Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Amerikan Serkku

Jäsenet
  • Content Count

    163
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

84 Excellent

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Nonni. Tassahan se tuli aika hyvin tiivistettyna. Varsinkin tuo kokemus mattojuoksusta.
  2. Muille kommentoijille kanssa kiitokset kommenteista. Yleisesti sanoisin, etta juoksu ei vain lahde. Tuntuu todella vakinaiselta, kun mennaan tuonne alle 4:20 min/km vauhteihin. Testin tulos ei tunnu millaan tavalla korreloivan reaalimaailman kanssa. Olen aina pitanyt mattojuoksua helpompana kuin tiella etenemista. Ehka tasta loytyi meikalaisen bravuuri matka? 30 minuuttia kiihtyvasti matolla 🙂 Juoksutestissa nelonen (4:00 km/min) meni naemma sykkeella 155. Parin viikon takaa reippas vitonen 4:03 k/min vauhdilla ka. sykkeen ollessa juuri tuossa 155 paikkeilla. Kymppi piti juosta, mutta kun jo vitonen meni raastamisen puolelle niin jatin leikin kesken. Seuraavana siirtona on ottaa iisisti viela nama pari lamminta paivaa ja juosta kevyesti. Kunhan viileat kelit tulevat niin kokeillaan varovasti miten kulkee.
  3. Jos ennen tata testia olisit kysynyt meneeko tunti 148 sykkeelle 4:17 kilometrivauhti olisin sanonut, etta menee. Minusta tuo syke olisi ollut jo lahes maratonvauhdin alueella. Viime elokuussa 12k tasavauhtinen inan alle 48 min ka. sykkeella 151. Tuo jo hiukan herkistellen juuri ennen puolimaraa, jossa ka. syke 160. Tahan testiin asti olin aina kuvitellut aerobisen kynnyksen olevan siella 135...140 paikkeilla.
  4. No jaa, editoidaas hiukan tahan toiseen viestiin. Nyt kun tarkemmin katselee noita kovempia yrityksia tassa kuussa, niin aika lammin niissa nayttaa olleen. Ehka tassa sittenkin saattaa olla taustalla kombo optimistisia testituloksia, vasymysta ja kuumaa kelia. Saattaa olla ettei voi laittaa Garminin piikkiin kun ei kulje.
  5. Aikaisempi kysymys pitkilla lenkeilla kanttaamisesta poiki sen verran hyvaa infoa, etta kysytaas uudestaan apuja palstan tietajilta. Mika mattaa kun ei vain irtoa? Siis juoksu. Huhtikuusta toukokuun loppuun 800 km lahinna kevytta pk-juoksua ja pitkia lenkkeja. Kesakuun ensimmaisella viikolla VTE-Kauppiin juoksutestiin (pelkat laktaatit, ei maskia). Aerobinen kynnys 4:17/km syke 148 (laktaatti 1.1) Anaerobinen kynnys 3:45/km syke 166 (laktaatti 2.5) Maksimit 3:09/km syke 180 (laktaatti 8.5) veto jai 20 sekuntia kesken Kasittamattoman kovat tulokset omiin odotuksiin nahden. VO2Maxin suhteen allekirjoittaneella on aina ollut hyvat geenit, mutta nuo kynnykset ovat 10...15 sekkaa nopeampi kuin odotin. Ensimmaista kertaa tuli vastaan palaute, missa kehotettiin keskittymaan vauhtikestavyyteen ja maksimeihin, peruskestavyyden jo ollessa suhteessa korkeammalla tasolla. Testin jalkeen alkoi varsinainen valmistautuminen syksyn maratonille aseena tasavauhtiset vk-lenkit. Mutta ei. Noista ei vain tule yhtaan mitaan. 10 kilsaa 4:05...10 min/km on ihan tekematon paikka. Samoin kaikki loppunostot pitkiksilla ovat toivottomia yrityksia. Intervallitkaan ei kulje. Testissa nyt tuskin olin ylirasittuneen, mutta olisiko se ollut viimeinen niitti? Juoksu ei ole ollut kovin rasittavaa, mutta muu elama on kylla ollut aivan erseesta ja nukkuminen huonoa. Vai onkohan vain vika testituloksissa? Noin isoa heitto ei luulisi syntyvan. Viimeisin oma salaliittoteoria on, etta Garmin vetelee omiaan ranteessa ja mittaa matkaa vaarin 🙂 Eli se varsinainen kysymys: eiko tuollaisen 40 minuutin lenkin juokseminen vauhdilla anaerobinen kynnysvauhti + 20...25 sekuntia pitaisi olla ihan triviaalia? Mika tassa nyt mattaa? Helle vaikuttaa, mutta pari viikkoa sitten ei ollut viela nain lammin. Talla viikolla lenkkarit ovat pysyneet kaapissa ja otettu levon kannalta. Takaisin baanalle ensi viikolla ja syksylla edelleen tavoitteena se about 2:56...58 marathon.
  6. Lähtöön 67 päivää... Kysymys maratontietäjille: onko tämä Paavo Nurmen maratonreitin hitaus pelkkää legendaa vai onko siinä jotain totuuden perää? Reittiä on taidettu hiukan viilata tuossa 2016...2018 välissä ja ainakaan viime vuoden puolikkaasta ei tullut sellaista fiilistä, että kyseessä olisi mitenkään erityisen hidas reitti. Ruissalon sillan nousu ja pari kumparetta Ruissalossa tuovat toki oman lisänsä, mutta noita kompensoi (ainakin omasta mielestäni) hyvät järjestelyt ja ruuhkien puuttuminen.
  7. Sen verran hyvin tullut kommentteja tähän ketjuun, että kettu kiittää ja kuitttaa! Omat touhut on aika kaukana ultrailusta, mutta mielenkiintoista pohdintaa. Jos ei muuta niin ihmisen fysiologiassa on aina uutta opittavaa.
  8. Jees, hyvää settiä. Hiukan tuohon suuntaan minäkin tuota olen funtsinut ihan mutu pohjalta ilman suurempaa asiantuntemusta. Omalla kohdallahan tässä on kysymys lähinnä siitä, miten jäljellä olevat 11 pitkää lenkkiä kannattaa juosta. Jos mennään tällä vuoroviikko systeemillä niin sehän tarjoittaa, että silloin 5 lenkkiä mennään ilman maratonvauhtista tms. komponenttia vähillä energioilla. Jäljelle jää 6 lenkkiä noille spesifisille harjoitteille. Eli nyt sitten pitäisi arpoa kummasta noin kolmen tunnin juoksija hyötyy enemmän. Kehittää rasva-aineenvaihduntaa vs. juosta isompi osa pitkistä lenkeistä kovempaa. Välimallin ratkaisu jossa juoksisi vain muutaman pitkän ilman energioita tuntuu hiukan turhalta. Tuskin ihan parilla lenkillä saa suurempaa kehitystä aikaiseksi?
  9. Ehkä oikeampi otsikko olisi "kannattaako vähillä energioilla juoksemista harjoitella", mutta tämä kuulostaa raflaavammalta. Esim. McMillan liputtaa vahvasti näiden Glycogen Depletion Run:ien puolesta. Ideana siis, että totutetaan kroppaa ja mieltä juoksuun pelkästään rasvan voimalla ja jätetään geelit ja urkkajuomat ottamatta pidemmillä (kevyillä) lenkillä. Loppunostolliset ja muuten reippaat pitkikset juostaan sitten lisäenergioiden kanssa. Vuoroviikoin juostaan eri tyylillä. Esimerkkinä viimeiset kaksi omaa pitkistä. Viikko sitten kolme geeliä ja vettä --> 30k 4:45/k (sis. pieni loppunosto). Eilen 31k ilman geelejä elektrolyyttijuoman voimalla 5:31/k, josta reippaat 2h 5:15/k jonka jälkeen energiat loppu ja matkavauhti tippui 5:45...55/k. Myös fiiliksessä lenkkien jälkeen on eroa kuin yöllä ja päivällä. Geelien jälkeen ei mitään ongelmia palautumisen kanssa. Eilen olo ihan syvältä ja poikittain ja tänäänkin vielä harmittaa. Onko tällaisesta vuoroviikoin treenamisesta: a) mitään hyötyä ja b) mitään haittaa maratonharjoittelussa?
  10. Amerikan Serkku

    Hoka One One

    Minulla on Torrentit puolinumeroa isommat kuin Rinconit. Varmaan sama kokokin menisi ihan ok, mutta Torrentilla oli tarkoitus juosta pidempia matkoja ja paksummilla sukilla. En nyt ehka ainakaan Rinconeja pienempia hankkisi?
  11. Amerikan Serkku

    Hoka One One

    160 km juostut Rinconit. Tekisi mieli jo hiukan reklamoida.
  12. Amerikan Serkku

    Hoka One One

    Omilla joustu 141 km ja samasta kohtaa (ennen pakian kulutuspintaa) on kulunut se kevyt kuviointi pois. Ihan tasapainoista oma juoksu ei taida olla, kun toinen tossu on paljon kuluneempi kuin toinen...
  13. Amerikan Serkku

    Nike Vaporfly 4%

    Siis orginaalin ja flyknitin? Ei siina pohjassa taida olla oikein mitaan eroa, joten tuskin on vakaudessakaan. Tai mina en ainakaan huomannut. Yhta kiikkeria molemmat 🙂 Flyknitin paalinen on selkeasti tiukempi --> tossu pysyy tiukemmin jalan mukana. Selkea plussa orginaaliin verrattuna. Kylla ainakin talle ylipainoiselle 3+ tunnin juoksijalle noista tossuista oli apua. Vinkkina voisin sanoa, etta iso osa viimeisen viikon treeneista kannattaa sitten juosta nailla kisatossuilla. Muuten voi tulla ikavana yllatyksena, kuinka eri tavalla nama kuormittavat jalkoja.
  14. Mmm... Kalevasta jotenkin Ratinaan, josta rantaa pitkin Hatanpään kautta Härmälään. Siitä Nuolialantietä Partolaa kohti ja käännös Pereentielle ja edelleen Pirkkalan keskustaa kohti. Sieltä sitten takaisinpäin tai käy kääntymässä vasta Rajasalmen sillalla. Välillä lyhyitä pätkiä jäätynyttä sulamisvettä, mutta muuten ok (ainakin perjantaina).
  15. Ota pohjallinen pois tai vaihda ohuempaan. Sama tossu saa aivan uuden luonteen.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy