Snoerf

Ei lisättävää. Huoh. 🙄

Tälle täältäkin ääni.

Tarinapuolella tuli joskus vuonna kivi tuli luettua semmonen kuin Once a Runner, jonka kirjailijana John L. Parker. Se oli muistaakseni ihan jees. Jatkis nimeltä Again to Carthage meni muistaakseni hiukan ohi, mutta saattoi olla vika lukijassa, eikä kirjassa. Relentless Forward Progress on ihan asiallinen, vaikkakin enemmän ultrahommiin keskittynyt treeniopus.

Et ole ainoa. Aika kummallinen ratkaisu, että urheilijan olisi pitänyt älytä että kisaorganisaatio rikkoo omia sääntöjään (mitä ei ollu selkeästi edes laadittu?). Jos säännöt ei ole selkeät niin eikös silloin yleensä ratkaista tilanne urheilijan hyväksi ja säännöt selkeytetään vain seuraavaa kertaa varten, eikä noin että keksitään säännöt jälkikäteen ja rankaistaan urheilijaa? 🧐

Mites nuo tuommoiset anti friction/chafing -voiteet? Yhdellä ultralla laittoivat mulle jalkapohjat täyteen Aptonia-merkkistä anti friction -rasvaa mikä auttoi todella paljon. Eilen Istrian juoksussa (67km) olin sivellyt lähtiessä jalkapohjat ilmeisesti saksalaisvalmisteisella ”2skin” anti chafing geelillä, eikä tullu rakon rakkoa paikkoihin mihin yleensä saan rakot aina ultrilla (varpaiden alapohjiin). Toinen juttu mikä voi aiheuttaa rakkoja on jalkapohjien yleinen kuivuus, mikä hoituu jalkojen rasvauksella aamuin illoin. Viikon tai pari saa tuota ainakin alkuun tehdä ennen kuin tuntuu ero, mutta toimii mulla (silloin kun sitä vaan jaksan uskollisesti tehdä). Aptoniasta lisätietoja: https://www.decathlon.co.uk/anti-chafing-cream-100-ml-id_8335449.html

Ei ole ollut muuten edes yks tai kaks kisaa, missä joku ohikulkija tai maanomistaja on päättäny ”auttaa” ja kerännyt reittimerkkinät taskuun mennessään. Esim. viime kesän Sveitsin kisassa joku maanomistaja, joka oli antanut luvan kisaan oli kuitenkin kimpaantunut (tai kenties luullut kisan jo loppuneen?) ja kerännyt kaikki reittimerkinnät pois mailtaan lähes kilometrin matkalta. Jossain Walesin kisassa muistan myös menneeni pitkän matkan ihmetellen merkkiviirien puuttumista, kunnes niitä löytyi yhtäkkiä iso nippu tienvarressa menevästä ojasta. Henkilökohtainen lemppari oli Nepalissa missä reittimerkintöinä käytettiin kirkkaan pinkkejä nauhoja, jotka eräänä päivänä puuttui varmaan lähemmäs kolmen kilometrin pätkältä, kunnes erään talon pihassa näkyi hevonen/aasi/muuli/mikä olikaan, jonka häntä ja harja oli letitetty pinkeillä koristenauhoilla ja pihalla leikki/tanssi kaksi lasta heilutellen pinkkejä nauhoja mennessään. 10-päiväisen kisan reittimerkinnät myös harvenivat aika reippaasti loppua kohden, koska noita nauhoja oli kisajärjestäjillä vain tietty määrä mukana ja lähes joka päivä osa niistä lähti omille teilleen, eivätkä sweeperit saaneet niistä aina kuin osan talteen seuraavaa päivää varten. 😅

Jep ja samaan tapaan Kilian joutui puolestaan ongelmiin, kun veti mutkat suoriksi jossain jenkkilän kisassa.

Olin lukenut tätä ketjua myös ajatellen HCM:ää ja ihmettelin että onpa radikaali reittimuutos. Nyt vasta älysin että eri kisa kyseessä. Mitä itse aiheeseen tulee niin näyttää kyllä jokseenkin älyttömältä tämä reitti. Että tuo pitäisi neljä kertaa juosta ja siitä ilosta vielä jollekin maksaa. Huvinsa kai kullakin.

Tuosta serpentiinipolkujen seuraamisesta näkee kyllä erilaista tulkintaa aika usein kisoissa, missä jos vain maasto sallii niin iso osa porukasta painaa suorinta reittiä ylös tai alas. Käsittääkseni eurooppalaisissa kisoissa tuo on useimmiten sallittua, kun taas Jenkeissä missä kisat on usein suojelluissa kansallispuistojen maastoissa kyseinen käytäntö on yleisesti ottaen kielletty.

On myös kohtuu jännästi targetoitu nämä mainokset. Eilen muistaakseni tarjottiin ”mature women who always say yes” tjsp. Vai onkohan se vaan minä.

Sama, mulle tulee noita kanssa yhtäkkiä puhelimen näytölle. Todella raivostuttavia.

Huh. Isosti toipumisia ja voimia ja hienoa tosiaan nähdä että ihmiset vielä välittää ja osasivat toimia tuossa tilanteessa.

Onneksi joo jotain tolkkua on tähän jo tullut ja monet ehdokkaista joko vetäytyivät prosessista ja eikös LA suostunut ottamaan 2028 kisat vain sillä ehdolla, että kisoissa käytetään lähestulkoon vain ja ainoastaan olemassaolevia tapahtumapaikkoja, huollettuna ja modernisoituna. Norja vetäytyi myös ehdokasprosessista, kun sille selvisi IOC:n järjettömät vaatimukset ja esim. Sveitsissä ja Itävallassa kansalaiset äänesti kisaisännyydeksien hakemiset kumoon. IOC:n puolelta on tuskin odotettavissa mitään tolkkua tähän hommaan, sen verran rahakasta toimintaa tuo kyseiselle voittoatavoittelemattomalle lafkalle on, vaan vastustuksen on tultava aika ruohonjuuritasolta. Mitä tuskin taas voi odottaa noissa kisoja propagandatarkoituksiin käytettävissä maissa.

Tämä on kuulemma juurikin IOC:n perustelu, minkä takia eivät suostu ajattelemaan että kisat jaettaisiin edes kahden eri järjestejämaan välille, vaan vaativat että yksi kaupunki sitoutuu koko setin järjestämiseen. Tässä podcastissa on mietitään miksi isännöitsijähalukkaita on yhä vähemmän: http://www.bbc.co.uk/programmes/p0442g38, missä esim. juuri tuo pointti mainitaan. Saa nähdä missä vaiheessa IOC rupee muuttamaan sääntöjä ja vaatimuksia kisojen järjestämiselle vai rupeavatko ollenkaan. Yhdyn ajatukseen, että nämä kisat alkaa olla sulaa hulluutta kulutuksen suhteen ja no, ehkä vähän kyynisesti ajateltu, mutta aika vähän tuosta olympia-aatteesta tuntuu olevan muutenkaan jäljellä, kun urheilijat on doupattu ja kaikki kisaviranomaiset lahjottu.

Totta aloittelevalle kuntoilijalle, mutta ketjun aloittajalla oli jo vuosia säännöllistä harjoittelua taustalla ja kysymys oli nimenomaan juoksun kehittämisestä, joten piste mihin tällä metodilla päästään on jo saavutettu. Enemmän vaan ärsykettä kropalle ja kehitystä alkaa taas tapahtua.