Jump to content
Juoksufoorumi.fi

JaNa

Jäsenet
  • Content Count

    116
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

39 Excellent

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Löysin paikallisesta urheiluliikkeestä hyvältä vaikuttavan, joustavan nilkkatuen ja yritän kokeilla nyt juoksemista sen kanssa. Yritin myös juosta kaappien kätköistä löytyneillä Salomonin korkevartisilla kengillä, joiden pitäisi olla juoksuun suunniteltu, mutta eivät ne näköjään teknisillä poluilla toimi. Liian kömpelöt ja liukkaat. Meillä päin on ongelmana, että kaikki parhaat polkujuoksureitit on suurilta osin niin liukasta kivikkoa, juurakkoa ja rämeikköä, että kengän pitää olla tosi ketterä. Monet juoksee tavallisilla ohutpohjaisilla lenkkareilla. Aloinpa sitten taas pohtia sitäkin, että onkohan edes järkeä lähteä tuonne kivikkoon risikeeraamaan nilkkaansa. Jos pysyttelen asfaltilla ja sorapoluilla, on edessä huolettomia kilometrejä. Jos poksautan nivelsiteet tuolla polkuryteikössä, on edessä ehkä vuoden juoksutauko.
  2. Kiitokset vinkeistä. Tuostahan löytyi jo tosiaan vaihtoehtoja, mitä kokeilla. Yritin toipumisaikana käyttää muutaman kerran sellaista nauhakiinnitteistä nilkkatukea, mutta ei sillä oikein juoksu onnistunut. Muutaman kilometrin kävelylenkit kyllä, mutta juostessa se ei pysynyt kunnolla paikoillaan tai piti kiristää niin että teki kipeää. Mutta tuo on totta että pitäisi löytää hyvä kompromissi tukevuuden ja joustavuuden välillä. Polkujuoksun yksi tärkeä hyöty häviää jos aletaan käyttää liian tukevia kenkiä/siteitä. Tasapainolauta on ollut käytössä ja yhdellä jalalla seisty lähes päivittän. Viimeiset kuukaudet olen jo pystynyt juoksemaan melkein normaalisti ja jäänyt tuo laudan käyttö vähemmälle. Nilkka kestää alle puolimaratonin mittaiset lenkit ilman ongelmia. Joskus tulee tuota pidemmillä lenkeillä tai intervalliharjoittelun jälkeen pientä aristamista, joka katoaa itsestään parissa päivässä.
  3. Nilkka operoitiin vuosi sitten kuntoon. Hyvin on parantunut ja kestää jo asfaltilla rankemmatkin lenkit. Nyt tekisi kuitenkin mieli täydentää harjoittelua polkujuoksun parissa. Tavalliset sorapolut menee ilman ongelmia, mutta vähänkään epävarmemmalla alustalla ei tee mieli juosta tavallisilla maastojuoksukengillä. Monissa artikkeleissa suositellaan nilkkaa tukevia maastojuoksukenkiä, mutta ainakaan itse en ole onnistunut sellaisia löytämään. Varren pitäisi olla tarpeeksi korkea ja jäykkä, jotta se oikeasti suojelisi nilkkavammoilta. Kuitenkin sen verran kevyttekoinen ja juoksukenkämäinen, että mahdollistaisi kunnolla juoksemisen. Nämä vaellussaappaan tyyliset ei toimi. Olisikohan jollain tietoa tällaisista kengistä ?
  4. JaNa

    Saucony

    Zealotit oli tosiaan hienot tossut. Harmi kun lopettivat valmistuksen. Nyt on ollut pohdinnassa siirtyä kokeilemaan Triumph 17:a, joka on saanut hyviä arvioita. Aikaisemmin juoksin jollain aiemmalla ISO versiolla, mutta siitä kulahti pohjan ulkosyrjä 200 km jälkeen käyttökelvottomaan kuntoon. Tuota 17 version kumiseosta on kiitelty kestävämmäksi. Saa nyt nähdä mikä on totuus, armottoman ohuelta se kumikerros kyllä näyttää.
  5. JaNa

    Hoka One One

    Tämä on meikäläiselläkin jarrutellut Cliftoneihin siirtymistä. Aikanaan olen kokeillut kyseistä tossua pariin otteeseen ja ulkosyrjä näytti jo 200 km kieppeillä pahasti kuluneelta. Vaikka en edes askella kantavoittoisesti. Kaikki eivät tietysti pienistä kulumisista välitä, mutta itselle on ehdoton ei, jos kenkä vääntyy vinoon tai keinuu poikittaisesti (kannan kuluttua osittain kiilamaiseksi). Uusissa Cliftoneissa tuo ulkosyrjän kulutuspala näyttää jo naurettavalta. Itse olisin valmis hyväksymään montakin grammaa lisäpainoa jos kengän saisi kestämään edes lähelle 500 km:ia. Monethan kyllä sanoo, että uusissa malleissa ei välttämättä edes tarvita tuota kumitusta, vaan se vaimennusmateriaalikin kestää kulutusta. Tuo pitäisi kyllä itse todentaa. Saisikohan jostain ostettua Cliftonit kulutuskestävyys-takuulla.
  6. JaNa

    Rannesyke

    Taas aprikoimassa saman ongelman kanssa eli sykemittaus ranteesta ei pelitä juoksumatolla. Resetointi ei auttanut tällä kertaa asiaa. Muutama rauhallinen juoksuaskel matolla nostaa mittarin sykkeen lähelle 150:ä. Ruudulta katsoessa nousee ihan loogisesti eikä anna minkäänlaisia piikkejä tai sahausta, kuten virhenäyttämissä yleensä. Vika ilmenee vain ja ainoastaan juoksumatolla. Onkohan nyt mahdollista, että tuo juoksumaton elektroniikka/sähkömoottori aiheuttaa jotain häiriöitä rannesykkeen mittauksessa ? Onko kukaan muu huomannut samaa ? Helpostihan tämän ongelman saa ratkaistua eli käyttää suosiolla sykevyötä. Kiinnostaa vaan ilmiönä, että mistä moinen johtuu.
  7. Oon kyllä miettinyt investoida noihin Mizunon gore texeihin. Jäänyt sitten jahkailemaan, että meneekö vesi kuitenkin yläkautta sisään ja jää sitten hölskymään tiiviiseen kenkään. Tavallinen veden läpäisevä kesäkenkä saattaa juurikin olla parempi vaihtoehto. Mua ei niinkään haittaa jalkojen kastuminen, vaan jalan nuljuaminen liukkaassa kengässä epätasaisella alustalla ja käännöksissä. Samoin kengän pohja menettää kimmoisuuden ja mussutellaan sitten pesusienen päällä.
  8. On muuten Borjomin kaupungissa valmistettua legendaarista lähdevettä, joka on kuuluisaa Georgialaistenkin keskuudessa. Mineraalivedethän on viinien ohella maan ylpeyden aiheita. Kaikilla on sanansa sanottavana vesien laadusta ja omista mieltymyksistä keskustellaan ahkerasti. Vesikään ei ole vain vettä. Alkukesästä pääsee taas kuluttamaan lenkkareita Tbilisin ympäristön kukkuloille. Paikalliset puistelee päätään, että mikä pohjoisen pojan päässä viiraa kun paahtaa vapaaehtoisesti 35 asteen helteessä 🏃‍♂️
  9. Tämä korjaantui itsekseen. Ilmeisesti podin kalibrointi ei ollut vielä kohdillaan. RI pelittää nyt niin podin kanssa kuin ilmankin 👌
  10. Ei se kroppa tosiaan pyhällä hengellä liiku eikä meistä saa ikiliikkujia, vaikka olisi minkä verran juoksuhistoriaa takana. Kompensaatiomekanismeilla viitataan juurikin koko vuorokausikulutukseen eikä pelkkään juoksutalouden tehostumiseen. Tuosta saisi varmaan melkoisen listan eri osatekijöitä, mistä tuo kompensaatio koostuu. Pelkästään siis energiankulutukseen liittyviä jos oletetaan energian saannin pysyvän edelleenkin samana. Onneksi juokseminen ei ainakaan omalla kohdalla edes aiheuta mitään normaalista poikkeavaa nälän tunnetta, edes pitkän lenkin jälkeen. Juoksun aikana saattaa kyllä välillä kurnia, mutta unohtuuu yleensä se jälkeen. Toisinhan on vaikkapa kuntosalitreenien jälkeen, kun saa tosissaan taistella ahmimisvimmaa vastaan koko loppupäivän.
  11. Tuo olikin kiinnostava artikkeli ja antaa kyllä vastauksen moneen itseäni askarruttaneen kysymykseen. Kuten vaikkapa siihen, että miksi painoni ei ole 35 kiloa, kuten kalorien kulutuksen pohjalta voisi laskea 😁. Päädyin jo aikanaan omien havaintojen pohjalta siihen, että liikunnan lisäämää kulutusta ei kannata kalorilaskennassa paljoa huomioida. Ainakaan jos liikutaan vielä harrastelijatasolla alle 10 tuntia viikossa. Yksilöeroja tietysti löytyy. Kuten artikkelissakin todetaan, niin yksilön paino ja liikuntahistoria ratkaisee paljon.
  12. Tämän allekirjoitan minäkin täysin. Taustalla on tietysti paljon markkinapropagandaa, kun kaikki yrittävät tehdä parhaansa mukaan rahaa kauppaamalla erilaisia ideologiota, valmennuskursseja ja lisäravinteita. Tylsää kun totuus löytyykin omasta keitiöstä ihan perinteisin ruoka-ainein.
  13. Mitenkäs tää nyt sitten sopii yhteen sen kanssa, että kroppa pitäisi nimenomaan opettaa rasvanpolttoon, jotta polttoainetta riittäisi pidemmällekin taipaleelle ? Jos on koko ajan helppoa hiilihydraattia tarjolla, niin eikös se kroppa priorisoi juuri sen energialähteenä ? Toisaalta harjoitusten teho ja pituus näyttelee myös tärkeää roolia, joten asiaa pitäisi tarkastella vähän laajemmasta kaukoputkesta. Ja edelleen se, että ollaanko jo kilpailuun valmentavassa vaiheessa viilaamassa viimeisiä sekunteja kierrosajoista vai vielä junttaamassa PK:ta ja pääsemmässä eroon 10-20 liikakilosta. Mennään ehkä pahasti metsään jos kaikki juoksevat laihduttajat lyödään samaan kippoon ja yritetään keksiä yhteistä viisastenkiveä. Usein nämä "hyvät" hiilihydraattilähteet on uskomattomia kaloripommeja ja ei takuulla etene laihdutuksessa mihinkään jos syö monipuolista ruokaa ja lisäksi mättää naamariin viipalekaupalla hyvälaatuista täysjyväleipää.
  14. Oon yrittänyt taas pari..kolme kuukautta laskeskella kaloreita ja edistyminen on kyllä uskomattoman hidasta. Ehkä puolitoista kiloa hävinnyt tänä aikana. Juoksua tällä hetkellä n. 60 km viikossa ja lisänä jonkun verran pyöräilyä ja voimaharjoittelua. Ihannepainon tuntumassa laihduttaminen on tieysti vaikeinta. Mullakaan ei rasvaprosenttien tai edes painon puolesta mitään akuuttia tarvetta laihduttamiseen kai olisi, mutta toi etureppu pitäisi saada pois hidastamasta. Sen olen jo aikaisemmin huomannut, että jos kalorilaskennassa ottaa huomioon kulutetut kalorit, homma ei edisty mihinkään. Paino sahaa sitkeästi paikallaan. Pitää keskittyä vain syötyjen kalorien laskemiseen ja unohtaa kulutus. Antaa sen olla sitten bonuksena viivan alla. Kevään kuluessa juoksukilometrit lisääntyy kuten muukin aktiviteetti, joten jossain vaiheessa sekin alkaa auttaa asiaa. "Huonot" hiilihydraatit olen muuten karsinut, mutta kerran viikossa olen luvannut itselleni karkkipäivän ja muuta pientä herkuttelua. Kohtuus tietysti siinäkin. Normaalipäivänä olen yrittänyt pitää kalorit 1600:ssa, mutta tuosta pitäisi kai viilata vielä pari sataa pois jos haluaisi vauhdittaa asiaa.
  15. Selailin eri foorumeita ja näköjään joillakin muillakin on ollut samaa vikaa eli juoksuindeksi ja podi ei pelitä samaan aikaan. Mutta sitten taas toisilla ei ole ollut mitään ongelmaa. En kyllä onnistunut löytämään mitään ratkaisuvaihtoehtoja. Juoksuindeksi on monilla hävinnyt jostain selittämättömästä syystä ilman podiakin. Laitoin Polarille kyssäriä, mutta tuessa on kuulemma ruuhkaa ja vastausta saa odottaa...
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy