Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Petteri Jokela

Jäsenet
  • Content Count

    24
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

33 Excellent

About Petteri Jokela

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Suoraan en vastaa kysymykseen, mutta itse juoksin vuonna 2019 yht 4453 km eli vain 85 km viikossa. Vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen, kun ei ole tarvinnut matkustella ja ovesta on päässyt suoraan metsälle. Mutta kyllä ruoankulutus on noussut melkoisesti. Viikkokilometrit vuonna 2020: vk km 1 95,2 2 91,0 3 97,3 4 87,5 5 106,4 6 116,9 7 79,8 8 37,1 9 84,7 10 112,7 11 101,5 12 124,6 13 145,6 14 152,6 15 182,0 16 185,5 17 152,6 18 168,7 19 139,3 20 123,9 21 135,8 22 135,1 23 121,1 24 126,7 Takavuosien perusteella sanoisin, että mitä enemmän kilpailee, sen pienemmiksi kokonaiskilometrit jäävät. Lisäksi, jos vetää intervalleja ja muita tehotreenejä viikottain, niin kyllä 60-70 km voi olla jo paljon, mutta 100-110 km rauhallista menoa varsin vähän. Kuten joku jo totesikin, niin perhe- ja/tai työelämä voi pitkälti sanella sen, ettei täyspäiväisen urheilijan tavalla voi treenata. Ehkä itsekin alan joskus tavoitteellisemmin harjoittelemaan.
  2. Petteri Jokela

    UTMB 2020

    Eikös tuo UTMB:n (24.-30.8.2020) kohtalo pitänyt ilmoittaa vasta 20.5. paikkeilla? Eilen kyllä ilmoitettiin, että "Marathon du Mont Blanc" 25.-28.6.2020 on peruttu, mutta se on eri kuin UTMB. Sitten on erilaisia 'xxx by UTMB'-kisoja, joita on peruttu/perutaan.
  3. Tutkimuksen, johon usein viitataan, mukaan taloudellisuuteen tai energiankulutukseen vaikutus tossuilla on 1,6 -6,2 % keskiarvon ollessa hieman yli 4 % juoksuvauhdista (14, 16 ja 18 km/h) riippumatta (testeissä 18 miesjuoksijaa, jotka juoksevat 10 km alle 31 min). Kun arvioidaan ajan paranemista, oletetaan hapenkulutuksen olevan kenialaisilla huippumaratoonareilla olevan kaavan V_O2 (mL O2/kg/min) = 5.7 + 9.8158 V + 0.0537 V^3 mukaista. Maratonin ME-vauhdeissa se tarkoittaisi 3,4 %:n parannusta ajassa. (Tuo tutkimus: https://link.springer.com/article/10.1007/s40279-017-0811-2 )
  4. Joukkueessa saa olla 3-6 juoksijaa, joista 3 parhaan aika määrää joukkuetuloksen. 102.3. MARATHON/HALF MARATHON 102.3.1. Marathon/Half Marathon are both individual and team competitions (for national men's and women's teams). The teams’ competition is incorporated in the overall medal & placing tables of the European Athletics Championships as well. Each European Athletics Member Federation may take part with one men’s and one women’s team. 102.3.2. Each European Athletics Member Federation entering a marathon/half marathon team shall take part with no fewer than 3 (three) and not more than 6 (six) runners. 102.3.3. The times of the first 3 (three) finishing runners of each team shall be aggregated in order to determine the finishing order, the team with the lowest aggregate time being the winner, and so on. 102.3.4. A tie shall be resolved in favour of the team whose last scoring runner finishes nearest to the first place. 102.3.5. All runners finishing shall be classified individually and shall be eligible for individual awards. 102.3.6 A team finishing with fewer than 3 (three) runners will not be classified in the team result.
  5. Kaikissa tuntemissani matoissa lukuarvo on prosenttia (%), puhuttiin sitten incline/grade tai muulla termillä. Fysikaalisesti kai pitäisi puhua asteista, jos puhutaan nousu'kulmasta' mutta prosentti on kätevämpi, koska silloin voi nousumetrit laskea suurin piirtein edetyn matkan perusteella. Sinänsähän prosentit ja asteet on eri asia kuten totesit: % ast 0,5 0,29 1 0,57 2 1,15 5 2,86 10 5,71 20 11,31 50 26,57 100 45,00
  6. Uutisoitiin jo 19.10.2019: https://yle.fi/uutiset/3-11000775
  7. Tässä taustaa tuolle IAAF:n mixed-säännölle (vanha postaukseni parin vuoden takaa): Vuoden 2003 Lontoon maratonilla naisten kisa alkoi 45 minuuttia ennen miesten kisaa. Silti naisten lähdössä oli 7 kenialaista miestä, joiden oli määrä olla Paula Radcliffen jäniksinä. Vain Loywapet ja Kandie pystyivät pitämään suunniteltua 2:16-vauhtia (Kandie hyppäsi sivuun 30 km:n jälkeen). (Radcliffen nimissä ollut ennätys oli silloin 2:17:18, Chigaco, 2002.) Nuo miehet olivat "naisten kisan" tuloksissa: Samson Loywapet 2:15:24 Mark Yatich 2:19:52 Ibrahim Mitei 2:19:53 John Kiprono 2:21:14 Paul Kanda 2:23:13 Wesley Chelule 2:24:00 Christopher Kandie DNF IAAF:n uusissa säännöissä sanotaan: "IAAF shall keep two World Records for women in Road Races: a World Record for performance achieved in mixed gender (“Mixed”) races and a World Record for performance achieved in single gender (“Women only”) races. Note (ii): A women only road race can be staged by having separate women’s and men’s start times. The time differential should be chosen to prevent any possibility of assistance, pacing or interference, especially on courses involving more than one lap of the same section of the course." (Nämä muutokset sääntöihin on tehty vasta vuonna 2017.) Radcliffe juoksi siis vain naisten kisassa, mutta sai "ulkopuolisilta" vetoapua, vaikka itse toteaa juosseensa jänisten rinnalla eikä takana. IAAF ilmoitti joitakin vuosia sitten eväävänsä ME:n tuon juoksun järjestelyjen takia, koska naisten kisassa saavat sääntöjen mukaan juosta vain naiset. Kyseessä ei ollut juridisesti miesjänisten käyttö, vaan vain naisille tarkoitetussa kisassa olevien ulkopuolisten hyödyntäminen. IAAF:n toimet aiheuttivat paljon porua, varsinkin peruuttaa ME takautuvasti muutettujen sääntöjen takia. Siksi IAAF halusi luoda tuollaisen 'mixed-ME' käsitteen katujuoksuja varten. Uusien sääntöjen mukaan Radcliffen aika on mixed-ME, vaikka juoksu ei varsinainen mixed-kisa silloin ollutkaan. Lisäksi: on huomattava, että mixed-sääntö pätee maantiejuoksussa maratonin lisäksi myös matkoilla 5 km, 10 km, 20 km, puolimaraton, 50km ja 100 km. (5 km:n osalta ME.t hyväksytään 1.1.2018 lähtien, ja tällöin ajan pitää olla parempi kuin 13:10 miehillä ja 14:45 naisilla.)
  8. Tuo sivu 245 koskee polkujuoksuja. Vantaan maraton on maantiejuoksu (road race) ja silloin pätee "Refreshments shall be placed so that they are easily accessible to, or may be put by authorised persons into the hands of, the athletes. " Muutoin nuo suomennetut säännöt ovat aika veikeitä, polkujuoksussa esim. 'aid stations' ovat 'ensiapuasemia', kun yleensä niistä puhutaan 'huoltopisteinä'.
  9. Riippuu myös voittajan ajasta. Noiden kahden UTTF-kärkinaisen ero nyt on niin pieni (1,77 p), että 10 minuutin aikaero riittää, jos esim voittaja 18:00 (125 p) ja nuo kaksi muuta esim. 21:50 (69,26 p) ja 22:00 (67,50 p). Edit: Nyt kun naisten voittaja Päätalo on maalissa 20:49:41 ja saa 125 pistettä eli yhteensä hänellä 225 UTTF-pistettä, niin hänet voittaakseen Ahokkaan on oltava maalissa ajassa 23:15 tai nopeammin, vastaavasti Niskavaaran ajassa 23:06 tai aiemmin. Voisihan tuo laskenta olla myös osa live-palvelua.
  10. Normaalilta hellekeliltä näyttää. Kreikan ilmatieteen laitoksen mittauspisteiden perusteella näyttää, että reitillä on just nyt 28,5...30,5 C lämmintä. Nuo ilmatieteilijöiden viralliset mittauspisteet ovat yleensä valkoisiksi maalattujen puusäleikköjen sisällä, katujen pinnalla lienee huomattavasti lämpimämpää.
  11. Toisten tietojen mukaan Radka Churanova (no 299) olisi naisten kärjessä 42,2 km:n kohdalla (3:23), mutta häntä ei näy seurannassa, kuten näyttää puuttuvan noin 100 muuta juoksijaa, jotka lienevät jo ohittaneet tuon CP:n.
  12. Nurmisella n. 32 km kohdalla 1,6 km etumatkaa Maksimaiseen, kun Nurminen näyttää harhautuvan ensi kerran, mutta tällöin palaa samaan kohtaan jatkamaan, kunnes tulee tuo tielle siirtyminen, jonka aikana Maksimainen menee kärkeen. Live-seuranta ei tietysti ole sama kuin järjestäjän ilmoittamat lopulliset tulokset. Tietysti on hassua, kun nytkin joillakin (ei yllämainitut kuitenkaan) nopeus on 99-101 km/h, kun ovat ilmeisesti siirtyneet raatokyytiin. Kun itsellä on taustaa monesta lajista, niin on tottunut että sääntöjen rikkominen on hylsy, hyötyikö rikkoja siitä tai ei. Uinnissa tuo on varsin yleistä: esim. varaslähdöt, epäpuhtaat käännökset, pintaannousu myöhään. Kaikkia ei tuomaristo huomaa, mutta jos joku tekee protestin, niin tuomariston tulee tarkistaa, rikottiinko sääntöjä vai ei, eikä sitä, vaikuttiko se loppujärjestykseen. Näin taisi käydä sille estejuoksijalle, joka riisui paitansa loppusuoralla. Eräs maa teki protestin ja juryllä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin todeta hylsy (kilpailijan on juostaja edustusasussa). Polkujuoksukin on nykyään IAAF:n laji, jossa noudatetaan iAAF:n sääntöjä. Järjestäjä voi kuitenkin ilmoittaa (ennen kisaa), mitä sääntöjä ei noudateta (niiden pykälien osalta, joissa se on mahdollista). Tällä on haluttu helpottaa esim. massatapahtumien huoltoa, jossa esim. keliolosuhteiden vuoksi voi ottaa vastaan vaikka suolaa tai vettä huoltopisteiden ulkopuolella. Mutta tämä on tehtävä selväksi ennen kisan alkua. Reittien merkinnöistä sanotaan, että ne niiden tulee olla sellaiset, että kilpailija vaivatta pystyy seuraamaan oikeata reittiä. Ilmeisesti merkinnät ovat puuttellisia monessa kisassa (juoksijalla mahdollisesti oleva kartta ei ole sama kuin riittävä merkintä, koska tällöin kyseessä on jo toinen laji, esim suunnistus). Harmillisesti myös ilkivalta harhauttaa juoksijoita. Espoo Trail Runissa viimeksi Tomi Mikkola veti pitkän kaulan muihin, ja jossain vaiheessa hän ja muutama muu tuli vastaan aivan väärästä suunnasta. Tällöin taisi neljä kärkimiestä keskeyttää tai jättivät maaliin menemisen eli ottivat DNF:n (koska muutoin olisi tullut hylsy). Juoksuyhteisössä tulee ymmärtää sääntöjen merkitys. Tietyistä asioista on hylättävä (oikean reitin juoksematta jättäminen, vaikka virhe ei johtuisi juoksijasta itsestään), tietyistä voidaan (mutta ei ole pakko) hylätä (oleellisen varusteen tai esim. numerolapun puuttuminen, maksimiajan ylittäminen) tai voidaan antaa aikasakko (kuten esim. tietyn varusteen puuttuminen). Nuuksiossahan vuosi sitten annettiin kuudelle 70 km:n kärkimiehelle n. 20 minuutin vähennys lopputuloksiin (koska olivat harhautuneet ja juosseet pidemmän matkan). Toivon tuolle Vuokatin tapahtumalle hyvää tulevaisuutta. Kainuun seutu on hieno ja niissä maisemissa tuli lähes koko kesälomakin juostua. Itse kisaankin on tarkoitus osallistua, kunhan sopii paremmin työkuvioihin.
  13. Muuan herra Kouros juoksi 162,4 km 12 tunnin välituloksena 48h-kisassa (452,270 km) v. 1985 (hänen 3. paras 48h-tuloksensa).
  14. Juuri noin niin kuin Pörkkis mainitsi: Moona Korkealaakso 5000 m: 4600 m 15:33,90 (Skräddar) 4800 m 16:11:70 5000 m 16:43:52 Sara Kuivisto 800 m: 200 m 0:29:37 400 m 1:00:01 600 m 1:31:00 800 m 2:04:08 Tosin 1:20-kierrosvauhdeista voi lopun reippaasti tullakin.
  15. Oli ylivoimainen kevään SM-maantie 10 km:llä (N17). Oli myös nopeampi kuin N19-sarjalaiset.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy