Jump to content
Juoksufoorumi.fi



AnttiSn

Jäsenet
  • Content Count

    1 277
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    4

AnttiSn last won the day on August 13

AnttiSn had the most liked content!

Community Reputation

1 890 Excellent

1 Follower

Profile Information

  • Asuinpaikka
    Espoo

Recent Profile Visitors

1 492 profile views
  1. Tuo sinun ajatus toki pitää paikkansa jossain tasavauhtisessa pk-jynkytyksessä. Vaan kun aletaan tekemään vo2max vetoja, niin syke ei ikinä tule nousemaan vo2max-tasolle (ei sisällä eikä ulkona), koska pyöräilyssä se heart rate lag on vaan yksinkertaisesti tosi pitkä ja vo2max vedot tosi lyhyitä. Joskus saattaa päästä neljänteen vetoon, että vasta vedon lopussa sykkeet nousee tehojen edellyttämälle tasolle. Nyt kun tehomittari vastaa nousevaan tehoon sekunnissa, voidaan ajaa vaikka 30s vetoja TISMALLEEN oikealla tehoasetuksella riippumatta sykkeestä. Mielestäni juuri näihin lyhyisiin vetoihin ja muutenkin tuollaisiin teho-target harjoituksiin (kuten over and underit) tehomittari on ihan älyttömän hyödyllinen! Se tuo myös henkistä turvaa jaksamiseen: ottaa jonkun valmiiksi räätälöidyn harjoituksen, vaikka aika reippaankin, ja iskee vaan suhteessa omaan FTP-lukuun sisään. Sitten kun on tosi vaikeaa enää jatkaa harjoitusta niin pääkopasta voi vetää ajatuksen "mutta kyllä tämä pitäisi jaksaa, kun se on ihan suunniteltu jaksettavaksi". Itse rakennetuissa harjoituksissa on aina se ongelma, että joskus voi suunnitelma mennä mahdottomaksi toteuttaa... Ulkona tasavauhtiseen ajoon wattimittari tarjoaa sykettä paremmat ylä- ja alarajat. Edelleen syke reagoi tosi hitaasti ja esim. ylämäessä on helppo ajaa 30% tavoitewattien yli ihan huomaamattaan! Se on aika valaistava kokemus ajella pyörällä vaihtelevassa maastossa wattimittarin kanssa tasatehoin. Mitä enemmän painoa, sitä valaisevampi kokemuksena. Nykyäänhän tehomittarin voi yhdistää erikseen kisareittiä varten tehtyyn tehosuunnitelmaan, joka on siis laskennallisesti nopein tapa edetä kyseinen reitti annetulla keskiteholla (ottaa huomioon mäkien vaikutuksen yms)!
  2. Kuten mainittua niin tuo riippuu siitä, missä ne kynnykset sijaitsee. Kuten soudussakin niin tehoalue on kohtuu laaja, mutta vähän riippuen nopeudesta niin vauhtialue voi olla suppeakin. Jos aletaan olemaan alakynnyksellä jo tehoilla, joilla pyörä liikahtaa lähemmäs 40 km/h, silloin ei enää wattia kohden kummoista vauhtietua tule eli kynnykset pakkautuu samoihin vauhteihin. Wattimittarilla ajaessa on kuin yö ja päivä ajaa ulkona ja sisällä. Sisällä yleensä ajellaan vastuksella, jossa voi säätää suoraan halutun tehon. Tai ainaskin olosuhde on sellainen, että se ei juuri vaikuta tehoihin. Ulkona taasen tulee epätasainen pinta ja tuuli, joka heiluttaa tehoa ihan jatkuvasti. Mittariin voi toki laittaa vaikka 10s keskitehon, joka alkaa jo Suomen olosuhteissa olemaan mahdollista pitää kohtuu tasaisena. Kyllä näistä huolimatta tehomittarilla ajamisesta on ulkonakin ihan valtavasti hyötyä, etenkin kisatilanteessa!
  3. Tuli seurattua livenä siihen asti, kun miehet lähti juoksuun. Näytti siinä vaiheessa jo kohtuu selvellä, että Frodo vie. Ja niinhän se veikin. Ei ollut muista haastajiksi tänään, valitettavasti Lange joutui keskeyttämään ilmeisesti kuumeen takia. Kaisan sijoitus oli about se maksimi, mihin itse uskoin. Valitettavasti antaa liikaa siimaa uinnissa plus pyörällä, että voisi kisailla kirkkaammista sijoista. Kovaa menoa silti, ei kovin moni suomalainen ole rankassa kestävyyslajissa maailman top10ssä! Hauska nähdä, mitä Kaisa sitten jatkossa tulee tekemään, vai tekeekö mitään julkisuudessa enää.
  4. Onko tietoa, miten sykkeet vs. laktaatit käyttäytyy tuossa soudussa? Voisin kuvitella, että aavistuksen korkeammalle nousee helposti vs. esim. pyöräily? Tai siis sykkeet korkeammat samoilla laktaateilla. Oisko samat kuin hiihdossa eli aavistuksen korkeammat kuin juoksussa? Jokatapauksessa tuossa lienetään olevan rimaa hipoen sen "rennon" yli kyllä! Ilmeisesti tarkoituskin oli olla pkta reilumpaa vetoa kuitenkin?
  5. En suosittele tätäkään kokeilemaan kisaan, mutta yksi (lähes) 100% varma keino päästä eroon vatsavaivoista, siis bajamajavierailuista, on nestemäinen dieetti ennen kisaa. Silloin ei ainaskaan isompi hätä yksinkertaisesti voi yllättää, kun pötsissä ei ole mitään kiinteää tavaraa! Lyhyesti siis: noin 20-24h ennen kisaa ei syödä enää mitään kiinteää vaan kaikki energia ja neste tulee nestemäisistä tarpeista. Tätähän voi toki käyttää soveltaen eli vetää 80% vain nestemäistä energiaa ja aavistuksen verran hyvin sulavaa ruokaa (kuten banaanit). Itsellä ainaskin toimii, enkä aio kyllä tuota muuttaa, koskapa kerran olen tehnyt tuollaisen bajamajajuoksun. Sen verran karmiva kokemus, että saa riittää oman elämäni ajalta...
  6. Kuten Baltsu talouspuolen asioista perilläolevana varmasti tietääkin, huippu-urheilija suhtautuu aavistuksen eri tavalla noihin pyörä"ostoihin". Esim. Lionel Sanders antoi vuosikausia toisille hyvää ajamalla Garneau-tiimissä, näkeehän sen tuosta asennostakin, että kaveri ei ihan rentona ole! Nythän se, onneksi, vaihtoi Canyon porukkaan ja käytännössä taitaa tällä hetkellä suurin osa parhaista parhaimmista olla Canyonin tallissa. Tänä vuonna Lionel ei varmaan pääse ihan huippukuntoon Konaa varten, mutta tullenee ajamaan silti pirun kovan bikesplitin tuolla ja sitten hyytymään juoksussa (sillä oli loukkantuminen, jonka takia ei ole juossut juurikas lainkaan, suhteessa muihin). Eliittiurheilija valitsee tallin/pyörämerkin ei pelkästään sen tarjoaman materiaalin (eli sen pyörän ja osien) perusteella vaan myös sen tallin tarjoaman tuen (=kaikki mahdolliset testit, Canyonin tapauksessa juurikin bikefitpalvelut. tuulitunnelit yms...) perusteella. Täytyy myös ymmärtää, että jokaisella pyörämerkillä on nuo huippumallit, jotka erikseen vielä sovitusosin laitetaan takuuvarmasti sopimaan niille edustusurheilijoille. Tavan pulliaiselle sen pyörän sovittaminen voi olla aavistuksen verran hankalampaa ja kalliimpaa, jos ei suoraan omilla osillaan käy edes vähän alkuun. Ja kaikki ei luonnollisesti ole edes lähtökohtaisesti hankkimassa noita 5+k€ edustusmalleja vaan niitä perusmalleja hintaluokassa 2-3k€. Niissä ne isoimmat erot nimenomaan syntyy eri merkkien kesken!
  7. On eroja. Huomaatko ne ite? Todennnäköisesti et! Mikä on paras? Riippuu kysyjästä! Onko Felt hyvä? Ei jää siitä kiinni menestys, mutta ei todennäköisesti ole tällä hetkellä markkinoiden paras pyörä. Isoin ero noiden kyseisten merkkien ja halpismerkkien välillä on se, että noiden pyörien runkojen suunnitteluun on käytetty merkittävä määrä rahaa. Itse valmistus maksaa about saman minkä muidenkin pyörien valmistus, osasarjat ovat samaa luokkaa. Mutta kun ne rungot on suunniteltu ja tuulitunneleissa testattuja, niin ovathan ne keskimäärin nopeampia kuin halpismerkit. Edelleen tärkeintä on saada itselle sopiva pyörä, jonka saa säädettyä itselle sopivaan ajoasentoon.
  8. AnttiSn

    Uintikunto

    Joo pitää laittaa, kunhan taas saa kuvattua. Kiitokset jo etukäteen analyysistä! Uskoisin, että tuo aa-kynnyksen huitteilla työskentely ei ole itselleni isoin ongelmista, sitähän on helppo parantaa harjoittelemalla. Isompi ongelma on se vauhti, millä aa-kynnyksellä kuljetaan...
  9. AnttiSn

    Uintikunto

    Niin mulla on olemassa tämä oma analyysi, jonka mukaan kynnysvauhti on liian lähellä omaa maksimivauhtia -> ei oikein enää kynnysuinnilla saavuta samalla tavalla kehitystä. Tämän nyt näkee ihan noista uintivauhdeistakin, että palikat hajoilee melko totaalisesti jo 10s/100m CSS vauhtia nopeammassa uinnissa. Uskoisin myös, että paljon on kehittymisen varaa nimenomaan tekniikassa (edelleen jalat laahaa). Varmaan tosiaan melko sama mitä tässä alkaa tekemään, kunhan ei vähän reippaampia pätkiä monipuolisesti. Eri homma on sitten tuon tekniikan parantuminen. Koko ajan se on parantunut ja uintiasento koko ajan parempi. Myös tuntee ihan uidessa, että kulkee kevyemmin kovempaa, mutta toki ero on vielä iso märkkäri/pullari vs. ilman apuja uinti. Ainut hyvä puoli huonossa uintiasennossa on se, että lihaskestävyys kyllä paranee reippaasti, kun ui kovempia settejä huonolla tekniikalla. Sitten kun vetäisee märkkärin päälle ja uintiasento korjaantuu, niin onpahan muuten kevyttä meno!
  10. AnttiSn

    Uintikunto

    Kysellääs taas typeriä osa N. Miten porukka harjoittelee uintia, jos päällimmäinen tarkoitus on kehittää nopeutta? Onko mitään oikotietä onneen vai onko vain parasta tehdä oman analyysin mukaan tekniikkaa parantavia drillejä ja sitten CSS-uinteja plus jotain nopeusvetoja? Vai enemmän keskittyä nopeusvetoihin? Millaisia reenikokonaisuuksia voisi olla tuollaiset nopeusharjoitukset? Pääsarjoissa 25-50m täysiä hyvillä levoilla vai jotain muuta? Onko kukaan koskaan maksanut yksityistunneista tai kokenut niistä erityistä hyötyä tekniikkaongelmissa, paljonko kustantaa? Riittääkö, että videoin taas parista eri kulmasta omaa uintia ja isken otokset foorumiparlamentin kommentoitaviksi? Tämmöisiä ajatuksia on herännyt päässä. Epäilen, että tässä uintihommassakin se vaan on työn kautta edettävä kohti tuloksia ja kiirehtimällä ei varsinaisesti perille pääse yhtään sen nopeammin. Mietityttää vaan tuo tekniikkapuoli, että olisiko sieltä sitten jotain kiihdytystä saatavilla. Omat ajatukset nyt tälle talvelle on panostaa enemmän nopeuteen, eli viime talven CSS-uintien sijaan ottaisin yhden uintikerran ihan puhtaasti sellaisen, jossa uidaan lujempaa kuin CSS ja isommilla palautuksilla. Toinen uintikerta voisi olla CSS-uintia, kolmas ehkäpä pidempi setti, jossa vähän molempia ja neljäs sitten ryhmäuinti. Vasta myöhemmin keväällä voisi ottaa enemmän aerobista harjoittelua. Onko liian rasittava ohjelma? Mahtaakohan tarvita kuitenkin yhden kevyemmän palauttavan uinnin sekaan? Aiempaan elokuun alussa kirjoittamaani viestiin peilaten. Uin tänään vähän kuin lähtötasotestinä uintisetin, jossa oli yhtenä osana 100m täysiä. Saman setin aion toistaa jatkossa. Tänään nopein 100m oli 1.44 (ei siis täysiä, mutta lähes täysiä). Virallinen tavoite tälle talvelle voisi olla tosiaan, että tuossa setissä pystyy kellottamaan 1.30-1.35 aikoja. Jos tämän onnistun tekemään, uskoisin uivani täydellä matkalla ensi syksynä 5-15min lujempaa kuin tänä syksynä ja siihen olisin kyllä tyytyväinen.
  11. 2:56:12 Luotan Validon tietoon ja arvoin vaan kummella puolelle asetun!
  12. Tämänpä takia en ole hommaan lähtenytkään mukaan. Pahimoilleen tuossa hommassa joutuu ihan suuremmassa kuin kahden miehen ryhmityksessä etenemään, sehän on ihan hirveä homma jo ajatuksenkin tasolla! Kanalintujahan on metät täynnä, taas tänä(kin) vuonna. Mutta tyhjääkin mettää löytyy ihan käveltäväksi asti...
  13. Eipä ole itselläkään mitään tarkkaa tietoa, mutta kuvittelisin, että voipi hyvinkin olla puhdas energiansaanti merkittävässä roolissa. Sehän tiedetään, että negatiivisilla kaloreilla keho siirtyy säästötilaan, koska se on keholle luonnoton tila, jossa pitää selviytyä. Keho ei halua luopua kallisarvoisesta hankitusta läskistä ja taistelee likimain kaikin keinoin niiden luovuttamista vastaan. Näihin keinoihin kuuluu varmasti paljon monimutkaisempia prosesseja kuin mitä kokonaisuudessaan tunnetaan. Esimerkkinä voisin kuvitella hormonaalisen toiminnan muuttuvan, joka puolestaan takuuvarmasti liittyy siihen miten eri rakennusaineet liikkuvat kehossa. Itselle jos joku sanoisi, että kehon saa toimimaan täysin funktionaalisesti negatiivisilla kaloreilla, niin äkkiä kyllä lähtisin kyseenalaistamaan tämän väitteen. Helpompi uskoa, että pitkässä juoksussa ongelmia tulee. Ehkä sullekin tekisi hyvää olla pari kuukautta tahi enemmänkin kaloreiden suhteen balanssissa ja sitten taasen "laihutuspaaston" jälkeen palata astialle? Toisaalta taas "if it ain't broken, do not fix it"...
  14. Mitäs meinasit jahtailla? Itelle tuollainen reilun kahden viikon mittainen telttavaellus parissa erää tuntureille riekkojen perässä teki aika terää, suorastaan gutaa. Sopivasti kevyttä liikuntaa yhdistettynä mielekkääseen puuhasteluun luonnossa. Nyt on vähän sellainen olo, että tekisi mieli tehdä ihan kaikkea, mutta totuushan on se, että hissukseen tässä on aloiteltava taas pohjalta nousemaan. Tänään salilla jumppaillessa muun muassa tajusi käytännössä kuinka nopeasti keskivartalosta katoaa kaikki voima...
  15. Ei oo mikään yllätys, että vähemmän on enemmän. Sama koskee myös satulaa, turhan iso satula aiheuttaa isompia haittoja. Myöskin satula saa olla aika jämäkkä, ei liian pehmeä. En ihan varma oo miten se voi noin mennä, mutta kokemus kertoo, että noin se vaan menee. Tahi sitten oon vaan niitä tyyppejä, jotka tykkää ottaa kovaa takapuoleen...
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy