Jump to content
Juoksufoorumi.fi


perttu

Jäsenet
  • Posts

    11 282
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    17

Everything posted by perttu

  1. Kyllä olosuhde täytyy käytännössä huomioida ja sen mukaan tarvittaessa muuttaa treenejä. Muuten voi käydä juuri niin että yksi ylikova treeni heittää kropan palautumattomaan tilaan ja siitä ei välttämättä enää toivu haastavassa ohjelmassa ellei tee lisää lepoa ohjelmaan. Näin vaikka olot sitten myöhemmin paranisivatkin. Sinuna lepäisin nyt kevyellä viikolla muutaman päivän vaikka treenejä joutuisi muuttelemaan ja kokeilee sitten uudelleen. Nyt ei taida niin kovia helteitä tullakaan. Kevyen viikon ajatus on kuitenkin varmistaa palautuminen ja se voi tapahtua sitten niillä keinoilla mitä tarvitaan. Mikään ohjelma ei käytännössä pysty muutenkaan vastaamaan yksittäisen juoksijan kykyä palautua täydellisesti niin aina täytyy uskaltaa jossain kohtaa hieman soveltaa kun jokainen juoksija ja tilanne on omanlainen. Ohjelmien suurin ongelma on juuri siinä että niissä roikutaan liian tiukasti silloinkin kun se ei vain onnistu. Vauhtiohjattu harjoittelu sopii periaatteessa hyvin kilpailuun valmistavaan vaiheeseen kun siinä pyritään totuttautumaan juuri kilpailunomaisiin vauhteihin, mutta sen onnistuminen optimaalisesti vaatii hyvät olosuhteet.
  2. Toisaalta siinä ainakin tietää tilanteen ennalta mikä se sitten onkin ja voi vaikka itse ottaa vetovastuuta jos on pakko. Kirivahvana liian kova alkukaan ei ehkä ole Topille hyvä. Kolmen joukkoon sijoittumisen varaan ei kuitenkaan oikein kannattaisi laskea liikaa sillä tuossa on kolme-neljä ennalta Topia aika paljon kovempaa eli El Bakkali (kisojen kakkossuosikki vedonlyöntitoimistoilla), Etiopian mies, USAn Bor ja Bett. Paras juoksu olisi tietysti sellainen missä pääsisi sopivassa letkassa kovalla viimeisellä kierroksella tekemään oman ennätyksen ja sitten voisi vain todeta riittikö se finaaliin.
  3. Käsiin pakkautuu ainakin jonkin verran verta ja siten varmaan kudosnestettäkin juostessa. Kuumalla erityisesti kun verenkierto vilkastuu jäähdytystarkoituksessa. Tuo voi olla hyvä että heiluttelee aina välillä enemmän käsiä, jopa nostaa kädet ylös tai pään päälle jolloin laskimot helpommin tyhjenevät painovoiman/lihastyön myötä. Käsien ja käsivarsien viilentäminen juoksun aikana voi myös auttaa. Jos on juonut pitkässä suorituksessa jotenkin erityisen suuria vesitilavuuksia niin turvotusta voi tulla myös ns. vesimyrkytyksestä mikä voi olla vaarallinen tila. Eli juomisellakin on rajansa. Jos epäilee tätä mahdollisuutta niin juominen tulee heti lopettaa. Keskiverto harjoituslenkillä tästä ei liene kyse. Voinee olla jotain muita lääketieteellisiä selityksiä.
  4. Kuiviston kerrotaan juosseen treeneissä 1000 m SE-vauhtia. https://yle.fi/urheilu/3-12033713 Juoksijat eivät näe oloja liian haastavina. https://yle.fi/urheilu/3-12036802
  5. perttu

    Läskikerho

    Eilen vain 81,8 kg BMI 22,4 eli alin lukema eikä enää mahdottoman kaukana ultimaattisesta tavoitteesta. Vähän liiankin nopeasti nyt laskenut lähes vahingossa kun oli hyvä 6 vkon hölkkäjakso. Miinuskalorit saivatkin jo välillä energiat lopahtamaan aika lailla. Juoksu paranee hitaasti, mutta varmasti ja talven juoksu-kävelyn määrä on ylitetty puhtaalla juoksulla ilman jalkojen särkymistä. Kohta taas pientä säätöä ohjelmaan. 80 kg:aan kun vielä hiljalleen pääsisi menettämättä voimia.
  6. Koska käytetty asetelma testaa sitä mikä on erään älykkyystestin keskimääräinen tulos koronan sairastaneilla (myös ihmisillä jotka uskovat sairastaneensa) vs aivan toiset ihmiset mutta menetelmä ei tutki eikä artikkeli edes keskustele kunnolla siitä mistä tämä tulos johtuu, koronasta vai jostain ihan muusta sairastaneen ryhmän ominaisuudesta joka on voinut esiintyä esimerkiksi jo ennen koronatartuntaa. Näitä voi olla vaikka miten paljon, mutta jos haluat esimerkin niin koronaa sairastavat istuvat taudinjäljitysdatan perusteella muuta porukkaa todennäköisemmin baarissa joten voi olla että alkoholi on tuhonnut heiltä aivosoluja mikä varmasti näkyy testissä. Voi myös olla että nokkelammat ihmiset ovat osanneet yleisesti välttää taudin paremmin eikä artikkelin rajalliset tilastolliset mallit pysty huomioimaan tätä. On siinä paljon muutakin mikä voidaan tehdä paljon paremmin. Ennenkaikkea kuitenkin pitäisi tietää milloin heidän kognitiivinen kyky on tullut heikommaksi (ennen vai jälkeen koronan) ja tutkia tarkemmin syytä tähän. Onko se psykosomaattinen ja mahdollisesti ohi menevä tila joka voi aiheutua itse sairastelusta, sen ja tuomasta stressistä ym. (testit, karanteenit,kauhistelut) sekä katsoa ja diskussoida tarkemmin missä määrin se johtuu koronan sairastavien aiemmista kroonisista taudeista joita heillä on muuta väestöä selvästi enemmän tämänkin jutun mukaan. Kirjoittajat mainitsevat niiden vaikuttavan tulokseen mutta esittävät sen merkityksen ja keskustelevat siitä minusta liian heikosti. Tieto aiemmista sairauksista myös perustuu vain kyselykaavakkeeseen ja voi olla diagnosoimatonta sairastelua joka näkyy testissä ja olisi oletettavasti myös kasautunut koronapotilaisiin vs terveet. Minusta tuo on hyvä tulos että kaikista puutteista huolimatta nähty efekti on aika pieni ja riippuva taudin vakavuudesta. Tämä on aivan toisin kuin somessa ja joissain lehdissä luotu kuva että pitkät oireet eivät ollenkaan riipu taudin vakavuudesta. Kuitenkin olemassaolevan tiedon perusteella fyysiset oireet tulevat mitä ilmeisimmin viruksen tai sen aikaansaaman tulehduksen aiheuttamista vaurioista jotka ovat suhteessa viruksen ja tulehduksen määrään.
  7. Kuulostaa paljon mukavammalta kuin lyöminen päähän, kypärällä tai ilman 🙂
  8. Paljon sudenkuoppia tässäkin, ei riitä näytöksi että viruksen fysiologinen vaikutus olisi tuon mitatun eron takana vaan siinä on edelleen mitä todennäköisemmin muita asioita. Tuollaisenakaan efekti ei myöskään ole mittaluokaltaan siten dramaattinen kuin jutusta syntynyt somekauhistelu. Oikeastaan se vaikuttaisi lievissä tartunnoissa varsin pieneltä vs pelko mitä jopa oireettoman tartunnan vaikutuksista lietsotaan. Lisäksi tarkasteltu tilannetta vain yhdellä ajanhetkellä eikä esim. viruksen määrää elimistössä ilmeisesti paljonkin laskevan rokottamisen vaikutukseen tainnut ottaa vielä kantaa mitenkään. Sen sijaan että puutteellisen tiedon pohjalta kauhistellaan tilannetta, kannattaisi noudattaa enempi Koiviston linjaa. "Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin."
  9. Purjehduksessa onkin ainakin jonkinlainen asiantuntija, ainakin eilen. Ja miekkailussakin oli jossakin lähetyksessä miekkailija joka oli rankingissa korkeammalla kuin kilpailijat, mutta istui selostuskopissa koska on väärästä maasta 🙂
  10. YLEn selostajat on kyllä hieman surullisia kun selostavat lajeja joista eivät ymmärrä ns. mitään. Esim. beach volleyssa ja triathlonissa tuntuvat olevan ihan kujalla lajin luonteesta ja odottavat asioita mitä ei näissä koskaan tapahdu ja hämmästelevät sitä mikä on täysin oletettua.
  11. 20 km, ihan kamala bonkkaus jo pian puolivälin jälkeen ja viimeinen vitonen oli vähän kuin kilpamaratonilla vaikka vauhti oli kevyt.. Vähän ollut lopulta liikaa parin viime viikon kuviot. Tänään olisi jo pitänyt selvästi levätä mutta ei vain voinut vastustaa taas kiusasta yli 80 km:n viikosta. Positiivista silti että mekaanisesti paikat kestivät. Vko 81,5 km. Nyt alkuviikko muissa mietteissä.
  12. perttu

    Suunnistus

    Tämmöset tyypit piirtää.
  13. 10 km, aika tyhjät lihakset.
  14. Brittisprintteri Reece Prescod avoimena COVID -lockdownin haasteista. https://www.theguardian.com/sport/2021/jul/20/cake-and-call-of-duty-reece-prescod-on-the-challenges-of-lockdown
  15. Suht hyvin kai tuo pyörä liikkuu km/h eli olisiko enempi että fiilis siitä on nihkeä. Se pistää silmään ettet ole raportoinut pitkiä lenkkejä pyörällä juuri ollenkaan. Paras kulku siinäkin vaatii paljon ajoa että jalat tottuvat lajiin, monethan ajavat sellaisia 3-6 h lenkkejä viikoittain. Kuten jotkut sanovat 'cycling is a blue collar sport' eli työmiesten laji. Toki ne pitkät ajot vievät myös aikaa.. Sopivasti sitten tuota edelläkin mainittua tempo- ja kestovoima-ajoa mukaan.
  16. Lajeja ei tosiaan voi loputtomasti lisätä. Kisat pitäisi jakaa useammalle maalle ja valinnassa pitäisi korruption sijaan painottaa sitä että olemassaolevia suoritus- ja majoituspaikkoja voi käyttää mahdollisimman paljon ja että rakennettaville paikoille on käyttöä ja kykyä ylläpitää niitä kisojen jälkeen. Suorituspaikoille ei myöskään tule asettaa kohtuuttomia vaatimuksia eli kaikki ei voi olla mahdollisimman suurta ja uutta. Ihmisoikeuksien pitäisi toteutua koko prosessissa eivätkä paikalliset voi joutua kärsimään olympialaisten vuoksi.
  17. Ensi perjantaina aamulla klo 03 alkavien esteiden ennakointia, tilastoja ja aikataulu täältä. Lisäksi ainakin voisi seurata Mattssonin 200m, Suomen loistavien painijoiden ottelut ensi kuun puolella ja toki yleisurheilusta ainakin kestävyyslajeja kuten maratonit ja pitkät kävelyt ja ehkä myös tuota pyöräilyä. Maratonit ja 50 km kävely ovat kisojen lopussa 6.-8.8. Ihan kaikkia lajeja tuskin tulee kytättyä samalla innokkuudella.
  18. Onhan se vammojen kuntoutukseen mainittava myös pitkäveteisyyden mestari vesijuoksu. Sitä on sentään suomalaisen juoksun kärki sahannut ainakin 90- ja 2000-luvuilla siinä määrin että mahtuivatko mummotkaan silloin mukaan altaisiin.
  19. 14,2 km sis. 8 x 1 min kovaa iltayössä. 2 x olin jäädä auton alle toisen kerran jalkakäytävällä jonne holtittomasti pyörivä taksikuski kääntyi juuri kun tein vetoa ja toisen kerran suojatiellä liikennevaloissa kun jo punaisiin pysähtynyt auto päätti lähteä liikkeelle juuri kun menin vihreällä suojatielle... Joku pieni ratsia ei olisi pahitteeksi.
  20. Noin se menee, WHO:n suositus on nyt tuo mitä THL:kin noudattaa eli 8-12 vkoa väliä, mutta toinen rokote ainakin AZ:lla on tehokas vielä 45 vkon päästäkin. Syy lienee ihan se että ensimmäisen annoksen aikaansaama reaktio on kehittynyt paremmin 12 vkon kohdalla kuin 3 vkon päästä ja toinen rokote saa silloin aikaan paremman vasteen. Mm. vasta-aineita muodostuu enemmän pidemmällä välilläilmeisesti se soluvälitteinen immuniteettikin kehittyy suotuisasti. Tämä ei tosiaan ole mitenkään harvinaista. Lyhyt alkuperäinen väli tuli tosiaan ensimmäisistä kliinisistä kokeista jotka tehtiin sillä välillä koska oli kiire saada tuloksia toimivuudesta. Israelin tapauksessa varmaan tämä vaikuttaa, siellä tosiaan rokotettiin tuolla muutaman viikon välillä kovaa vauhtia. Eli kiirehtiminen ei välttämättä pitkällä välillä tuonut parasta tulosta vaikka toki se sai silloisen katastrofitilanteen siellä rauhoittumaan nopeasti. Heillä oli tietysti se että rokotetta sai nopeasti niin paljon että pystyi vielä rokottamaan kahdesti heti, Suomessa ratkaisuun vaikutti myös se että haluttiin yksi annos nopeasti mahdollisimman monelle kuolleisuuden välttämiseksi kun toiseen annokseen tarvittavien rokotteiden saamiseen maahan menee kauemmin aikaa ja mm. Israelin datasta tiedettiin jo että yhdelläkin on iso merkitys. Israelissa voi toki olla muitakin tekijöitä miksi suojassa voi olla eroa, eri puolilla maailmaa on geneettisiä eroja, voi olla eri tavoin ollut ristireaktiota vaikka aiemman sairastamisen pohjalta, rokotetut saattavat jakautua eri tavoin populaation sisällä tms.
  21. @Pasi_P En ole tuosta nopeuden kehittämisestä laajemmin niin perillä joten arvelen vain fiilispohjalta että nopeusvoiman kannalta tuossa kiihdytyksessä voi olla pidempi voimantuottoaika ainakin joillain lihaksilla kuin sitten täydessä vauhdissa ja siten se nopeuskomponentti voisi olla maksimissaan enempi vasta kun vauhti on saavutettu. Mikä sitten olisi paras vetoformaatti harjoittaa sitä en osaa sanoa, luultavasti kuitenkin useammat lyhyet työjaksot hyvin palautuksin koska pitkissä ehtii kuitenkin aina väsyä mikä on puhtaalle nopeudelle paha juttu. Toki ylämäissä paras nopeus on aina menetetty (mutta voima sitten vahvempana). Ehkäpä esim. @iisak pikakiiturina on perehtynyt nopeusvoimatreeneihin. Esim. tässä jutussa puhutaan max. kuuden sekunnin suorituksista eli kyllä se lyhyt aika riittää ja varmasti raju kiihdytys sekin tuottaa jo väsymystä lihakseen.
  22. @Pasi_P Periaatteessa. 8 sekuntia pienestä liikkeestä mutta kyllä tuosta vedon alkupuoli menee vauhdin kiihdyttämiseen. Tämä ei haittaa kun tavoitteena ei ole ensisijassa vauhdin ylläpitäminen vaan saavuttaa vedossa korkea hermo- ja lihastyö. Sekunteja en toki mittaa joka vedolla vaan olen katsonut mihin tuossa ajassa pääsee starttipaikalta kussakin mäessä ja sitten vetelee niille main. Vedot voivat toki olla 10 tai jopa 12 sekuntia mutta lyhyt to on hyvä. Siitä palautuu nopeasti ja hyvin alaktisena setti ei ole kuormittava palautumisen kannalta. 12 sekunnista ei kannata hyväkuntoisenkaan mennä ylöspäin tai hapot ja väsyminen alkavat haittaamaan tehoa ja palautumista ja aikaa vetojen välillä palautteluun tarvitsee selvästi enemmän. Ajatus tuossa ei niinkään ole voimia tai varsinkaan lihaksia kasvattaa vaan pitää minimiefortilla nopeita motorisia yksiköitä aktiivisina (kehittää liikehermon sekä lihaksen kykyä työskennellä) kestoharjoittelun ohessa uskoen että siitä on hieman hyötyä myös kestosuoritukselle. Lihakset kun toimivat ilmeisesti kierrättämällä motorisia yksiköitään niiden väsymyksen mukaan ja nopeammat yksiköt pystyvät nekin tuomaan pientä apua. Oletettavasti huonommin jos niitä ei harjoiteta. Tuollaisella normi kestohölkällä vain melko pieni osa lihaksesta on käytännössä missään vaiheessa aktiivinen. Pitkä harjoitus joka ajaa lihaksen tarpeeksi uuvuksiin on korkean tehon ohella toinen mikä aktivoi lihasta laajemmin mutta toki aiheuttaa enemmän väsymystä treeniohjelmaan. Mäkikireissä kehittyvät jonkin verran myös tukilihakset ja sidekudokset kun tulee kovempaa ärsykettä niille. Ylämäkeen on kuitenkin varsin turvallista juosta pienempien iskujen vuoksi, kunhan on lämmitellyt hyvin ja aloittelee vaikka vain 1-2 kiristä joita voi sitten kerta kerralta lisätä kun keho tottuu. Alla olevassa linkissä on kansantajuistettu filosofiaa näiden takana, vaikka siinä käytetäänkin pidempiä ja hapottavia vetoja kerran viikossa. Itse olen tehnyt aluksi 2 x viikossa ja ylläpitona kerran viikossa. Mäki voi olla sellainen aika tuntuvakin mäki 6-10 % minkä pitäisi auttaa aktivoimaan lihasta ja pehmentää iskuja, toki tasaisemmalla saavuttaa nopeutta ja mekaniikka muistuttaa enemmän tasamaajuoksua, mutta iskut on rajummat ja tuo tavoite lähes koko lihaksen aktivaatiosta saattaa jäädä vajaaksi. https://www.active.com/running/articles/run-with-more-muscle
  23. 11,3 km sis. 8 x 8 sek mäkiä.
  24. Kyllähän puujalka sinäkin varmasti jossain kohdin pääset kokeilemaan niitä TNF- lääkkeitä kun jaksat valittaa, mutta asiaan kuulunee testata tarpeeksi pitkään josko pysyisit hiljaa etkä valittaisi ilman niitä, tauti menisi rauhalliseen tilaan tms. Kun byrokratiassa tarpeen on oltava välttämätöntä ennenkuin niitä voi korvata sen yli 8000 e / vuosi. Juoksun näkökulmasta voisi olla hyvä jos olisit ammattilainen niin tarve olisi toimeentulon kannalta akuutimpi 🙂
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy