Jump to content
Juoksufoorumi.fi


VPe

Jäsenet
  • Content Count

    222
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

456 Excellent

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Puhuit ensin progressiosta ja ymmärsin, että se olisi jotenkin liittynyt mainitsemaasi 7x10km vs 2x35km vertailuun. Nythän kummassakaan ei ole sitten minkäänlaista progressiota. Toiseksi, mikä idea on rajoittaa juoksu vain yhteen vauhtiin ja nimenomaan tuohon 5 min/km vauhtiin? Jos molemmilla on käytössään x määrä tunteja viikossa, niin eikö niiden hyöty kannattaisi maksimoida, jotta "tutkimuksella" olisi mitään käytännön sovellutusta. Yhtä hyvin vauhdin voisi vaihtaa 4 min/km:iin ja todeta, ettei 35km lenkit toimi, koska niitä ei jaksa juosta. Kolmanneksi, kenestäkään ei kehity "kestävyyskonetta" 24 lenkillä, olivat ne miten pitkiä hyvänsä. Ja mikäli viittaat, että minulta on pitkien lenkkien hyödyt unohtunut, niin siitähän ei ole kyse. Pointtini tässä nyt on ollut, ettei saman lenkin juokseminen samalla vauhdilla tuota tulosta kovinkaan pitkään, vaikka se lenkki olisikin 35km.
  2. Miten progressiota on helpompi suunnitella 2x35km ohjelmaan kuin 7x10km ohjelmaan? Vai onko mielestäsi 35km lenkin juokseminen itsessään progressiota? Kuten jo sanottu, usealla lyhyellä lenkillä pelivaraa on paljon, paljon enemmän. Osan päivistä voi juosta kovempaa, osan hiljempaa. Osana päivistä voi juosta kisavauhtia kovempaa, osana taas kisavauhtia hitaampaa. Progressiota voi tuoda lenkkien oituutta lisäämällä, kovan vauhdin osuutta kasvattamalla, vauhtia nostamalla tai miten ikinä haluaakaan. 35km:n lenkillä on vaikea tehdä mitään noista. Ja väitän, että 7x10km ryhmä juoksisi 2x35km ryhmältä karkuun ja kovaa, oli kyseessä mikä matka tahansa, kunhan treeni olisi ollut edes etäisesti järkevää ja kehittävää.
  3. Näinpä. Liian isolla "kerta-annoksella" osa adaptaatiosta menee hukkaan, kun kropan harjoitusvaste ei kasva lineaarisesti, ts. 2x20km kehittää lähes aina enemmän kuin 1x40km, mikäli noiden kahden kaksikymppisten välissä palaudutaan riittävästi. Jos pohditaan tuota 7x10km vs 2x35km tilannetta, niin ensimmäisessä on tietysti paljon enemmän pelivaraa vauhtienkin kanssa, mikä edelleen tekee tästä paremman vaihtoehdon. Toki jos on aikaa treenata vain kahdesti viikossa, niin sitten mennään sillä mitä on.
  4. Liikkuvuus (lonkka) saattaa myös tulla vastaan bulgarialaisessa kyykyssä. Kannattaa aloitella melko matalalla esim. 20cm boksilla ja tsekata, ettei lantio kierry ala-asentoon mennessä tukijalan puolelle. Ihan hyvä liike, mutta vaatii hiukka treeniä ennen kuin voi toteuttaa kunnolla. Yksi variaatio on vaihtaa koroke takajalalta etujalan alle, jolloin myös saa normaaliin askelkyykkyyn verrattuna erilaisen liikeradan. Tekee aika hyvää kangistuneille takareisille ja pakaroille 🙂 Koroke on tällöin tosin todella matala, tyyliin 10cm tms.
  5. Onnistuuko lounastauolla harjoittelu? Itsellä on aina silloin tällöin mahdollisuus venyttää ruokataukoa vähän päälle tuntiin, mikä yhdistettynä työpaikan saliin tarkoittaa oikeen hyvää treeniä. 70 minuutissa ehtii tekemään vaikka minkälaisen vk- tai mk-treenin matolla suihkuineen ja vaatteen vaihtoineen. Safka sitten työn lomassa naamariin. Itsellä myös työpäivän tuottavuus paranee huomattavasti, kun työn saa jaettua n. 4h + 4h versus 8h putkeen. Hetkeksi kun saa pääkoppa muuta pohdittavaa, niin taas jaksaa. Itse työn aikana tapahtuvaan liikkumiseen en kyllä osaa sanoa mitään. Olen pitänyt kiinni maksimissaan tunnin istumisjaksoista, jonka jälkeen kävelyä yms hörhöilyä, jotta saa paikkoja oiottua. Hyvältä se tuntuu, niin kai siitä jotain hyötyä on.
  6. VPe

    Hoka One One

    Näitä erilaisia vedätyssivuja on verkko pullollaan. Domainin rekisteröinti maksaa tyyliin 10-20€, niin kyllähän noiden pyörittäminen on ihan tuottavaa hommaa, vaikka sivut vedetäänkin alas melko nopeaan (yleensä). En halua jälkiviisastella, mutta näin niin kuin yleisesti muutamia vinkkejä kusetuksen tunnistamiseksi: - sivulta ei löydy järkeenkäyviä yhteystietoja, yleensä ota yhteyttä -kohdassa on vain tyhjä yhteydenottolomake, joka tuskin lähtee yhtään minnekään - googlesta ei löydy ostokokemuksia/arvioita (liittyy seuraavaan kohtaan) - domain rekisteröity äskettäin (voi tarkastaa esim. whois.net avulla). Kys. mukamas hokan outlet on rekisteröity 2.1.2020 ja serveri on vuokrattu Malesiasta. Ei herätä ainakaan luottamusta? Osoitteen voi laittaa myös vaikka scamdoc.com:iin, joka antaa oman arvionsa luotettavuudesta. Tässä tapauksessa arvio on 1/100 (100 = luotettava) - Ja viimeisenä vetää henkeä ennen ostopäätöstä. Ahneus tekee sokeaksi.
  7. Itse en oikeen tahdo uskoa tohon energiankulutuksen tasaantumiseen. Mistä osatekijöistä kompensaatio siis koostuu? Pelkästään se, että "muu liikunta" vähenee, ei millään voi nollata vaikkapa tuhatta päivittäistä treenillä kulutettua kaloria. Väitän, että energiankulutus ei isossa mittakaavassa kompensoidu muulla kuin kasvaneella energian saannilla.
  8. Niin siis eihän se liikunnan vaikutus kalorinkulutukseen nollaannu, vaikka sitä pidempään harrastaisi. Tuossa meta-analyysissä lähes kaikista tutkimuksista puuttui kohderyhmän kalorien syömisen tarkkailu, ts. vain kalorinkulutusta tarkkailtiin. Tottakai keho sopeutuu kasvaneeseen kalorinkulutukseen lisäämällä nälän tunnetta, jolloin painon putoaminen loppuu, jos syömiset tapahtuvat nälän tunteen perusteella. Toinen mainittu tekijä oli muun aktiivisuuden väheneminen harjoittelun lisääntyessä, mikä edelleen tasaa treenin vaikutusta kaloritasapainoon. Pointtini siis taisi olla, ettei kroppa liiku pyhällä hengellä, vaikka olisi juossut kuinka pitkään. Jos pitkiksellä palaa 1500 kaloria, niin kroppa ottaa kyllä siihen tarvittavan energian tavalla tai toisella ja se kyllä (omasta mielestä) kannattaa huomioida myös syömisissä etenkin jos tuloksia juoksun (tai missä nyt haluaakaam kehittyä) saralla halajaa. Palautuminen nyt ainakin hidastuu merkittävästi, kun mennään liiaksi miinuksilla. E: sama asia huomattiin aiemmissakin viesteissä.
  9. Pari kertaa itse tilannut kengät tuolta. Lähtivät tulemaan seuraavana päivänä ja kotona n. viikon päästä eli sen suhteen hyvin toimi. Palautuksista ei kokemusta, kun koot sattuivat osumaan kohdalleen.
  10. Mikäli toi IAAF:n pisteytys lasketaan jonkun prosenttiosuuden perusteella ( = nopeampi kuin x% juoksijoista), niin voisiko osallistujapopula vaikuttaa tuohon lyhyempien matkojen epäsuhtaan? Lähinnä mietin, että lyhyempiä matkoja juoksevat, etenkin ikäsarjalaiset, kisaavat lyhyempiä matkoja keskimäärin tavoitteellisemmin kuin pidempiä matkoja. Monihan juoksee kympin, puolikkaan tai maran ihan elämyksenä itsessään, mutta etenkin radalle mennään yleensä jonkun tavoitteen perässä. Eihän se radan tahkoaminen itsessään ole kovin kummoista, vaan kyllähän se kipinä tulee oman ennätyksen saavuttamisesta tai hyvästä kisaamisesta. Ja kun haetaan tulosta, niin yleensä treeni on sen mukaista. Mitä nyt muutamassa ratajuoksussa ollut katsojana, niin kyllähän siellä juoksevat vaikuttavat keskimääräistä enemmän hölkänneiltä vs. katujuoksut sun muut. Ja pointtina ei nyt tietenkään ollut väheksyä ketään juoksipa miten hyvänsä.
  11. Itellä usean mattolenkin jälkeen ulkona juostessa rasitus tuntuu eniten pohkeissa ja etureisissä. Juoksen matolla varmaan vähän normaalia pystymmässä, jolloin askel on "vetävämpi". Vähän vastaava on, jos menee polulle rykimään pitkän asfalttikauden jälkeen (esim alkukesä, kun lumet on viimein lähtenyt poluilta), niin jalat on tunnin jälkeen sellaista toffeeta, että oksat pois. Muutama päivä menee totutellessa ja sitten taas toimii. Eli no problem. Tärkeämpi pysyä ehjänä, vaikka se tarkoittaisikin "korvaavaa" juoksua matolla.
  12. Sama homma itellä. Tv-reippaat / kovat on itselle varmaan kaikista vaikeimpia matolla. "Luonnossa" vauhti elää koko ajan vähäsen ja jos alkaa ahdistaa, niin pieni kiihdytys tai hölläys auttaa saamaan rytmistä taas kiinni ja helpottaa kummasti. Ulkona tuo tapahtuu lähes itsestään, mutta matolla joutuu vispaamaan nappuloiden kanssa.
  13. VPe

    Nike Vaporfly 4%

    On muuten ärhäkän näköiset pikajuoksupiikkarit 🤩 Harmi vaan ettei ole tarvetta.
  14. Samaa mieltä itsekin. Bekeleen on jotenkin helpompi samaistua. Mitenkään Kipchogea väheksymättä, mutta armoton dominointi vuodesta toiseen on vaan katsojan näkökulmasta hiukan tylsää. Virheettömän tuloksen takominen toisensa perään tekee hommasta vähän liian helpon ja kliinisen näköistä. Tätähän se ei tietenkään ole, sen jokainen tavoitteellisesti treenannut tietää.
  15. Mielestäni ihan hyvä, että IAAF (tai mikä lieneekään nimenvaihdon jälkeen) asetti hyväksytyille kengille selkeät rajat, jotta homma ei lähde ihan lapasesta. Varmasti kehitys jatkuu ja jatkossa tullaan näkemään aiempaa nopeampia kenkiä, mutta niinhän se tahtoo olla kaikessa. Erityisen hyvä lisäys oli vaatimus kenkien saatavuudesta: jos kaikilla on tosiasiallinen mahdollisuus käyttää parasta kenkää, niin silloin kellään ei ole sen suhteen etulyöntiasemaa. Tätäkin varmaan tullaan kiertämään tavalla tai toisella, mutta ainakin suunta on hyvä. Sen sijaan julkistus vähintään 4kk ennen kengän käyttöä kisassa on hiton outo. Sehän tarkoittaa, että tuon 4kk:n sisällä tavan hölkkääjät voivat käyttää kisoissa kenkiä, joita ammattilaiset eivät, koska kengät eivät ole olleet markkinoilla vielä koko määräaikaa. Luulisi että 14 tai 30 päivää olisi ajanut saman asian. 4kk tuntuu naurettavan pitkältä, etenkin kun ottaa huomioon, että mallit uudistuvat suunnilleen vuosittain.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy