Jump to content
Juoksufoorumi.fi


AnttiSn

Jäsenet
  • Content Count

    716
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    1

AnttiSn last won the day on May 7 2018

AnttiSn had the most liked content!

Community Reputation

827 Excellent

1 Follower

Profile Information

  • Asuinpaikka
    Espoo

Recent Profile Visitors

1 083 profile views
  1. AnttiSn

    Uintikunto

    CSS vauhti vajaassa kuudessa viikossa 2.09->2.00/100m. Oikealla kinkeripiirillä siis liikutaan harjoittelun suhteen. Vielähän tuossa on melkoinen työsarka edessä, että edes kohtuulliseksi uimariksi voisi itseään tituleerata. Kun pohjilta aloittaa, niin pitkä on matka!
  2. Noissa säissä en ite saanut oikein ikinä luistelusuksia kulkemaan sitten mitenkään. Menin ihan perusvoiteilla eli LF ja HF raudan avulla pohjaan. Mikään voide ei luistanut edes vähän alkuun tuolla >+10 lämmöllä. Vetää lumen niin kosteaksi, että sukset oikein tarttuu latuun kiinni, alamäessäkin sai pahimmillaan kuokkaa mennä. Uskoisin olevan suksen profiilista ja kuviosta enemmän kiinni kuin voitelusta. Kaikilla <+5 keleille olen aina saanut sukset toimimaan kohtuullisen hyvin. Menin siis aina luistelemalla, latu voisi olla hitusen liukkaampi kuten sanoit, niin ainaskin aamupäivällä se on ihan jäässä ja uskoisin, että pysyy luistavampana pidempään!
  3. Kaikki asumukset ovat joko lukossa (=poronhoitokämppiä) tai mallia "Aikion kammi" eli homeisia huoltamattomia lyyhistyneitä tupia/kammeja, jossa parhaimmillaankin luxuksena vettä pitävä katto. Poikkeuksena ehkä Adolfin kammi, joka osuu tietääkseni nelisen kilometriä reitistä sivuun (Ylä-Pulmankijärven rannalla), joskin sattuu olemaan todella kauniin vesiputouksen lähellä ja onhan siinä "lähellä" myös pudonneen Junckerin hylky. Tuo hylky on lähes alkuperäisessä kunnossaan edelleen siellä keskellä ylänköä ja ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka. Jos itsehuoltoisesti tuota reittiä lähtee taivaltamaan niin sanoisin, että paras unohtaa juokseminen ja ottaa 3-5 päivän urakaksi homma ja kevyellä telttavarustuksella lähteä matkaan reippaasti kävellen. Juoksemalla itsehuoltoisesti pitäisi sitten varmaan jutella parille paikalliselle ja sopia yöpyminen heidän porokämpissään/drop bagit jonnekin. Tuolla kulkeminen ei ole mitenkään helppoa, edes mönkijällä, joten paree varautua kaivelemaan lompakkoa pohjia myöten - ei varmaan juuri kukaan alle neljän sadan lähde tuonne reppua viemään, ellei sattumalta ole muuta asiaa sinne! Oon tuon alueen N kertaa halkaissut erinäisiin suuntiin, erinäköisin kulkuneuvoin (kanootti, jalat, sukset) ja erinäköisissä tarkoituksissa (retkeily, kalastus, metsästys). Kerrassaan viehättävä pala erämaata kyseessä! Ihan ei soitellen sotaan kannata tuonne(kaan) lähteä, siellä ei kuulu kännykkä eikä ketään ole kuulemassa, jos tulee "äitiä ikävä". Kelitkin voi välillä olla sanotaanko vaikka mielenkiintoiset. Toinen vaihtoehto olisi tehdä tuollainen omatoimiretki toiselle puolen nelostietä eli Kaldoaivin sijaan Paistunturin puolelle. Siellä sijaitsee kuoppilasjärven autiotupa, jonne tulee polkua pitkin kylältä 15km matkaa. Sieltä pääsee pois lähes koko matkan polkua pitkin Utsjoki-Karigasniemi tien varteen, matkaa noin 20km tuolla pätkällä. Itse ottaisin kyydin tuonne tien varteen, hölköttelisin eka päivän tuonne autiotuvalle, nukkuisin siellä ja sieltä takaisin kylälle. Korkeuseroa tulee ja muutamia jokien ylityksiä, mutta vesitilanteesta riippuen kaikki pitäisi olla kyllä ihan tehtävissä ilman suurempaa uimataitoa. Periaatteessa jopa mukavammat maisemat tällä puolen, kun korkeuseroja on huomattavasti enemmän. Ylätunturissa voi huoletta juosta köpöttää myös polkujen ulkopuolella, siellä on ihan hyvä mennä lähes missä vaan (kunnes tulee suolle tahi rakkaan...). Kuoppilasjärven kanjoni on mukava mesta, järveä ei näe ylängöltä ollenkaan ennen kuin se on ihan jalkojen juuressa...
  4. AnttiSn

    21. Kaukopartiohiihto

    Juu, samasta asiasta kyse eli tuuli kovettaa hangen. Puuttomassa tunturissa on käytännössä aina sellainen perustuuli olemassa. Kuitenkin tuon kanssa tulee vallan hyvin toimeen, kun on soppelisti valmistautunut. Pitää olla mahdollisuus suojata kasvot siten, että voi vastatuuleenkin hiihtää. Tietysti tarkoittaa joko laskettelulaseja tai isoilla linsseillä varustettuja urheilulaseja + kauluri/buffi. Itse pärjännyt kyllä kovemmassakin tuulessa ihan urheilulaseilla ja buffilla. Tuuli on harvemmin niin kova (sanotaan >15m/s), että liikkumaan sen takia ei pääse. Sen sijaan leiriytyminen ja ihan perus arki on tuulella melko vaivalloista, kun kaikki vermeet pitää sitoa kiinni, ettei lennä tuulessa. Kaikista pahin keli on kunnon sumu ja/tai lumisade. Silloin on liki mahdotonta liikkua minnekään, turvallista se ei ainakaan ole. Hyvä noihinkin reissuihin on lähteä tutustumaan päivämatkojen tavoin eli ottaa jonkun mökin vaikkapa Kilpisjärveltä tahi Utsjoelta ja hiihtelee päivittäin tunturiin ja takaisin. Kyllä siinä saa jo pitkälle kuvan kuinka siellä pärjäilee. Alle laittelen vielä pari kuvaa omasta reissustani Finnmarkiin pari talvea takaperin, kyllä siellä kelpasi kulkea, vaikka olihan tuota >50km etäisyydellä tiestäkin kelkalla liikkujia yllättävän paljon! -teltan pystytys aina huolella, ankkureina sukset, sauvat, muovipusseihin lapettu lumi tms varmasti pitävä (tämä kuva Utsjoen puolelta, jossa pidettiin päivätaukoa kaverin kanssa teltassa, kala ei syönyt ja riekkoja ei löydetty, myrskysi hurjan lailla ja ankkurit oli tarpeen) -useimmiten keli on kohtuu hyvä ja voi kuivata yöllä kostuneita vermeitä kevätauringossa, koiratkin nauttii lämmöstä ja levosta -rautua on lähes joka lampareessa, isompaa ja pienempää ja yleensä niitä saa syötäväksi asti (ei aina) -tässä kuvassa näkyy alueen aukeus, siinä pääsee tuuli puhaltamaan jos niikseen haluaa -välillä "keskellä ei mitään" asustelee kuitenkin riekkoja, herää kysymys miten ihmeessä ne tuolla selviää, ite noita ei huomais, mutta koirilta ei mene edes vedossa riekkotokka kyllä nokan ohi! -takastullessa kävin avittamassa norjalaisia tuollaisen roskakalan kuin harjuksen karkottamisessa eräästä järvestä, toivoton tehtävä niitä oli nimittäin aina 5 kpl kisailemassa kuka saa imaista pilkin kitusiinsa, tunteroisen pilkin ja savukalat oli koossa kotimatkaa varten
  5. AnttiSn

    21. Kaukopartiohiihto

    Se on tuo tunturi sellainen paikka, josta ei parane kotisohvalta Espoosta mennä laukomaan isompia faktoja. Säätiedotuksetkin on mitä on. Se on mentävä ite kattomaan mikä on sää ja mikä on hankikanto - nekin voi vaihtua päivän saatossa ihan toiseksi. Joihinkin poromiehiin ja muuten alueella paljon liikkuviin voipi oman luottonsa tietysti antaa, mutta tilanteet muuttuu kyllä niin nopeasti, että kun ajelet paikalle niin A on muuttunut Öksi. Mitään reittisuunnitelmia ei kannata tehdä sen mukaan, että pääsee etenemään tiettyä vauhtia! Mutta yleisellä tasolla avotunturissa on "aina" hankikanto, tai kantava kerros ainaskin siellä jossain. Se johtuu ihan siitä, että tuuli kovettaa/kuivattaa hangen pinnan. Oikeastaan tilanne muuttuu huonompaan suuntaan vasta ilmojen lämmitessä. Tämä on oma kohtainen kokemus väliltä helmikuu-toukokuu. Poikkeuksena talvi jolloin sataa jatkuvasti uutta lunta tai runsasluminen jakso, joka tekee sitten "riittävän" kerroksen puuteria päälle. Toinen asia on sitten se, miten päästä autotieltä sinne kantavalle pinnalle - joissain tapauksissa alkaa olemaan lähes mission impossible. Tuolla Finnmarkissa voi liki aloittaa reissun aavalta, joten pääsee ainaskin periaatteessa heti piakkoin kantavalle pinnalle. Tässä kohden tulee kyseeseen myös kelkkaurat, joita voi ja kannattaa hyödyntää "liityntäliikenteessä" eli noustessa ylös. Norjassa urat on merkitty noin 20m välein heijastavin kepein, joita on kohtuu helppo seurata vähän huonommassakin kelissä tahi jos itse ura on kadonnut uuden lumen alle. Ylläksen maastoilla on karkeasti ottaen yhtä paljon tekemistä Finnmarkin ylängön kanssa kuin Nuuksiolla käsivarren - eipä juur mittään. Eli tuolla ollaan hyvin loivissa ja suojattomissa maastoissa. Ollaan ihan sään orjina - ei ole paljon tuulensuojia. Toki sielläkin kukkalaa riittää ja hyvän onnen sattuessa myös tuulensuojaa löytyy leirintäeteisyydeltä. Mutta pitkät on välimatkat ja voipi sattua keli, jossa ei liikuta kuin muutama hassu kilometri päivässä. Tuonne kannattaa lähteä siinä vaiheessa, kun on luotto omiin taitoihin, että pystyy tarvittaessa leiriintymään 2-3 päiväksi ja olemaan sen aikaa paikallaan - säästä riippumatta - ja kun on taidot selvitä omatoimisesti noin 7 päivää suksien ja ahkion kanssa. Harvemmin siellä montaa päivää putkeen on loukussa ja voipi tehdä kymmenenkin viikon reissua putkeen niin, ettei ole yhtään oikeasti huonoa päivää. Vaan se on sitten sitä hyvää tuuria, johon ei ole luottaminen. Kaiken tämän lausuttua, tuollainen reisssu on kuitenkin kaiken sen säätämisen, suunnittelun, vaivan, ja kärsimyksen väärti. Maisemat on top top, kokemuksena tuollainen yksin valkoisessa tyhjyydessä päivätolkulla hiihtäminen on vaan yksinkertaisesti ihan järjettömän mahtava keikka. Eritoten kun sen tekee yksin! Tämähän ei oikeastaan liity millään muotoa enää kaukopartiohiihtoon, joka on enemmän masokistihommia ja nämä hiihtovaellukset menee sitten enemmän hedonismin puolelle. Oikeastaan tuota edellistä viestiä kirjoittaessa tuli itsellekin vähän sellainen fiilis, että voi kumpa sais keväämmällä potkut töistä...
  6. AnttiSn

    21. Kaukopartiohiihto

    Huomattavana asiana edellä käytyyn keskusteluun toisin sen seikan, että pohjoisessa on paljon suota/tunturia/puutonta aluetta, jolla hanki on käytännössä vuodesta toiseen olemassa - vähintään keväisin. Tuulen tuiskuttamat pitkät selkoset sopii erinomaisesti vauhdikkaaseen eräsuksihiihtoon. Tämän osa-alueen ihan kruunaamaton jalokivi on mielestäni Finnmarkin ylänkö. Sieltä löytyy useita houkuttelevia reittejä, kuten vaikkapa Kautokeino-Alta väli, josta noin 70% olen itse suksinut talvella menemään. Ei sovi etelän-turistille ensimmäiseksi etapiksi luontoon, on meinaan täysin huoltovapaa reissu ja ylängöllä sattuu ja tapahtuu noin pitkällä matkalla 100% varmasti jotakin (minimissään kova tuuli). Toinen klassikko reitti vaikkapa Masista Iesjärven ja Stabburin kautta Lakselvalle. Tuollakin hienoa seutua, joka toki talvisin on myös melko karua. Noille molemmille reissuille on valtavan suuri synti lähteä ilman kairaa ja pilkkionkea! Jos kävisi niin onnettomasti, että joutuisin vaikkapa joku talvi työttömäksi, niin ihan ensimmäisenä lähtisin tuonne. Tekisin vaikka 2kk vaelluksen koirien ja teltan kanssa noihin erämaihin. Pari kertaa kävisi vain kaupassa "tankilla" ja loppuajan nauttisi olemisesta ja hiihtämisestä! Kyllä siinä äkkiä unohtuisi olemattomat työt revontulia katsellessa ja rautua/taimenta voissa paistellessa...
  7. Oon minä Suomessakin ollut eräsukset jalassa hartioita myöten puuterissa, kun pääsi tievan typpyrä yllättämään riekkoja hiihdellessä. Tuollaiseen kun kaatuu, niin ihan ensimmäisenä paras vaan maata paikallaan rennosti minuutti pari ja etsiä sopiva asento, että saa levätä ja rauhoittua. Seuraavaksi otetaan sukset irti, yksi kerrallaan, ja sitten taas levätään ja rauhoitutaan. Ja kun aika on soppeli, niin aletaan könytä sieltä kuopasta rauhakseen ylös. Itsellä kesti noin 40 minuuttia päästä takaisin suksien päälle. Jos tuossa painelee paniikkinappulaa, niin aikalailla uuvuksiin siinä itsensä saa ilman, että oikeastaan mihinkään suuntaan pääsee liikkumaan. Ei ole mikään kaksisen miellyttävä tunne, etenkin jos vielä sattunut aluksi sukset sopivasti ristiin, että polviin/nilkkoihin kohdistuu ikävä vääntö!
  8. AnttiSn

    Uintikunto

    Kyllä nyt on jo saavutettu se piste, jossa maksimivauhti on parempi ilman pullaria kuin sen kanssa eli voimaa saa kyllä potkuista jo uintiin. Sen sijaan pidemmälle matkalle vauhti on edelleen merkittävästi parempi pullarin kanssa. Voi johtua siitä, että herkästi pidemmällä matkalla en potki juuri yhtään. Pitää ottaa huomioon, että todellista uintiharjoittelua on takana about 6kk, sitä ennen oli räpiköintiä ja ensimmäisen kerran vatsakroolia kokeiltu about 15kk sitten eli vasta-alkajia ollaan monella rintamalla vielä. Potkut nyt yksi osa, joka ei ole lähelläkään sitä mitä pitäisi olla ja yleinen kehon jäykkyys kyllä ihan ykköshaaste nilkoista olkapäihin! Puoli vuotta sitten lauta kädessä potkien ei ollut toivoakaan päästä 50m altaanväliä, ei se edennyt käytännössä yhtään eteenpäin. Ohjatussa uinnissa oli ohjelmassa 4x25m lautapotkuja ja siinä missä muut oli tehneet sarjan, itse olin lähes ensimmäisen välin jo saanut tehtyä (välillä köysistä huijaten). Kuitenkin kaikki uintisetit pystyi saman ryhmän mukana uimaan. Nyt voi potkia kohtuu rennosti kylkipotkuja vaikkapa 400m ihan pienillä tauoilla päädyissä. Laudalla en ole paljoa potkinut, mutta silläkin alkaa päästä eteenpäin jo. Ryhmän mukanakin alkaa pikku hiljaa pysymään potkuissa, vaikka siinä selkeästi eniten vaikeuksia vs. muut. Toisaalta kun mennään sitten pullarilla pidempää matkaa, niin oma vauhtina suhteessa muihin nousee todella merkittävästi. Jatketaan harjoittelua! Ohjattujen uintien ehdoton vahvuus on omalla kohdalla ollut se, että siellä saa luvan kanssa olla ihan pazga - esim noita potkuja ei oikein kehdannut itse edes harjoitella, kun tiesi miten nolonnäköistä se räpiköinti on. Valmentaja vain nauroi, kun sanoin etten tule pääsemään edes 25m väliä potkien ja pakotti tekemään - ihan oikein! Kun sai vähän juonesta kiinni, on nyt kehdannut ihan hyvin omilla uintikerroillakin potkia. Sama koskee montaa muutakin juttua...
  9. AnttiSn

    Uintikunto

    Voin lohduttaa, että edelleen ollaan kaukana perässä - noin 50m tuota vauhtia pystyn tällä hetkellä uimaan. Koko ajan kehitystä tapahtuu, nyt menee IM uinti pullarilla jo lähelle 1h15min ja CSS vauhti naturellina saatu sinne aavistuksen reiluun kakkoseen hilattua. Viimeaikainen kehitys tullut paljolti sen ansiosta, että keskittynyt potkuihin ja saanut sitä kautta uintiasennon paremmin vaateriin. Edelleen tekemistä riittää nimittäin pullarivauhti on edelleen merkittävästi nopeampaa kuin ilman pullaria. Neljä kertaa viikkoon (poislukien sairastelut), noin 8-10km/vko on nyt ollut reseptinä ja jatkukoon sama meno pitkälle kesään!
  10. Itsellä on tämä sama "ongelma". Asian olen tulkinnut johtuvan erittäin kireistä nilkoista, joiden "ansiosta" pohkeella pitää painaa nilkka suoraksi oikeaan uintiasentoon päästäkseen. Tuo kramppi on turkasen inhottava, mutta ei kyllä itselläni estä uimista vaikka siltä se voimakkaasti tuntuukin. Krampin tullessa uin vaan nilkka käännettynä "kävelyasentoon" kunnes kramppi vähän laukeaa, tuohan tietysti rikkoo vauhdin ja uintiasennon, mutta eipähän tarvitse lopettaa kesken. Joskus menee 25m, joskus 50m kunnes kramppi laukeaa. Tuon jälkeen voi yleensä uida ihan normaalisti taas seuraavat 500+m kunnes kramppi uusii. Tuota olen saanut ehkäistyä nilkkoja venyttelemällä ja nykyään kramppi on enemmän poikkeus kuin sääntö, ehkä kerran kuussa tulee enää kun aiemmin kerran harjoituksessa keskiarvoisesti.
  11. Krampit ovat monimutkaisia ketjuja, joissa yleensä enemmän kuin yksi liikkuva osa. Karkeasti ottaen asia numero 1) on nestehukan ehkäisy, sitten 2) on riittävä määrä suoloja (magnesium yleinen puuttuva palanen, muttei ainut) ja sitten on monia muita yksittäisiä asioita, joiden on huomattu vaikuttavan. Kuitenkin jos kramppeja ilmenee, niin kannattaa pistää järjestykseen asiat lähtien numerosta 1) ja siirtyen siitä 2) kautta noihin pieniin asioihin. Ei liity ehkä tähän ketjuun niinkään, mutta yksi kisoissa TODELLA hyödylliseksi havaittu menetelmä kramppien kanssa on ostaa purkki suolatabletteja. Kun kramppi alkaa tulemaan, siis ennen kuin täysi hirtto kiinni, laitetaan suolatabletti suuhun, imetään muutama sekunti ja sylkäistään mäkeen (itse puolitan tabut jo valmiiksi, ettei mene niin paljon luontoon/hukkaan). Tällöin kramppi lähtee samointein veks ja vaikutus kestää jopa 15-45min, tai pidempäänkin. Tieteellisesti ei ole pystytty täysin ymmärtämään mitä tapahtuu, mutta jotain tämmöistä. Kramppi on kehon suojamekanismi olla rikkomatta lihasta, kun se väsyy. Kun kramppi on tulossa, jo pieni määrä suolaa suussa saa kehon ymmärtämään, että on ihan turvallista jatkaa pidemmälle ja näin lihaksesta saadaan mitattua paljon enemmän irti. Itse suola ei siis ehdi tehdä mitään fysiologista vaikutusta lihaksessa vaan ihan riittävä on saada pieni määrä suolaa suuhun tuon suojamekanismin kiertoon. Itsekin nuorempana kärsin alituisesti yökrampeista, mutta sittemmin varttuneemmalla iällä tullut vähintään sama määrä urheilua, mutta ei enää kramppeja laisinkaan öisin. Nykyisin kramppeja tulee vain uidessa tai pitkissä kisasuorituksissa (>5h). Lisättäköön vielä sen verran, että tosiaan tuota lihaksen kramppikestävyyttä voi kasvattaa yllättäen muun muassa maksimivoimaharjoittelulla. Ideana on se, että lihaksesta yleensä vain osa soluista aktivoituu kestävyyssuorituksessa. Maksimivoimaharjoittelulla voidaan opettaa lihasta käyttämään kaikkia soluja lihaksen aktivoinnissa. Tällöin pitkissä alhaisen tehon suorituksissa myös kaikki lihassolut aktivoituu luontaisesti ja täten joutuvat tekemään huomattavasti pienemmän kuorman kuin jos vain osa soluista aktivoituisi -> kramppien todennäköisyys pienenee. Tämänkin sanottua tyypillisin syy pitkissä suorituksissa kramppiin on liian nopea etenemisvauhti suhteessa kuntoon. Mutta tuota kramppien esiintymiskynnystä voi kyllä siirtää ihan merkittävästi noilla yllä olevilla ohjeilla ja tietysti harjoittelemalla oikein etenkin lihaskestävyysominaisuuksia!
  12. Ensimmäiseen: kuka sanoo, että pitää juosta iltamyöhään? Voihan sen lenkin juosta aamullakin tahi aikaisemmin alkuillasta? Ja olla jo ennen nukkumaanmenoa hyvässä vaiheessa palautumisen kanssa, jolloin aamulla ollaan jo täysin palautunut! Jälkimmäiseen: samaa mieltä, olet yksinkertaisesti väärässä. Molemmilla tavoilla on ihan mahdollista elää ja tehdä hyvää tulosta. Mieti nyt itse. Teet aamulla kovemman harjoitteen. Joudut taistelemaan läpi vähän vaikeamman session ja saat siitä hyvän mielen "olen voittaja, selvisin tuostakin vaikkei siltä kyllä tuntunut". Tällä fiiliksellä sitten lähdet jatkamaan voittajana työpäivää - mikä voisi mennä pieleen? Työpäivän keskellä on hyvä vähän hengähtää, syödä ravitseva lounas ja vähän vaikkapa kävellä ja laittaa kropasta nesteet kiertämään. Sitten iltapäivänkin jaksaa tehdä töitä ja vähän siinä jo palautuakin. Kotiin palattua olet jo vähän väsynyt, mutta jaksat vielä käydä kevyen lenkin, jolla vaikkapa ylläpidät aerobista kuntoa - tai jos oli löysempi työpäivä niin lyhyempi edistävä harjoitus onnistuu myös. Jo alkuillasta on päivän pakolliset epistolat tehtyinä, joten voit syönnin jälkeen vaikkapa lukea kirjaa, kirjoittaa blogia tai muuta omaa aikaa viettää muutaman tunnin ajan. Sitten kun kello tulee noin 21.30, olet jo kaikkesi antaneena valmis nukkumaan. Petiin astuessasi kestää max 5 min ja olet sikeässä unessa - aamulla heräät klo 6 noin 9h unien jälkeen ilman herätyskelloa ja täysin virkeänä ilman MINKÄÄN VALTAKUNNAN tarvetta herätellä kroppaa, tahi lepuutella koipia. Samalla siitä kuormittavasta lenkistä on kulunut jo yli 20h ja olet käytännössä täysin palautunut siitä. Kerrotko nyt yksityiskohtaisesti mikä tässä menetelmässä on yksinkertaisesti väärin?
  13. Monilla on aamulla jonkin sortin kohtuu tiukka aikataulu. Silloin on kaksi vaihtoehtoa: i) lojuu toimettomana sängyssä tai ii) lähtee liikkeelle. Itse ajattelen niin, että jos/kun aion liikkua kaksi kertaa vuorokaudessa niin aika tavalla helpottaa illan jaksamista se, että aamulla on jo ajoissa liikkeellä. Itsellä myös yöunien jälkeen kroppa on ylivoimaisesti parhaiten valmiina, joten tuota tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä. Mitä tulee sinun ohjelmaan. Palautuminen täytyy aina suhteuttaa omaan harjoitusaktiivisuuteen. Siinä missä, joku 20h viikko sisältäen 2-3 tehoharjoitusta on toiselle elämän kovin viikko ikinä, se on toiselle moneen kuukauteen helpoin palauttava viikko - kyse on harjoittelun volyymistä ja intensiteetistä suhteutettuna siihen, mitä aikaisemmin on tehty. Pitkis mielestäni on kova harjoite, mutta voi silti hyvin kuulua palauttavalle viikolle. Samaten esimerkiksi testikymppi täysiä on oikein sopiva palauttavan viikon harjoite. Ylipäätään "palauttava viikko" voi ihan hyvin tarkoittaa sitä, että 2-4 päivää otetaan rauhallisesti ja sen jälkeen mennään normaalisti. Hyvässä kunnossa oleva urheilija palautuu jo 4 päivässä oikein mainiosti!
  14. AnttiSn

    Pyöräilykunto

    Juu TrainingPeaksilla mennään. Formi oli plussalla aika tasan kuukauden, pahimmilleen 35 pykälää, joten kyllähän tuossa takapakkia tulee väkisinkin. Toki nyt nousuakin tulee käppyröissä, kun aletaan poistelemaan noita tyhjiä päiviä CTLstä. Käytännössä "treenit" oli kävelyä kuukauden ajan, ja pari hiihtoa plus uintia. Nyt mennään jo kolmatta viikkoa takaisin täysillä eli eiköhän tuossa kuukauden päästä aleta olla jo melko tavalla siellä missä pitääkin. Sitten katsellaan mihin asti pyöräkunnon kanssa pääsee ennen kesää! Mulla vähän erilainen lähestymistapa pyöräilykuntoon. Yritän tehdä mahdollisimman paljon pk1 ajoa työmatkoilla, kun se nyt on ilmaista treeniaikaa. Sitten siihen mausteeksi 1-3 krt trainerilla. Kyllähän se on ihan selvä, että jos jaksaisi 4-6 krt ajella trainerilla, niin eri malliin kunto kasvaisi. On kyllä tuollaiset 50-90min sessiot trainerilla erittäin miellyttäviä. Pitäisi vaan sitten jättää noita työmatka-ajoja väliin. Katsellaan kolmisen viikon kuluttua onko mitään kehitystä tapahtunut ja tehdään tarvittaessa peliliikkeitä. Spicalla alkaa olla luvut aika kohdillaan. Noilla kyllä pääsee jo ihan riittävän lujaa, eikä tarvitse itse tuommoisista kuin haaveilla! Minkälainen kisakalenteri ens kesälle löytyy? Ilmeisesti ainaskin puolimatkalle tarkoitus startata? Vähän sama itselläkin, että näin talvella juokseminen ei kyllä nappaa tippaakaan...
  15. Tosiaan tuohon Pirkan pyöräilyyn tullaan kolmannella kovalla 1080 TSS viikolla. Ja siihen perään olisi periaatteessa vielä yksi kevyt viikko siihen blokkiin, mutta ajattelin korvata tuon kevyen viikon suoraan keventelyllä kuten tuossa yllä onkin esitetty. Keventely ei todellakaan ole lepoa, vaan rauhallista siirtymää kovasta puurtamisesta kohti kevyttä viikkoa. Toinen asia, minkä takia haluaisin pitää tuon kahden viikon keventelyn on, että viime vuonna meni reisille kisaan valmistautuminen ja oma ajatus tällä hetkellä on se, ettei se johtunut keventelystä -> haluaisin vielä käyttää tuon puolikkaan kisan tarkistaakseni, että tuo keventely on tosiaan toimiva mulle. Harmillisesti tuo täysmatka tulee noin pian, siihen olisi hyvä saada esim. 7vko blokki parilla kovemmalla jaksolla.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy