m vetotreeni on hyvä ja vetoja voi pidentää vaikka 1000 metriin muutaman viikon päästä. Myös vielä pidemmät, esim. 1600m vedot lyhyillä (60-90s) palautuksilla ja luonnollisesti hitaammalla vauhdilla voisivat toimia hyvin vuoroteltuna noiden 800m vetotreenien kanssa. Kovempi treeni kahdesti viikossa on toimiva, mikäli vain jalat kestävät ja treenejä ei missään kohti vedä yli, vaan jättää aina reilusti bensaa tankkiin. Yhden treenin taktiikalla voi sitten rutistaa vähän reilummalla kädellä. Kevyttä juoksua sitten vain niin paljon kuin jalat kestävät. Tärkeintä on kumminkin päästä viivalle ehjänä, niin oman kropan kunnioittamisesta se kaikki lähtee.
  12. VPe

    1500m harjoittelu>

    Pari tarkentavaa kyssäriä vielä, niin ehkä foorumin gurut osaavat antaa napakymppiin osuvia vinkkejä: - Ikä? - Treenitausta? - Onko aikaisempaa vammahistoriaa? (pl. mainitsemasi penikat) - Miten olet kehittynyt ja millaisella treenillä? Testasitko 1500:aa ennen tuon 7:25 juoksua?
  13. Juurikin näin. Itselläkin pakarat olivat alkuun melko heikosti aktivoituvaa sorttia, etenkin kun juoksu muuttui yhtään rankemmaksi. Nykyään pakarat ovat melkeimpä se ensimmäinen lihasryhmä, jossa "hapottaa", mutta silti pakaroiden aktivointia tulee edelleen tehtyä aina ennen kovempia treenejä. Taitaa muuten olla melko yleinen ongelma nykyään, kun isolla osaa ihmisistä päivä kuluu enimmäkseen istuma-asennossa.
  14. Laitapa googleen hakusanaksi "high hamstring tendinopathy" ja katso sopiiko kuvaus vaivoihisi. Itsellä kys. vaiva kiusannut enemmän tai vähemmän koko "juoksu-uran" ajan (ja sitä ennen) ja ilmenee ikävästi molemmissa jaloissa. Omalla kohdalla ärtyilee aina silloin tällöin jommassa kummassa jalassa, mutta pysyy kuitenkin jokseenkin kurissa liikkuvuusharjoitteilla ja jumpalla. Vittumaisinta itsellä on kovan vetotreenin jälkeinen kipu pitkään staattisessa asennossa istuessa (=autoa ajaessa). Mitä itselle jäi aiheeseen tutustumisesta mieleen, niin kroonistunutta vaivaa on ilmeisen vaikea hoitaa kokonaan pois, mutta kolmivaiheinen vahvistus tuottaa kai jonkinlaista tulosta: - ensin staattiset, eristetyt liikkeet kuten pito yhden jalan lantionnoston yläasennossa (~45s) - seuraavaksi eksentriset -sekä joidenkin lähteiden mukaan myös konsentriset- liikkeet hitaasti ja hallitusti. Esim. lantionnosto jumppapallolla siten, että jalat ovat pallon päällä ja hartiat maassa. Tästä sitten jalat koukkuun ja lantio ylös. - viimeiseksi moninivelliikkeet kuten askelkyykyt ja maastavedot. Juoksussa takareisien nopea aktivointi on tärkeää eli kunhan vaikka askelkyykyt onnistuvat ilman kipua, voi mukaan ottaa räjähtäviä askelkyykkyhyppyjä (jälleen ilman kipua). Sen verran vielä, etten ole minkään sortin lääkäri/fyssari eli ota kaikki äskeinen varauksella ja mieluusti perehdy aiheeseen itse. Toivottavasti tästä kuitenkin jotain apua oli 😁
  15. VPe

    Kympin harjoittelu

    Ehdottomasti samaa mieltä. Lyhyet, rennot vedot kehittävät mm. koordinaatiota, juoksutekniikkaa, liikkuvuutta, lajispesifiä voimaa ja valmistavat kroppaa kovempiin treeneihin. Varsinkin heti lenkin jälkeen tehtynä riski vammoihin on melko pieni, eivätkä myöskään lisää kokonaisrasitusta kovin paljoa. Hyvää vastinetta rahalle siis.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy