Jump to content
Juoksufoorumi.fi


r

perttu

Jäsenet
  • Content Count

    9 891
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    5

perttu last won the day on September 18

perttu had the most liked content!

Community Reputation

1 744 Excellent

About perttu

  • Syntymäpäivä 13.10.1979

Recent Profile Visitors

2 891 profile views
  1. 2:56:48. Uskoisin että treenien hyvästä kulusta huolimatta Seppo lähtee aiemman suunnitelmansa mukaan vain pikkuisen alle kolmen vauhtiin ja kestää sen, mutta ei välttämättä paljon pysty enää lopussa paljon kiristämäänkään. Turvallisella marginaalilla tavoitteeseen siis.
  2. perttu

    Garmin Connect

    Garminia en ole käyttänyt mutta samaa puuroa sekin syö eli harjoitusjuoksuihin pohjaava ennuste tehdään arvioimalla vo2max vertaamalla lenkin syketasoa ja vauhtia annettuun maksimisykkeeseen ja arvioimalla siitä ja empiirisestä tiedosta millä vauhdilla juoksija pystyy juoksemaan eri matkoja. Tämä tehdään vielä keskiarvona esim.kuukauden ajalta. Eli perustuu arvioituun vo2maxiin ja siinä on virhelähteitä kuten se että luotettava ennuste kaipaisi varmasti juoksuja eri vauhdeilla (mieluiten myös lähellä hapenoton maksimia), maksimisyke (mahdollisesti myös leposyke) tulisi olla oikein asetettu, lenkkien josta arviointi tehdään tulisi olla kestävyystyyppisiä, ehkä jopa optimaalisesti aika tasavauhtisia (riippuen algoritmista) ja tehty ns. normaalitilassa eikä esim. kipeänä tai aivan energiavajeessa. Lisäksi maratonin kohdalla pitäisi olla jokin vaikeasti määritettävä kerroin koska sen tulos ei riipu vain vo2max arvosta vaan myös energiataloudesta (rasvanpoltosta) ja lihaskestävyydestä jotka voi rajoittaa vauhtia loppua kohti. Ainakin osa ohjelmista esim. käyttämäni runalyze tarkastelee pitkiä harjoituksia erikseen ja arvioi sen perusteella maratontekijän ja tekee erillisen ennusteen jossa tätä tekijää käytetään mukana arviossa vo2max ennusteen lisäksi. Mielestäni suht realistisen tuntuiset ennusteet antaa kohdallani vaikka kovia ja pitkiä lenkkejä tai kisoja ei nyt olekaan juuri alla (tosin varoittaa ettei data riitä luotettavaan ennusteeseen). Lyhyemmät matkat ei vaadi tuota maratontekijää mutta pidemmät (varsinkin maraton) tällä hetkellä varmasti vaativat omalla kohdalla. Garminilla voi olla maratonin kohdalla omanlainen arviointitapa ja tuossa runalyzessa sen maratontekijän laskenta-asetusta voi korjata kokemuspohjalta sopivammaksi. Samoin aika hyödyllinen ominaisuus on että esim. harjoitukset joissa nopeusvedot kesken treenin kävelypalautuksin voi pudottaa pois arviosta koska niiden vaste tuossa syke->vo2 arviossa on heikompi kuin tv juoksussa.
  3. perttu

    Hyvä biisi

    Tuota sanailua kuunnellessa voi sanoa että biisien sanoittaminen ei liene ollut Juicelle kovin tuskainen prosessi. Juicen (varsinaisesta) kuolemasta kertova biisi:
  4. Ranneke on tietysti varma ja helppo tapa seurata etenemistä jos radalla on kilometripaalut. Toki voi seurailla vain kilsan väliaikoja kellosta ja sitten esim. kympin ja puolikkaan aikoja jotka helppo muistaa kun tietää tavoitevauhdin. Tai luottaa GPS:ään joka ei ole kuitenkaan järin tarkka. Väliaikaranneke on helppo tehdä itsekin. http://www.marathonguide.com/fitnesscalcs/PaceBandCreator.cfm Tasaisessa kisassa kilsa-aikojen seuraaminen on helppoa, jos on mäkisempi juoksu niin pitää huomioida että nousukilsoilla saa ollakin vähän hitaampi vauhti ja laskuissa vastaavasti nopeampi. Vantaalla aika tasainen reitti ja viileä keli, eikä pahaa ruuhkaa. Tuulta voi tietysti joskus olla mutta siinäkin auttaa että juoksijoita on sen verran että usein löytyy selkä jonka takana saa vähän suojaa.
  5. Ja 3.45 vauhdista ei välttämättä ehdi. Mutta eihän maratonilla olla jäniksen selässä.. Tai ehkä jos korkeintaan puolimatkaan seuraa jäniksiä ja sitten lähtee tekemään pesäeroa ja kunto on hyvä. Toki Vantaa on vähän nopeampi kisa kuin se kevään juoksu. Varminta se silti olisi juosta kellon avustuksella jos parasta tulosta hakee.
  6. Eikös Polar OH1 ole se käsivarsisensori. Löytyy kyllä yhdestä ja toisesta kaupasta.
  7. Itse olen vähän pettynyt tähän sadetakkimuotiin, tuntuu että valtaosassa juoksutakkeina kaupiteltavista tuotteista on nyt joku 100 metrin veden & hienpitävyys eli niistä voi rakentaa hyvän telttasaunan. Lisäksi melkein kaikissa takeissa on huput, jollaista en ole ikinä käyttänyt juostessa. Ne ovat varmasti Mont Blancilla nyt tarpeen, mutta Suomessa ehkä juuri 0-5°C kovalla sateella eli suht harvoin näille on käyttöä. Muulloin olen @hatapa:n linjoilla ja mennään hengittävästi kerrospukeutuen lämpötilan mukaan ja päällikerroskin saa olla varsin hengittävä. Toki myönnän että lämmitysasia on aika yksilöllinen ja joskus se turhan kylmä kaatosadekin sattuu kohdalle jos joka päivä juoksee ulkona.
  8. Ei latailuun oikein muita ohjelmia taida olla kuin valmistajan oma sovellus, tuolla tavalla varmistetaan että kaikki käyttävät firman palvelua tietojen siirtämiseen ja toisaalta suorittavat laitteiston päivitykset ym. Vaikka käyttäisit kolmatta tahoa datan analysointiin niin sen kulkiessa Polarin kautta he voivat tarpeen vaatiessa laskuttaa tätä ja esim. seurata kuinka paljon heidän laitteilla kerättyä dataa analysoidaan muissa palveluissa.
  9. Jos hieman teoretisoidaan niin miten korkea cooperin tulos sitten pitäisi sulkapallossa olla, ehkä aloittajalla on tästä tarkempaa faktapohjaista tietoa. Kuitenkaan siinä ei tarvitse koskaan tehdä noin pitkää suoritusta eli sen aerobisen metabolian merkitys on palautumisessa ja toisaalta itse pallot ovat vahvasti kreatiinifosfaatin, atp:n ja osin glykolyysin varassa ja jos lajiharjoittelu on kovaa niin siinä tulee käytettyä jo aika lailla anaerobista konetta. Sitten tulee tauko jossa pitäisi täyttää nuo energiavarat ja poistaa happoa, kuinka paljon tässä merkitsee esim. laktaatin käsittely (yläkynnys jossa on enemmän parantamisen varaa) ja kuinka paljon absoluuttinen cooperin tulos (jota kuitenkin synnynnäinen hapenotto enempi rajoittaa). Nuo ovat tietysti jossain määrin kytköksissä mutta jos tarkoitus on parantaa kykyä palautua tauotetuista spurteista niin kestävyyspuolella tulisi mieleen vaikkapa pyöräilyn kriterium-ajot. Tuossa hieman juttua siitä. Jos teette kovia palloralleja, viivajuoksua tms. suliksessa niin se vastannee tuota perinteistä anaerobista sprinttitreeniä osittain, ajoittain ehkä pitkillä tauoilla. FTP=yläkynnys~puolimaratonin kyky. vomax=maksimihapenotto~cooperin tulos. Jääkiekkoilijoilla tehty tutkimus tuon mukaan osoitti että tuo kyky palautua ja siten jaksaa toistuvia sprinttityyppisiä suorituksia oli vahvemmin kytköksissä juuri anerobiseen kynnykseen (vrt. puolimaratonin juoksutulos) kuin maksihapenottoon (vrt. absoluuttinen cooper tulos). Eli ennemmin kuin keskittyä cooperiin joka on vahvemmin geneettisesti rajoittunut voisi olla myös perusteita keskittyä yläkynnykseen eli parantamaan vauhtia jota jaksaa juosta hieman pidempään (noin tunnin). Tätä on yleensä mahdollista kasvattaa suhteessa enemmän harjoittelulla ja siinä vaikuttaa ihan rauhallinen kestävyysharjoittelu vauhdilla jossa voi rupatella tai vaikka laulaa niitä ooppera-aarioita (lisää ainakin jonkin aikaa mainittuja mitokondrioita ja hiussuonitusta ilman suurta stressiä) mutta myös ajan viettäminen tuossa välittömästi tunnin kisavauhdin kahta puolen, alapuolella esim. sellaisella rennosti rullaavilla 20..40min hengästyttävillä vauhtikestävyysjuoksuilla ja kynnyksellä ja hieman yli ehkä jollain max. 1/2 maraton - 10km:n kisavauhdilla tehdyillä pidemmillä toistoilla.
  10. perttu

    Nike Vaporfly 4%

    Halonen tosin palautui ihan kivasti jo monta vuotta muillakin kengillä viikottaisista maratoneista ja nämä kengät nyt sitten tämän vuoden juttu. Sen sijaan ajat ovat nyt parantuneet jopa vähän enemmän kuin aiemmin, mutta siitäkin joku voisi syyttää harjoittelua ja kenties kilpailuohjelmaa jossa keväällä ei tällä kertaa poikkeuksellisesti tainnut olla maratoneja, syystä tai toisesta. Näin päässyt ehkä kehittämään nopeutta alimatkoilla ja välttänyt ehkä turhaa kuormitusta.
  11. Jonkin verranhan tuossa oli viitteitä että tietyllä määrällä hiilihydraatteja voi olla itsessään merkitystä luustolle. Kovin luotettavaa näyttöä tuo ei ehkä vielä ole ja asiaa ei ole ihan helppo tutkia kuten ei moniakaan tuon alan juttuja, mutta mielestäni tuo juuri se mielenkiintoisin osa kun se oli ilmeisesti tutkijan omaa uutta dataa.
  12. Toisaalta siinä alussa sanotaan että juuri energiavaje tiedetään urheilijoiden suurimmaksi ongelmaksi luuston tiheyden kannalta ja todetaan että tässä luennossa keskitytään loppua lukuunottamatta siihen. Ja muillakin ravintoasioilla on merkitystä. Tämä ei siis ole varsinainen yleisluento luuntiheydestä vaan haluttiin keskittyä tietoisesti tuohon energiansaantiin.
  13. Kisojen avauspäivänä eli pe 27.9. illalla (keskiyöllä 23.59 niin Dohan kuin Suomen aikaa) starttaa naisten maraton. Se on tätä Dohan kisojen eksotiikkaa kun päivällä on aivan liian kuumaa..
  14. @hatapa Minulle ei ole vielä tuota sattunut mutta Eliud Kipchogella ja Nikella saattaa olla tietoa tästä...
  15. Hyryläisen kanssa ovat molemmat maratonilla. Pitkästä aikaa on peräti kaksi juoksijaa.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy