Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Reissujuoksija

Jäsenet
  • Content Count

    520
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    2

Reissujuoksija last won the day on May 29 2019

Reissujuoksija had the most liked content!

Community Reputation

794 Excellent

Converted

  • Coopperi
    3270 6/16
  • 10km
    37:44 8/17
  • Puolimaraton
    1:21:00 4/18
  • Maraton
    2:55 9/18

Recent Profile Visitors

1 350 profile views
  1. Tasan vuosi ensi vuoden NUTS Karhunkierrokoselle. Sen kunniaksi päivitystä tähän säälittävään räpellykseen. Edellisessä päivityksessä on näköjään puntarilukema ollut kunnossa, nyt ei ole enää sekään kunnossa. Taisin aiemmin kirjoitella, että juoksun loppuessa paino menee puolessa vuodessa yli sadan, ja nyt ollaan lähellä. Jatketaas kuitenkin tuosta edellisestä viestistä. Sairaalassa taisi mennä viisi yötä, kunnes pääsin kotisairaalaan, jossa hoitajat tuli kolme kertaa päivässä lyömään antibiootit suoneen. Maksa-arvot olivat koko ajan korkeat ja nousussa, että oli melko selvää, että Miamin reissulle ei tule lääkäriltä lupaa. Kaksi päivää ennen reissua arvojen suunta kuitenkin kääntyi alaspäin, ja sain luvan lähteä omalla vastuulla. Pitkän aikaa olin ajatellut, että mikä sen hienompaa, kun ottaa aamuisin lenkki south beachillä. Ja totesin, ettei juoksukenkiä tarvitse ottaa edes mukaan. Yhtenä aamuna sain kuitenki hyvän idean käydä vajaan kympin hölköttelemässä paljain jaloin, mikä sai jalkapohjat täyteen rakkoja, jonka jälkeen ylipäätään kenkien käyttö oli seuraavan viikon tuskallista. Reissun jälkeen meni 3-4 viikkoa ihan tavallista lihavan miehen elämää, ihan liikaa syöden, ja mitään liikunnallista tekemättä. Jänisruton vasta-ainetestikin oli negatiivinen. Eli jäi ikuiseksi kysymysmerkiksi mikä minulla oli. Toisaalta, marraskuultahan etsittiin sitä koronan nollapotilasta, ja oireetkin täsmäisivät.. Pari viikkoa enne joulua alkoi tulla pohkeet mystisesti kipeiksi, vaikkei edes tehnyt yhtään mitään. Päivien kuluessa ongelmat meni koko ajan pahemmaksi. Töissä istuminen ja sängyssä makaaminen oli ihan hirveetä, kun jalkoja "pakotti" niin paljon. Vajaan 500 metri työmatka kävellen alkoi olemaan aivan ylitsepääsemätön liikuntasuoritus ilman pysähdyksiä. Joulun jälkeen oli taas pakko vääntäytyä lääkäriin. Ja jonkinlainen veritulppa todettiin. Tuli puoleksi vuodeksi verenohennuslääkkeet aamuin illoin popsittavaksi, ja vahva kehotus liikuntaan ja hyvään ruokavalioon. Lähteeksi paras arvaus on puolentoista kuukauden takainen lentomatka. Jalkaongelmat katosivat oikeastaan heti kun lääkkeiden syömisen aloitti. Mutta ehkä viikon jälkeen alkoi kaikista pahin vaihe. En tiedä, oliko kyseessä joku lääkkeen sivuvaikutus ja jonkinlainen pääkopan pettäminen. Päivät meni pääosin normaalisti, mutta nukkumaanmennessä tuli jonkinlainen tulevan sydänkohtauksen tunne. Raajat puutuivat ja pumppu tuntui hakkaavaan miljoonaa ja keuhkoissakaan ei tuntunut kaikki olevan ok. Joka ilta oli hirveä alkaa nukkumaan, kun oli ihan satavarma, ettei aamulla heräisi. Tätä kesti ehkä kaksi viikkoa, ja päivisin alkoi stressaantua kun kauhulla odotti iltaa ja nukkumaanmenoa. Jonkun verra näitä "kohtauksia" tuli päivisinkin. Lasten kanssa elokuvissa olin taas "kuoleman partaalla", ja koko leffan ajan mietin, miten lapset pääsee kotiin, kun itse lähden ambulanssikyytiin. Pariinkin kertaan kävin sairaalalla näyttäytymässä, mutta mitään vikaa ei löytynyt. Parin viikon jälkeen nämä vain pikkuhiljaa katosivat kokonaan. Maaliskuun loppuun saakka mentiin yhden käden sormin laskettavilla liikuntasuorituksilla. Paino on saatu sinne 96 kieppeille, eli 15 kiloa syksyltä lisää. Nyt kuutisen viikkoa on saanut itsestään sen verran irti, että on saanut viitisen tuntia viikkoon liikuntaa. Hyödytöntä noita on eritellä, mutta jonkin verran pyörää, poluilla hölkkäkävelyä, asvalttijuoksua ja jonkunverran reilun tunnin kävelyjäkin. Ihan pelkkää laiskuutta tämä on vain ollut, hirveä pakottaminen vääntää itsensä pihalle kerta toisensa jälkeen. Yritetään tässä nyt vaan rauhassa saada jonkinlainen rytmi päälle. Jonkinlainen kuntopohja on jäänyt, kun poluilla 2,5h hölkkäkävelyt menee ihan ok, myös 3-tuntiset mummopyöräilyt menee, ja portaissakin sain yhden 1000m noususetin vedettyä. Mutta asvalttijuoksu ja kävely on jaloille ihan paskaa alusta loppuun, kympin lenkki on ihan maksimi tällä hetkellä. Rukan perusmatkalle siis tältä vuodelta siirtoilmottautuminen sisässä, ja ajatuksissa olisi muutkin NUTSin pitkät matkat ilmottautia, mutta aika kaukaiselta tällä hetkellä tuntuu. Todennäköistä on, että tässä ehtii moneen kertaan mielenkiinto lopahtaa. Se aiempi pakkomielteisyys tästä hommasta nyt puuttuu.
  2. Ei ole tullut kirjoiteltua, mutta nyt on aikaa naputella kännykälläkin. En juoksuista kyllä enää muista, kuin karttaa katsomalla. Ja edellisreissu on ollu tiistai. keskiviikko LEPO torstai LEPO perjantai LEPO Lauantai 12.10. 8,03km 42:52 5:20min/km Vähän jo pitempi kuin edelliskerralla. Äkkiä menee jaloista tottumus, kun tämäkin tuntuu jo jalkaterissä. sunnuntai LEPO maanantai LEPO tiistai LEPO keskiviikko LEPO torstai LEPO perjantai LEPO Lauantai 19.10. 10,25km 1:05:31 6:23min/km Motivoin itseni sateeseen lenkille sillä, että käyn tekemässä vanhanliiton paperimallisen lauantaivakion. Samalla reissulla kävin paikallisen nyppylän hissikuilun kävelemässä kerran ylös. Sadetakinkin laitoin, mutta sade loppui ehkä minutti lähdön jälkeen. Hidas aika sisältää kaikki kävelyt kioskillakin. Ei ollut tällä kertaa niin vastenmielistä. Sunnuntai 20.10. 12,31km 1:30:18 7:20min/km Menin pitkästä aikaa metsään. Sen viime talvena vakioksi muodostuneen reitin rauhallisena hölkkäkävelynä. Oli helvetin märkää, kengät kastui saman tien metsään saapuessa. Normaalisti jännitän susia ja villisikoja. Mutta nyt vähän väliä jostain puun takaa ilmestyi näitä oranssilakkisia hirvijusseja. Koko metsä kaikui koiranhaukkumisesta. Mietin, että tuleeko täälä tällä kertaa saatana kivääristä. Hokan torrentit ekaa kertaa jalassa kuusamon jälkeen, ja jopa tuolla matkalla alkoi jalkapohjia aristamaan. Voisivatko kengät vaan olla jo huonoksi menneet. Ihan ok fiilis jäi. Ja tuli sellainen olo, että kyllä tollainen rauhallinen metsätaapertaminen voisi ehkä sittenkin olla mahdollista. Maanantai LEPO Tiistai 22.10. 8,02km 40:58 5:06min/km Kuskina tyttären reeneissä. Laitoin oikein juoksukamat niskaan ja juoksin reilun 20 minsaa vaan jonnekin. Siitä u-käännöksellä samaa reittiä takaisin. Vauhtikin paluumatkalla vähän näköjään alitajuisesti noussut, kun alkaa laskemaan sekunteja, ettei vaan myöhästy. Keskiviikko 23.10. 10,27km 50:05 4:53min/km Rouva jossain menoissa. Toinen lapsi harrastuksessa itse toisen kanssa kotona. Laitoin taas harrastuksesta hakuun juoksukamat niskaan, ja ajeltiin samalla reissulla mutsille, jossa kävin sitten pikaisen kympin pyörähtämässä. Yritinkin mennä aika reippaasti alta pois. Selvästi raskaampaa menoa, mutta ei nyt onneksi mikään kuolemaolokaan jäänyt. Torstai LEPO Perjantai 25.10. 8,18km 43:36 5:20min/km Tällä kertaa taitoluistelureenien aikaan 45 minuutin jolkottelu. Kun oli vielä aikaa, menin lopussa ehkä 60 nousumetrin portaat läpi kävellen. Ajoitus osui lopulta aika hyvin kohdalle. Lauantai 26.10. 9,00km 53:09 5:54min/km Taas lauantaivakion jättö kioskille. Menin matkan aikana taas sama portaat läpi, kuin edellispäivänä. Sunnuntai 27.10. 14,29km 1:19:02 5:32min/km Noniin, sain jo yli 14 kilsaa kasaan, joka tuntui jo aika pitkältä. Ihan hyvältä kuitenkin tuntui, vähän tunnin jälkeen alkoi ottaa jalkojen päälle. Aika kaukaiselta kyllä tuntuu, että alkaisi saada kasaan tarvittavia viikkokilsoja. Nytkin tuntuu, että oli aina lenkillä, kun vain pääsi, ja jäätiin karvan alle 50 kilsan. Maanantai LEPO Töiden jälkeen ihan kuolemanväsynyt ja kylmissään. Olikin siiten päälle 38 kuumetta. Tiistai LEPO Koko päivä ihan yhtä helvettiä. Mentiin armottomassa syklissä. Ensin pariksi tunniksi tajuton kylmähorkka reilu 39 kuumeella, jossa mikään vaatemäärä ei ole tarpeeksi. Tämän jälkeen oli parin tunnin pahempi vaihe. Kuume alkaa laskemaan, pää, korvat ja kaulan imusolmukkeet tulee tajuttoman kipeäksi. Yskittäisikin kovasti, mutta ei halua yskiä, kun pelkää pään räjähtävän irti. Syklin kolmannessa vaiheessa olo helpottuu reiluksi puoleksi tunniksi. Jos haluaa käydä vessassa tai edes juoda. Nyt on se tehtävä, kun muissa vaiheessa ei vaan jaksa. Sitten alkaa taas se kylmähorkkavaihe, ja sykli alusta. Kuume seilaa 35-40 välillä, riippuen missä vaiheessa mittaa. Keskiviikko LEPO Pakko mennä lääkäriin. Tulehdusarvot yli 80. Kotiin lepäämään, perjantaille kontrolli tulehdusarvoista. Päivä samanlainen, kuin edellinen, astetta pahempana. Torstai LEPO Samanlainen päivä kuin edelliset, mutta monta astetta pahempana. Perjantai + varmaan monta viikkoa LEPO Yöllä hikosin sängyn ihan läpimäräksi, ja aamulla olo tosi hyvä 35,8 kuummeella. Lähdin kontrolliin hakemaan terveen papereita (en 3h maratonia juoksemaan). Tulehdusarvot 240, ei nyt kovin hyvin olleet laskeneet. Lähetetteettin sairaalan päivystykseen. Kaikenmaailman taikurit tökkivät kepeillä ja neuloilla. Lopputulos: Jänisrutto. Olen varmaan saanut sillä ainoalla metsäreissullani, tällaisen harvinaisen taudin jollain käsittämättömällä tavalla. Olisin päässyt kotiin antibioottien kanssa, mutta koska puolentoista viikon päästä olisi Miamin reissu tiedossa, niin sanottiin että kannattaa varmuuden vuoksi jäädä yön yli. No eihän ne arvot lähteneet laskemaan, ja tässä odotetaan nyt neljättä yötä sairaalana puolella. Eilen onneksi arvot lähtivät alaspäin, ja nyt enää odotellaan jääkö reissu väliin vai ei. Tällä hetkellä vähä sellainen fiilis, että noi metsäjuoksut on omalta osalta nähty, ja Kuusamon perusmatkapaketti lähtee myyntiin. Vaikka uskoisin, että puntarilukema on tällä hetkellä oikein hyvällä mallilla, niin juoksukunto ei silti ole hääppöinen.
  3. Lauantai 14.9. Finlandiamarathon DNF kolme kierrosta 31,65km 2:13:07 4:12min/km, keskisyke 172 Samalla kaavalla mentiin, kuin kolmen edellisvuodenkin Finlandiamarathonissa. Kamat olin pakannut edellisiltana. Kuuden aikaan sängystä ylös, ja joku mikropasta ”lounaaksi” naamariin. Seitsemän aikaan autolla kohti rautatie asemaa, auton parkkeeraus ehkä kilsan päähän asemasta, että saa samaan pienen aamukävelyn. Tuttua juttua. Junamatkan aikana ravinnoksi pari banaania ja powerade. Jyväskylässä noin tuntia ennen starttia. Ilma oli aika kylmän tuntuinen, ja mietin ihan tosissani laittavani pitkät vaatteet. Kävin kuitenkin tuulipuvulla reilun kilsan hölköttelemässä, ja totesin kuitenkin shortsikeliksi. Päätin kuitenkin laittaa alkuun hanskat käteen, jotka heittäisin sitten jossain vaiheessa mäkeen. 4:05 kilsoja lähdettäisiin keräämään pötköön, siitä ei tingittäisi, ainakaan paljoa. Samalainen epäonnistumisen varmuus oli, kuin edellisvuonnakin. Senkään suhteen ei mitään uutta. Ensimmäinen kierros 43:21min 4:06min/km Heti startissa tuli ensimmäinen masentuminen. Yleensä starteissa meinaa olla ihan liikaa intoa mennä virran mukana, ja pitää jarrutella ihan tosissaan. Nyt sitä ongelmaa ei ollut, väkeä meni ohi oikealta ja vasemmalta. Ei meinannut päästä sellaiseen helppoon matkavauhtiin. Vauhti oli ensimmäiset kilsat 4:10 tuntumassa, ja se tuntui tosi kovalta. En lähtenyt sitten kuitenkaan väkisin siihen tavoitevauhtiin, kun ei kerran meinannut kulkea. Joten kaksi ekaa kilsaa 4:08. parin kilsan jälkeen ylitettiin silta, ja käännyttiin myötätuulen suuntaan. hanskat olivat alusta saakka liikaa, ja heitin ne jo ensimmäisten kilsojen aikana menemään Nyt meno alkoi olla paljon helpompaa, vaikka vauhti vaihteli yli ja alle nelosen. Ehkä tästä myötätuulesta vain pitää ottaa hyöty irti, kun se kuitenkin kääntyy taas kierroksen lopussa vastaiseksi. Alussa ohi mennyt väki alkoi tulla pikkuhiljaa uudestaan kohdalle. Kierroksen lopun kova vastatuuli sitten kuitenkin yllätti. Moottoritien viereisessä pätkässä en millään pysynyt vauhdissa, ja vauhti alkoi hiipumaan 4:15 ja 4:20 välille. Ohitseni tuli joku sälli joka piti kutakuinkin alle 4:10 vauhtia. Pysyttelin hänen perässään, ja koko ajan tuntui, että ihan kohta jään hänestä. Reilu kilsa ennen kierroksen täyttymistä oli eroa jo vajaa kymmenen metriä. Päätin että isken hänen peesiin väkisin, vaikkahan sitten sippaisin jo ensimmäiseen kierrokseen. Loppukierros ja seuraavan kierroksen alku sitten helpotti, kun tuuli ei tullut enää ihan vapaasti suoraan kohti. Toinen kierros 43:16 4:06min/km, Puolikkaan väliaika 1:26:37 Pysyttelin hänen perässään sillan ylitykseen asti, kun taas vaihdettiin myötätuulen suuntaan. Vauhti alkoi tuntumaan taas tosi helpolta, ja kiristin vähän vauhtia mennen omaa tahtia. Kilsat alkoivat taas olla nelosen pinnassa, ja meno tuntui tosi helpolta. Jossain vaiheessa vilkaisin taakse, eikä siellä näkynyt enää ketään (ainakaan nopealla silmäyksellä). Tuli vähän huono omatunto, kun olin lepäillyt vastatuulipätkän toisen peesissä, joka sitten ilmeisesti oli itse sipannut. Omasta mielestäni olin mennyt kutakuinkin tasaista vauhtia, mutta vähän jyrkemmässä nousussa vastatuuleen kääntyessä parikin kaveria tuli ohi. Mietin että mistä ne oikein ilmestyivät, kun joku aika sitten takana ei näkynyt ketään. kai ne olivat siellä olleet, olin vain katsonut väärältä puolelta. Taas vastatuulipätkä oli ihan täyttä paskaa. Taas homma meni ihan väkisin peesissä roikkumiseksi. Vauhti oli 4:05-4:10 välillä, ja se tuntui olevan minulle tässä vaiheessa liian kovaa, aloin olla ihan valmista kauraa ennen puolikasta. Puolikkaan aika oli kuitenkin suurinpiirtein aikataulussa. Kolmas kierros 46:30 4:23min/km Kolmannen kierroksen alussa jo jäin peesistä, sillan jälkeen myötätuuleen käännyttäessä homma vähän helpotti, mutta kilometriajat olivat 4:15 molemmin puolin. 28 kilsaan saakka kaikki kilsat kuitenkin alle 4:20. Jyrkemmän lyhyen sillalle nousun jälkeen vastatuuleen käännyttäessä aloin olla lopullisesti valmis. Seuraavat pari kilsaa oli maailman kovimmalta tuntuvassa vastatuulessa 4:40 tuntumassa, ja koko ajan teki mieli vaihtaa kävelyksi. Olin päättänyt jolkotteluvauhdilla hölkötellä kierroksen loppuun, jossa jättäisin sitten leikin kesken. Vähän ennen kolmea kymppiä minut otti sälli kiinni, jonka kanssa jutustellessa selvisi, että 3h oli hänellä tavoitteena. Ajattelin, että jos minusta olisi edes jotain hyötyä, niin lupasin yrittää edes häntä hieman auttaa, ja olla vetojuhtana vastatuulen. Kun olin kerran päättänyt lopettaa liekin kesken, niin minun ei tarvinnut säästellä. Sainkin vauhdin nostettua loppukierrokseksi sinne 4:25 nurkille, koin olevani edes vähän vieruskaverille hyödyksi (Harmittavasti oli loppujen lopuksi jäänyt reilun minuutin kolmesta tunnista). Ja vastatuulelta suojaan siirryttäessä, meno vielä helpottui tosi paljon. Kierroksen loppuessa laskin, että kolme tuntia voisi olla sellainen raja, mitä voisin lähteä vielä yrittämään. Minulla oli vajaa kolme minuuttia ”hyvää” viimeiselle kierrokselle. Laskin sen hetkisen vauhdin juuri ja juuri riittävän, mutta lopun vastatuulipätkällä en saisi millään pidettyä vauhtia yllä. Joten kolmannen kierroksen tultua täyteen, löin kellon kiinni, ja suuntasin kohti pukuhuonetta. Siinä rauhassa radan sivussa juodessa ja kävellessä, piristyin vielä lisää. Mietin, että pitäisikö kuitenkin lähteä vielä jolkottelemaan, en lähtenyt, enkä tiedä olisiko minut sitten jopa hylättykin. Tiedä häntä, en tiedä sääntöjä niin hyvin, parempi jäädä pois, ettei tarvi moista alkaa miettimään. Syke ei ollut juurikaan käynyt anaerobisen puolella, mutta kun haponsietokyky tai -halu on tätä luokkaa, niin näin käy. Tai meneeköhän toi edes haposiedon puolelle. Kävelin pukuhuoneelle, joka oli täynnä puolikkaan juoksijoiden starttaajia. Parina vuonna tässä vaiheessa olin huomannut unohtaneeni pyyhkeen kotiin. Ajatteli9n, että onneksi nyt ei ole sitä pelkoa, koska olin näistä kerroista viisastuneena viisastuneena laittanut pyyhkeen kassiin ihan ensimmäisenä, ettei se vaan unohdu. Pyyhettä ei kuitenkaan löytynyt mistään. olin kyllä ottanut kotona pyyhkeen ihan ensimmäisenä käteen, mutta ei se ollut kuitenkaan mennyt kassiin saakka, vaan se oli siinä vieressä, missä kassi oli ollut valmiiksi pakattuna. No, oli minulla ne puhtaat pitkät juoksukamat, jotka eivät olleet niin hirveän käytännölliset taaskaan pyyhkeenä. Lompsin Aseman hesburgerille jossa kaksi kerrosateriaa plussana, ja siitä junalla kotiin. Kotona rouva ihmetteli, kun olin erikoisen hyvällä tuulella keskeytyksestä huolimatta. Yleensä vastoinkäymiseni kuulemma näkyvät ulospäin. Eniten ehkä vitutti se, kun ei vituttanut yhtään. Tämän jälkeen on nyt kulunut vajaa neljä viikkoa ilman yhtäkään juoksuaskelta. Ei ole edes käynyt mielessä, että lähtisi pihalle. Burgeri, pizza tai joku vastaava on tullut vedettyä käytännössä joka päivä, vähintään kerran. Maratonia edeltävät viikot alkoivat olla jo ihan täyttä pakkopullaa, ja on ollut vaikea perustella itselle minkä takia tätä touhua nyt enää jatkaisi. Karhunkierroksen keskeytyksestä on jäänyt sellainen kierre päälle, että kovemmalle ottavat reenit on jäänyt kesällä kesken, ja nyt vielä maratonikin. Sellainen tietynlainen pakkomielteisyys tulosta kohtaan puuttuu, mikä vielä joku vuosi sitten oli. Sen johdosta sitten voi lopettaa kaiken kesken, kun vaan voi. 15.9.-7.10. LEPO Torstai 8.10. 6,76km 35:38 5:16min/km keskisyke 154 Edellistä sepustusta useana päivänä osissa kirjoittaessa, vähän alkoi heräämään ajatus, että entä jos sittenkin vielä kokeilisi. Vein nuorimman hoitokaverille leikkimään, ja toisen ollessa taitoluistelussa, olisin tunnin yksin kotona. Tietysti olin käyttämässä tilanteen hyväksi, ja kaupan kautta sipsipussin kanssa kotiin tunniksi. Jostain kuitenkin sain päähäni sellaisen ajatuksen, että jos totuutta uhmaten menisin puoleksi tunniksi hölköttelemään. Puoli tuntia meni kuinka meni, mutta vasta viimeiset kaksi kilsaa särki jalkoja ja meno olin noin muutenkin ihan täyttä paskaa. Kun tuollainen 20 minsaa menee ihan OK jalkojen päällä, niin ollaanhan tässä elämänsä kunnossa. Niinpä nyt sitten ilmoittauduin taas ensi kevään karhunkierroksen perusmatkalle. En varmasti tule keväällä olemaan lähellekään yhtä hyvässä fyysisessä kunnossa, kuin tämänvuotisessa. Mutta jos saisin jollain lailla pääkoppaa väännettyä siihen kuntoon, että saisin sillä vähän kompensoitua huonompaa kuntoa, ja sitä kautta läpipääsy tavoitteeksi. Mikä voisi mennä pieleen.
  4. Kyllä ne ainakin kellon mukaan siinä 4:05 tuntumassa alussa oli. Jätin leikin kolmeen kierrokseen kesken, tuskin olisi mennyt alle kolmen. Vauhti oli 4:20 ja 4:40 välissä, ja motivaatio nollassa. Tässä on hyvä keskeytysputki päällä, niin mitä sitä katkaisemaan.
  5. Keskiviikko 11.9. 8,06km 40:51 5:04min/km keskisyke 151 Alkaa pää pehmetä tämän ajankäytön kanssa. Vaikka fyysistä kuormaa on keventänyt, niin pään kapasiteetti on lujilla muistettavien menojen kanssa. Olin ajatellut hoitaa lenkin alta pois aamulla ennen töitä. Tiistai-iltana kuitenkin ajattelin töidenkin jälkeen ehtiväni, ja panostaa aamun tunnin pidempään yöuneen. Illalla kuitenkin vasta muistin unohtsneeni koko lenkin, jotenkin ajattelin kai aamulla käyneeni, kun se oli kerran alunperin tarkoituskin. Ruoan päälle vain pikaisesti lenkkarit jalkaan, ja jonkunlainen lyhyt jolkottelu. Torstai 12.9. 8,24km 41:32 5:02min/km keskisyke 148 Otin varmuuden vuoksi töihin juoksukamat mukaan, jos ehtisin työpäivän loppuun käyttää syyskuun liikuntatunnin. Muuta mahdollisuutta ei ennen lauantaita olisi. Koko päivän satoi ihan kaatamalla, mutta kolmen aikoihin tuli vähän kevyempi sade, niin kävin viimeisellä hölkällä. Yllättävän kevyeltä tuntui. Perjantai LEPO Tai lepo ja lepo, 6-21 töissä ja koulussa.
  6. Päivittäminen vähän jäänyt. Tuntuu, että on koko ajan nukkumassa, töissä, koulussa tai jäähallilla. Torstai LEPO Perjantai 23.8. 6 x 1000m juoksutesti kuortaneella Taas 6 x 1000m testi Kuortaneella. Uusinta tuli sen takia, kun edelliseen testiin maksoin jostain älyhousuista, mutta ne eivät olleet tallentaneet mitään dataa, niin sain samaan rahaan uusintakerran. Reilussa kolmessa viikossahan nyt ei paljon voikaan saada aikaan, mutta tavoitteet kutakuinkin täytin. Tai ainakin maksimipuolen suunnan sain oikeaan suuntaan. Kolmen viikon raastokuurilla tarkoitus oli saada sitä viimeistä tonnia nopeammaksi ja haponsietoa paremmaksi. Viimeisestä vedosta sain 9 sekuntia pois, ja laktaattiakin paljon korkeammalle. Ehkä se oli kuitenkin merkittävin muutos, että maksimipäässä menon tuntemus oli paljon vaivattomampi. Eli tuntemuksiin nähden parannus oli yllättävinkin pieni. Aerobinen puolihan on ottanut hienoisesti jopa takapakkia Tässä on nyt se vaara, että kun olen nyt vähän löytänyt sitä nopeuskestävyyttä, mutta samalla kun olen vähentänyt aika paljon kilometrejä, niin pidemmät matkat alkaa tökkimään. Ja se on maratonille vähän huono lähtökohta. Yhtään en tiedä mitä niiden älyhousujen lihasaktivointikäppyröistä saan, mutta mielenkiintoinen nähdä, kun tulokset tulevat. Lauantai LEPO Sanoisin, että koko ohjelman tärkein reeni 15km maravauhdilla jäi väliin, kun ei vaan yhtään huvittanut. Aamupäivästä perheen kanssa Hevisaurusta katsomaan, siihen päälle lasten harrastusten kanssa jäähallilla notkumista. Sen jälkeen ei enää huvittanut mikään. Sunnuntai 25.8. 30,70km 2:46:29 5:25min/km keskisyke 151 Pitkä lenkki, ja edellispäivää paikkaillen piti mennä viimeinen kymppi maratonvauhtia. Päämäärä mutsille, jonne muu perhe tulisi autolla perästä. Kolmekymppiä piti saada täyteen, ja reitin suunnittelu oli tarkkaa hommaa. Pari kaveria tulisi mukaan noin 8 kilsaa ennen päämäärää, jossa normaalireitillä on reilu 15 kasassa, suurinpiirtein oikeaan aikaankin pitäisi siihen osua. Matkan sain aika hyvin osumaan, mutta pari minuuttia taisin lupaamastani myöhästyä. Oli reissulla kyllä ohjelmaakin. Kuuden kilsan kohdilla eräästä maatalosta juoksi räkyttäen joku sellainen rotannäköinen karvaton pinseri, vai mikä nyt olikaan. Äänen kuuli ja hampaat näki jo pitkälle saakka, ja piskin lähestyessä mietin, että mitä helvettiä minä nyt teen. Ajattelin juosta pakoon, mutta vaikka tässä on jonkinlainen maksimikuuri alla, totesin sen olevan ihan turhaa. Siihen se tuli jalkojen juureen räkyttämään, ja kovasti yritti hampaita vihaisena näyttää. Yritin vähän karjua sille, mutta se vaan yllytti sitä. Otin sellaisen karatekidmaisen kurkipotkuvalmiuden samalla takaperin poispäin hiipien. Kurkipotkua ei tarvinnut käyttää, kun jonkun matkaa tontin ohi mennessäni, rakki kääntyi ja teputteli takaisin kotiin. Sykedataan tuli hauska piikki, 140 tuntumassa piti mennä, mutta tässä episodissa päästiin lähelle 180 pykälää. Jonkun matkaa sen jälkeen joku rouva parkkeerasi tien viereen, ja kovasti pahoitteli ja kysellen etteihän käynyt kuinkaan. Koira on kuulemma aina kiinni, mutta nyt se oli päässyt jostain ovenraosta luikahtamaan. Eihän tuossa kuinkaan käynyt, mutta oli se kyllä ihan fiksua käydä vähän tilannetta pahoittelemassa. Loppulenkki sitten olikin aika pakkopullaa. Kyllä sitä jotenkin pääsi eteenpäin. Kavereiden mukaan tullessa jossain vaiheessa muistin sen loppunoston. Kuitenkin vain todeten, ettei ole mitään eväitä edes yrittää moista. Viimeinen vitonen oli jo ihan täyttä tervanjuontia. Maanantai 26.8. 8,06km 37:46 4:41min/km Jonkunlainen iltalenkki. hokan tracerit jalassa, ja lenkistä tuli vähän kuin puolivahingossa kiihtyvä. Ensimmäinen kilsa 5:12, ja siitä jokainen hieman edellistä nopeampi, viimeisen täyden kilsan ollessa 4:12. Sykepantaa en muistanut laittaa. Ehkä ihan hyvä niin, koska meno tuntui ihan hyvältä ja reissusta jäi ihan hyvä fiilis. Lenkin jälkeen liian korkean sykedatan tuijottaminen olisi kuitenkin sen fiiliksen pilannut. Tiistai 27.8. verr 2,8km hölkkä + 12 x 400m, 200m hölkkäpalautuksella + 950m loppuhöllkä Juoksu yhteensä 10,94km 53:13 4:52min/km Keskisyke 155 400 metrin vetojen vuoro. Vaihteeksi oli päivän kalenteri ihan täynnä, ja starttasin kellon paikallisella mondolla aika tasan kello 21. Kun ensimmäisen vedon aika oli 1:24, niin ajattelin taas ryssiväni tämän homman. Vaikka meno ei tuntunut pahalta, niin muistissa oli edelliset 400 metrin vedot. Kun silloin en meinannut jaksaa 10 vetoa vetää, vaikka pidin puolessa välissä kävelypalautuksen. Vetojen edetessä ajat kuitenkin vakiintuivat 1:20 tuntumaan, ja viimeiseen sain vielä jonkinlaisen parannuksen. Vaikkakaan ei montaakaan sekuntia. Pimeääkin alkaa olla, oli kyllä hieno juosta ihan yksikseen ihan hämärällä ja hiljaisella kentällä. Loppuhölkkä jäi alle kilsan mittaiseksi, kun kentänhoitaja tuli laittelemaan portteja kiinni, ja piti ehtiä ennen sitä luikahtamaan ulos. Langattomat kuulokkeet on mennyt joku aika sitten juoksukamojen mukana pesukoneeseen, eikä uusia ole tullut vielä ostettua, joten langallisilla on menty. Tällä reissulla unohdin Spibeltin kotiin, joten aika paljon nyppi pitää puhelinta johtoineen kädessä koko juoksun ajan. Vedot 1.1:24 (s153) 2. 1:24 (s166) 3. 1:22 (s169) 4. 1:20 (s173) 5. 1:21 (s173) 6. 1:20 (s175) 7. 1:19 (s176) 8. 1:20 (s177) 9. 1:20 (s178) 10. 1:20 (s178) 11. 1:20 (s178) 12. 1:17 (s182) Keskiviikko 28.8. 20,08km 1:51:06 5:32min/km keskisyke 138 Sama juttu, kuin edellispäivänä. Jos aikoi juoksemaan, niin se oli yhdeksän aikaan illalla. Tämä pitempi lenkki olisi ollut itse asiassa vasta torstaille. mutta kun olen alkanut vähän harrastelemaan koulunkäyntiä, niin olen torstait ja perjantait aamun töissä, ja töistä suoraan menen koululle yhdeksään saakka. Joten torstait ja perjantait ovat tästä eteenpäin kutakuinkin pakotettuja lepopäiviä. Aika normaalia helppoa menoa, mutta kyllä taas alkoi 15 kilsan kohdilla vähän tökkimään. Jossain vaiheessa meno alkoi nyppimään niin paljon, että päätin että pysähdyn vajaa kolme kilsaa ennen kotia olevaan mäkkäriin syömään, ja kävelen siitä kotiin. Mäkin kohdalla olin jo kääntymässä tien yli, mutta kuin ihmeen kaupalla sain skipattua ruokailun ja käännettyä varpaat kotia kohti. Kuitenkin kilometri ennen kotia oli 20 kilsaa tullut täyteen, joka oli tarkoituskin, löin kellon lähikaupalla seis. Ostin Mountain Dewn ja pätkis-suklaalevyn. Nämä sitten hotkaisin iltapalaksi kotiinpäin kävellessä Torstai 29.8. 7,73km 39:17 5:05min/km keskisyke 154 Sain kuitenkin torstaillekin jonkunlaisen hölkän. Kun käytin työpäivän viimeisellä tunnilla työpaikan syyskuun tunti liikuntaa työajalla mahdollisuuden hölkän muodossa. Ei jäänyt käteen mitään erityismainittavaa. Siinähän se meni väsyneillä jaloilla töpötellessä. Perjantai LEPO Lauantai 31.8. 8,38km 44:06 5:16min/km keskisyke 144 Taas perheen kanssa mutsilla käynti. Menin taas lenkkarit jalassa edeltä. Kevyttä menoa. Seuraavan päivän kymppiä varten piti ottaa vähän kiihdytyksiä, mutta se vähän niin kuin unohtui podcastia kuunnellessa. Sunnuntai 1.9. verr pyörä 5,97km + 800m hölkkä + 10km testi 38:56, keskisyke 180 + pyörä 6,00km Viimeisen kympin testin vuoro ennen maratonia. Alun perin tässä vaiheessa oli tarkoitus saada 36-alkuinen tauluun. Mutta kun kunto ei ole lähelläkään sitä, mitä kesäkuussa sen ajattelin tällä hetkellä olevan. Totesin että 37:30 on tasavauhtisena hyvä tavoite. Se olisi myöskin helppo kontrolloida 45 sekunnin 200 metrisillä. Jostain syystä oli ihan hyvä luottamus onnistumiseen. meni kuitenkin niin perseelleen kuin olla ja voi. Olen pidemmän alkuhölkän tilalta todennut toimivammaksi mennä 20 minsaa rauhassa pyöräillen kentälle, jossa sitten vain pari kierrosta rauhallista hölkkää alkulämmöksi. Kentällä olin vasta neljän aikoihin päivällä. lämpötilasta en tiedä, mutta aurinko ainakin paistoi lämpimästi. Ensimmäinen kilsa meni todella helposti jarrutellen 3:40, ja aloin jo miettiä sitä 36-alkuista. Sen jälkeen mentiinkin lähempänä tavoitevauhti viiteen kilsaan saakka, mutta kuitenkin meno oli aika vaivatonta. Kierros viiden kilsan jälkeen, eli 5400m kohdassa tuli aivan yhtäkkinen seinä, ja peli oli sillä selvä. 200 metrin pätkät alkoivat olemaan 47-48 sekunnin välissä. Ja lopettaminen oli edessä hetkenä minä hyvänsä. Kun edellisenkin kympin lopetin viiden kilsan kohdalla ajattelin jolkottelevani sen kympin väkisin täyteen vauhdista välittämättä. meno oli kyllä niin paskaa, että jokaisen 200 metrin jälkeen oli kellon pysäyttäminen lähellä. Viimeisen kierroksen loppukiriä lukuunottamatta vauhti hyytyi tasaisesti koko ajan, mutta syke ei kyllä laskenut. Matkan tullessa täyteen olin ehkä ensimmäistä kertaa niin sipissä, että turvauduin ihan vain makaamaan kentällä selälläni. Lämmin ilmakin varmaan vaikutti, mutta onko tässä nyt tämä oma sooloilu kostautumassa. Nyt kun olen vähentänyt kilsoja aika paljon, ja hakenut lyhyemmistä pätkistä vauhti, niin enkö perkele jaksaa enää viittä kilsaa enempää juosta vauhdikkaasti. Ei napannut mitään loppuhölkkiä juosta, vaan häntä koipien välissä pyörälle ja kotiin. Kilometrit 1. 3:40 (s163) 2. 3:43 (s175) 3. 3:44 (s179) 4. 3:44 (s183) 5. 3:46 (s185) 6. 3:52 (s186) 7. 4:02 (s184) 8. 4:11 (s182) 9. 4:12 (s182) 10. 4:02 (s184) Maanantai 2.9. 10,43km 56:40 5:26min/km keskisyke 146 Perusrauhallinen jolkottelu illasta päivän askareiden jälkeen. Vauhti rauhallinen, mutta kevyeltä tuntuvaakin menoa. Tiistai 3.9. verr pyörä 5,94km + 800m hölkkä 1km + 400m hölkkä + 2km+ 800m hölkkä +3km+ 1000m hölkkä +2km+ 800m hölkkä +1km +loppuverryttely 800m hölkkä + pyörä 5,95km Juoksu yhteensä 13,98km 1:01:18 4:23min/km Keskisyke 161 Pyramidivetojen vuoro, jotka meinasi jäädä motivaation puutteesta väliin. Onneksi tuli kuitenkin lähdettyä. Koko päivä oli tällä kertaa aikaa lähteä, mutta en vain halunnut lähteä sitä sunnuntaista vitutusta lähteä hakemaan takaisin. Huijasin sen verran, että skippasin lämpimän sään, ja hyppäsin vasta seitsemän aikoihin pyörän selkään ja lähdin kentälle. Taas ajatus mennä sillä 3:45 vauhdilla setti läpi vaikka väkisin. Hetkeäkään en kyllä uskonut, että siinä onnistun. Ensimmäinen tonni meni taas ihan liian lujaa, mutta kun se tuntui niin helpolta. Kaksitonninen meni myös kutakuinkin helposti, ja ainakin tuntui olevan kiristämisen varaa. Kolmetonnisen ajattelin mokanneeni, kun viimeiselle kierrokselle lähtiessä totesin olevan hyvä mahdollisuus 11 minuutin alitukseen, ja kierroksesta tuli aika lailla liian kova veto. Toinen kaksitonninenkin meni aika helpolla, kun yritin vähän säästellä, että vetäisin viimeisen tonnin täysillä. Viimeisessä vedossa menin kyllä niin lujaa kuin pääsin, ja siltä se kyllä tuntuikin. Ajat ei ole kyllä viimevuoden tasoa, mutta sunnuntain kympin jälkeen, en olisi kyllä ikinä uskonut pääseväni näinkään hyviin vetoihin. Vaikka nämä olivatkin paljon lyhyempiä vetoja ja palautukset oli suht pitkiä, niin kyllä ajattelisin silti jaksavani putkeenkin juosta pidempään, kun sen vitosen putkeen 3:45 vauhdilla. On tämä sellaista vuoristorataa tämä touhu. Nyt tuli taas ihan hyvä mieli, kunnes se taas seuraavalla kertaa kääntyy. Vedot: 1000m. 3:37(s164), 2000m. 7:26(s171), 3000m. 10:58(s175), 2000m. 7:13(s177). 1000m. 3:26(s177) Keskiviikko 4.9. 25,48km 2:13:59 5:15min/km keskisyke 146 Tämän piti olla lepopäivä ja huomenna viimeinen semipitkä jolkottelu. Kuitenkin kun torstai ja perjantai on pelistä pois, niin hoidettiin se tänä iltana alta pois. Meno tuntui yllättävänkin hyvältä loppuun saakka. Pari viimeistä kilsaa ehkä vaähän polvia aristi, mutta jaksamisen kanssa ei ollut mitään ongelmaa, vaikka ei ollut juotavaakaan mukana. Torstai LEPO Perjantai LEPO Lauantai 7.9. 10,05km 50:55 5:04min/km keskisyke 153 Perus ihan kevyeltä tuntuvaa menoa illasta. Lopussa koukkasin kaupalle, josta iltapalavärkit jääkaappiin. Kaupalta reilun kilsan verran kävellen kotiin. Edellispäivä kun meni lounaan jälkeen syömättä, niin vatsa tuntuu vähän temppuilevan. Jotain ihme vääntöä sillä on, häiritsee aika paljon tuota hölköttelymenoa. Sunnuntai 8.9. 8,06km 42:32 5:16min/km Taas perushölköttely lounaan päälle alta pois. Vatsa ei vieläkään parempi, jotain erikoista sitä on varmaan tullut syötyä.Sykevyö näytti taas unohtuneen. Maanantai 9.9. verr 3km hölkkä + 5,3km testi 21:17 @ 4:01, keskisyke 171 + verr 2,53 hölkkä Juoksu yhteensä 10,82km 50:56 4:42min/km Keskisyke 154 Itselle tuttu viimeinen voitelu. Lyhintä reittiä paikalliselle kuntovitoselle, jossa kierros (tavoite)maravauhtia, ja hölkötellen siitä kotiin. Syteen tai saveen, olen nyt siis päättänyt ottaa matkavauhdiksi 4:05, johon yritän lauantaina kilometriajat sihdata. Tasaluku, ja siinä jää sitten pari minuuttia hyytymisvaraa. Tämän kuntovitosen aloituskohdasta on 1,5 kilsaa aika jyrkkääkin nousua, kun taas viimeinen 1,5 kilsaa laskua. joten alussa kun yrittää pysyä vauhdissa, niin lopussa vauhti lipsahtaa vähän tavoiteltua nopeammaksi. Ei nyt mikään ylitsepääsemätön setti ollut, mutta matkan pituuteen nähden, ihan liian raskaalta tuntui. Yhtään ei ole kyllä luottavainen olo, että tuon setin jaksaisin kahdeksankertaisen mennä. Vatsa ehkä jo vähän parempi, toivottavasti se edes saadaan viikonloppuun mennessä normaaliksi. Nyt sitten, vaikka kuinka haluaisi vielä kuntoa korjata, niin ei ole enää mitään tehtävissä. keskiviikolle ja torstaille pikkuhölkät, ja muuten yritetään vaan olla. Tiistai LEPO
  7. Tiistai 20.8. verr pyörä 6,13km + 800m hölkkä + 5 x 2000m, 800m hölkkäpalautuksella + pyörä 6,15km Juoksu yhteensä 15,06km 1:05:35 4:21min/km Keskisyke 163 Tosi harvoin minulla on tähän mitään positiivista kirjoitettavaa. Mutta nyt täytyy kyllä ihmetellä, että mitä helvettiä nyt on tapahtunut. Vetojen vauhti on toki vasta lähellä viime vuotisia. Mutta verrattuna viime keskiviikon settiin ihan eri meno. Erona toki, että lähdin kahdeksan aikaan illalla sotkemaan rauhassa pyörällä kentälle, jossa täydellisen viileässä ja pimeässä kelissä korvasin siis pyörällä alkujolkottelua. Ajatus oli lähteä epäluottavaisin mielin hakemaan vain tasaisia 3:45 vauhtisia siten, että viimeisenkin saa alle. Heti ensimmäisessä vedossa kaksisataametriset tuntuivat menevän alle 45 sekunnin, ja kilsan jälkeen ajattelin vähän passata vaikka meno tuntui tosi hyvältä. Toiseen ajattelin, että ehkä tässä on mahdollisuus nousujohteisiin vetoihin. Takasuoralla oli taas hirveä myötätuuli, ja etusuoralla vastainen.Käytännössä etusuoran vastaiset meni siihen 45 sekuntiin ja takasuoralla yritin kontrolloida kelloa, ettei tule mentyä liian lujaa. Neljännen vedon jälkeen ajattelin jo, että oliko tässä muka neljä jo. Viimeinen pitäisi mennä täysiä. Olin katsonut, että edellisvuonna viides veto meni 7:12. Siihen ei olisi kyllä mitään mahdollisuutta, mutta yritetään edes lähelle. Ensimmäine 200 metriä taisi mennä alle 40 sekunnin, ja olin varma että tulee noutaja. En kuitenkaan hyytynyt kovin pahasti, ja viimeiselle kierrokselle sai vielä jonkunlaisen loppukirinkin, ja pääsin vedon viimevuotisen alle. Lisäksi erona viimeviikkoiseen oli, ettei palautteluhölkkiin tarvinnut ottaa kävelypätkiä, ei edes viimeisen täyden vedon jälkeen. Vaan sain palauteltua itseni hölkällä ihan fressiksi. Kotiin pyöräillessä olin kyllä ihan ihmeissäni, että mitä ihmettä on voinut tapahtua. Olisiko kellossa ollut akku loppumassa ja ajanotto toimi hitaalla? Ei tässä ole voinut yhtäkkiä yhdessä yössä kunto parantua noin radikaalisti. No varmaan tämä oli joku oikku pumpussa, ja loppuviikosta palataan taas samaan paskaan menoon, joka vituttaa sitten vaan entistä enemmän. Vedot 1. 7:28 (s168) 2. 7:25 (s174) 3. 7:23 (s176) 4. 7:20 (s177) 5. 7:09 (s180) Keskiviikko 21.8. 17,19km 1:31:23 5:19min/km keskisyke 143 Viimeisiä lomapäivä. Nuorempi lapsi pariksi tunniksi hoitoon, ja kympin aikoihin päivän lenkki alta pois. Edellisilta tuntui kyllä jaloissa. Oli aikasta kankeaa menoa, mutta ei nyt ihan katastrofikaan. Lenkin jälkeen tuli kyllä jalat tosi väsyneiksi, ja jopa vähän kipeiksi. Torstaille lepo. Perjantaina käydään taas Kuortaneella kokeilemassa, olisinko saanut neljän viikon kuurilla haponsietokykyä yhtään eteenpäin.
  8. Torstai 15.8. 8,06km 44:00 5:29min/km keskisyke 142 Taas oli puoleen päivään saakka vapaata, ja tarkoitus oli mennä puolitoistatuntinen. Loppujen lopuksi lähtiesä aikaa oli vain vajaa tunti, joten menin hissukseen rauhallisen palautteluhölkän. Perjantai LEPO Lauantai 17.8. verryttely 1,83km + 11km 44:19 4:02min/km, keskisyke 180 + 2,06km hölkkä Yhteensä 14,89km 1:10:12 4:43min/km keskisyke 168 Taas oli tarkoitus mennä 11 kilsaa "maratonvauhdilla", mutta nelosen vauhdin olen jo todennut ylitsepääsemättömäksi, niin nimetään nyt sitten nelosen vauhdiksi. Ensimmäinen kolme kilsaa meni liian hyvin. Oli ennemminkin vaikea pitää vauhtia riittävän alhaalla. Neljäs, viides ja kuudes kilsa meni vielä semirennosti. Mutta kuuden kilsan jälkeen yritin aika raa'assa ylämäessäkin pitää tahdin. Sykkeessä meni 190 rikki, ja sitä myöten evääni oli syöty. Loppumatka oli yhtä selvitymistaistelua, ja vauhti tippuikin aika reilusti. Aamulla lasten kanssa pihalla ollessa, totesin olevan aika kylmä. Sen takia puin ihan liikaa, pitkähihaisen aluspadan ja juoksutakin muodossa, ja vauhdin seuraamisen takia laitoin kellon hihojen päälle. Sipatessani aurinkokin oli alkanut paistamaan, ja ajattelin ottaa takin pois. Siinä vauhtia pitäessäni ja takkia pois ruuvatessani totesin, että eihan takki vasemmasta kädestä minnekään lähde, kun olin köyttänyt sen kellolla ranteeseen kiinni. Pyöritin sitten vain takin ranteeseen, ja lopun mytyksi nyrkin sisään. Loppumatkasta ei ollut siis vauhdista mitään tietoa, keskityin vain menemään täysiä. Vaikka kilsat tippuivat siis ehkä 4:05-4:10 välille, niin olen ihan tyytyväinen kun sain kuitenkin aika hyvän väännön kun syke pysyi kuitenkin 185 päällä. Tuloksellisesti meni siis päin seiniä, mutta sainpahan taas väkisin vietettyä aikaa epämukavuusalueella. Loppumatka meni hölkän ja kävelyn sekoituksella, kun oli ihan sipissä. 2:50 maratontavoite on siis nyt haudattu, ja olen säätänyt sen ennätyksen hakuun, eli hieman alle 2:55. Sekin on tällä hetkellä ihan utopistiselta tuntuva. Saa nähdä minkälainen pannukakku tästä tulee, kun olen säätänyt tekemistä nyt ihan liikkaa. Olen lisännyt väkisin korkean sykkeen tekemistä, ja siinä samalla kilometrimäärä ja ns keskipitkät puolitoista tuntiset on jäänyt kokonaan pois. Sunnuntai 18.8. 30,08km 2:42:06 5:23min/km keskisyke 152 Ihan karmeaa menoa. Ei kyllä lähtiessäkään edes huvittnut, mutta ajattelin väkisin hoitaa homman alta pois. Alku meni vielä ihan jees. Sain kaverin mukaan 18 kilsan kohdalla, jossa olin yksinkertaisesti ihan kuitii. Sanoinkin, että loppureissun tarkoitus on vain olla vaihtamatta kävelyyn. Kaverin mukaan tulo kyllä helpotti tosi paljon, ja siinä jauhaessa matka taittui tosi nopeasti. Viimeinen viisi kilsaa oli kyllä kuin tervassa olisi mennyt, ja syke oli jostain syystä 170 hujakoilla. Sain pidettyä matkan hölkkäaskelina loppuun saakka, mutta ei tämä nyt kyllä mikään mieltä ylentävä kokemus ollut. Maanantai 19.8. 10,45km 54:15 5:15min/km keskisyke 145 Iltapäivällä rauhallinen läpsyttely. Vauhti oli rauhallinen, ja tuntuma rauhallinen , mutta silti lopussa syke alkoi karkaamaan.
  9. Maanantai 12.8. 13,74km 1:24:13 6:08min/km keskisyke 154 8 x mäkinousuja hölkötellen ylös Rouvan tullessa töistä kotiin, jätin muun perheen kotiin syömään, ja lähdin paikalliseen laskettelurinteen jolkottelemaan nousuja. Alkuun kolmen kilsan siirtymä. Paikan päällä kahdeksan n2:30 minuuttia kestävää nousua hölkötellen ylös, palautteluna takakautta noin viiden minuutin hölkkä alas. Pidin jonkinlaiset hölkkäaskeleet ylös asti yllä, että saisin "helpolla" sykettä korkealle. Vauhtina hölkkäaskeleet ei juurikaan paljoa ero kävelyvauhdista, mutta kyllä se raskaampaa on. jäi ihan hyvä fiilis, kun sai vihdoinkin vähän jonkinlaista vääntöä tähän touhuun. Neljännen kohdalla tuntui jo toivottomalta, kun totesi olevansa vasta puolessa välissä. Sain kuitenkin viimeiseen nousuun vielä ihan hyvin yritystä, ja sain viimeisessä stintissä nipistettyä vielä kymmenisen sekuntia muista ajoista. Sykkeet kukkulan päällä sain nousemaan yli 180 lyönnin. Ja viimeisessä meni jopa 185 rikki. Tämän päälle parin kilsan jolkottelu uimahallille, jonne muu perhe tuli mukaan vähän huljuttelemaan. Tiistai 13.8. 8,06km 39:37 4:55min/km Illalla ennen nukkumaanmenoa jonkunlainen jolkottelu ilman sykepantaa. Meno tuntui jo ihan hyvältä, vaikkakin edellispäivän mäkivierailu aiheutti vähän tuntemuksia pohkeisiin. Myöhäisen lenkin takia ei oikein meinannut saada nukuttua, ja unet jäivät muutamaan tuntiin. Pohkeet vähän vaivasi yölläkin, ja mietin että kuinka suunniteltujen aamuvetojen kanssa käy. Keskiviikko 14.8. verryttely 2km + 4 x 2000m, 800m hölkkäpalautuksella + 2km verryttely Yhteensä 14,94km 1:13:24 4:55min/km Keskisyke 162 Nuorimmainen meni pitkän kesän jälkeen harjoittelemaan oidossa oloa kolmeksi tunniksi. Vein hänet yhdeksäksi hoitoon, jonka jälkeen suuntasin taas keskuskentälle. Pohkeiden ja huonojen yöunien takia lähtökohdat oli huonot, mutta tavoite oli kristallinkirkas. 3:45 vauhtisia vetoja lähdetään vetämään, ja jos ei mene, niin sitten väännetään se minkä saa menemään. Jo ensimmäisessä setissä sai hyvin tuntuman, että ei nämä mene kyllä millään. Etusuoralla oli hirveä vastatuuli, ja takasuoralla vastaavasti myötäinen. On se viisi kierrosta pitkä aika odottaa loppua, kun on jo ensimmäisen kierroksen jälkeen ihan sipissä. Sain kuitenkin vedettyä setin tavoitteen mukaan läpi, vaikkakin sen verran huijasin että otin palauttelussa hetkelliset kävelyt käyttöön. Tosi tyytyväinen olen. Vaikka ajat ja vauhti ei ole siellä päinkään sitä, mitä pitäisi olla. Niin nyt sain itseäni jo vähän pidettyä siellä epätoivon partaalla luovuttamatta. Nyt 3:45 vauhti alkaa jo rytminä tuntumaan paremmalta, enää pitäisi jaksaa juosta sitä, ja mielumin vähän lujempaa. 1. 7:29 (s174) 2. 7:27 (s180) 3. 7:28 (s181) 4. 7:28 (s180)
  10. Perjantai 9.8. 7,14km 41:12 5:46min/km keskisyke 140 Lomapäivä lasten kanssa kotona. Lenkille lähtö kun, vaimo tulee kotiin. Itselle on kyllä ihan tajuttoman vaikeaa lenkille lähtö sen jälkeen, kun on notkunut koko päivän kotona. Väkisin revin itseni pihalle, ja oli kyllä alusta asti ihan täyttä paskaa. Tarkoitus oli siirtyä paikalliselle kuntovitoselle ja sseiltä takaisin kerryttäen vajaa 13 kilsaa. Kun meno oli muutenkin tosi tahmeaa, niin lopun 60-70 metrin vertikaalinousu kohti reitin alkua katkaisi lopunkin innon. Laahustin siitä sitten suorinta tietä viimeisillä voimilla kotiin. Lauantai 10.8. verryttely 3,2km + 5km 19:12 3:50min/km, keskisyke 179 + 400m loppuhöllkä Luuserointi jatkuu. Päivän ohjelmassa kympin testi. Päivä oli aika täynnä, ja slottivalinta oli hankala. Aamuvaihtoehdossa piti olla suihkuteltuna ja ravittuna jo kymmenen aikaan jäähallilla. Tämä tarkoitti sellaista viimeistään puoli kahdeksan starttia. Iltavaihtoehto oli sinällään helpompi, että kuuden jälkeen olisi aikaa. Tiesin kuitenkin itseni, että kahden tunnin jäähallailla notukumisen, sen jälkeen parin tunnin lasten synttäreiden ja siellä kuormasta syömisen, ja siihen päälle muutaman tunnin kotona passivoitumisen jälkeen ei juoksemisesta tulisi mitään. Aamulla kuitenkaan en jaksanut herätä, joten homma siirtyi sitten kuitenkin iltaan. Kunnon sokeripommin ja kutakuinkin kokanisen juustonaksupussillisen jälkeen ei urheilukentälle mennessä ollut kovinkaan luottavainen olo. Ajattelin kuitenkin lähteä sitä suunniteltua 3:45 vauhtia töpöttelemään eteenpäin. Ensimmäiset kilsat menikin ihan yllättävän hyvin sekunnin pari yli. Kolmen kilsan jälkeen alkoi vauhti hyytymään. Viides kilsa alkoi olemaan jo selvästi hitaaampi, ja meno oli tuskaista. 4800 metrin jälkeen päätin, että lopetan 5 kilsaan. Kaarteessa kuitenkin ajattelin vielä, että onneksi lopetuspäätös tuli näin aikaisessa vaiheessa, että mulla oli vielä kaarre ja takasuora aikaa peruuttaa päätös, ja päätin kuitenkin jatkaa pääkoppareeninä. Kuitenkin päästessäni 5000m kohtaan, refleksinomaisesti löin kellon seis. Jolkottelin päälle 400 metriä, ja suksin kentältä huisin vittuun. On selvää, että lähdin kuntoon lähden liian kovaa, mutta tarkoitsukin oli harjoittaa pääkoppaa ja sietokykyä loppuun saakka sinnittelyllä. Mutta siinäkään en taas onnistunut. Sunnuntai ei juoksua Pyörällä 61,4km/2:47h keskisyke 143 Viikon pitkä lenkki piti mennä tänään. Mutta ongelma on, ettei juokseminen voisi kiinnostaa yhtään vähempää. Edellispäivä vielä vitutti, ja lähteminen siirtyi ja siirtyi. Päätin jo pitää vapaapäivän. Illalla kuitenkin ajattelin käydä edes vähän pyöräilemässä.Nappasin vaimon tavallisen naisten pyörän, ja lähdin sotkemaan vain jonnekin. Jossain vaiheessa totesin, että kun vauhti on 20km/h pinnassa, niin 60 kilsalla saisin vajaa 3 tunnin pitkiksen. Vaikka sykkeet olikin kutakuinkin juoksulukemissa, on pyörällä meno jaksamisen kaannalta liian löysän tuntuista. Vaikkakin etureisille pyöräily oli tottumattomuudesta raskasta, ja viimeisen kympin ajan etureidet aivan tärisi koko ajan, mutta polkeminen oli suht helppo pitää käynnissä.
  11. Lauantai 3.8. 10,54km 44:09 4:11min/km keskisyke 169 Heti aamusta ennen synttärivieraita lenkkia alta pois. Ajattelin mennä tosi ripeästi, lähtiessä ajattelin 4:20 vauhdin olevan hyvä tavoite. Ensimmäinen kilsa oli 4:26 ja tuntui aika maksimilta. Mietin, että enkö tosiaan pääse edes 4:20 vauhtia. Yllättävän hyvin sain vauhtia lisättyä, kun sai ensimäiset kolme ylämäkikilomteriä alta pois. Syke oli ihan liian korkealla, mutta olotila kuitenkin oli sykelukemaan nähden hyvä. Silti jäi ihan hyvä fiilis, kun ei menty ihan äärirajoilla, vaan sellaista kovaa matkantekovauhtia. Sunnuntai LEPO Puolen päivän aikoihin lähtö reissuun, eikä ollut intoa/aikaa käydä missään ennen sitä. Maanantai 5.8. 15,15km 1:19:09 5:13min/km keskisyke 143 Hotellissa aamuseiskan aikaan startti Vantaan Aviapolisista. Reittitoiminnon takia oli tarkoitus ottaa spartan mukaan, että voi piirtää kartalle kellon ohjaaman reitin. Se jäi kuitenkin kotiin, niin päädyin vieraalla alueella helppoon ratkaisuun. Menin vain reilun 7,5 kilsaa Tikkurilantietä kohti Tikkurilaa, josta U-käännöksellä palasin samaa reittiä takaisin. Alussa ajattelin, että miten tämä onkaan näin helppoa menoa, mutta paluumatkalla selvisi menomatkalla olleen jatkuva alamäki ja myötätuuli. Tutuissa maisemissa olen tottunut välttelemään liikennevaloja, nyt tuli liikennevalojen ansiosta aika monta hidastusta ja spurttia. Hotellille palatessa olikin muu perhe odottelemassa aamupalalle menoa. Tiistai LEPO Hotelliyö töölössä. Aamuseiskalta piti Töölönlahti kiertää. Heräsin kyllä, mutta vessan jälkeen palasin sänkyyn lepäilemään ja nauttimaan kiireettömyydestä. Keskiviikko LEPO Laiska mikä laiska. Ei huvittanut. Torstai 8.8. verryttely 2,8km + 5 x 1000m, 400m hölkkäpalautuksella + 3,2km verryttely Yhteensä 12,61km 1:02:57 5:00min/km Radalla tonneilla vauhdin hakua launtain kympin testiä varten. En oikein tiennyt yhtään mitä hakea, mikä olisi kuitenkin tehtävissä. Ajattelin haistattaa vitut nousujohteisuudelle, ja yrittää vain saada kaikki vedot alle 3:45, jos lauantaina pääsisi edes lähelle sitä keskiarvoa. Vedot menivät aika hyvin tasavauhtisesti, oikeastaan kaikissa vedoissa tuulesta riippuen ekalla 200 tai 400 metrillä sen kolmisen sakuntia pankkiin, ja lopun sain pidettyä tavoitevauhtia. Viimeisessä vedossa pienellä loppukirillä sain vielä viimeisellä 200 metrillä nipistettyä sen pari sekuntia lisää. Sykkeet kyllä taas tosi korkealla kahden viimeisen vedon lopussa kavuttiin jo yli 190. No, ainakin saadaan vietettyä vähän aikaa siellä yläpäässäkin. vedot: 1. 3:42, s174 2. 3:42, s179 3.3:41, s182 4. 3:41, s183 5. 3:39, s184
  12. Joo, eihän se tulos loppujen lopuksi niin maailmanloppu. Pääasia, että on motivaatiota pysyä liikkeessä. En edes kokenut enää syöväni paljon. Mutta nyt on huomannut taas selvän muutoksen, kun syö enemmänkin kellon mukaan, eikä ole koko ajan nälkä.
  13. Perjantai 26.7. 6,31km 36:22 5:46min/km keskisyke 148 Viimeinen työpäivä ennen lomaa. Normaalista poiketen menin parin tunnin yöunilla jo aamukolmelta töihin. Töistä tullessa olin ihan sekaisin, mutta tarjoutui hyvä sauma pikkulenkille. Nuorempi lapsi oli 1,5 kilsan päähän viety pyöräillen, ja hänet pitäisi hakea. Ajattelin mennä sen 6,5 kilsan lenkin, mutta siinä kuumudessa se oli alusta saakka ihan paskaa. Oikaisin näinkin lyhyen reitin vähän lyhyemmäksi. yöräilijän vieressä vauhti vähän kasvoi, ja 4:30-5:00 välissä oleva vauhti tuntui ihan maksimilta. Maksimivauhti taisi olla sueralaisellekin, kun pari sataa metriä ennen kotia, käännöksessä unohdettiin jarruttaa, ja hän meni pommilla ojaan. Siitä sitten käveltiin loppumatka. Lauantai LEPO 11km @ 4:00 piti mennä, mutta olisi pitänyt mennä aamuvarhaisella illan festarireissun takia. Jäi menemättä. Sunnuntai LEPO Yksi syy minkä takia olen alkoholin jättänyt käytännössä kokonaan, on ne seuraavat päivät. Lauantaina tuli juotua ehkä sixpackin verran. Siihen vielä yhdistettynä valvominen, niin ei minua kyllä saanut ulos koko päivänä. Maanantai 29.7. 8,05km 39:39 4:56min/km keskisyke 147 Aamusta pitkästä aikaa parin tunnin tennis. Peli oli molemmilta suorittajilta ihan paskaa, eikä sitä voi oikein edes liikunnaksi kutsua. Illalla kävin jolkottelemassa peruskasin, joka tuntui jo oudon hyvältä, kun lämmöt on jo vähän laskeneet. Tiistai 30.7. 17,18km 1:25:35 4:59min/km keskisyke 149 Perushölkkä, jossa yritin mennä 150 sykkeillä mahdollisimman lujaa. Positiivista oli, että syke ei räjähtänyt oikein lopussakaan, vaan pystyi mennä yli tunnin samalla sykkeellä. Keskiviikko 31.7. 3,2km verryttely + 6 x 1000m juoksutesti + 1km verryttely Aamuysiltä kuortaneella 6x1000m tasotesti. Tulos oli odotettu. Maksimipuoli on ihan hukassa. Vertailukohtana oli 2016 vuoden testi, jolloin maraton taittui 3:17 aikaan. Aerobisen puolen kilometrivauhti on kyllä parantunut lähes puolella minuutilla. Mutta anaerobinen vain hiukan. Viimeinen tonni täysiä meni vain 3:24 joka oli pari sekkaa jopa edellistä kertaa hitaampi. Maksimilaktaattejakaan en saanut lähellekään edelliskertaa. Sovittiin, että menen kuukauden päästä uudestaan. Saan siten hyvän motivaatioporkkanan yrittää saada oikein kunnolla kutitella maksimipuolta. Kuortaneelta Keskiselle, jonne muu perhe tuli bussilla. Siellä koko päivä tivolissa seisoskelua. Illalla kotiin tullessa piti vielä pyöräillä stadionille kutosdivarifutista katsomaan, että sai edes pelin ajan istua tälle päivää. Torstai 1.8. verryttely 2,03km + 11km 43:48 3:59min/km + 4,24km hölkkä Yhteensä 17,27km 1:20:15 4:39min/km Jee, pääsin 11 kilsaa maratonin tavoitevauhtia. Edellislauantaina väliin jätetty reeni tehtiin siis nyt.Vaikka ollaankin vielä helvetin kaukana siitä, mitä pitäisi olla. Mutta reissu oli positiivinen yllätys, että ylipäätään sain sen suoritettua. Kilometrit taittuivat yllätävän nopeaasti, ja ehkä olisi vielä joknun verran voinut vielä mennäkin. Tai mistä sitä tietää. Sykevyö ei taaskaan toiminut. Perjantai 2.8. 31,26km 2:46:04 5:19min/km keskisyke 155 Piti mennä joku 15 kilsaa, ja varhain lauantaina pitkis, joka piti olla jo puoli yhdentoista aikaan suoritettuna. Aamupalapöydässä vaimo ajatteli boksin ulkopuolelta, ja kysyi miksen mene tänään pitkää lenkkiä, ja huomenna ehtisi sitten lyhyemmän. Vaikka olen lomalla, niin ei minulle tullut moinen mieleenkään, koska pitkä lenkkihän tehdään viikonloppuna. Lähdin sitten kuitenkin tarpomaan pitkää, joka tuntui todella vaikealta, kn oli asennoitunut reilun tunnin lenkkiin. Otin juoksurepun ja pari lötköpullollista vettä. Perusmenoa, mutta kyllä loppu tuntui taas ikuisuudelta, ja lopun sykkeetkin alkoi huitelemaan 165 päällä. Onneksi tuli tehtyä. Viikonloppuna onkin sitten lapsen synttärit, josta sitten pari päivää maakuntamatkailua, jossa juostaan mahdollisuuksien mukaan.
  14. Tiistai 16.7. 21,57km 1:47:23 4:25min/km Paskasti nukutun yön jälkeen ei päässyt millään aamulla lenkille. Sain myöhemmin illalla pitkän vatvomisen jälkeen mentyä vähän normaalia pidemmän kierroksen. Perusläpsyttelyä, yritin pitää vauhdin tasan vitosessa. Keskiviikko LEPO Torstaiaamu 18.7. 6,85km 36:17 5:18min/km Lyhyempi aamulenkki ennen töitä. Tarkoitus oli ottaa illan pitempiä vetoja varten muutama jalkojen avaus sinne 3.50 vauhtiin saakka. Kiihdytykset kyllä tosi tukkoisen tuntuisia. Tuntui, ettei oiken meinannut edes päästä haluttuun vauhtiin saakka. Lyhyemmästä reitistä johtuen, töihin saapumisen aikataulu oli liian aikaisessa, niin kiersin sitten vielä kilsan lisälenkin. Torstai-ilta 18.7. verryttely 3,2km + 4 x 3km, 800m hölkkäpalautuksella + 3,2km verryttely Yhteensä 21,27km 1:48:04 5:04min/km Garminin ei ole tällä hetkellä juoksukäyttöön, ja spartanilla ensimmäistä kertaa vetoihin. en ehtinyt tutustumaan harjoituksen tekoon, mutta ajattelin että intervallin valitsemalla saa edes kyseisen vedon ajan näkymään. Radalla saisin sitten parisadan metrin välein laskettua kuluneen ajan. Alkuhölkässä testasin väliaikanappia, ja eihän siitä mitään tapahtunut. No näkisin kuitenkin kokonaisajan, ja laskeskelisin menoa sen mukaan. Teoriassahan se oli toimiva idea, mutta vetojen ensimmäisen kilsan pysyi laskutoimituksissa kärryillä. Tämän jälkeen se kävi ylivoimaiseksi tehtäväksi, ja piti keskittyä vauhdin ylläpitämiseen. Ensimmäisen vedon ajattelin mennä nelosen vauhdilla, ja tuntuman mukaan mennä siitä vedot nousujohteisesti. Lähdin kuitenkin heti ensimmäisessä vedossa keulimaan, kun tuntui liian helpolta. Sen jälkeen olikin sitten eväät syöty, ja en pystynyt seuraavissa menoa parantamaan. Viimeinen veto menikin sitten jo yli nelosen keskarilla, ja se oli ihan täysiä menoa, kun lujempaakaan ei päässyt. Käsittämättömältä tuntuu, että ihan vähän aikaa sitten meni kymppi 3:52 vauhdilla. Oikein valmiiksi naurattaa miten kulkee lauantaille suunniteltu 15 kilsaa nelosen vauhdilla. Vedot: 1. 11:40 (3:53min/km) 2. 11:44 (3:55min/km) 3. 11:50 (3:57min/km) 4. 12:03 (4:01min/km) Perjantai 19.7. 10,52km 55:16 5:15min/km Aamulenkkinä ennen töitä. Vaikka ei mitään ennätyksiä lähtenyt tekemäänkään, ja vauhdilla ei ollut mitään väliä, mutta vauhti tuntui paljon lujemmalta mitä se olikaan. Lauantai 20.7. verryttely 4,84km + 9,47km 39:12 4:08min/km, keskisyke 178 + 3-4km kävely rannalle Yhteensä 14,93km 1:16:00 5:06min/km keskisyke 160 Noniin. Tarkoitus oli mennä 15km@ 4:00, tai edes yrittää siihen. Ei menty, ei sitten lähelläkään. Jo alkuhölkässä tuntui, että nyt ei kulje. Alkuhölkän vauhti oli lähellä kuutta, vaikka tuntuma oli ihan normaalivauhti. Yleensä näissä pitkissä vedoissa tulee ensimmäiset sadat metrit keulittua, ja mentyä liian lujaa. Nyt tuntui, että oli vaikea edes päästä kolmosella alkavaan vauhtiin. Alun jälkeen meno vähän helpotti, ja pystyin jollain lailla pitämään tavoitevauhtia, ja ajattelin tämän ehkä olevan tehtävissä. Vähän viiden kilsan jälkeen aloin olla jo ihan valmis, ja tavoitevauhti ei tuntunut enää onnistuvan millään. Vauhti alkoi pikkuhiljaa hiipua, ja kilometrit alkoivat tuntua todella pitkiltä. 8 kilsan kohdilla heitin jo vauhtitoiveet mielestä, ja ajattelin reenin kannalta mennä sen täyden matkan, sen minkä pystyy. 9,5 kilsan kohdilla tuli sitten vain hetken mielijohteesta pysähdys ja siinä samassa löin kellon seis. Enkä siitä sitten enää jatkanut. Olin aika kaukana kotoa, ja tarkoitus oli mennä perheellä rannalle. Joten soitin vaimolle, että pakkaa perheen autoon, tulen itse sinne kolmisen kilsaa kävellen. Nyt oli aikalisän paikka. Vaikka kuumuuskin varmaan vaikutti, mutta nyt on kehitys kääntynyt ihan väärään suuntaan. Tässä on muutama viikko menty 120-130 viikkokilsoilla, ja ensiapuna ajattelin nyt ainakin viikoksi vähentää menoa. Jos saisi jonkunlaisen progression taas käyntiin. Eniten tässä vituttaa se, että puskarymytalven jälkeen on jotenkin täysin kadonnut haponsietokyky. Tuskin tuo tuntemus oli maratonin viimeistä kymppiä kummempi, mutta paskahousulla on selvästi tästä touhusta riittävä halu kadonnut. Sunnuntai 21.7. 12,11km 1:02:22 5:09min/km keskisyke 153 Jätin suosista suunnitellun pitkän lenkin juoksematta. Käytiin lasten kanssa mökillä, ja kävin siellä pikaisen kuusikilsaa eestaas. Nyt kun juoksussa saadaan jonkunlainen sykelukemakin, niin yritin vaan saada sykkeen pysymään 150 lukemissa, joka tuntui loppua kohden olemaan mahdoton tehtävä. Maanantai 22.7. 8,13km 40:08 4:56min/km keskisyke 152 Kävin illalla vähän viileämmällä vielä edellispäivää lyhyemmän hölkän. Samalla ajatuksella, että yrittää pitää lukeman 150 tuntumassa. oli jo vähän normaalimman tuntuista menoa. Tiistai 23.7. verryttely 3,2km + 10 x 400m, 200m hölkkäpalautuksella + 3,2km verryttely Yhteensä 12,66km 1:05:06 5:09min/km 400 metristen aika radalla. Latasin vain kellosta vanhan 400 metrin harjoituksen, ja jälkeenpäin ohjelmasta huomasin, että vetoja piti mennä 15. No, ehkä parempi tässä kunnossa jättääkin vähän vajaaksi. Kovalla kiireellä töiden jälkeen paikalliselle keskuskentälle, ja oli kyllä taas tosi kuuma. Vähän jo kulki paremmin, kun otti pari päivää vähän kevyemmin. En tiedä, jotain tässä on omalle juoksutekniikalle tapahtunut, kun tuntuu että ei pääse oikein mihinkään. Vedot pysyivät ihan hyvin samassa ajassa, mutta jotenkin meno on sellaista räpiköimistä, niin kuin olisi kengät väärissä jaloissa. Viidennen vedon jälkeen otin 200 hölkän sijasta kävelypalautuksen, ja sen jälkeen yritin keskittyä tekniikkaan. Sain ehkä vähän parempaa menoa jälkimmäisiin vetoihin, vaikkakaan ajat eivät juuri parantuneet. Mutta juoksu tuntui jotenkin paremmalta. Raskaalta tuntui kyllä tämäkin setti, ja ei ainakaan tunnu, että olisi millään mennyt 15 vetoa hyytymättä. Viimeisen vedon yritin muka mennä täysiä, mutta aika vaan pysyi edellisten kanssa samassa. vedot: 1. 1:26 2. 1:26 3.1:25 4. 1:24 5. 1:24 6. 1:23 7. 1:26 8. 1:26 9. 1:26 10. 1:24 Keskiviikko 24.7. 15,42km 1:19:34 5:10min/km Perheen kanssa mökille käymään, ja jäin puolesta matkasta kyydistä, jotta jatkaisin matkaa jalan. Täysi auringonpaiste. Ei nyt mitään täyttä vääntöä, mutta koko ajan kyllä lopun odottelua. Sen verran oli kuitenkin virtaa, että sain yhdessä risteyksessä käytyä kilometrin päässä kääntymässä, että saisin 15 kilsaa täyteen. Mökille päästessä suoraan vaatteet päällä järveen. Tai siis shortsit ja kengät jalassa. Torstai LEPO
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy