Jump to content
Juoksufoorumi.fi

HCl

Jäsenet
  • Content Count

    100
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

215 Excellent

Profile Information

  • Gender
    Male

Converted

  • Coopperi
    n. 3000m 30 v. sitten
  • Puolimaraton
    1:31+ 2018
  • Tavoite
    pitää harrastus hauskana

Recent Profile Visitors

389 profile views
  1. HCl

    off topic osa 1

    En tunne Baltsua ja mahdoton arvioida kuinka impulsiivista raakatekstiä moderaattori joutuu siistimään, mutta läpi päässeissä teksteissä on joka tapauksessa myös ihan asiaa, olkoonkin mielipiteet vahvoja. Myös Baltsun blogitekstit ovat asiallisia ja niistä välittyy toisinaan jopa kivuliaan rehellinen itsetutkiskelu. En kuitenkaan toivo keskutelun vapauttamista, eikä syy tähän ole ainakaan yksin Baltsun. Somekiusaaminen ei ole viihdettä ja Seppo pitää toimillaan yllä tämän foorumin asiallisuutta. Iso kiitos siitä. Aikuisten miesten somekinastelua on todella nolo seurata.
  2. HCl

    Vantaan maraton 13.10.2018

    Vantaan puolikkaalla mukana. Oma pb parani monta minuuttia (1:31:xx). Viimeiset 3 kilometriä joutui ottamaan selvästi rauhallisemmin kun pohkeet aloittivat oman tanssinsa, mutta muuten sain smyygailla hyvässä peesissä koko matkan. Onneksi otin mukaan parit omat geelit, kun se talon tarjoama liima oli niin hirveää, että meinasi henki salpaantua. Onnea kaikille koko matkan suorittaneille!
  3. HCl

    Paastoaminen

    Tämä videoiden katsominen ja kirjoittaminen vie aivan kohtuuttomasti aikaa, joten kirjoitan tästä vain kerran enkä asiaan palaa. Aihepiiri kuitenkin liippaa sen verran läheltä päivätöitäni, että voin sanoa tietäväni näistä asioista jotain, enkä halua että nämä väärät käsitykset jäävät elämään foorumilaisten mieliin (jos videon katsoivat). Kolesterolivideosta. Video kolesterolista on tyypillinen mukamas paljastusdokumentti. Tarina kerrotaan kutkuttavasti ja annetaan ymmärtää, että kolesteroli on ymmärretty kokonaan väärin ja ikään kuin oikeaa tietoa yritettäisiin peitellä. Lopussa tarinan pahiksena on tietenkin kolesterolilääkkeitä myyvät lääkefirmat ja lähes salaliitto. Tämä uppoaa yleisöön. Harva ymmärtää, että tässä näennäisdokumentissa on vain sen verran faktaa, että tekijät voivat juuri ja juuri kutsua sitä dokumentiksi. Raivostuttavinta tämän tyyppisissä kohudokumenteissa on se, että moni jo ennalta tunnettu faktakin on kerrottu taiten vain puolitotuuksina (palvelemaan jännittävän tarinan kulkua). En lähde videota yksityiskohtaisesti perkaamaan, vaan laitan tähän muutamia keskeisiä oikaisuja. Tarua: Annetaan ymmärtää, että ruuan rasvoja vähentämällä ei muka voitaisi alentaa kolesterolia, vaan elimistön oma kolesterolituotanto ikään kuin kompensoisi aina muutoksen. Kyllä voidaan ja hyvin usein onnistutaankin kun ylipainoinen ihminen tähän ryhtyy. Keskeistä on, että kun rasvoja vähennetään, niin ne korvataan matalan glykemiaindeksin hiilihydraateilla. Jos rasvat korvataan höttöhiilareilla kuten mm. puhdas sokeri tai vehnäjauho, niin ei paino siitä mihinkään laske eikä tietysti kolesterolikaan, pikemminkin helposti lihoo vain lisää. Tarua: Annetaan ymmärtää, että kovat rasvat (kookosrasva yms.) olisivat parempi vaihtoehto tyydyttymättömille rasvoille. On totta, että ruokaölyä kuumennettassa ja ruokateollisuuden hydrogenointiprosessissa luonnon kasvirasvoista syntyy myös huonoja transrasvoja ja monet transrasvat ovat jopa epäterveellisempiä kuin lukuisat kovat rasvat. Kasviöljyt ovat kuitenkin kiistatta terveellisin vaihtoehto sellaisenaan, eikä niitä missään nimessä tulisi tämän perusteella korvata kovilla rasvoilla. Tarua: Annetaan ymmärtää, että korkea LDL-kolesteroli ei olisi merkittävä riskitekijä verisuonien tukkeutumisessa ja siten statiinilääkkeillä hoidettaisiin vääriä asioita. No tottakai hoidetaan vääriä asiota, kun suurimmassa osassa tapuksissa syy on ylipaino ja oikea hoito on normaalipainoon johtava liikunta ja terve ruokavalio. Mutta kun ihmiset eivät tätä hoito-ohjetta noudata, niin joudutaan turvautumaan lääkitykseen. Tarua: Jännärin huipennus; annetaan ymmärtää, että statiinilääkkeiden hyödyt olisivat kiistanalaiset ja niiden testauksessa ja sivuvaikutusten raportoinnissa olisi jopa laitonta kähmintää. Tämä on ihan höpöhöpöä. Statiinilääkkeet on yksi parhaiten testattu lääkeryhmä ja testaustoiminta on erittäin hyvin säädeltyä. Statiinit ovat erittäin hyvin siedettyjä lääkkeitä, mutta niin kuin lähes kaikilla lääkeillä, on niilläkin sivuvaikutuksensa. Statiinien vakava sivuvaikutus, lihasvaurio (videossakin mainittu rabdomyolyysi), on kuitenkin erittäin harvinainen ja lähinnä ensimmäisiin statiineihin (simvastatiini) liittyvä sivuvaikutus. Totta sinänsä on, että statiineja määrätään erityisesti USA:ssa paljon aivan turhaan ikään kuin ennalta ehkäisevästi ja monet lääkärit ovat taloudellisessa kytköksessä näihin lääkefirmoihin. Kenen leipää syöt sen lauluja laulat, mutta ei statiinien tuomia hyötyjä korkean riskin potilaille pidä kiistää. Lopuksi pari sanaa insuliinista, insuliiresistenssista, 2-tyypin diabeteksesta ja paastosta. Kuten usein korkea kolesterolikin, niin myös insuliiniresistenssi on seurausta keskivartalolihavuudesta ja maksan (ja haiman) rasvoittumisesta, siis ylipainosta. Insuliini ja sen normaali vaihtelu ei ole mikään kaiken takana oleva syy, eivätkä ravinnon hiilihydraatit sinällään johda painon nousuun. Keskeistä terveellisessä ruokavaliossa on hiilihydraattien laatu (GI). Kerran vielä toistan; paluu normaalipainoon on se, joka saa aikaan hyvät seuraukset. Jopa 2-tyypin diabetes voidaan saada näin remissioon tai parhaimmillaan parantaa, eikä se ole paastomenetelmän ansioita. Semmoista vakavasti otettavaa tutkimusta ei ole, jossa todettaisiin puolipaastoon liityvän normaalia ruokailua edullisempia biologisia prosesseja. Sitävastoin puolipaaston hyöty voi toisille ihmisille olla siinä, että he kokevat painonhallinnan helpommaksi harvemmalla ruokailurytmillä. Tämä on tietysti tärkeää, koska se mikä koetaan helpoksi, niin sitä elämäntapaa jaksetaan myös todennäköisemmin ylläpitää. Mutta ei puolipaastossakaan ole perusteltua ruvata kategorisesti karttamaan hiilihydraatteja. Yritin parhaani.
  4. HCl

    Paastoaminen

    Tämä on yksi, tosin haastava keino, kun vertaisarvioitua PubMed-tietoakin löytyy joka lähtöön. Helposti linkitetään oman näkemyksen "todisteeksi" tutkimuksia ymmärtämättä kuitenkaan niiden merkitystä kokonaiskuvassa. Tälläisessä tutkimustiedon referoimisessa peräänkuuluttaisin itse kullekin sitä kriittisempää ja nöyrempää asennetta mitä kauempana liikutaan omalta osaamisalueelta, koska näytön vahvuutta ja sen merkitsevyyttä on alan ammattilaisillekin työlästä käydä läpi. Onneksi meillä on lääketieteen saralla erinoimainen, tässäkin ketjussa usein mainittu lähde: terveyskirjasto/terveysportti. Se on riippumaton, päivittyvä, tutkittuun tietoon ja alan ammattilaisten konsensukseen perustuva tietopankki. Joku voi väittää sen olevan väärässä kun siellä ei huomioida jonkun hoidon suosituksissa sitä sun tätä uusinta tutkimustietoa, mutta aivan varmasti ne tutkimukset on luettu, niiden näytön vahvuus + hyödyt/haitat arvioitu ja tämän mukaan ohjeistuksia päivitetty. Suosittelen lämpimästi myös hiilihydraateista saatavaan tietoon.
  5. HCl

    Paastoaminen

    Tässä tunteita nostattavassa keskustelussa ei voi olla korostamatta yhtä asiaa. Puolipaasto on sinänsä varteenotettava työkalu, aivan kuten sitä on myös normaali ruokailu 4-5xpäivässä pienemmällä annoskoolla ja kasviksilla höystettynä. Yhteistä näille on se, että nämä ovat vain välineitä ja tavoiteltava lopputulema on normaalipaino. Ylipainon yhteydestä monien sairauksien syntyyn ja aineenvaihdunnan häiriöihin (mukaan lukien krooninen matala-asteinen tulehdus) on vahva tieteellinen näyttö. Liikakiloista päästyä usein todetaankin, että moni lääkitys voidaan lopettaa ja olo on muutenkin energinen. Normaalipainoa pitäisi siis korostaa näistä saavutuksista, ei sitä välinettä minkä avulla niihin päästiin.
  6. HCl

    Paastoaminen

    Muutamia ajatuksia puolesta ja vastaan. Paastolla saattaa olla etuja osalle ihmisistä eri sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemisessä ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että näin toimimalla painonhallinta voidaan kokea helpommaksi. Miten paasto voi helpottaa painonhallintaa, tähän on kaksi syytä: Ensinnäkin paastoava ihminen irtautuu jatkuvien välipalojen ja sokerijuomien maailmasta, jotka kuitenkin ovat usein syynä liikaan energiansaantiin. Yhden kerran vuorokaudessa syödessä on yksinkertaisesti vaikeampi saada liikaa energiaa vaikka kuinka herkuttelisi. Toiseksi, kun kaikki vuorokauden ruuat ahdetaan kerralla, niin imeytyminen ei ole niin täydellistä (kapasiteetti ei riitä) ja osa ruuan energiasta poistuu luonnolista tietä koskaan edes pääsemättä verenkiertoon. Jos Parek todella söi saman vuorokautisen ruokamäärän ennen paastoa ja paaston alettua treenimäärän pysyessä samana, niin tämä on selitys painon laskulle. Normaalipainosta seuraa tunnetusti edelleen monia fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin vaikuttavia asioita ja kiva kuulla, että näin on Parekin kohdalla tapahtunut. Treenaus ja paasto-keskustelussa pitää huomioida, että paastolla Parek ei tarkoita laihduttamista eikä edes monen päivän syömättä olemista, vaan kuitenkin aika maltillista paastoa, jossa vuorokautinen energiatarve tyydytetään yhdellä kertaa (1-4 tunnissa) päivässä. Tämän lisäksi hänellä on vielä paastottomia tankkauspäiviä (ruuat syötiin 8 tunnin aikaikkunassa). Kun vuorokautinen energiansaanti on tasapainossa, niin epäilemättä lenkkeily kerran päivässä (n. 4-10 tuntia syönnin jälkeen) onnistuu tällä Parekin paastolla. Silloin tällöin varmasti myös kovempikin rykäisy. Lopuksi kuitenkin yksi mutta. Parek kertoo paaston positiivista hyödyistä omiin kokemuksiinsa vedoten. Oliko niitä omia kokemuksia paastosta kilpakestävyysurheilun saralta, jota tämä keskutelu pitkälti käsittelee? Treenataan siis jatkuvasti kaksi kertaa päivässä ja usein ainakin toinen niistä kovaa. Tässä ketjussa on esitetty edellä paljon hyviä argumentteja paaston toimimattomuudesta treenatessa tällä tasolla. Tottakai mitä lievempi paasto ja mitä enemmän paastottomia päiviä, niin sitä paremmin sekin onnistuu.
  7. Kyllähän se nyt pistää vihaksi, jos suunnistajalurjus talloo sienestäjän suippumadonlakit... Tänään Pirkkolassa tuli vastaan harmittomampi tapaus. Sauvakävelijä paineli menemään hyvää tahtia vetäen perässään autonrengasta.
  8. Näin se varmaan valtaosalla juoksijoista on. Toisaalta kroppa on kuitenkin taipuvainen adaptoitumaan vallitsevaan tilanteeseen ja tekemään omaksutusta juoksutyylistä niin taloudellista ja mukavaa kuin mahdollista. Tällä tavalla voi jäädä ikään kuin loukkuun huonoon tekniikkaan, olipa sitten kyse sitten askelkontaktista tai vaikka lantion asennosta. Teknisesti parempi juoksutekniikka ei ole aluksi välttämättä taloudellisempi (ja mukavampi) kuin tämä huippuunsa hiottu "väärä" tekniikka, vaan voi viedä aikansa totuttaa kroppa uuteen tilanteeseen ennen kuin taloudellisuus paranee huonoa tekniikkaa paremmaksi. Onko mahdollinen huono tekniikka sitten alunperin omaksuttu harrastuksen alussa olleen ylipainon tai lihasepätasopainon seurauksena, syitä on varmasti monia. Nyt lenkkarit jalkaan ja töihin mars.
  9. Joo itsekin siitä oikeastaan vain heitin vastakysymyksiä ilmaan😃. Sinänsä hauska ajatus pohdittavksi MikkoVe:ltä, mutta samoilla linijoilla kyllä; en saa mielessäni tuota maakontakia mitenkään irralliseksi näistä muista muuttujista. Pianhan tässä on kaivettava vanhat fysiikan koulukirjat esiin.😆
  10. Nopeus = askelpituus x kadenssi (m/s = m x 1/s). Ei voi muuttaa yhtä vaikuttamatta toisiin. Jos pidetään vakionopeus ja sillä vakio askelpituus, niin kadenssin nosto tai muuttaminen ylipäänsä ei tällöin ole mahdollista. Kun edelleen pidetään vakionopeus, mutta lyhennetään askelta, niin kadenssi nousee automaattisesti. Ja kun se nousee, niin liike juoksijan pystysuunnassa tuppaa vähenemään. Samaa mieltä kyllä, että ei nopea kadenssi automaattisesti ole hyvä asia ja optimisellainen vaihtelee paljon juoksijasta toiseen. Lisäksi paljon muita tärkeitä juoksuun vaikuttavia tekijöitä, joita kävitkin kattavasti läpi.
  11. Ei kai massakeskipisteen vakiolla pitäisi olla vaikutusta kadenssiin. Ymmärsinkö oikein ajatuksesi, että maakontakti olisi ikäänkuin niin pitkä, että siinä jo polvi suoristuu ja painopiste nousee jalkapohjan vielä ollessa maassa kiinni. Näin toki tapahtuukin, eikä kaikki y-suuntainen "pomppiminen" tapahdu konkreettisesti ilmassa kuten asian ilmaisin. Äärimmillään maakontakti on niin pitkä että toinen jalka ehtii tulla maahan ja puhutaan kävelystä😉. Mutta yhtälailla kävelylläkin on kadenssinsa; mitä enemmän harppova askel sitä alhaisempi kadenssi ja suurempi pystysuuntainen huojunta. Ei mitään. Pelkästään positiivista. 😃 Luulen ymmärtäväni mitä ajat takaa, mutta tämä kuulostaa jotenkin pelottavan vamma-alttiilta. Vedettäisiin ikään kuin iskarit puolikireäksi jo ennen iskua maahan? Eikö kuitenkin jotain pitäisi olla vielä iskareissa jäljellä "putoamisen" jarruttamiseksi ja vasta sitten tämä äärimmilleen viritetty jousi voisi alkaa palauttaa energiaa? Kauanko paikat kestäisivät tälläistä lähes iskarit pohjaan venytystä mihin niitä ei ole harjaannutettu?
  12. Kadenssi on askelta minuutissa, eli siis riippuvainen siitä kuinka paljon juoksija liikkuu y-suunnassa (pomppii) ja täysin riippumaton eteenpäin suuntautuvasta liikkeestä. Mitä enemmän juoksija viettää aikaa ilmassa (=mitä korkeammalle hyppää) sitä pienempi kadenssi, vaikka paikallaan pomppisi. Kadenssin nosto ei voi siten koskaan tehdä juoksusta enemmän ylöspäin suuntautuvaa. En näin väittänytkään, mutta kirjoitin varmaan vähän epäselvästi jatkamalla "Ylinopealla kadenssilla saman vauhdin voi ylläpitää vain vähemmän ylöspäin suuntautuvalla liikkeellä". Tässä askelpituus ei pysykkään vakiona kadenssin noustessa vakiovauhdissa, vaan luonnollisesti laskee, kuten totesitkin. Liikerataa y-suunnassa ei sitävastoin voi muuttaa kadenssiin koskematta.
  13. HCl

    Suomi-Ruotsi maaottelu 31/8-1/9.

    Harvoin tosiaan näin jännäksi menee. Miesten lopetus oli aivan upea, onneksi uskoivat itse mahdollisuuksiinsa loppuun asti.
  14. Vielä jatkoa edelliseen. Se, että vakiovauhdissa sinnittelevä väsynyt maratoonarinarimme hylkää (usein tiedostamattaan) optimikadenssinsa viimeisillä kilometreillä on loogista, jos jalkalihaksista on yksinkertaisesti paukut loppu, mutta sykereserviä olisi vielä jäljellä. Mitä nopeampi kadenssi, sitä vähemmän joka askeleella ponnistetaan ylöspäin ja yksittäinen lihassupistus jää näin pienemmäsi. Ylinopealla kadenssilla voidaan siis ehkä säästää lihaksia ja viivästyttää lihaskramppien tuloa, mutta optimaalinen se ei enää ole ja siitä urhoollinen matkaajamme maksaa uskoakseni sykkeen nousulla. Tässähän palattiinkin takaisin ketjun otsikkoon.
  15. Onkohan tämä nyt ihan näin? Eikö maakontaktiaika ole vakio, jos kadenssi ja vauhti (ja samalla askelpituus), ovat lyöty yhtälössä lukkoon? Jos juoksija pomppisi edetessään enemmän ylöspäin kuitenkin saman vauhdin ja kadenssin säilyttäen, niin eikö ponnistuksen olisi oltava väistämättä voimakkaampi ja maakontaktiajan pidempi, jolloin siis yhtälö ei toteudu? edit: Tämä on ajatuksenakin vähän outo, sillä jos kadenssi ja vauhti ovat vakiot, niin sitä on myös ylöspäin suuntautuva ponnistusvoima. Jos juoksija juoksee vakiovauhdilla ja askelpituus on juuri optimi, niin kadenssin nosto ei tee juoksusta ylöspäin suuntautuvaa pomppimista (edit: koska muuten väistämättä kadenssi tippuisi). Ylinopealla kadenssilla saman vaudin voi ylläpitää vain vähemmän ylöspäin suuntautuvalla liikkeellä. Tällainen askel ei varastoi potentiaalienergiaa (venytä jänteitä) enemmän vaan pikemminkin vähemmän kuin optimikadenssin edellyttämä liikelaajuus. Juoksua ylinopealla kadenssilla vauhdin siitä kärsimättä voisi kuvata siten lähes maanpintaa laahaavaksi "katkokävelyksi". Miettikääpä vaikka miltä harrastelijamaratoonarin askel näyttää viimeisillä kilometreillä, kun vakiovauhtia ylläpidetään väsyneenä. Kadenssi on nopea, mutta askel laahaa niin, että on vaarassa kompuroida pieniinkin töyssyihin.
×

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy