Jump to content
Juoksufoorumi.fi


AnttiSn

Jäsenet
  • Content Count

    578
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    1

AnttiSn last won the day on May 7

AnttiSn had the most liked content!

Community Reputation

599 Excellent

1 Follower

Profile Information

  • Asuinpaikka
    Espoo

Recent Profile Visitors

909 profile views
  1. Minähän se taisin pahiten tähän hommaan eloa saada omalla kommentillani. Että eiköhän poistuta porukassa loitommalle. Siihen metsäkutsuun en nyt vastaa, mutta teen nyt oman maksimaalisen "polkujuoksuvälinehöpötyksen" tämän keskustelun kunniaksi huomenna. Vedän pitkiksen pinkit sporkx-sukat jalassa, kulkuset body glidella huolella rasvattuna, lippis päässä ehkä jopa väärinpäin ja shortsit ja t-paita päällä (mutta kuitenkin turvallisesti asvaltilla) - eli perinteisiä retkeilyhommia siis täälläkin kalenterissa...
  2. MIelikuvituksen puutetta. Tai oikeastaan tiedon puutetta. Nimittäin kaikki polkujuoksijathan nimenomaan ovat homoja, jotka etsivät entisiä ja tulevia partnereitaan siellä metsässä. Sen vuoksi itsekin joskus salaa käväisen metsän puolella, koen nimittäin suunnatonta vetoa atleettisiin miesvartaloihin, vaikka heteroavioliittoa pidänkin kulissien vuoksi yllä.
  3. AnttiSn

    Sykemittareiden litiumioniakun lataus

    Juu esim. uimahallissa on vähän vaivalloista viedä kello erikseen kaappiin ja mennä sitten saunaan. Tai voihan joku uskaltaa jättää kellon sitten uimahallin lokerikkoon samoin kuin uimahousut, mutta ite jotenkin en monen sadan kelloa viitsisi noinkaan huolimattomasti jättää "tarjolle". Eli mennään sillä periaatteella, että kello on aina ranteessa lukuunottamatta latausta!
  4. AnttiSn

    Uintikunto

    Tuohon taitaa yleensä olla perusteena se, että liukuvuutta on helpompi saavuttaa altaassa kuin avovedessä, etenkin aallokossa. Mitä itse lukenut avovesiuimareiden valmennukseen perehtyneiden vinkkejä, niin kadenssi on jotain, joka on kullekin yksilölle ja sen yksilön tekniikalle luonnollista. Keskimäärin huippu-uimareilla avovedessä aavistuksen korkeampi kadenssi kuin altaassa. Tämähän ei tarkoita sitä, että huono uimari tulee paremmaksi nostamalla kadenssia, mikä on luontainen väärinymmärrys edellisestä havainnosta! Itse tässä vuoden uintien jälkeen vielä haen jatkuvasti sitä omaa uintitekniikkaa - vetääkö pitkiä vetoja vai kauhoa korkeammalla frekvenssillä. Jonkin sortin empiiristä analyysiä tein viime kesän avovesiuinneista, eli noin 2km pitkistä pätkistä vedin pitkällä vedolla ja liukuen, jonka jälkeen tyypillisesti joka keskittyminen herpaantui tahi voimat uupui ja tähän tuli usein 500-1000m pätkä korkean frekvenssin kauhomista. Lähes säännöllisesti sykevyöllä tehdyissä uinneissa näkyi, että pitkä veto korreloi nopean vauhdin ja alhaisen sykkeen kanssa kun taas lyhyt veto korkea kadenssi puolestaan hitaamman vauhdin ja korkeamman sykkeen kanssa. Toki varmaan omassa tapauksessa kyse on enemmän siitä, että tekniikka hajoaa kuin, että osaisin puhtaalla tekniikalla nostaa kadenssia... Kaksi uimatekniikkaan liittyvää omakohtaista havaintoa lisään vaikka tähän, vaikkei ne uintikuntoon liitykään. Asia numero yksi on jäykät nilkat. Käytännössä en pääse juuri eteenpäin pelkästään potkien, koskapa nilkat ei ojennu riittävästi. Tuohon yrittänyt vaikuttaa venytellen, mutta onhan se myönnettävä että taas on kulunut useampi viikko, ettei säännöllistä venyttelyä ole takana. Toinen minkä itse huomannut on se ojennusvaiheen käden asento. Aluksi yritin liukua melko lähellä vedenpintaa, mutta totesin, että pirun hankala homma. Sitten hoksasin jostain, että jäykillä olkapäillä voi olla järkevämpää liuttaa käsi jo valmiiksi alemmaksi, josta sen otteen saa paremmin haettua. Eli käytännössä annetaan periksi muutamat sentit sieltä alkuvedosta ja haetaan ote alempaa, missä olkapää antaa periksi. Ehkä sitten menin tässä hitusen yli ja käsi alkoi olla sen verran alhaalla, että se merkittävästi jarrutti liukua. Nyt yrittänyt pari kertaa liukua vähän korkeammalla ja yllätyksekseni todellakin liukumista tapahtuu normaalin uppoamisen sijaan! Uintikuntoon liittyen. Vaikka uinti onkin erittäin merkittävästi tekniikkalaji, niin pelkällä tekniikalla ei uida. Ainaskin itse nollasta uinnin aloittaneeni totesin, että melko paljon löytyy pienehköjä uintiin kaivattavia lihaksia olkapäistä, joiden kunto ei-uimarilla oli aika heikko. Siten uintimatkan ja nopeuden lisääminen ei ihan pelkällä tekniikan kuntoon laittamisella onnistu, vaan siihen joutuu myös uimaan!
  5. AnttiSn

    Uintikunto

    Lähtö tietysti alhaalta, kuten sarjassakin. Hauska juttu, että tosiaan vähän kaksipiippuinen juttu onko tuo helpompi pro-uimarille vai aloittelijalle. Aloittelija ei nimittäin pääse kovaa, mutta voi kestää kuitenkin tuota hidasta vauhtia. Taas prolle se tauko on suhteellisesti huomattavasti pidempi. No, aivan sama mutta on tuokin sellainen testi, joka kertoo oletko kehittynyt ainaskin jollain uimisen osa-alueella ja vaikka se melko hapokas onkin niin ainaskin kohtuu äkkiä ohi! Ei kannata yliarvioida omaa kehontuntemusta. Itselläkin kuitenkin parikyt vuotta pallopelejä takana ja koordinaatio on vähintään erittäin hyvä vs. keskiverto ihminen. Mutta kun ei ole uinut sillä tavalla vakavissaan, niin se koordinaatio vaakatasossa osaa tehdä tepposia. Uinnissa vieläpä loppujen lopuksi pieneltä tuntuvat virheasennot johtavat kohtuu dramaattisiin ongelmiin, jotka voi sitten ilmetä ihan eri puolella kuin mistä virhe alunperin on lähtöisin ja sitä kautta itsediagnoosi voi olla turkasen hidas tapa korjata ongelmia.
  6. AnttiSn

    Uintikunto

    Endless 50s. This swim set is another shock to the swimming system. Swim a single 50 metre effort at maximum speed. Add five seconds to that time. For example – if the maximum speed swim equals 38 seconds , then add 5 = 43 seconds. Now add another 5 seconds – i.e. 48 seconds. And now the fun part…..How many 43 second swims can you repeat on a 48 second time cycle? Key: Less than 5: You’re as soft as a marshmallow. 6 – 10: Good but you can do better. 11 – 15: Very good. 16 – 20: Excellent More than 20: Move over Phelps. Look out Ledecky….you’re awesome. Tuossa vielä tuo endless 50s setti sellaisena, kun sen kopioin. Ehkä tosiaan jatkossa ois parempi vetäistä eka noita 10-15m spurtteja muutamia ja sitten kertaalleen tuo setti testinä läpi. Kiitokset vinkistä! Ei se ollukaa muuten nynny vaan vaahtokarkki, no kuitenkin siellä luokassa sitä ollaan iteki. Minä ymmärsin, että tuon aika-ajon ja kisan välissä voi kyllä lepäillä itsensä freesiksi asti. Uintitekniikkaa oppii kursseilla tahi ihan youtube-videoita katsomalla. Youtuben avulla voi oppia ihan kohtuu hyvin uimaan, mutta siinä tarvitsee sitten vähän tuntea omaa kehoaan. Ainaskin itsellä on edelleen hahmotusvaikeuksia raajojen liikkeiden suhteeen. Tuo vedessä oleminen vain kadottaa jotenkin aistimukset, missä asennossa mikäkin osa kehosta on! Loppupeleissä ihan sama mistä niitä vinkkejä katselee, mutta kyllä se kuitenkin vaatii sinne altaaseen/järveen menoa, että ne opit saa lihasmuistiin iskostettua!
  7. AnttiSn

    Juoksijan polvi

    Kyllähän nuo on perusluonteeltaan hyvin samankaltaisia. Jos kipu kohdistuu sinne polven alle on kyllä enemmän syytä miettiä niitä ihan etureisiä ja jos puolestaan polven sivuun on syynä todennäköisesti lantiossa sijaitsevat lihakset tahi jopa takareisi. Myös etureisi mahdollinen, mutta harvinaisempi. Kaikkiin näihin tietysti auttaa rullailu, että saa jumit pois, mutta myös se venyttely pitemmällä aikavälillä. Samoiten pitkällä aikavälillä ongelmallisten lihasten vahvistaminen voi jopa kokonaan poistaa oireet. Itsellä oli jossain kohdin tuota polven kipuilua vähän siellä ja täällä, aina silloin tällöin ilmestyy todella lievänä edelleen. Mutta kyllä sen saa pidettyä melko pitkälle noilla yllä olevin ohjein loitolla.
  8. AnttiSn

    Uintikunto

    Asteikko oli alle 5, olet nynny. 5-10, ihan hyvä yritys. Ja sitten siihen väliin jotain ja 20+ olet kuin Michael Phelps.
  9. Juu, tiedät varmaan itsekin, että tuo lupaus ei millään muotoa pidä paikkaansa. En kyllä kummoisen sortin asiantuntija ole energia-asioissa, sen verran asioihin toki perehtynyt töiden puolesta, ettei kuitenkaan ihan puuta ja heinää minulle voi syöttää. Tuosta ajatuksesta olen kyllä samaa mieltä, että varmuudella tällä hetkellä toteutetut toimet eivät ole millään muotoa riittäviä ja todennäköisesti ainakin jonkin sortin peruuttamatonta tuhoa tässä on jo aiheutettu. Mutta toisaalta en ole kuin Trump, joka sanoo "juu kyllä se ilmastonmuutos tulee ja meillä nyt ei vaan ole mitään mahdollisuutta sitä estää". Sehän on vähän sama kuin olla lähtöviivalla tiedostaen, että kunto nyt ei ehkä riitä omaan ennätykseen ja todeta lähtevänsä häviämään suosiolla. Itsellä mentaliteetti on näissä asioissa ollut pistää kaikki likoon ja sitten jälkikäteen katsella mihin se riitti tai ei riittänyt. Eipähän tarvitse jossitella eikä harmitella siinä välissä...
  10. Toki näinkin. Voitaneen myös ihan aiheellisesti kysyä liittyisikö ilmaston muuttuminen ja sitä kautta muuttuneet olosuhteet myös eläinten pärjäämiseen luonnossa? Toisekseen se on ollut elämän tahti, että toiset kuolee ja uusia lajeja syntyy. Nyt toki eletään jo tuollaista aikaa, jossa massasukupuutosta voidaan puhua. Tämä mielestäni kertoo hyvin sen, mihin tässä ollaan matkalla. Isoista asioista kyse. Fuusioenergiasta voisin luennoida enemmänkin, tehnyt väitöskirjan aiheesta ja sen jälkeen muun muassa ollut Saksassa koereaktorilla kolmisen vuotta töissä tutkijana ja nyt tutkijana Suomessa aiheeseen liittyen. Olen juuri nytkin vierailulla täällä: https://en.wikipedia.org/wiki/ASDEX_Upgrade Tuolla mainitulla Marseillen koereaktorilla muuten tullut vierailtua puolen kymmentä kertaa, viimeksi alle vuosi sitten. Projekti on nyt rakentamisen suhteen ohittanut 50% valmistumisasteen. Itse reaktorihan sijaitsee Cadarachessa (lähin kaupunki ei ole Marseille vaan Aix en Provence) ja on aivan valtavan iso projekti, isoin kansainvälinen tiedeyhteistyö sitten kansainvälisen avaruusaseman (eli isompi kuin Cern esimerkiksi). Fuusioenergia on lupaava tulevaisuuden energiamuoto, mutta valitettavasti sen potentiaali ratkaista ilmastonmuutos on marginaalinen - ollaan vain myöhässä tällä tahdilla. Vaihtoehtoja olisi kiihdyttää tutkimusprosessia merkittävästi, mutta rahoitusta se vaatisi moninkertaisesti nykyiseen nähden. Kyse on enemmän poliittisesta halusta kuin siitä, etteikö asioita voisi saada tehtyä. Legendaarinen toteamus jostain 70 luvulta, että fuusioenergia on 50 vuoden päässä piti muuten sisällään myös sivulauseen, jossa mainittiin "jos jatkossa tutkimukseen annetaan vuosittain X määrä dollareita". Joku fiksu laski aikoinaan fuusiorahoituksen määrän ja totesi, että olemme täsmälleen tuon ennustuksen mukaiselle tiellä - aikaa on mennyt vain reippaasti enemmän kun rahoitusta on ollut reilusti vähemmän. Oma ennusteeni on, että fuusioenergia tulee toteutumaan Kiinan panostusten ansiosta jossain päin Aasiaa. Euroopassa suunnitellaan kovasti seuraavaa reaktoria, jonka tarkoitus on tuottaa sähköä verkkoon, mutta Kiinassa ollaan aidosti valmiita rahoittamaan vastaava projekti menetelmällä "tehdään ja rakennetaan se, maksoi mitä maksoi. Ei haittaa, vaikka epäonnistuu pari kertaa!". Niillä on vaan semmoinen pieni ongelma, etteivät (vielä!) tiedä miten se pitäisi rakentaa. Tuohan on helposti ratkaistava ongelma, kun rahaa kerran löytyy. Sen sijaan rahan löytäminen on nykyaikana huomattavasti vaikeampaa. Vielä loppukaneettina. Hirveän säädön seurauksena lopultakin tuo koereaktori ihan oikeasti nyt rakennetaan sinne Ranskaan. Sen kustannusarvio on monimutkainen juttu ja kukaan ei liene tiedä saati halua tietää paljonko koko projekti lopulta tulee maksamaan. Useita miljardeja, ehkä noin 6-7. Suuruusluokka-arviona siis ITER-reaktori = 1 kpl moderneja lentotukialuksia. Onhan se kallista, mutta jostain syystä lentotukialuksiin riittää kyllä varoja...
  11. Niin, yhtä on yritetty ja siinä surkeasti epäonnistuttu. Kukaan ei liene kiellä, että projekti ei kovin onnistunut ole ollut. Mitä vähemmän rakennetaan, sitä suurempi todennäköisyys on, että ongelmia tulee. Parempi kuitenkin tehdä noita rauhassa ja turvallisesti kuin oikoteitä etsien, siitä oltaneen samaa mieltä? Onko tuo yhden ydinvoimalan myöhästyminen kuitenkaan merkittävä asia globaalissa kuvassa? Mielestäni ei, ydinvoimaloita rakennetaan noin 5-10 vuoden syklillä tänäkin päivänä. Kuten sanottua, niin tuulivoima on tervetullut ja itse liputan kyllä tuulivoiman puolesta. Täytyy vain ymmärtää sen rajoitukset, jotka valitettavasti ovat sitä suuremmat mitä enemmän sitä haluaa omaan palettiinsa lisätä. Minun energiamallissa tuulivoima on mukana noin 10-max20% osuudella. Paljonko sinulla rjr on tuulivoimaa omassa ideaalipaletissa? Mistä muut koostuu? Maailmassa on tällä hetkellä noin 450 ydinvoimalaa (noin 6.6 kertaa vähemmän kuin tuo 3000) ja noin 340 000 tuulivoimalaa (noin 11 kertaa vähemmän kuin tuo 4 miljoonaa). Kuten edellä mainittua, niin tuulivoimaloiden lisäksi pitäisi rakentaa lähes niiden tuotantoa vastaava määrä säätövoimaa eli se pitää lisätä tuohon päälle. Ja jos vielä arvioidaan, että lähes ainoa puhdas säätövoima on ydinvoima niin ollaan siinä tilanteessa, että tarvitaan edelleen sekä ne 4 miljoonaa tuulivoimalaa että ne 3000 ydinvoimalaa. Sehän se vasta helppoa onkin rakentaa! Tai vaihtoehtoisesti rakennetaan 4 miljoonaa tuulivoimalaa ja sitä vastaava määrä tehoa hiilivoimaa ja noin 50 % ajasta tuprutetaan hiiltä taivaalle. Näinhän se maailma pelastuu vihreäksi...
  12. Nyt on kyllä pakko kommentoida, vaikka lupasinkin olla kommentoimatta. Tuohan on täyttä populismia! Käytännössä kaikki faktat on vinossa, tai esitetty erittäin väärässä kuvassa. Ensinnäkin, ydinvoimalan käyttöikä on verrattain pitkä, joten elinkaaripäästöissä mitattuna ydinvoima on puhtainta mahdollista energiaa - yhdessä tuulivoiman kanssa. Tämä on siis fakta, eikä mikään arvio. Mukaan laskettuna myös louhinta ja muut mainitut asiat. Samoiten tuo, että ydinvoimaa käytetään vain energiantuotantoon on ns. turha tieto. Ydinvoimalla voidaan käyttää, ja myös käytetään Suomen ulkopuolella, kaukolämpöön ja muuhunkin toimintaan. Mutta Suomessa tähän ei ole nähty tarvetta (miksi?). Jokatapauksessa ydinvoiman korvaama sähkö vs. hiilivoimalla tuotettu sähkö on aina iso askel eteenpäin! On totta, että ydinvoimaloita tarvitaan TODELLA paljon, että ne voisivat ratkaista ilmastonmuutoksen. Tämä kertoo vain sen, että ilmastonmuutos on globaali ja todella suuri ongelma. Tuossa artikkelissa ei kuitenkaan ehdotettu mitään parempaakaan tapaa tuottaa sähköä, tai no tuulivoima siellä mainitaan. Lähdetään nyt siitä FAKTASTA, että sähköä tarvitaan jatkossakin täysin riippumatta siitä miten paljon tehokkaampia voidaan sähkönkäytön kanssa tulevaisuudessa olla. Täten tämä tarvittava määrä sähköä pitäisi pyrkiä tuottamaan mahdollisimman puhtain menetelmin. Seuraava FAKTA on, että vain yhteen sähköntuottomenetelmään perustuvat skenaariot on typeriä haihatteluja, tarvitaan aina energiamixi, jossa on mukana kaikki puhtaat menetelmän eli esimerkiksi vesi, aurinko, tuuli ja ydinvoima. Tässä yhteydessä voidaan tarkastella tuota ajatusta, jonka mukaan pitäisi valmistaa 3000 ydinvoimalaa ilmastonmuutoksen estämiseen. Lause saadaan näyttämään vähemmän tyhmälle, kun verrataan sitä siihen, että sama määrä energiaa tuotettaisiin tuulivoimalla. Tällöin tarvittaisiin 3000 voimalan sijaan noin 4 000 000 uutta tuulivoimalaa, siis neljä miljoonaa tuulivoimalaa. Ongelmaksi muodostuu, että sellaiselle määrällä ei enää riitä järkeviä sijoituspaikkoja (eli paikkoja jossa tuulee riittävästi -> osa voimaloista toimii vain vajaalla teholla eli arvio lienee alakanttiin) ja onhan tuollaisen määrän rakentaminen merkittävästi suurempi haihattelu kuin 3000 ydinvoimalan rakentaminen! Se on käytännössä mahdoton toteuttaa 25 vuodessa. Tässä yhteydessä muistuttaisin myös siitä faktasta, että tuulivoima vaatii liki 100% varavoiman tuotannon eli jokaista rakennettua kWh kohden vaaditaan käytännössä saman verran kWh jotain muuta varavoimaa (perinteisesti siis hiilivoimaa, esimerkiksi). Tämä johtuu siitä, että aina ei tuule ja energianvarastointi isossa skaalassa on erittäin haastavaa. Tämä ongelma muodostuu sitä suuremmaksi mitä suurempi tuulivoiman ja aurinkovoiman osuus on energiamixistä. Sen takia realistiset skenaariot VALITETTAVASTI rajoittuu noin 20-40% osuuteen näistä. Muun väittäminen on huomattavasti suurempaa haihattelua kuin 3000 ydinvoimalan rakentaminen globaalisti.
  13. Onko? Näitä on toki vaikea aina vertailla. Tässä esimerkki jostain tilastosta, jossa on eroteltuina kaikki päätekohteet ja mielestäni ruoka ei kovin korkealla ole: https://www.theguardian.com/environment/2011/apr/28/industries-sectors-carbon-emissions Ja tässä esimerkki siitä, minkä verran omilla ruokailutottumuksilla voi asiaan vaikuttaa: Karkeasti ottaen siis, jos sanotaan on vaikka tuota average-kastia eli syöpi silloin tällöin lihaa, niin siitä vegaaniksi on toki muutosta kymmeniä prosentteja. Jos taas puhutaan esimerkiksi itsestäni niin kuvittelen olevani paljon lähempänä tuota no beef katerogiaa, koska punaisesta lihasta suurin osa on co2 vapaata tuotantoa. Täten siirtyminen kasvissyöjäksi aiheuttaisi melko tavalla marginaalisen muutoksen omaan hiilijalanjälkeen ja väitän, että kaikki muut valinnat elämässä ovat HUOMATTAVASTI suurempia kuin tämä.
  14. Ei kai minulla tarvetta tämmöiseen ole. Olen vain perustellut itselleni monin eri tavoin minkä takia on järkevää syödä riistanlihaa. Ja menisin väittämään, että itse ampumani riistan hiilijalanjälki on vihreydessä täysin verrannollinen muihin proteiinilähteisiin. Että tuota argumenttia ei voida käyttää sitä vastaan, kuten jotkut yrittää tehdä. Minusta eläinten kuoleminen kuuluu luontoon ja olen itse esimerkiksi nähnyt millaista elukoiden elo on siellä luonnossa ihan omin silmin. Tulee nimittäin liikuttua siellä oikeassa luonnossa ja kun riittävästi ulkoilee oikeassa erämaassa niin näkee uskomattomia juttuja, joita interwebin ihmeellisessä maailmassa ei ole kuvin eikä videoin tarjolla. Useimmiten nämä jutut on kohtuu karuja kohtaloita. Kuinka moni esimerkiksi pysähtyy, jos ajaa jäniksen/supin päälle ja varmistaa, että se on kuollut? Aika harva. Eläinten tuskallinen ja pitkittynyt kuolema nyt vain on ihan täysin normaalia luonnon arkea, jota tapahtuu joka päivä ja ihan ihmisen toimista riippumatta. Ei siis sillä, että tähän pitäisi mitenkään pyrkiä vaan lähinnä että se eläinten "luonnollinen" kuolema on usein (melkein voisi sanoa aina) tuskainen verrattuna metsästyksessä aiheutuneeseen kuolemaan. Itselle metsästäminen ei ole eläinten tappamista, vaan eläinten tappaminen on erittäin pieni osa metsästystä. Samoiten kalojen rääkkääminen on mielestäni voimakas ilmaisu kalastamisesta. Usein kalastaessa saa saaliiksi sellaisia pienempiä tai joskus isompiakin kaloja, joita petokala on yrittänyt syödä. Joskus on ihan oikeasti kohtuu merkittäviä silmillä havaittavia vammoja näissä kaloissa. Myös sokeita/yksisilmäisiä tullut saaliiksi melkoinen määrä. Jos siihen nähden kutsuu kalojen rääkkäämiseksi sitä, että esimerkiksi uistinvälinein nostaa kalan ja heti rannalle tultua pamputtaa, niin se on sitten erilainen näkemys kuin mitä itselläni on. Kun kalastan, minulla on aina tavoite saada syötävää pöytään. Ja lopetan välittömästi kun riittävä määrä syömistä on saatu. Harvemmin tarvitsee laskea kaloja takaisin. Sen sijaan olen vahvasti sen kannalta, että isot emokalat on järkevää laskea takaisin. Mielestäni järvikalojen syöminen, etenkin siis pienempien kalojen, syöminen on kyllä ihan kunnon ekoteko. En koe minkään sortin nautintoa kalojen tai sen puoleen eläintenkään tappamisesta, mutta en näe siinä myöskään mitään eettistä ongelmaa. En myöskään suhtaudu väheksyvästi tappamiseen vaan ihan oikeasti arvostan jokaisen kerran, kun jotain saaliiksi saa ja täten käytän sen myös ravinnoksi melko tehokkaasti. Lihansyöjän tulisi mielestäni vähimmmäisvaatimuksena ymmärtää miten se syömänsä liha on tuotettu ja miten se päätyy ruokapöytään. Jos sitä prosessia ei hyväksy, on parempi olla syömättä. Tämä olkoon viimeinen sanani tästä aiheesta täällä ja jatkettakoon urheiluun liittyvissä merkeissä omalta osaltani...
  15. Itse ajattelen asian niin, että minulla on jokatapauksessa oltava pakastin, jossa säilöä marjoja ja muita tuotteita kesältä talvelle. Jos siihen kylkeen täytän pakastimen luonnosta poimimallani lihalla/kalalla, niin saa tulla ehdottamaan sellaista proteiininlähdettä, joka on tuota vihreämpää. Suomessa talven aikana tuotetut kasvikset eivät ole mitenkään erityisen vihreitä tuotteita. Peruna ja muut juurekset pitäisi olla ympäristötietoisen kasvissyöjän pääravintoa talvisin. Suuressa kuvassa ruuan hiilijalanjälki on kohtuullisen marginaalinen asia vs. kaikki muut lähteet (energiantuotanto, liikenne yms). Mielestäni länsimaalaisen ihmisen ei tulisi vaatia kehittyneitä maita olemaan kehittymättä vaan mietittävä kuinka pitkälle vastaan voi tulla omasta elämäntasosta, että ollaan kestävällä pohjalla maailmanlaajuisesti. Tähän liittyen esimerkiksi voisi ottaa vaikkapa lentomatkustamisen. Länsimaissa lentäminen on business as usual, mutta entäs jos vaikkapa intialaiset alkavat matkustamaan maan sisällä lentäen? Itse vähän huono asiasta puhumaan, kun työn puolesta "on pakko" matkustaa, mutta ainaskin itse olen jyrkästi esim. lomalentoja vastaan!
×

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy