Jump to content
Juoksufoorumi.fi



perttu

Jäsenet
  • Content Count

    10 424
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    7

perttu last won the day on November 23 2019

perttu had the most liked content!

Community Reputation

2 498 Excellent

About perttu

Converted

  • Puolimaraton
    1.33.59
  • Tavoite
    Maraton ja sitä lyhyemmät juoksut 2020. Painonpudotus.

Recent Profile Visitors

3 383 profile views
  1. 8.16,57 alustavasti Monacossa ja kuudes, hieno tulos ja noin 5 sekunnin ennätysparannus! Ohitti nyt Ekblomin ja Toukosen Suomen kaikkien aikojen tilastossa ja Kantanen ja Kessi vielä jäävät edelle. 1 8 MAR EL BAKKALI Soufiane 8:08.04 WL 2 6 KEN BETT Leonard Kipkemoi 8:08.78 SB 3 7 FRA BEDRANI Djilali 8:13.43 SB 4 5 ESP CARRO Fernando 8:13.45 SB 5 9 CAN HUGHES Matthew 8:16.25 SB 6 4 FIN RAITANEN Topi 8:16.57 PB 7 2 ESP ARCE Daniel 8:19.40 PB 8 10 ETH GIRMA Lamecha 8:22.57 SB 9 3 DEN HESSELBJERG Ole 8:24.87 PB 10 11 ETH WALE Getnet 8:35.85 SB 11 1 GBR SEDDON Zak 8:38.86 DNF 12 FRA PHELUT Alexis
  2. perttu

    Yleisurheilukesä 2020

    Varmaan tuossa 1500m:llä haettiin myös ME:tä mutta kovaa alkua ei kestetty, eka kierroshan oli jotain parisen sekuntia kovempi jänikseltä kuin El Guerrouj'lla aikanaan. Valojänis myös käytössä mikä helpottaa vauhdin pitoa tasaisena.
  3. perttu

    Yleisurheilukesä 2020

    Ugandan Joshua Cheptegei 5000m ME 12.35,36, puoli matkaa soolona ja Kenenisan ennätys on lyöty...
  4. perttu

    Yleisurheilukesä 2020

    Kärjen kierrosajat olivat 1 52.59 2 58.65 3 56.40 4 55.28
  5. perttu

    Yleisurheilukesä 2020

    Monacossa Jakob Ingebritsen 1500m EE. Hurjaa vauhtia jänikset + voittaja Cheruiyot lähtivät ekan 400m..lopussa meinasi tulla kenialaiselle noutaja mutta ihme kyllä piti eurooppalaiset takana hieman omintakeisella tyylillään. 1 12 KEN CHERUIYOT Timothy 3:28.45 WL 2 9 NOR INGEBRIGTSEN Jakob 3:28.68 ARPB 3 5 GBR WIGHTMAN Jake 3:29.47 PB 4 10 NOR INGEBRIGTSEN Filip 3:30.35 SB 5 7 ETH KEJELCHA Yomif 3:32.69 SB
  6. perttu

    Yleisurheilukesä 2020

    Joskushan Topi voisi kokeilla Salevan ja Vattulaisen kanssa niin tulisi vahdikas kisa, voi olla kyllä että Topi tulisi siinäkin ekana maaliin..hänellä kuitenkin jo vuosi sitten harjoituskaudella sellainen katuvitonen mikä on kovempi kuin muiden rataennätykset. Saleva toki myös nuori mies joka parantaa.
  7. perttu

    Yleisurheilukesä 2020

    Lukeekohan Mäkelän urheilijasopimuksessa myös että Kalevan kisoissa on oltava pokkaamassa kultamitali maksoi mitä maksoi kun Timanttiliiga ei kutsusta huolimatta kelvannut. Vai onko mukavampi voittaa Turussa kuin kilpailla kovinta vastusta vastaan? Kestääkö kolmiloikassa palautuminen niin pitkään että viikon molemmat Turun kisat olisivat väistämättä jääneet väliin jos olisi osallistunut Monacoon?
  8. Niinpä niin...ja meillä hirmuinen kauhistelu päällä kuinka käsittämättömät kansainväliset säännöt nyt vain pakottavat paniikkiratkaisuihin. Ihan hyvät säännöt kyllä jos tuo siirtymäaika pitää paikkansa ja valvominen ainakin kärjen osalta jollain tasolla onnistuu luotettavasti. Itse toki olisin mielelläni nähnyt kadullakin paksuuden vielä jossain 30mm:in paikkeilla mutta Nikella on vähemmän yllättäen sananvaltaa.
  9. perttu

    Yleisurheilukesä 2020

    Kaksi kuitenkin alitti puoli tuntia. Vattulainen ei vaan ole ihan sellaisessa lennossa mihin hän vaikutti olevan lähdössä 2018. Aika vaikea alkukausi näyttäisi hänellä taas olevan takana.
  10. Ilman muuta jotain tavoitetta kehiin niin ehkäpä sitä kautta hommaan tulee fokusta ja pitkäjänteisyyttä. Joillekin toimii mutta en tiedä toimiiko kaikille. Eikä kannata ensin liian isoa ja kaukaista asettaa vaan joku mihin pystyy keskittyä ja mikä ei vaadi ylisuuria ponnistuksia joita keho ja harjoitusmotivaatio ei vielä kestä. Esimerkiksi tuota juuri testaamaasi vitosta voi harjoitella ihan menestyksellä aika pienillä kilsoilla ja kun saa vaikka kuukauden kevyttä alle niin voi alkaa laittaa jonkun nopeamman treenin mukaan ja noita juostaan aika monissa juoksusarjoissa talvikaudellakin. Jos oletetaan että tuo on limapussin tulehdus kuten voisi kuvauksen perusteella olla niin kenkien vaihto voisi jopa auttaa. Kiinnittää huomiota että kanta on mukava eikä paina /hierrä sitä aluetta. Tämä kannattaa varmistaa myös juoksun ulkopuolisista kengistä jotka voivat tuossa vaivassa olla osaltaan aiheuttamassa ärsytystä. Pienetkin kolotukset voivat olla yksi syy mikä syö äkkiä motivaatiota jos niitä ilmaantuu aina kuukauden sisään. Sanoisin myös että tuo voi syödä hieman iloa ja tehoa hommasta jos olet liian ankara noiden sykkeiden suhteen. Mielestäni sinun syketasoilla on aika varmaa että kaikki alle 150-keskiarvot kehittävät enemmän tai vähemmän peruskestävyyttä. Tuo on totta että luut ja jänteet tottuvat vähitellen ja siksi määriä ja tehoja kannattaa lisäillä hyvin vähitellen. Säännöllisyys on myös tärkeää että paikat tottuvat, jos tulee lähes totaalitaukoja niin se elimistö ei oikein ehdi kehittyä. Juoksun iloa, nyt kun parhaat juoksukelit oikeastaan vasta alkavat helteiden hellittäessä.
  11. perttu

    Yleisurheilukesä 2020

    Sama häpeällinen pelleily siis jatkuu kuin viime vuonnakin vaikka on Areenat ja kaikki. Näitä ei vain haluta kenenkään näkevän.
  12. Itse uskaltaisin sanoa näin että samalle henkilölle eli itselleni sama 21,1 km täysillä (vaikkapa 1:40) on myös jalkojen kannalta pahempi kuin sama 21,1km kevyesti (2:30), vaikka ensimmäinen on selvästi lyhytkestoisempi. Tämä ei liity vain jalkoihin mekaanisesti(vauriot, tulehdus, kireys) vaan etenkin pitkissä suorituksissa myös siihen että ensimmäinen tyhjentää tehokkaammin lihaksen energian eli glykogeenivaraston jolloin jalat ovat sen vuoksi väsyneen ja ponnettoman oloiset jälkeenpäin kun taas selvästi rasvanpolttovauhdilla köpötellessä tuo vaikutus on vähäisempi treenin kestosta huolimatta. Yksi tekijä on toki myös se mitä vauhtia on tottunut juoksemaan. Jos juoksee kovaa vauhtia mutta ei ole sitä harjoitellut niin askellus on epätaloudellinen ja kuormittavampi ja lihaskestävyys huonompi kuin mikäli on hyvin valmistautunut juuri kyseiseen vauhtiin, mitä tietenkin kovemmat juoksijat aina ovat. Oikein hidas vauhti voi myös olla jumittavan tuntuinen jos sitä ei ole tottunut juoksemaan. Silloin helpoin vauhti tietyn matkan juoksemisen voi silloin olla vähän reippaampi (pk2 tms) tai hidas juoksu jossa tekee pieniä kiihdytyksiä silloin tällöin.
  13. 5-10 km toisaalta on ne vaarallisimmat matkat helteillä kun lämmöntuotto on tosissaan juostessa niin nopeaa ettei jäähdytys aina pysy perässä. Puolikkaalla jos ei lähde keulimaan niin lämpö pysyy hieman paremmin elimistölle turvallisissa rajoissa, joskin kyllähän se aina suorituskykyyn ja fiiliksiin vaikuttaa matkasta riippumatta. Haminan puolikkaasta kyllä hyvät muistot mutta vain vanhalta reitiltä jolla juostiin viileällä ja keväisin. Se oli ja melko nopea mutta ei toki täysin pannukakku, mutta se ei sijainnut keskustassa kuten tämä nykyinen.
  14. Jan Louwin taulukko ja 4,5h maratoonarille 60-80 km /vko Comrades-treeniä. Tuo on tietysti totta että voi harjoitella liikaa tai liian vähän, mutta että sen voisi yleispätevästi päätellä vitosen (tai edes maratonin) tuloksesta kuulostaa ehkä vähän haetulta, koska 20min vitosen menijöitä vaikkapa on mielestäni tosi moneen lähtöön, joillain on hyvin kehittynyt harjoituskestävyys ja jollakulla ei mitään ja optimiharjoittelu voi olla aika yksilöllinen juttu. Lisäksi kaikkia ultramatkojakin on varmasti vaikea verrata keskenään. Taulukkohan täsmää aika hyvin vaikkapa 9-kertaisen voittajan Bruce Fordycen Comrades-kilsoihin (aika tyypillisesti 125/vko hieman vaihdellen, 10k ennätys 30,5 min) joita Noakesin kirja myös esittelee sanomalla "he rarely did too much". Toisaalta hän ei tainnut myöskään kilpailla paljon tuota pidemmissä kisoissa ja tykkäsi hakea vauhtia noista lyhyistä juoksuista, mikä ei tietääkseni taas kuulu kaikkien, varsinkaan pitkien matkojen ultrajuoksijoiden repertuaariin samalla tavalla.
  15. Näyttäisi ainakin noissa marmeladeissa olevan pöytäsokeria (joka hajoaa suolessa ensyymin avulla glukoosiksi ja fruktoosiksi 1:1) ja lisäksi glukoosisiirappia jossa on lähinnä glukoosia. Maltodekstriini on glukoosipolymeerien seos jossa on eri kokoisia molekyylejä (hieman myös glukoosimonomeereja). Maltodekstriini hajoaa myös glukoosiksi suolessa ja imeytyy samojen kuljetusproteiinien välityksellä, mutta ennen sitä sillä on erilaiset osmoottiset ominaisuudet millä on vaikutusta vatsan toimintaan. Fruktoosin hyödyn uskotaan tulevan siitä että sillä on oma kuljetusmekanismi suolessa joten se ei kilpaile glukoosimolekyylien kanssa näistä imeytymiskanavista. Näin seoksella jossa on glukoosia (osittain yleensä pidemmän maltodekstriinin muodossa) ja fruktoosia saatanee suurempi energian imeytyminen, vaikka glukoosi onkin periaatteessa energiataloudellisesti tehokkaampi sokeri kuin fruktoosi. Marmeladi ei siinä mielessä ole välttämättä huono että marmeladista riippuen siinä on sokerien (mm. glukoosin ja fruktoosin) seos, mutta sitä ei välttämättä ole optimoitu imeytymiseen kuten urheiluravinteita ja suurissa määrin nautittuna voi olla ongelma että se ei sisällä pidempää maltodekstriiniä joka voisi olla eduksi vatsan toiminnalle nosta osmoottisista syistä. Maltodekstriini ja tavallinen pöytäsokeri (sakkaroosi) vaativat myös entsyymien toiminnan suolessa ennen imeytymistä, mutta tämän ei ilmeisesti uskota olevan rajoittava tekijä ainakaan levossa. Tosin oma kokemus on että juuri tuo maltodekstriini on se mikä alkaa tökkiä oikein pitkässä suorituksessa, koska esim. kokis jossa on vain lyhyttä glukoosia voi silloinkin imeytyä ok ainakin kohtalaisissa määrin.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy