(En ole UKK-instituutin tutkija, joten seuraava on mutuilua)
En usko, että UKK-kävelytestin kaavaa on johdettu minkäänlaisten fysikaalien prosessien analyysien kautta ja siten tehty matemaattista mallinnusta ihmisen kunnon kehittymisestä niiden perusteella. Todennäköisesti malli on muodostettu a) teettämällä kävelytesti suurelle joukolle mahdollisimman erityyppisiä (pituus, paino, ikä, jne) ihmisiä, jonka jälkeen on b) mitattu esim. mattotestillä todellinen hapenottokyky ko. henkilöiltä ja sitten c) tilastollisin menetelmin tutkittu, mitkä parametrit korreloivat todellisen lukeman kanssa milläkin painoarvolla.
Eli tilastollisesti tutkittuna kaava antaa mahdollisimman hyvän arvauksen hapenottokyvystä mahdollisimman suurelle osalle testatuista. Todennäköisesti kellekään kaava ei kuitenkaan anna kenellekään täsmälleen oikeaa arvoa - ja mitä enemmän omat mittasuhteet poikkeavat testatusta "tyyppi-ihmisestä". sitä heikompi kaavan tuottama arvaus on.
Yksinkertaisempi esimerkki vastaavasta mallista on netistä löytyvä "tilastoihin perustuva rasvaprosenttilaskuri", joka osaa kertoa kehosi rasvaprosentin pelkästään iän, pituuden ja painon perusteella. Eli vaikka olisit vuoden aikana korvannut 3 kg rasvaa samalla määrällä lihasta, on laskurin mukaan rasvaprosenttisi noussut, koska tilastollisesti vanhemmalla ihmisellä on vähemmän lihasta.